Lue keskustelun säännöt.
160 palkanlaskijaa ei pysty hoitamaan Helsingin kaupungin palkanlaskentaa
09.07.2022 |
"Taloushallintopalvelu Talpalla on yhteensä noin neljäsataa työntekijää. Palkanlaskijoita on normaalisti noin 160 ja asiakaspalvelijoita noin 15.
Kaupunki on nyt rekrytoinut 25 ulkopuolista työntekijää lisää, ja tehnyt sisäisiä henkilöstösiirtoja muista töistä palkanlaskentaan."
Siis aivan järkyttävä määrä palkanlaskijoita yhden organisaation palvelukjsessa. Vaikka työntekijämääräkin on kohtalainen, 39.000 henkilöä, niin eihän niitä palkkoja sentään ruutupaperilla lasketa.
Hesarin maksumuurin takana olevassa jutussa nuo palkanlaskijat ilmeisesti vielä poraavat että töitä on liikaa ja pitäisi painaa ylitöitä. Minusta on aivan itsestään selvää että yksikään palkanlaskija ei palkkapäivänä poistu työpaikalta ennen kuin kaikkien palkat on maksettu. Ei vaikka niitä laskijoita olisi vain kolme, mikä olisi järkevämpi työntekijämäärä.
Ei ihme että me yksityisen puolen palkansaajat näännymme verotaakan alle kun julkisella puolella on tällainen hurlumhei-meininki.
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Näin koodarina on kyllä pakko todeta että noin sysipaskan softan tekeminen vaatii jo oikeasti taitoa. Nykyään tietokoneissa on niin h*lv*tisti potkua ettei noin hitaan systeemin tekeminen onnistu ihan helposti siten että se vielä tuottaa oikean lopputuloksen. Systeemissä täytyy olla jossain järkyttäviä pullonkauloja, tai softa pyörii jossain ikuisessa busy loopissa tekemättä juuri mitään(tällaisen bugin tekeminen vaatii jo taitoa).
Uskomatonta.
Koodarina voi kanssa arvata, että järjestelmän alunperin koodanneet on todennäköisesti vaihtaneet työpaikkaa useamman kerran paremman palkan perässä. Nyt sitä todennäköisesti ylläpitää henkilöt, jotka ei ymmärrä ihan kaikkea. Koodikin voi olla täyttä sitä itseään.
Näin ainakin meillä. 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Periaatteessa noin. Tulee kuitenkin ottaa huomioon se, kuinka monta eri työehtosopimusta on käytössä (ja kuinka laajoja), ovatko työsuhteet vakituisia, kuinka paljon on perhevapaita, kuinka paljon keikkailijoita, pätkäduunareita, tarvittaessa töihin kutsuttavia, erilaisia lisiä ym. ns. epätyypillistä. Niistä se työtaakka kertyy. Kuntapuolella juuri tuota erilaista pikkusälää on ihan älyttömästi.
Ei taida Suomessa muuten noin suuria toimijoita muita ollakaan? Valtio on ehkä samaa tasoa (duunareita tuplasti se mitä Helsingillä, mutta pidemmät työsuhteet ja normaalimmat työajat, mikä helpottaa), mutta sillä ei liene keskitettyä kaikki kattavaa palkanmaksujärjestelmää.
Kukaan ei kuitenkaan joudu vastuuseen.
ja koulutus vaatimus on ??????? varmaan KTM ennenkuin pääsee Hgin palkanlaskentaan hommiin.
Ikää max: 20 ja työkokemusta 15 vuotta..Lisäksi KTM tutkinto. Ajattele jos olet 45 vuotias olet liian vanha.
Vierailija kirjoitti:
Meidän firmassa yksi palkanlaskija ja 500 työntekijää. Ja homma sujuu kuin tanssi kun on nykyaikaiset prosessit ja sovellukset käytössä
Paljonko teillä on keikkatyöntekijöitä, tuntipalkkaisia, muutaman viikon - kuukauden sijaisuutta tekevia noista 500:sta? Tai vaihtuvuus keskimäärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut yli 20 vuotta Helsingillä töissä, eikä yllätä yhtään tämä sekoilu. Veikkaan, että järjestelmä haudataan kaikessa hiljaisuudessa, eikä asiasta saa enää koskaan puhua. Tämä on niin nähty 😆
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei kuitenkaan joudu vastuuseen.
Niinpä, mutta mitä on vastuu?
Minullakin työntekijänä loppuu vastuu suunnilleen siihen hetkeen, jos irtisanon itseni. Tai jos työnantaja irtisanoo minut. Nyt minulla on aika iso vastuu työssäni.
Työnantajani tietenkin kantaa vastuun minunkin mokistani, mutta työnantajan vastuu loppuu myös, jos firma menee konkurssiin. Työnantajalla hyvin todennäköisesti on jo pöytälaatikossa varalta osakeyhtiö, jos firma menee konkkaan. Sama toiminta jatkuu hieman eri nimellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Periaatteessa noin. Tulee kuitenkin ottaa huomioon se, kuinka monta eri työehtosopimusta on käytössä (ja kuinka laajoja), ovatko työsuhteet vakituisia, kuinka paljon on perhevapaita, kuinka paljon keikkailijoita, pätkäduunareita, tarvittaessa töihin kutsuttavia, erilaisia lisiä ym. ns. epätyypillistä. Niistä se työtaakka kertyy. Kuntapuolella juuri tuota erilaista pikkusälää on ihan älyttömästi.
Ei taida Suomessa muuten noin suuria toimijoita muita ollakaan? Valtio on ehkä samaa tasoa (duunareita tuplasti se mitä Helsingillä, mutta pidemmät työsuhteet ja normaalimmat työajat, mikä helpottaa), mutta sillä ei liene keskitettyä kaikki kattavaa palkanmaksujärjestelmää.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja.
Kakkosena on HUS.
Valtio työllistää ministeriöiden ja firmojen kautta, aika pieniä yksiköitä osa.
Vierailija kirjoitti:
ja koulutus vaatimus on ??????? varmaan KTM ennenkuin pääsee Hgin palkanlaskentaan hommiin.
Ikää max: 20 ja työkokemusta 15 vuotta..Lisäksi KTM tutkinto. Ajattele jos olet 45 vuotias olet liian vanha.
Aina muuten kuvitellaan, että palkanlaskenta on helppoa työtä ja ketä tahansa voidaan repiä pystymetsästä painamaan nappia. Olen ollut yli 10 vuotta ulkoistuspalveluyrityksessä töissä ja palveluyrityksissä on todella vahvana ajatus, että kuka tahansa voi laskea palkkoja ja se on niin helppoa, että palkka ei tarvitse olla surkeaa parempi. Meillä pyörii näitä pystymetsästä revittyjä kuin pyöröovessa. 95% on työhön epäsopivaa ja lopettaa tai tehdään koeaikapurku. 5% on hyvää, mutta lähtevät parin vuoden kuluttua, koska palkka on surkea ja joustat jatkuvasti tunti-tunnista. Me muutamat vanhat jäärät yritämme pysyä tahdissa mukana, kun emme muuallekaan osaa lähteä. Kokeneita laskijoita meille ei tule koska kymmenien vuosien kokemuksen omaavallekin tarjotaan palkaksi 1900 €/kk/brutto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[Pahimmillaan pitkälle viedyt tausta-asetukset hankaloittavat erityislaskentojen tekemisiä ja toisaalta niiden "runnominen" väkisin palkkalaskelmalle aiheuttaa usein tietokatkoksen jossain muussa kohtaa. Manuaalisesti syötetty tieto alkaa korruptoimaan automaatiolaskentaa tai vähintäänkin siirtyy virheellisesti Tulorekisteriin.
Tämä kuulostaa pelottavalta jos pitää paikkansa Sarastia365:n suhteen. Itsellä on kokemusta vain yhdestä palkanlaskentajärjestelmästä, ja jos jotain poikkeavaa pitää laskea käsin, niin kyllä sen saa helposti heitettyä maksuun ilman lisäseurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Periaatteessa noin. Tulee kuitenkin ottaa huomioon se, kuinka monta eri työehtosopimusta on käytössä (ja kuinka laajoja), ovatko työsuhteet vakituisia, kuinka paljon on perhevapaita, kuinka paljon keikkailijoita, pätkäduunareita, tarvittaessa töihin kutsuttavia, erilaisia lisiä ym. ns. epätyypillistä. Niistä se työtaakka kertyy. Kuntapuolella juuri tuota erilaista pikkusälää on ihan älyttömästi.
Ei taida Suomessa muuten noin suuria toimijoita muita ollakaan? Valtio on ehkä samaa tasoa (duunareita tuplasti se mitä Helsingillä, mutta pidemmät työsuhteet ja normaalimmat työajat, mikä helpottaa), mutta sillä ei liene keskitettyä kaikki kattavaa palkanmaksujärjestelmää.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja.
Kakkosena on HUS.
Valtio työllistää ministeriöiden ja firmojen kautta, aika pieniä yksiköitä osa.
Tuo 160 palkanlaskijaa oikeastaan jo selittääkin sen miksi Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, olettaen että resurssointi on muuallakin yhtä yliampuvaa. Työntekijöitä on siis 39000. Eli tietotekniikassa mitätön määrä ja varmaan ainakin 80 %:lla heistä on säännöllinen kuukausipalkka, jolloin mitään laskettavaa ei ole koska edellisen kuukauden luvut käyvät sellaisenaan. Lisäksi suuri joukko heitä joilla on säännöllinen työaika ja kiinteä tuntipalkka, jne. Hankalampia tapauksia on vähän ja onhan ne osattu laskea aikaisemminkin, joten selkeä malli on valmiina.
Mikäkö olisi sopiva määrä palkanlaskentaan? Ehkä 6 henkilöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi hienoa kun Tulorekisteri ei ole päivittynyt sitten huhtikuun. Siitäkin tulee sakkomaksua kaupungille.
Vierailija kirjoitti:
Korkoa kannaltakin vaatia, mutta sitä maksetaan vain 6 päivältä ja tietyn prosenttiosuuden mukaan.
Höpö höpö. Viivästyskorkoa maksetaan korkolain mukaisesti, eikä siinä mitään tuollaista aikarajaa ole. Matalien korkojen takia prosentti on ollut hyvin pitkään 7%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla on noin 140 henkeä ja ulkopuolinen osa-aikainen palkanlaskija joka käy töissä kahtena päivän viikossa. Hoitaa toki kaiken muunkin henkilöstöhallinnon, esimerkiksi uusiin ja lähteviin työntekijöihin liittyen.
Teidän työpaikalla ei sitten hirveästi HR:ään panosteta.
Tampereen kaupungin palkkahallinnossa yhden palkanlaskijan vastuuseen sisältyy 800-1000 palkkakuittia kuukaudessa (TTES-palkanlaskijoita lukuunottamatta). Tämä on täysin sopiva määrä, mikäli palkanlaskija on tarpeeksi osaava ja tietää mitä tekee :)
Toki ikälisien laskenta, palkkakirjanpito ja työtodistukset ovat eri henkilöillä, ja asiakaspalvelutiimi hoitaa puhelinpalvelun, joten palkanlaskijan toimenkuvaa on kavennettu.
Voisin kuvitella, että ongelmat kasautuvat kun virheitä
- löytyy koko ajan lisää
- korjataan vanhoja virheitä
- korjataan vanhoja korjauksia
Ne kumuloituvat toistensa päälle ja korjauksen korjaus tarkoittaa taas lisätöitä. Ongelma ei varmasti ole tekijöissä vaan järjestelmässä. Robotiikka ja automatisointikaan ei ole mikään ihmenapsautus, joka korjaa kaikki asiat vaan sen mahdollisuudet ja se missä sitä kannattaa käyttää pitää ensin YMMÄRTÄÄ päätöstasolla. Sillä yleensä korjataan tapahtumia, mitä on useita ja mitkä toistuvat. Näin se on kannattavaa. Harvemmat poikkeukset voidaan sitten kerätä vaikka raportille ja hoitaa kuntoon jopa yksi kerrallaan. Jos jossain ihmiset nyt korjaavat massavirheitä niin homma on niin suossa kuin voi olla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla on noin 140 henkeä ja ulkopuolinen osa-aikainen palkanlaskija joka käy töissä kahtena päivän viikossa. Hoitaa toki kaiken muunkin henkilöstöhallinnon, esimerkiksi uusiin ja lähteviin työntekijöihin liittyen.
Teidän työpaikalla ei sitten hirveästi HR:ään panosteta.
Tampereen kaupungin palkkahallinnossa yhden palkanlaskijan vastuuseen sisältyy 800-1000 palkkakuittia kuukaudessa (TTES-palkanlaskijoita lukuunottamatta). Tämä on täysin sopiva määrä, mikäli palkanlaskija on tarpeeksi osaava ja tietää mitä tekee :)
Toki ikälisien laskenta, palkkakirjanpito ja työtodistukset ovat eri henkilöillä, ja asiakaspalvelutiimi hoitaa puhelinpalvelun, joten palkanlaskijan toimenkuvaa on kavennettu.
HR on eri asia kuin palkanlaskenta. Toki, jos kyse on raakapalkanlaskennasta toimivalla ohjelmistolla, ilman asiakaspalvelua ja HR-työtä, tuo 800-1000 palkanlaskentaa ei ole mikään ongelma.
Tässä moni on viitannut siihen, miten kyse on suuresta määrästä palkansaajia ja se ikäänkuin selittäisi ongelman. Että kun on iso työnantaja, iso järjestelmä, paljon henkilöstöä jne jne joten ongelmia toki on.
On olemassa globaaleja ja valtavia ylikansallisia firmoja, joissa on mieletön määrä työntekijöitä. He ovat eri maissa ja heitä koskevat sekä tämän työnantajan säännöt että lisäksi omien maidensa lainsäädäntö. Jotenkin kummassa heille saadaan palkat maksuun toimivasti ja oikeellisesti ilman kohuja.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, ettei Helsingin hankkima Sarastia-palkanmaksujärjestelmä sovellu niin isoon ja monimutkaiseen organisaatioon. Ensin tuli Apotti, sitten Sarastia ja seuraavaksi kaupunki yksityistää työterveyshuollon. Työntekijöiden venymiskyky on nyt yksinkertaisesti loppu.
Juuri mietin, etten missään nimessä olisi valmis myymään mitään ohjelmistoa tai käyttöjärjestelmää mihinkään. En pystyisi.
Olen saanut terveydenhuollon ammattilaiselta tällaisen yleispätevän ohjeen kohdata kaikenlaisia epäkohtia:
-pitää ymmärtää
-pitää vaan osata suhtautua
-aina asioihin ei voi vaikuttaa ja pitää asemoida itsensä siihen
-tällaisessa maailmassa me nyt vaan eletään
että näillä ohjeilla kohti rennompaa suhtautumista siihen, että palkkoja ei makseta ja vähän kaikki muukin on suotuisista säistä kiinni. Tää nyt vaan on näin. Oho.
Tämä on totta. Mutta syy on ennen muuta kilpailutusten. Jos ohjelmistofirma aikoo keikan saada, pitää hinta polkea niin alas, että sillä ei saa muuta kuin sutta ja sekundaa. Jos kaupunki kilpailuttaessaan ottaisi enemmän huomioon muita asioita kuin silkan hinnan, voisi tilanne olla parempi.
Tyypillinen koodari kyllä haluaa tehdä hyvää jälkeä, jos siihen annetaan mahdollisuus, eli usein käytännössä aikaa. Mutta se aika tietysti maksaa sitten kanssa.