Lue keskustelun säännöt.
160 palkanlaskijaa ei pysty hoitamaan Helsingin kaupungin palkanlaskentaa
09.07.2022 |
"Taloushallintopalvelu Talpalla on yhteensä noin neljäsataa työntekijää. Palkanlaskijoita on normaalisti noin 160 ja asiakaspalvelijoita noin 15.
Kaupunki on nyt rekrytoinut 25 ulkopuolista työntekijää lisää, ja tehnyt sisäisiä henkilöstösiirtoja muista töistä palkanlaskentaan."
Siis aivan järkyttävä määrä palkanlaskijoita yhden organisaation palvelukjsessa. Vaikka työntekijämääräkin on kohtalainen, 39.000 henkilöä, niin eihän niitä palkkoja sentään ruutupaperilla lasketa.
Hesarin maksumuurin takana olevassa jutussa nuo palkanlaskijat ilmeisesti vielä poraavat että töitä on liikaa ja pitäisi painaa ylitöitä. Minusta on aivan itsestään selvää että yksikään palkanlaskija ei palkkapäivänä poistu työpaikalta ennen kuin kaikkien palkat on maksettu. Ei vaikka niitä laskijoita olisi vain kolme, mikä olisi järkevämpi työntekijämäärä.
Ei ihme että me yksityisen puolen palkansaajat näännymme verotaakan alle kun julkisella puolella on tällainen hurlumhei-meininki.
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä päivän paras:
"Talpan toimitusjohtajan virkaan etsitään tällä hetkellä uutta henkilöä. [Päivi] Turpeinen hoitaa tehtävää vain väliaikaisesti.
Edeltävä toimitusjohtaja siirtyi maaliskuussa Sarastian liiketoimintajohtajaksi."
KETKÄ TEKIVÄT PÄÄTÖKSEN SARASTIASTA? SARASTIAN JÄRJESTELMÄT SOVELUVAT PIKKU KUNTIIN JA PIKKUKAUPUNGEIHIN, EI HELSINKIIN. TODELLA AMMATITAIDOTONTA TOUHUA.
Joo, sanat ei riitä tämän suhmuroinnin edessä. Hyvä veli, hyvä sisko. Jumankauta, oksennan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se auttaa vaikka palkanlaskijat olisivat työpaikalle 24/7 jos systeemit eivät pelaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tässä taas jännittää, kun 14.7. on palkkapäivä, reissuun pitäisi lähteä, ja palkkakuittia ei näe mistään. Laskuja ja lainoja on suoraveloituksessa. Ennen tässä vaiheessa sen näki jo omasta verkkopankista. Jos jotain häikkää olisi ollut, olisi voinut soittaa palkanlaskijalle, joka olisi ehtinyt vielä korjata tilanteen. Nyt näkee ilmeisesti vasta palkkapäivän aamuna pankista, tuliko palkkaa vai ei, eikä ole mitään keinoa korjata tilannetta. Aiheuttaa ihmisille kyllä aika paljon huolta.
Ja te vaan ihmettelette että voi voi. Hyvä luoja, laittakaa kova kovaa vastaan, palkan on tultava, on tultava ja palkkapäivänä. Tehkää lakko, vaikka yhden päivän kun kaikki on pois, niin taatusti alkaa tapahtumaan. Työnantajalla on velvollisuus maksaa sitten vaikka käteisellä, jos muu ei auta, arviosumman ja selvittäköön työnantaja tästä aiheutuneet sotkut. Kai te nyt tajuatte, että teitä ei voi ratkaista muiden mokista. Ette tule häviämään tätä peliä.
Miten sitä lakkoilisi ja mihin ne vaatimukset esittää? Olen itse kesälomalla samoin kuin pomokin, ja palkanlaskuun ei saa yhteyttä.
Kyllä sinä omassa organisaatiossa löydät oikean henkilön. Kokemuksesta voin kertoa, että mitä isompi pomo, sitä parempi. Pitää olla rohkea ja vaatia oikeudenmukaisuutta. Sinulla on oikeus ja työnantajalla velvollisuus hoitaa sun palkka sulle, nyt rikotaan kaikkia mahdollisia sopimuksia ja pykäliä.
Keski-Uudenmaan Sotessa myös Sarastia jo vuosia. Vuorotyöläisen kauhu, niin paöjon pielessä. Osa jää huomaamatta varmasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Tutustupa kaupungin työntekijöiden erinäisiin työsopimuksiin ja niiden koukeroihin, sekä vaihteleviin käytäntöihin työaikojen yms. kirjaamisessa. Palkanlaskenta varsinkin julkisella sektorilla ei ole todellakaan suoraviivaista puuhaa, valitettavasti.
No miten ne palkat on sitten saatu maksuun esimerkiksi viimeisen 30 vuoden aikana kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuntasektorilla vastuu ei kuulu kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tässä taas jännittää, kun 14.7. on palkkapäivä, reissuun pitäisi lähteä, ja palkkakuittia ei näe mistään. Laskuja ja lainoja on suoraveloituksessa. Ennen tässä vaiheessa sen näki jo omasta verkkopankista. Jos jotain häikkää olisi ollut, olisi voinut soittaa palkanlaskijalle, joka olisi ehtinyt vielä korjata tilanteen. Nyt näkee ilmeisesti vasta palkkapäivän aamuna pankista, tuliko palkkaa vai ei, eikä ole mitään keinoa korjata tilannetta. Aiheuttaa ihmisille kyllä aika paljon huolta.
Miksi ei tule palkkalaskelmaa? Siis ollenkaanko? Tuohan on lainkin vastaista sitten.
Edellisen järjestelmän aikana palkkalaskelma näkyi parhaimmillaan viikkoa ennen nettipankissa. Siinä ajassa ehti vielä kilauttaa palkanlaskijalle ja pyytää korjausta. Toki korjaus tehtiin, mutta puuttuvan palkan sai vasta viikkoa myöhemmin.
Nyt jos palkkalaskelma tulee viime hetkellä, niin korjaukset saa maksuun ehkä puolen vuoden päästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Tutustupa kaupungin työntekijöiden erinäisiin työsopimuksiin ja niiden koukeroihin, sekä vaihteleviin käytäntöihin työaikojen yms. kirjaamisessa. Palkanlaskenta varsinkin julkisella sektorilla ei ole todellakaan suoraviivaista puuhaa, valitettavasti.
No miten ne palkat on sitten saatu maksuun esimerkiksi viimeisen 30 vuoden aikana kuitenkin?
Monimutkaisemmat tapaukset on laskettu käsin ja vain syötetty luvut järjestelmään.
Maailma on monimutkaistunut 30 vuodessa ihan valtavasti. 30 v sitten oli enemmän vakivirkoja, nykyään on määräaikaista, osa-aikaista, tarvittaessa töihin kutsuttavaa, hälyrahaa, uusia työsopimuksia jne. Vanhaa järjestelmää ei kannata ylläpitää ja sen osaajat (siis koodin puolelta) saattavat olla jo eläkkeellä, eikä uusia osaajia enää ole.
Ei näitä vaihdoksia pikkusyystä tehdä. Jos tehtäisiin, ei se vanha järjestelmä olisi ollut käytössä 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ulkoistaa vaan koko palkanlaskenta. Heitetään nyt sivukuluineen palkanlaskijasta aiheutuvat menot vuositasolla 60k/ henkiö.
Henkilöstäkulut pelkästään n. 10 miljoonaa, lisennsit, tilat, yms siihen päälle.
Palkkapussin hinta tommoiselle satsille ulkoistettuna luokkaa 10€/kk, eli n. 400k/kk
Kustannussäästö vuositasolla reilu 5 milliä plus se että ne liksat tulisi ajallaan.
Tässähän juuri on ulkoistettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ulkoistaa vaan koko palkanlaskenta. Heitetään nyt sivukuluineen palkanlaskijasta aiheutuvat menot vuositasolla 60k/ henkiö.
Henkilöstäkulut pelkästään n. 10 miljoonaa, lisennsit, tilat, yms siihen päälle.
Palkkapussin hinta tommoiselle satsille ulkoistettuna luokkaa 10€/kk, eli n. 400k/kk
Kustannussäästö vuositasolla reilu 5 milliä plus se että ne liksat tulisi ajallaan.
Tässähän juuri on ulkoistettu.
No ei ole Helsingin kaupungin palkanlaskentaa ulkoistettu! Sarastialta ostetiin ohjelma kaupungin oman liikelaitoksen palkanlaskijoiden käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Meidän työpaikalla on noin 140 henkeä ja ulkopuolinen osa-aikainen palkanlaskija joka käy töissä kahtena päivän viikossa. Hoitaa toki kaiken muunkin henkilöstöhallinnon, esimerkiksi uusiin ja lähteviin työntekijöihin liittyen.
Ööö, no yleensä.
Olen ollut yli 25 vuotta palkanlaskijana ja kyllä me hoidetaan monen eri työehtosopimuksen mukaan työsopimusten teko, lasketaan kokemuslisät ja pomot ei niitä osaisi tehdä enkä ymmärrä miksi se edes kuuluisi henkilöille, joilla on ihan muu toimenkuva.
Hoidetaan kelat, perhevapaat, saikut, virkavapaat, tapaturmat, tulorekisterit, verottajat, palkkakirjanpito, sen kymmenet tilastot ja raportit sinne ja tänne... pakko vaan sanoa, että ohjelmat ei aina toimi, niitä ei osata tehdä sen mukaan mitä työehtosopimus sanoo miten joku juttu pitäisi laskea. Sitten lasketaan käsin, että osaako kone laskea vaikka jonkun lopputilin kun tilanne on tämä. Korjataan sitten käsin. Robotit ei pysty koskaan tekemään tätä työtä 100 %. Jos katsotte vaikka lääkärien tai opettajien sopimusta niin ei niitä pykäliä ymmärrä juristitkaan. Mut meidän pitää ymmärtää ja osata soveltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän firmassa yksi palkanlaskija ja 500 työntekijää. Ja homma sujuu kuin tanssi kun on nykyaikaiset prosessit ja sovellukset käytössä
Paljonko teillä on keikkatyöntekijöitä, tuntipalkkaisia, muutaman viikon - kuukauden sijaisuutta tekevia noista 500:sta? Tai vaihtuvuus keskimäärin?
Niinpä. Olen tehnyt tämän alkukesän aikana syksyksi 70 uutta työsopimusta (tsekkasin juuri) ja se on tarkkaa hommaa - siis normaalien töiden ohella. Plus ajanut palkakorotukset ja takautuvat kesäkuun alusta - eikä sekään mennyt kuin stömsössä. Viilailin monta tuntia palkkoja oikeaksi ajon jälkeen. Toki jos ei niitä tarkista niin ei tiedä virheitäkään, ei niitä silmämääräisesti huomaa. Kun on kaiken maailman lisiä, ei kaikki aina mene noin vaan.
t. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laskenut palkkoja yksityisellä ja julkisella puolella. Havaintoja:
1. Vanhahtavan ulkoasun omaava ohjelma halutaan päivittää nykyaikaiseksi, webbisivun kautta toimivaksi. Vanhaa pystyi käyttämään myös pikanäppäimillä. Ohjelman käyttö oli nopeaa. Uudesta webbiversiosta poistettiin pikanäppäimet. Ohjelma lagittaa. Kun viet kursorin lomakkeelle haluamallesi riville (vaikkapa rivi 10), kursori pomppaakin äkkiä lomakkeen ensimmäiselle riville. Hyviä toimintoja katoaa uudistuksen myötä. Käytännön työn tekijöiltä ei kysytä, että tarvitsetko tätä toimintoa? Se vain otetaan pois. Pitää keksiä kiertoteitä, että voi tehdä asian.Koodarina riepoo, että pistetään tekemään tuollaista. Haluaisin aina projektiin mukaan sen loppukäyttäjän, joka osaa kertoa, mitä oikeasti haluaa.
Sarastia ei taida itse koodata mitään vaan ostavat sen homman ja sinne ei Sarastian asiakkaat saa olla suoraan yhteydessä. Se on kielletty, kaikki pitää mennä Sarastian kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vanhaa järjestelmää ei kannata ylläpitää ja sen osaajat (siis koodin puolelta) saattavat olla jo eläkkeellä, eikä uusia osaajia enää ole.
Ei näitä vaihdoksia pikkusyystä tehdä. Jos tehtäisiin, ei se vanha järjestelmä olisi ollut käytössä 30 vuotta.
Kyllä sitä vanhaakin voi kehittää, mutta se maksaa. Kaupunki ei halunnut maksaa, koska kuvitteli pääsevänsä halvemmalla ottamalla Sarastian. Kyllä kannatti!
Ja hei, ne entisen järjestelmän koodaajat eivät ole lähelläkään eläkeikää ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tässä taas jännittää, kun 14.7. on palkkapäivä, reissuun pitäisi lähteä, ja palkkakuittia ei näe mistään. Laskuja ja lainoja on suoraveloituksessa. Ennen tässä vaiheessa sen näki jo omasta verkkopankista. Jos jotain häikkää olisi ollut, olisi voinut soittaa palkanlaskijalle, joka olisi ehtinyt vielä korjata tilanteen. Nyt näkee ilmeisesti vasta palkkapäivän aamuna pankista, tuliko palkkaa vai ei, eikä ole mitään keinoa korjata tilannetta. Aiheuttaa ihmisille kyllä aika paljon huolta.
Ja te vaan ihmettelette että voi voi. Hyvä luoja, laittakaa kova kovaa vastaan, palkan on tultava, on tultava ja palkkapäivänä. Tehkää lakko, vaikka yhden päivän kun kaikki on pois, niin taatusti alkaa tapahtumaan. Työnantajalla on velvollisuus maksaa sitten vaikka käteisellä, jos muu ei auta, arviosumman ja selvittäköön työnantaja tästä aiheutuneet sotkut. Kai te nyt tajuatte, että teitä ei voi ratkaista muiden mokista. Ette tule häviämään tätä peliä.
Olen samaa mieltä. Laittakaa tratta jos Helsingin kaupunki ei maksa palkkaa. Tulee vipinää kun on muutama sata tai tuhat trattailmoitusta, vaikka kaupunkia ei konkurssiin saakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Palkanlaskija lähinnä valvoo järjestelmää ja 'perustaa' sinne aina tarvittaessa uuden taloon tulleen työntekijän, eli määrittelee hänen palkanmaksuperusteensa, pankkitilinsä, jne. Hän saattaa myös käynnistää palkanmaksuajot, mikäli niitä ei ole ajastettu autmaattisesti.
Mahdollisesti palkanlaskija sulkee palkkakauden, minkä jälkeen sinne ei enää hyväksytä muutoksia ja varmistaa sitä ennen että kaikki palkat on kirjattu tai muistuttaa esimiehiä tekemään se alaistensa osalta.
Työajan, tunnit, lomat, poissaolot, jne syöttää kukin työntekijä itse, tai mahdollisesti hänen esimiehensä, joka ainakin tarkistaa ja hyväksyy palkkakuden tiedot.
Sä voit myös lukea tämän ketjun, niin tiedät mitä ne palkanlaskijat oikeasti tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Periaatteessa noin. Tulee kuitenkin ottaa huomioon se, kuinka monta eri työehtosopimusta on käytössä (ja kuinka laajoja), ovatko työsuhteet vakituisia, kuinka paljon on perhevapaita, kuinka paljon keikkailijoita, pätkäduunareita, tarvittaessa töihin kutsuttavia, erilaisia lisiä ym. ns. epätyypillistä. Niistä se työtaakka kertyy. Kuntapuolella juuri tuota erilaista pikkusälää on ihan älyttömästi.
Ei taida Suomessa muuten noin suuria toimijoita muita ollakaan? Valtio on ehkä samaa tasoa (duunareita tuplasti se mitä Helsingillä, mutta pidemmät työsuhteet ja normaalimmat työajat, mikä helpottaa), mutta sillä ei liene keskitettyä kaikki kattavaa palkanmaksujärjestelmää.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja.
Kakkosena on HUS.
Valtio työllistää ministeriöiden ja firmojen kautta, aika pieniä yksiköitä osa.
Tuo 160 palkanlaskijaa oikeastaan jo selittääkin sen miksi Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, olettaen että resurssointi on muuallakin yhtä yliampuvaa. Työntekijöitä on siis 39000. Eli tietotekniikassa mitätön määrä ja varmaan ainakin 80 %:lla heistä on säännöllinen kuukausipalkka, jolloin mitään laskettavaa ei ole koska edellisen kuukauden luvut käyvät sellaisenaan. Lisäksi suuri joukko heitä joilla on säännöllinen työaika ja kiinteä tuntipalkka, jne. Hankalampia tapauksia on vähän ja onhan ne osattu laskea aikaisemminkin, joten selkeä malli on valmiina.
Mikäkö olisi sopiva määrä palkanlaskentaan? Ehkä 6 henkilöä.
Näin voisi luulla kun ei tiedä.
Meillä on ehkä 20 % sellaisia, joiden palkka on ja pysyy samana kuukaudesta toiseen. Toki siinäkin on sitten ravintoetuja ja poissaolot ja muut, osasairauspäivärahat, jne. Porukkaa tulee ja menee, tiedot tulee viime tipassa tai liian myöhään, se teettää tosi paljon työtä. Sitten ajetaan takautuvia tai peritään takaisin.
Se, että on kuukausipalkka ei tarkoita, etteikö henkilön palkassa tapahtuisi mitään.
Miten sitä lakkoilisi ja mihin ne vaatimukset esittää? Olen itse kesälomalla samoin kuin pomokin, ja palkanlaskuun ei saa yhteyttä.