160 palkanlaskijaa ei pysty hoitamaan Helsingin kaupungin palkanlaskentaa

Vierailija kirjoitti:

Olen laskenut palkkoja yksityisellä ja julkisella puolella. Havaintoja:

1. Vanhahtavan ulkoasun omaava ohjelma halutaan päivittää nykyaikaiseksi, webbisivun kautta toimivaksi. Vanhaa pystyi käyttämään myös pikanäppäimillä. Ohjelman käyttö oli nopeaa. Uudesta webbiversiosta poistettiin pikanäppäimet. Ohjelma lagittaa. Kun viet kursorin lomakkeelle haluamallesi riville (vaikkapa rivi 10), kursori pomppaakin äkkiä lomakkeen ensimmäiselle riville. Hyviä toimintoja katoaa uudistuksen myötä. Käytännön työn tekijöiltä ei kysytä, että tarvitsetko tätä toimintoa? Se vain otetaan pois. Pitää keksiä kiertoteitä, että voi tehdä asian.

Koodarina riepoo, että pistetään tekemään tuollaista. Haluaisin aina projektiin mukaan sen loppukäyttäjän, joka osaa kertoa, mitä oikeasti haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen laskenut palkkoja yksityisellä ja julkisella puolella. Havaintoja:

1. Vanhahtavan ulkoasun omaava ohjelma halutaan päivittää nykyaikaiseksi, webbisivun kautta toimivaksi. Vanhaa pystyi käyttämään myös pikanäppäimillä. Ohjelman käyttö oli nopeaa. Uudesta webbiversiosta poistettiin pikanäppäimet. Ohjelma lagittaa. Kun viet kursorin lomakkeelle haluamallesi riville (vaikkapa rivi 10), kursori pomppaakin äkkiä lomakkeen ensimmäiselle riville. Hyviä toimintoja katoaa uudistuksen myötä. Käytännön työn tekijöiltä ei kysytä, että tarvitsetko tätä toimintoa? Se vain otetaan pois. Pitää keksiä kiertoteitä, että voi tehdä asian.

2. Kaikkea ei voi etenkään kuntapuolella tulkita ohjelmaan valmiiksi, koska tulee aina se MUTTA.

3. Esimiehet eivät ole koskaan vastuussa käytännön työstä. Osa esimiehistä ei edes tajua palkanlaskennasta mitään. Palkanlaskija joustaa, että palkat saadaan pankkiin, koska tunti-tunnista liukumien tekeminen on pienempi paha kuin kuunnella huutoa palkansaajilta ja haukkuja asiakkailta. Asiakkaalleei saa näkyä resurssipula.

4. Järjettömät tehostamisvaatimukset. Robotiikasta saadaan apua, mutta kaikea ei voi tehdä robotiikalla, koska robotti ei voi tehdä tulkintaa. Esimiestaholla kuitenkin ajatellaan, että robotti tuli ja nyt voidaan hoitaa palkat minimiresursseilla. Palkat poljetaan matalaksi ulkoistuspalveluyrityksissä.

5. En tee tahallani virheitä. Palkanlaskijan työssä kaikki muut ovat aina täydellisiä, mutta palkanlaskijan inhimillinen laskentavirhe on maailman loppu ja saat kuunnella mitä mielikuvituksellisempia solvauksia. Myös palkan ulosmittauksesta voi huutaa palkanlaskijalle.

Joo, totta tuo, että resurssipulaa ei saa näyttää eikä sanoa asiakkaalle. Välillä ihan hirvittää meidänkin firmassa, miten vajaalla porukalla isojenkin asiakkuuksien palkkoja lasketaan ja ne saadaan just nipan napin ajallaan lähtemään. Ja asiakashan ei tiedä näistä ongelmista tuon taivaallista vaan luottaa siihen, että homma on hyvissä käsissä... Jos jotain ei ehditä tehdä resurssipulan vuoksi, niin sanotaan asiakkaalle, että on tietoteknisiä ongelmia, että just tänään ei onnistu jotain ei-niin-akuuttia asiaa tehdä, voidaanko siirtää huomiselle.

Ihan pskasti hoidettu koko muutosprosessi Helsingin kaupungin osalta. Ei ole mitenkään voinut tulla yllätyksenä kenellekään johdossa olevalle, että näin ne henkilöstövajeen ongelmat näkyvät. Korttitalo pysynyt kasassa juuri ja juuri vanhalla ohjelmalla, mutta kun tulee uusi järjestelmä käyttöön, hataralla pohjalla oleva järjestely kaatuu. Kyllä hävettää olla palkanlaskijana tällä työnantajalla...

Vierailija kirjoitti:

Erikoista nämä puolustelut, kuinka se on monimutkaista ja kuinka siellä on monenlaista työsuhdetta tms. Vaikuttaa siltä, että softan tekijät puolustelevat itse, sillä onhan nämä samat tuhannet työntekijät erikoikuksinneen ollut siellä ennenkin! 'Nytkö se muuttui mahdottomaksi, aikaan, jolloin tietokoneet on tehokkaampia kuin koskaan? Eli softan tekijöille oli ylitsepääsemätön ongelma ratkaista, vaikka aiemmin samaa hommaa on pystytty hoitamaan vähemmillä ongelmilla.  

Ai, sinä siis tunnet tuon järjestelmän?

Kerropa, missä se on aikaisemmin ollut käytössä?

Lupasiko joku softan tekijä asiakkaalle (Helsinki) yhtään mitään? En tarkoita softafirman pomoa, vaan sellaista, joka itse sitä koodia vääntää.

Ei ne käyttäjätkään osaa sanoa oikein. Tai osataan kertoa, että pitää olla kenttä lomapäiville. Tehdään sellainen, mutta käyttäjä tarkoittikin, että siellä automaattisesti on 2 päivää alle vuoden töissä olleille ja 2,5 yli sen ja lomaa kuluu aina 6 päivää viikossa paitsi julkisella 5, kaikkihan tän tietää??

😗

Osaa kommenteista kun lukee, on sympatiat ja empatiat niin palkansaajien kuin -laskijoidenkin puolella.

Yllättävän monet ihmiset eivät tajua sitä yksinkertaista asiaa, että palkanlaskijat eivät ole ihmeiden tekijöitä. He eivät voi sormia napsauttamalla tehdä korjauksia palkansaajan pyynnöstä päivää ennen palkkapäivää tai he eivät voi tehdä muutoksia palkkajärjestelmässä, jos ohjelma ei sitä hyväksy. He haluaisivat varmasti korjata Helsingin palkanmaksuongelmat jo eilen, mutta eivät voi, koska se on kiinni aivan muista henkilöistä.

Vika ei ole myöskään koodaajien tai huonon ohjelman toimittaneen.

Vika on kaupungin päättävissä henkilöissä. Niissä, jotka pahoittelee ja voivottelee, mutta eivät ota mitään vastuuta.

tiedättekö kuinka paljon on eduskunta-avustajia ja hallituksella avustajia?

Vierailija kirjoitti:

Kunnalla on lisäksi muitakin tessejä kuin kvtes eli mm. Ovtes, teknisten sopimus, lääkärisopimus jne. Eli ei aika viidakko eri sopimuksia ja pykäliä.

No niinpäs onkin. Ups, tuli yllätyksenä vaikka kunta-alalla touhutaankin.

t. Sarastia

Vierailija kirjoitti:

Ei ne käyttäjätkään osaa sanoa oikein. Tai osataan kertoa, että pitää olla kenttä lomapäiville. Tehdään sellainen, mutta käyttäjä tarkoittikin, että siellä automaattisesti on 2 päivää alle vuoden töissä olleille ja 2,5 yli sen ja lomaa kuluu aina 6 päivää viikossa paitsi julkisella 5, kaikkihan tän tietää??

😗

No, sitten tehdään uudelleen sen mukaan miten asiakas asian täsmentää! No problem!

Siis ihan parasta juuri nuo projektit, joissa on se palkanlaskija (tai vastaava joku muu loppukäyttäjä) itse mukana. Ei niiden tarvitsekaan kaikkea aina heti osata sanoa oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä huono ohjelmisto saa niin paljon harmia aikaan, että sitä ei 300 kaan palkanlaskijaa tuosta vaan korjaa. Miksi yleensä haluttiin vaihtaa ohjelmistoa? Menikö johto taas jonkun lipevän markkinoijan lankaan?

Koska se 30 v vanha ohjelma ei enää taipunut nykyisiin tuntitöihin ja nollasopimuksiin, opinto- ja adoptiovapaisiin useilla eri toimialoilla ja kymmenillä eri tesseillä.

Ai meinaatko ettei tuntitöitä, nollasoppareita, opinto- ja adoptiovapaita ollut esimerkiksi vuonna 2021 ollenkaan? Kummasti se Hijat taipui näihinkin tavalla tai toisella. Ja jos ohjelma ei osannut, niin kokenut palkanlaskija osasi laskea itse. 

Sarastia tuli käyttöön vasta huhtikuussa 2022, kaikki sitä ennen tapahtuneet laskelmat on tehty tällä 30 vuotta vanhalla järjestelmällä!!!

Vierailija kirjoitti:

Ei ne käyttäjätkään osaa sanoa oikein. Tai osataan kertoa, että pitää olla kenttä lomapäiville. Tehdään sellainen, mutta käyttäjä tarkoittikin, että siellä automaattisesti on 2 päivää alle vuoden töissä olleille ja 2,5 yli sen ja lomaa kuluu aina 6 päivää viikossa paitsi julkisella 5, kaikkihan tän tietää??

😗

Tarkoitatko käyttäjillä palkanlaskijoita?

Kyllä tilaajien ja tekijöiden tulisi tutustua ihan siihen palkanlaskijan työhön ja siihen, mitä ominaisuuksia jäjrestelmältä tarvitaan ja toivotaan. Pitää myös osata tehdä tarkentavia kysymyksiä.

Kerta toisensa jälkeen ihmettelen miksi nämä järjestelmäuudistukset tehdään aina siirtämällä koko massa kerralla. Mielestäni olisi järkevämpää pitää hetken aikaa kahta ohjelmistoa rinnakkain. Uuten järjestelmään siirretään vain osa porukasta ikään kuin pilottina, jonka avulla selvitetään pahimmat sudenkuopat.

Toki ymmärrän, että tässäkin on kyse kustannustehokkuudesta. Kahden ohjelmiston rinnakkain pitäminen on kallista. Kuitenkin, aina nämä käyttöönotot menevät persiilleen, joten kummassa tavassa se lopullinen hintalappu on sitten kalliimpi?

Vierailija kirjoitti:

Osaa kommenteista kun lukee, on sympatiat ja empatiat niin palkansaajien kuin -laskijoidenkin puolella.

Yllättävän monet ihmiset eivät tajua sitä yksinkertaista asiaa, että palkanlaskijat eivät ole ihmeiden tekijöitä. He eivät voi sormia napsauttamalla tehdä korjauksia palkansaajan pyynnöstä päivää ennen palkkapäivää tai he eivät voi tehdä muutoksia palkkajärjestelmässä, jos ohjelma ei sitä hyväksy. He haluaisivat varmasti korjata Helsingin palkanmaksuongelmat jo eilen, mutta eivät voi, koska se on kiinni aivan muista henkilöistä.

Vika ei ole myöskään koodaajien tai huonon ohjelman toimittaneen.

Vika on kaupungin päättävissä henkilöissä. Niissä, jotka pahoittelee ja voivottelee, mutta eivät ota mitään vastuuta.

Kyllä tässä on selvästi vikaa myös huonon ohjelman toimittajassa, kun on ahneuksissaan haukannut selvästi liian ison palan omenasta. Jotain pitäisi sielläkin päässä tehdä ja äkkiä, jotta tilannetta saataisiin korjattua. Veikkaan pahemman luokan säästöjä resursseissa sielläkin...

Vierailija kirjoitti:

Vika on kaupungin päättävissä henkilöissä. Niissä, jotka pahoittelee ja voivottelee, mutta eivät ota mitään vastuuta.

Tässähän nyt päättäjät on vielä päättäneet, että ylitöitä tekevät palkanlaskijat eivät edes saa tehdä töitään etänä, vaikka se palkanlaskijoiden itsensä mielestä olisi sillä lailla helpompaa. Pitkääkin työpäivää on helpompi tehdä, kun ei aikaa tuhraannu työmatkoihin, jotka pääkaupunkiseudulla voivat viedä pari - kolmekin tuntia. Lisäksi jos etätyöt sallittaisiin, voitaisiin lisätyövoimaa yrittää rekrytoida kauempaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaa kommenteista kun lukee, on sympatiat ja empatiat niin palkansaajien kuin -laskijoidenkin puolella.

Yllättävän monet ihmiset eivät tajua sitä yksinkertaista asiaa, että palkanlaskijat eivät ole ihmeiden tekijöitä. He eivät voi sormia napsauttamalla tehdä korjauksia palkansaajan pyynnöstä päivää ennen palkkapäivää tai he eivät voi tehdä muutoksia palkkajärjestelmässä, jos ohjelma ei sitä hyväksy. He haluaisivat varmasti korjata Helsingin palkanmaksuongelmat jo eilen, mutta eivät voi, koska se on kiinni aivan muista henkilöistä.

Vika ei ole myöskään koodaajien tai huonon ohjelman toimittaneen.

Vika on kaupungin päättävissä henkilöissä. Niissä, jotka pahoittelee ja voivottelee, mutta eivät ota mitään vastuuta.

Kyllä tässä on selvästi vikaa myös huonon ohjelman toimittajassa, kun on ahneuksissaan haukannut selvästi liian ison palan omenasta. Jotain pitäisi sielläkin päässä tehdä ja äkkiä, jotta tilannetta saataisiin korjattua. Veikkaan pahemman luokan säästöjä resursseissa sielläkin...

Vika on aina tilaajassa, jonka tulee varmistaa, että saavat sen mistä on sovittu. Turha syyttää toimittajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaa kommenteista kun lukee, on sympatiat ja empatiat niin palkansaajien kuin -laskijoidenkin puolella.

Yllättävän monet ihmiset eivät tajua sitä yksinkertaista asiaa, että palkanlaskijat eivät ole ihmeiden tekijöitä. He eivät voi sormia napsauttamalla tehdä korjauksia palkansaajan pyynnöstä päivää ennen palkkapäivää tai he eivät voi tehdä muutoksia palkkajärjestelmässä, jos ohjelma ei sitä hyväksy. He haluaisivat varmasti korjata Helsingin palkanmaksuongelmat jo eilen, mutta eivät voi, koska se on kiinni aivan muista henkilöistä.

Vika ei ole myöskään koodaajien tai huonon ohjelman toimittaneen.

Vika on kaupungin päättävissä henkilöissä. Niissä, jotka pahoittelee ja voivottelee, mutta eivät ota mitään vastuuta.

Kyllä tässä on selvästi vikaa myös huonon ohjelman toimittajassa, kun on ahneuksissaan haukannut selvästi liian ison palan omenasta. Jotain pitäisi sielläkin päässä tehdä ja äkkiä, jotta tilannetta saataisiin korjattua. Veikkaan pahemman luokan säästöjä resursseissa sielläkin...

Vika on aina tilaajassa, jonka tulee varmistaa, että saavat sen mistä on sovittu. Turha syyttää toimittajaa.

On toimittajallakin vastuunsa. Jos he vakuuttavat ja lupaavat, että kyllä luonnistuu tällä ohjelmalla 39000 työntekijän palkkojen laskenta, niin silloin on myös onnistuttava. Ei ole tilaajan syy, jos toimittaja petkuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan pskasti hoidettu koko muutosprosessi Helsingin kaupungin osalta. Ei ole mitenkään voinut tulla yllätyksenä kenellekään johdossa olevalle, että näin ne henkilöstövajeen ongelmat näkyvät.

Veikkaan, että nimenomaan on tullut yllätyksenä.  On toimittu ihan resurssien äärirajoilla, juuri ja juuri saatu palkat maksettua ajoissa aina ennen. Mutta  siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt samalla löytää aikaa uuteen järjestelmään perehtymiseen ja sen virheiden korjailuun ja lisäksi se järjestelmä on olllut entistä hitaampi, korttitalo on romahtanut.

Ei siis ole jotenkin tullut mieleen, että uuden järjestelmän käynnistäminen ja opettelu on muusta työajasta pois. Ihan tyypillistä suomalaista johtamista kyllä, olen tuollaista kokenut myös yksityisellä puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen laskenut palkkoja yksityisellä ja julkisella puolella. Havaintoja:

1. Vanhahtavan ulkoasun omaava ohjelma halutaan päivittää nykyaikaiseksi, webbisivun kautta toimivaksi. Vanhaa pystyi käyttämään myös pikanäppäimillä. Ohjelman käyttö oli nopeaa. Uudesta webbiversiosta poistettiin pikanäppäimet. Ohjelma lagittaa. Kun viet kursorin lomakkeelle haluamallesi riville (vaikkapa rivi 10), kursori pomppaakin äkkiä lomakkeen ensimmäiselle riville. Hyviä toimintoja katoaa uudistuksen myötä. Käytännön työn tekijöiltä ei kysytä, että tarvitsetko tätä toimintoa? Se vain otetaan pois. Pitää keksiä kiertoteitä, että voi tehdä asian.

2. Kaikkea ei voi etenkään kuntapuolella tulkita ohjelmaan valmiiksi, koska tulee aina se MUTTA.

3. Esimiehet eivät ole koskaan vastuussa käytännön työstä. Osa esimiehistä ei edes tajua palkanlaskennasta mitään. Palkanlaskija joustaa, että palkat saadaan pankkiin, koska tunti-tunnista liukumien tekeminen on pienempi paha kuin kuunnella huutoa palkansaajilta ja haukkuja asiakkailta. Asiakkaalleei saa näkyä resurssipula.

4. Järjettömät tehostamisvaatimukset. Robotiikasta saadaan apua, mutta kaikea ei voi tehdä robotiikalla, koska robotti ei voi tehdä tulkintaa. Esimiestaholla kuitenkin ajatellaan, että robotti tuli ja nyt voidaan hoitaa palkat minimiresursseilla. Palkat poljetaan matalaksi ulkoistuspalveluyrityksissä.

5. En tee tahallani virheitä. Palkanlaskijan työssä kaikki muut ovat aina täydellisiä, mutta palkanlaskijan inhimillinen laskentavirhe on maailman loppu ja saat kuunnella mitä mielikuvituksellisempia solvauksia. Myös palkan ulosmittauksesta voi huutaa palkanlaskijalle.

Joo, totta tuo, että resurssipulaa ei saa näyttää eikä sanoa asiakkaalle. Välillä ihan hirvittää meidänkin firmassa, miten vajaalla porukalla isojenkin asiakkuuksien palkkoja lasketaan ja ne saadaan just nipan napin ajallaan lähtemään.

Jep, tuo on kyllä ärsyttävää, ettei saa edes olla rehellinen, vaan on suorastaan määräys tuolla lailla viilata linssiin. Että kaikkiko muka hyvin?

Jotta kilpailu oikean markkinatalouden mukaan toimisi, pitäisi osapuolilla olla kaikki tieto, mm. myös tieto kunkin firman todellisesta suorituskyvystä. Nyt sitä pitää oikein tarkoituksella peitellä.

Espoon kaupungilla tämä palkkojen myöhästyminen oli jokin aika sitten ihan arkipäivää, ja nimenomaan yhden ammattiryhmän kohdalla, nimittäin henkilökohtaisten avustajien. Saihan sen palkan sitten seuraavana palkkapäivänä, mutta kun tuntipalkka on vajaan kympin, niin mitään säästöjä joilla siihen seuraavaan palkkapäivään asti eletään, ei ole, joten aika vaikeaksi meni. Avustajien tuntilistat kierrätettiin ennen palkanlaskentaa vammaispalvelujen pöydällä ja siellä ei niiden kanssa todellakaan kiirettä pidetty ja oltiin vain että no can do kun asiasta sinne otti yhteyttä kun jälleen kerran jäi palkkapäivänä palkat saamatta.

Minkään muun ammattiryhmän kanssa tämä ei olisi onnistunut vaan siellä olisi ollut ärhäkät ammattiliitot kaupungin kimpussa ja näiden Helsingin tapauksen kaltaiset otsikot lehdissä. Nykyään palkat ovat tulleet ajallaan, mutta edelleen on aina ennen palkkapäivää pieni jännitys, että tuleehan palkka.

Vierailija kirjoitti:

"Newsflash, verot siitäkin palkasta kyllä maksetaan."

Jep! Mutta julkkareilla raha kiertää taskusta toiseen, vain yksityinen puoli synnyttää ja tuo uutta rahaa systeemiin.

En tiennytkään, että julkisen puolen työntekijät käyvät vain julkisen puolen kaupoissa tai palveluissa (kuten julkisen puolen kampaamoissa) . Mielenkiintoista. Olen tähän asti luullut, että kaupoille on hyvin kelvannut esim. sairaanhoitajien palkkarahat, mutta jos näin ei olekaan, niin kannattaa laittaa lappu ovelle:

Toivomme asiakkaiksi vain yksityisen puolen työntekijöitä