Lue keskustelun säännöt.
160 palkanlaskijaa ei pysty hoitamaan Helsingin kaupungin palkanlaskentaa
09.07.2022 |
"Taloushallintopalvelu Talpalla on yhteensä noin neljäsataa työntekijää. Palkanlaskijoita on normaalisti noin 160 ja asiakaspalvelijoita noin 15.
Kaupunki on nyt rekrytoinut 25 ulkopuolista työntekijää lisää, ja tehnyt sisäisiä henkilöstösiirtoja muista töistä palkanlaskentaan."
Siis aivan järkyttävä määrä palkanlaskijoita yhden organisaation palvelukjsessa. Vaikka työntekijämääräkin on kohtalainen, 39.000 henkilöä, niin eihän niitä palkkoja sentään ruutupaperilla lasketa.
Hesarin maksumuurin takana olevassa jutussa nuo palkanlaskijat ilmeisesti vielä poraavat että töitä on liikaa ja pitäisi painaa ylitöitä. Minusta on aivan itsestään selvää että yksikään palkanlaskija ei palkkapäivänä poistu työpaikalta ennen kuin kaikkien palkat on maksettu. Ei vaikka niitä laskijoita olisi vain kolme, mikä olisi järkevämpi työntekijämäärä.
Ei ihme että me yksityisen puolen palkansaajat näännymme verotaakan alle kun julkisella puolella on tällainen hurlumhei-meininki.
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huono ohjelmisto saa niin paljon harmia aikaan, että sitä ei 300 kaan palkanlaskijaa tuosta vaan korjaa. Miksi yleensä haluttiin vaihtaa ohjelmistoa? Menikö johto taas jonkun lipevän markkinoijan lankaan?
Koska se 30 v vanha ohjelma ei enää taipunut nykyisiin tuntitöihin ja nollasopimuksiin, opinto- ja adoptiovapaisiin useilla eri toimialoilla ja kymmenillä eri tesseillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uskomatonta tekstiä, että palkanlaskijan pitäisi olla töissä niin kauan, että kaikkien palkat on maksettu. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, se ei ole mahdollista.
Palkanlaskijakin on ihminen, jolla on oma yksityinen elämä ja heilläkin on työehdot. Ylitöitä varten tehdään sopimus työnantajan kanssa, jos työnantaja myöntää ylityöluvan. Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin.
Kaikki ongelmat ei todellakaan ole palkanlaskijan vikaa, vaan palkkajärjestelmien toimintaongelmat ovat suuressa osassa.
Minä olen ollut ainoastaan yksityisellä töissä ja siellä on itsestäänselvyys että tällaiset katastrofaaliset jutut kuin palkkojen maksu yksinkertaisesti hoidetaan. Silloin työntekijät venyvät eivätkä vaan totea perjantaina että jaahas palkat on maksamatta mutta kello on jo melkein kolme, minä tästä lähdenkin, nähdään maanantaina yhdeksältä, heippa. Riippumatta siitä kenen vika, eivät ne asiat yleensä itsekseen hoidu.
Kyllä minäkin tiedän eräänkin palkanlaskijan, joka tehnyt resurssipulan vuoksi yli 12 tunnin päiviä useammankin putkeen, jotta saa palkat lähtemään ajallaan. Mutta sellainen on mielestäni jo pelkkää typeryyttä työntekijän puolelta. Ei kenenkään tarvitse tuollaiseen suostua, vaan se on oikeasti jo työnantajan ongelma miettiä, miten asia ratkaistaan. Ja jos palkkoja ei saada ajallaan lähtemään, niin sitten firma hyvittää sitä asiakkaalleen. Johan alkaa työnantajaa se resurssointikin kiinnostaa ihan eri tavalla, kun tappiota pukkaa. Ei kaikkea pidä eikä voi kiskoa työntekijöiden selkänahasta.
ALOITTAJAJALLE, eiks se Helsingin kaupungin työntekijöitä koskeva palkkakaaos johdu palkanlaskentaohjelman ominaisuuksista eikä palkanlaskijoista. Siinä ohjelmassa oli jotain mätää!
hahahhahahahahhahahahaaaaaaaaaa.... No, kaupunki pääsee makselemaan korkojen kanssa myöhästyneitä palkkoja ja juu, vielä kärsimyskorvaukset päälle... tosin, jos vika on ohjelmassa, niin kaupunki haastaa sitten ohjelmistoyrityksen... Ai, ai, ai, milloinkas ruvetaan maksamaan kärsimyskorvauksia näitten työntekijöiden ihmisille aiheuttamista traumoista... hähähhäääää,,,, Kaupungin työntekijöiden tekemisistä ei kärsimyskorvauksia saa... ei koskaan! Yhteiskunnan suojeluksessa saa ja voi tehdä mitä vaan!
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingillä töissä.
Palkkani tulee ajallaan, 100 % oikein laskettuna.
Olen kuukausipalkkainen ilman mitään lisiä. Tietoni ovat Sarastiassa oikein.
Monella muulla on eri tilanne. Lisät on oikeasti tosi vaikea laskea. Osa tekee keikkaa, osa on monessa toimipisteessä töissä.
Näin.
Tässä se iso ongelma onkin: Kuukausipalkkainen vakituinen duunari on helppo tapaus.
Kunnilla kuitenkin jo lisien takia on paljon muunlaista porukkaa, esim. paljon ilta-, yö- ja pyhälisien saajia.
Mutta ennen muuta on jos jonkinmoista määräaikaista ja sijaista ja keikkailijaa ja monen toimipisteen työntekijää, joista koituu palkkabyrokratiaan ihan saatanallinen härdelli. Kuvitellaan, että sillä säästetään, kun palkataan silppuduunareita tekemään työtä vain tasan silloin kun sitä on, mutta byrokratiassa, työvoiman varmassa saatavuudessa, rekrytoinnissa, perehdytyksessä ym. se sitten kostautuu, ja tätä ei oteta laskuissa huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin koodarina on kyllä pakko todeta että noin sysipaskan softan tekeminen vaatii jo oikeasti taitoa. Nykyään tietokoneissa on niin h*lv*tisti potkua ettei noin hitaan systeemin tekeminen onnistu ihan helposti siten että se vielä tuottaa oikean lopputuloksen. Systeemissä täytyy olla jossain järkyttäviä pullonkauloja, tai softa pyörii jossain ikuisessa busy loopissa tekemättä juuri mitään(tällaisen bugin tekeminen vaatii jo taitoa).
Uskomatonta.
Tämä ei ole verrattavissa esimerkiksi pelin koodaamiseen, jossa on hallittavissa mitä sovelluksessa tapahtuu.
Tes on täynnä tietoa, joka pitää saada järjestelmiin monine laskukaavoineen. Sitten pitäisi saada laskukaavat keskustelemaan niiden kaikkien erityistilanyteiden kanssa joita palkanmaksu kunta-alalla on pullollaan.
Ongelma on suoraan siellä mistä tätä koko prosessia on lähdetty viemään eteenpäin. On kuviteltu, että valmis järjestelmäpohja riittää, tehty pikapaikkauksia, koska hinnan on pysyttävä alhaalla. Ei tarpeeksi testauksia (koska kvtes on täynnä erikoistilanteita) ja luotettu siihen, että kyllä se toimii kun on ennenkin toiminut.
Totta, että nykylaitteissa on potkua. Sitä potkua ei vain nähdä julkisen puolen palkkatöissä. Niitä tehokkaita laitteita kun ei viedä sinne asti, koska hinnan on pysyttävä yhtä alhaalla kuin työntekijöiden palkat.Nimenomaan. Palkkaohjelmisto ei ole mitään pelien koodaamista, vaan triviaalia laskentaa selkeiden sääntöjen perusteella. Ota huomioon että tässä on kyseessä kunta-alalle suunniteltu ohjelmisto, jossa on otettu, tai olisi pitänyt ottaa huomioon, KVTES täydellisesti.
Joku 39000 työntekijää on tietotekniikassa mitätön määrä vaikka jokaisen palkasta kirjattaisiin oma transaktio tuntitasolla. Se että tuollaisen määrän käsittelyssä kuluu koneaikaa 34 tuntia on jotain aivan käsittämätöntä. Puhumattakaan siitä että järjestelmässä ei ole näköjään minkäänlaista tietojen lukitusta koska sitä ei saa käyttää tuon eräajon aikana. Onko tuo ohjelmisto tehty jossain apukoulussa ensimmäisenä harjoitustyönä? En ole pitkällä it-urallani törmännyt edes etäisesti yhtä surkeaan suoritukseen.
Voi luoja. Eikö sulle jo ekalla peruskurssilla opetettu, että ohjelmiston tekeminen on vaikeampaa kuin talon, ja että jo 50 koodirivin ylittävässä ohjelmistossa on virheitä eikä virheettömän ohjelmiston tekeminen ole mahdollista?
Palkanlaskenta on erittäin monimutkaista eikä kaikkia mahdollisia tapauksia voi eikä ole edes järkevää automatisoida. Se, että sun ja mun kk-palkka 37,5 tunnilla viikossa tulee nappia painamalla, ei muuta asiaa.
Tässä myös tarvitaan jopa kymmeniä taustajärjestelmiä, joista tieto ei tullutkaan kuten piti - ja miten yleensä myös käy.
T. sun projektipäällikkösi, joka syystäkin osaa enemmän kuin sinä
Olen eri kuin tuo jolle vastaat, mutta koodari kuitenkin.
Ymmärrän, että palkanlasku ei ole helppo ohjelmisto, ja ettei sinne kaikkea noin vain automatisoida. Sen verran olen taloushallinnon ohjelmia tehnyt.
Kuitenkin jos palkka-ajo vie noin kauan tuon kokoisella aineistolla, niin sitten on ohjelmistossakin vikaa. Ehkä se on toiminut nätisti pienellä aineistolla, jossa on vain yksinkertaisia tapauksia, mutta skaalautuvuus Helsingin kokoiseen tapaukseen on selvästi jäänyt miettimättä ja testaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsinkö oikein, että tämä Sarastia ei ole mikään kokenut ja hyvin menestynyt (yksityinen) ohjelmistotalo, vaan joku kuntien omistama butiikki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai te olette tietoisia millain on kunta-alan työehtosopimus? Siellä on niin paljon pykäliä, että varmasti kuluu aikaa palkkojen laskemiseen.
Tällaista varten ATK on keksitty. Syötetään ohjelmaan tiedot ja ohjelma laskee lopputuloksen laskusääntöjen (=TES) perusteella.
Jos TES palkanlaskusäännnöt ovat niin monimutkaisia että sitä ei osata mallintaa ohjelmaan niin ollaan kyllä aika heikoilla jäillä.
Tässä näkee hyvin, kuinka vähän ihmiset ymmärtävät talousahallintoalasta, työehtosopimuksista ja järjestelmistä, joilla töitä tehdään.
KVTES on monisatasivuinen opus, jota ei lueta vaan tulkitaan, kuten muitakin työehtosopimuksia. Perusasetukset ja laskukaavat ohjelmiin saa syötettyä, mutta palkanlaskenta on edelleen täynnä erityistilanteita ja niiden vaativaa manuaalista käsityötä. Pahimmillaan pitkälle viedyt tausta-asetukset hankaloittavat erityislaskentojen tekemisiä ja toisaalta niiden "runnominen" väkisin palkkalaskelmalle aiheuttaa usein tietokatkoksen jossain muussa kohtaa. Manuaalisesti syötetty tieto alkaa korruptoimaan automaatiolaskentaa tai vähintäänkin siirtyy virheellisesti Tulorekisteriin.
Sen verran mitä olen ollut tekemisissä KVTESin ja Sarastian kanssa, en yhtään ihmettele tuota uutista.
Hmm, minä siis kyseenalaistin juuri sitä miten on luotu noin monimutkainen järjestelmä jonka perusteella palkat määräytyvät.
Matematiikka ja ohjelmointi ovat eksakteja. Sama syöte tuottaa aina saman lopputuloksen. Jos sama syöte annetaan kahdelle palkanlaskijalle jotka ammattaidollaan tulkitsevat TESsin sääntöjä niin tuottaako se aina saman lopputuloksen?
Matematiikka ja ohjelmointi ovat eksakteja, mutta rajansa niilläkin on. Ei tarvitse mennä edes mihinkään monimutkaisiin palkanlaskennan erityiskysymyksiin, kun ohjelmistot eivät enää pysty palvelemaan tapauskohtaisesti palkanlaskentaa.
Otetaan esimerkiksi vaikka lomapalkkalaskenta. Ohjelmistoihin saa syötettyä lomanansainta säännöt ja kertymät hyvin ja ohjelma oppii laskemaan kertymää ja vähentämään sitä pidettyjen lomapäivien mukaan. Sitten meillä on neljä työntekijää. Kaksi heistä on ollut lomanansainta kaudella osa-aikaisesti lomautettuna, toiselle on kertynyt lomaa 14 päivän säännöllä, toiselle 32 tunnin säännöllä. Kolmas työntekijä on ollut opintovapaalla ja jäänyt siitä äityislomalle ja neljännellä on ollut pitkiä sairaslomia niin että hän ei ole kuitenkaan ollut yhtäjaksoisesti pois.
Ohjelmisto ymmärtää, että työntekijöiden palkanmaksussa on ollut katkoksia, mutta se ei ymmärrä syitä. Jonkun on kaivetta TES esiin ja alettava selvittämään kuinka lomanansainta näissä tapauksissa menee. Sitten ne tiedot syötetään järjestelmään manuaalisesti.
Nuo edellä mainitut esimerkit eivät ole edes mitään monimutkaisen palkkausjärjestelmän erityispiirteitä, vaan ihan perus palkanlaskentaa. Niitä voisi verrata monimutkaisuudeltaan liikennesääntöihin. Silti, yksikään järjestelmä ei onnistu näitä tietoja käsittelemään.
Ei ohjelmisto voi tosiaan laskea oikeaa lopputulosta puutteellisella syötteellä.
Olet siinä mielessä oikeassa että noin monimutkaista säännöstöä ei kannata alkaa koodaamaan järjestelmään. Se olisi liian kallista.
Niin, säännöt ovat monimutkaisia ohjelmistolle, ei sille palkanlaskijalle.
Tästä syystä tuollaiset "sitä varten on ATK, senkun sinne syöttää tiedot" kommentit ovatkin ihan yhtä tyhjän kanssa. Ihmisillä on kummallisia ajatuksia noiden järjestelmien kyvykkyydestä ja niihin vedoten sitten mitätöidään toisen työ totaalisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingillä töissä.
Palkkani tulee ajallaan, 100 % oikein laskettuna.
Olen kuukausipalkkainen ilman mitään lisiä. Tietoni ovat Sarastiassa oikein.
Monella muulla on eri tilanne. Lisät on oikeasti tosi vaikea laskea. Osa tekee keikkaa, osa on monessa toimipisteessä töissä.
Näin.
Tässä se iso ongelma onkin: Kuukausipalkkainen vakituinen duunari on helppo tapaus.
Kunnilla kuitenkin jo lisien takia on paljon muunlaista porukkaa, esim. paljon ilta-, yö- ja pyhälisien saajia.
Mutta ennen muuta on jos jonkinmoista määräaikaista ja sijaista ja keikkailijaa ja monen toimipisteen työntekijää, joista koituu palkkabyrokratiaan ihan saatanallinen härdelli. Kuvitellaan, että sillä säästetään, kun palkataan silppuduunareita tekemään työtä vain tasan silloin kun sitä on, mutta byrokratiassa, työvoiman varmassa saatavuudessa, rekrytoinnissa, perehdytyksessä ym. se sitten kostautuu, ja tätä ei oteta laskuissa huomioon.
Sitten vielä sekin, että niitä poissaoloja ei vaan osata merkata oikein sinne hr-järjestelmään, jos ylipäätään edes muistetaan merkata. Ei voi olla niin vaikeaa! Jos olet sairaana kaksi viikkoa putkeen, niin se kaksi viikkoa putkeen merkataan sinne. Eikä vain niitä työpäiviä, joita saattaa olla just näillä viikoilla pari siellä muutama täällä. Sitten palkanlaskijat outuvat kyselemään niitten saikkujen perään ja selvittelemään, että kun saikkutodistus näyttää ihan muuta kuin poissaolotiedot, että onko ollut töissä vaiko ei ole ollut töissä. Varsinkin jos useampi saikkupätkä peräkkäin tai päivän parin välillä.
Se vaikuttaa jo palkattoman saikun laskentaan, joka tietenkään ei onnistu koneella vaan on tehtävä käsin, koska ne saikut on jo alunpitäen merkitty päin peetä. Sitten seuraa takaisinperintää, tulotekisterikorjausten tekemistä. Ja takaisinperinnän jälkeen taas uudet kirjaukset palkkaohjelmaan ja uudet palkkatieto- Jan työnantajan erillisilmoitukset. Tietysti kelan hakemuksiin ja ilmoituksiin on myös tehtävä korjaukset. Jne jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Meidän työpaikalla on noin 140 henkeä ja ulkopuolinen osa-aikainen palkanlaskija joka käy töissä kahtena päivän viikossa. Hoitaa toki kaiken muunkin henkilöstöhallinnon, esimerkiksi uusiin ja lähteviin työntekijöihin liittyen.
Teidän työpaikalla ei sitten hirveästi HR:ään panosteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku 39000 työntekijää on tietotekniikassa mitätön määrä vaikka jokaisen palkasta kirjattaisiin oma transaktio tuntitasolla. Se että tuollaisen määrän käsittelyssä kuluu koneaikaa 34 tuntia on jotain aivan käsittämätöntä. Puhumattakaan siitä että järjestelmässä ei ole näköjään minkäänlaista tietojen lukitusta koska sitä ei saa käyttää tuon eräajon aikana. Onko tuo ohjelmisto tehty jossain apukoulussa ensimmäisenä harjoitustyönä? En ole pitkällä it-urallani törmännyt edes etäisesti yhtä surkeaan suoritukseen.
Ohjelmisto lienee toiminut ihan hyvin niissä tehtävissä, joihin se on alun perin kehitetty. Ja "if it ain't broke, don't fix it", vai mitä? Etenkin jos työnantajasi vaatii, että keskityt jo muihin projekteihin etkä tuon toimivan koodin viilailuun nätimmäksi.
Sitä ei ole alun perin suunniteltu Helsingin palkanlaskennan hoitamiseen.
Sitten vain muutama sen yksityiskohtia tarkemmin tuntematon valopää on keksinyt, että ruvetaan sitä käyttäen hoitamaan Helsingin palkat. Luultiin, että se sujuu helposti, muutamalla lisäräätälöinnillä. No, ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Nämä valopäät eivät ole olleet sen kummemmin palkanlaskijoita kuin koodareitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Meidän työpaikalla on noin 140 henkeä ja ulkopuolinen osa-aikainen palkanlaskija joka käy töissä kahtena päivän viikossa. Hoitaa toki kaiken muunkin henkilöstöhallinnon, esimerkiksi uusiin ja lähteviin työntekijöihin liittyen.
Teidän työpaikalla ei sitten hirveästi HR:ään panosteta.
HR ei ole meidän ydinliiketoimintaamme ja se hoituu mallikkaasti näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 39000 työntekijää on tietotekniikassa mitätön määrä vaikka jokaisen palkasta kirjattaisiin oma transaktio tuntitasolla. Se että tuollaisen määrän käsittelyssä kuluu koneaikaa 34 tuntia on jotain aivan käsittämätöntä. Puhumattakaan siitä että järjestelmässä ei ole näköjään minkäänlaista tietojen lukitusta koska sitä ei saa käyttää tuon eräajon aikana. Onko tuo ohjelmisto tehty jossain apukoulussa ensimmäisenä harjoitustyönä? En ole pitkällä it-urallani törmännyt edes etäisesti yhtä surkeaan suoritukseen.
Ohjelmisto lienee toiminut ihan hyvin niissä tehtävissä, joihin se on alun perin kehitetty. Ja "if it ain't broke, don't fix it", vai mitä? Etenkin jos työnantajasi vaatii, että keskityt jo muihin projekteihin etkä tuon toimivan koodin viilailuun nätimmäksi.
Sitä ei ole alun perin suunniteltu Helsingin palkanlaskennan hoitamiseen.
Sitten vain muutama sen yksityiskohtia tarkemmin tuntematon valopää on keksinyt, että ruvetaan sitä käyttäen hoitamaan Helsingin palkat. Luultiin, että se sujuu helposti, muutamalla lisäräätälöinnillä. No, ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Nämä valopäät eivät ole olleet sen kummemmin palkanlaskijoita kuin koodareitakaan.
Niin, tuolla oli jo aikaisemmin mainittu että ohjelmisto on Helsingille räätälöity versio. Siinä lienee ongelman ydin, osaamattomien räätälöinnissä. Jos ohjelmisto toimii muissa suurissa kaupungeissa, niin ei Helsinki nyt niin paljon niistä poikkea etteikö se toimisi myös siellä. Toki käyttöönotto olisi pitänyt jollakin tasolla testata ensin.
Erikoista nämä puolustelut, kuinka se on monimutkaista ja kuinka siellä on monenlaista työsuhdetta tms. Vaikuttaa siltä, että softan tekijät puolustelevat itse, sillä onhan nämä samat tuhannet työntekijät erikoikuksinneen ollut siellä ennenkin! 'Nytkö se muuttui mahdottomaksi, aikaan, jolloin tietokoneet on tehokkaampia kuin koskaan? Eli softan tekijöille oli ylitsepääsemätön ongelma ratkaista, vaikka aiemmin samaa hommaa on pystytty hoitamaan vähemmillä ongelmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 39000 työntekijää on tietotekniikassa mitätön määrä vaikka jokaisen palkasta kirjattaisiin oma transaktio tuntitasolla. Se että tuollaisen määrän käsittelyssä kuluu koneaikaa 34 tuntia on jotain aivan käsittämätöntä. Puhumattakaan siitä että järjestelmässä ei ole näköjään minkäänlaista tietojen lukitusta koska sitä ei saa käyttää tuon eräajon aikana. Onko tuo ohjelmisto tehty jossain apukoulussa ensimmäisenä harjoitustyönä? En ole pitkällä it-urallani törmännyt edes etäisesti yhtä surkeaan suoritukseen.
Ohjelmisto lienee toiminut ihan hyvin niissä tehtävissä, joihin se on alun perin kehitetty. Ja "if it ain't broke, don't fix it", vai mitä? Etenkin jos työnantajasi vaatii, että keskityt jo muihin projekteihin etkä tuon toimivan koodin viilailuun nätimmäksi.
Sitä ei ole alun perin suunniteltu Helsingin palkanlaskennan hoitamiseen.
Sitten vain muutama sen yksityiskohtia tarkemmin tuntematon valopää on keksinyt, että ruvetaan sitä käyttäen hoitamaan Helsingin palkat. Luultiin, että se sujuu helposti, muutamalla lisäräätälöinnillä. No, ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Nämä valopäät eivät ole olleet sen kummemmin palkanlaskijoita kuin koodareitakaan.
Niin, tuolla oli jo aikaisemmin mainittu että ohjelmisto on Helsingille räätälöity versio. Siinä lienee ongelman ydin, osaamattomien räätälöinnissä. Jos ohjelmisto toimii muissa suurissa kaupungeissa, niin ei Helsinki nyt niin paljon niistä poikkea etteikö se toimisi myös siellä. Toki käyttöönotto olisi pitänyt jollakin tasolla testata ensin.
Vaasassa ainakin olen kuullut vastaavista ongelmista. Eikös Espoolla ja Vantaalla ole ollut myös?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 39000 työntekijää on tietotekniikassa mitätön määrä vaikka jokaisen palkasta kirjattaisiin oma transaktio tuntitasolla. Se että tuollaisen määrän käsittelyssä kuluu koneaikaa 34 tuntia on jotain aivan käsittämätöntä. Puhumattakaan siitä että järjestelmässä ei ole näköjään minkäänlaista tietojen lukitusta koska sitä ei saa käyttää tuon eräajon aikana. Onko tuo ohjelmisto tehty jossain apukoulussa ensimmäisenä harjoitustyönä? En ole pitkällä it-urallani törmännyt edes etäisesti yhtä surkeaan suoritukseen.
Ohjelmisto lienee toiminut ihan hyvin niissä tehtävissä, joihin se on alun perin kehitetty. Ja "if it ain't broke, don't fix it", vai mitä? Etenkin jos työnantajasi vaatii, että keskityt jo muihin projekteihin etkä tuon toimivan koodin viilailuun nätimmäksi.
Sitä ei ole alun perin suunniteltu Helsingin palkanlaskennan hoitamiseen.
Sitten vain muutama sen yksityiskohtia tarkemmin tuntematon valopää on keksinyt, että ruvetaan sitä käyttäen hoitamaan Helsingin palkat. Luultiin, että se sujuu helposti, muutamalla lisäräätälöinnillä. No, ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Nämä valopäät eivät ole olleet sen kummemmin palkanlaskijoita kuin koodareitakaan.
Niin, tuolla oli jo aikaisemmin mainittu että ohjelmisto on Helsingille räätälöity versio. Siinä lienee ongelman ydin, osaamattomien räätälöinnissä. Jos ohjelmisto toimii muissa suurissa kaupungeissa, niin ei Helsinki nyt niin paljon niistä poikkea etteikö se toimisi myös siellä. Toki käyttöönotto olisi pitänyt jollakin tasolla testata ensin.
Osaamattomuus on voinut olla myös sitä, että osaamista olisi kyllä ollut, mutta resursseja ei ole annettu.
On luvattu ostajalle, eli Helsingille, että viikossa hoituu, vaikka hommaa olisi ollut paljon enemmän. Koodari (joka pahimmassa tapauksessa ei ole koskaan järjestelmän koodia edes nähnyt) sitten hiki hatussa joutuu hoitamaan tärkeimmät asiat alta pois. Ja ehkä jopa näkee, että homma ei niillä tule vielä toimimaan.
It-sopimuksissa pirullista on tuo, että niitä tekevät ne jotka eivät ohjelmistojen kanssa itse ole tekemisissä. Ei myyjinä, mutta ei ostajinakaan.
Itse olen koodarina todennut, että kun pomo kysyy, kuinka paljon homma vie aikaa, arvioin, mitä se vie, ja sitten kerron tuloksen kolmella. Sillä tavoin syntyy realistinen arvio, mitä se pahimmillaan vie. Sillä tavoin saa jokseenkin varmasti hyvin toimivan lopputuloksen. Ongelma vain on siinä, että pomo ei aina tykkää noista arvioista, vaan kysyy, eikö yhtään nopeammin onnistuisi. No onnistuu, jos huonoa halutaan...
Vierailija kirjoitti:
Voi hellanlettas...! Siistit sisätyöntekijät joutuvat venymään työssään...
Mietipä millainen mötäkkä väärin maksetusta palkasta nousee!
Olen laskenut palkkoja yksityisellä ja julkisella puolella. Havaintoja:
1. Vanhahtavan ulkoasun omaava ohjelma halutaan päivittää nykyaikaiseksi, webbisivun kautta toimivaksi. Vanhaa pystyi käyttämään myös pikanäppäimillä. Ohjelman käyttö oli nopeaa. Uudesta webbiversiosta poistettiin pikanäppäimet. Ohjelma lagittaa. Kun viet kursorin lomakkeelle haluamallesi riville (vaikkapa rivi 10), kursori pomppaakin äkkiä lomakkeen ensimmäiselle riville. Hyviä toimintoja katoaa uudistuksen myötä. Käytännön työn tekijöiltä ei kysytä, että tarvitsetko tätä toimintoa? Se vain otetaan pois. Pitää keksiä kiertoteitä, että voi tehdä asian.
2. Kaikkea ei voi etenkään kuntapuolella tulkita ohjelmaan valmiiksi, koska tulee aina se MUTTA.
3. Esimiehet eivät ole koskaan vastuussa käytännön työstä. Osa esimiehistä ei edes tajua palkanlaskennasta mitään. Palkanlaskija joustaa, että palkat saadaan pankkiin, koska tunti-tunnista liukumien tekeminen on pienempi paha kuin kuunnella huutoa palkansaajilta ja haukkuja asiakkailta. Asiakkaalleei saa näkyä resurssipula.
4. Järjettömät tehostamisvaatimukset. Robotiikasta saadaan apua, mutta kaikea ei voi tehdä robotiikalla, koska robotti ei voi tehdä tulkintaa. Esimiestaholla kuitenkin ajatellaan, että robotti tuli ja nyt voidaan hoitaa palkat minimiresursseilla. Palkat poljetaan matalaksi ulkoistuspalveluyrityksissä.
5. En tee tahallani virheitä. Palkanlaskijan työssä kaikki muut ovat aina täydellisiä, mutta palkanlaskijan inhimillinen laskentavirhe on maailman loppu ja saat kuunnella mitä mielikuvituksellisempia solvauksia. Myös palkan ulosmittauksesta voi huutaa palkanlaskijalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 39000 työntekijää on tietotekniikassa mitätön määrä vaikka jokaisen palkasta kirjattaisiin oma transaktio tuntitasolla. Se että tuollaisen määrän käsittelyssä kuluu koneaikaa 34 tuntia on jotain aivan käsittämätöntä. Puhumattakaan siitä että järjestelmässä ei ole näköjään minkäänlaista tietojen lukitusta koska sitä ei saa käyttää tuon eräajon aikana. Onko tuo ohjelmisto tehty jossain apukoulussa ensimmäisenä harjoitustyönä? En ole pitkällä it-urallani törmännyt edes etäisesti yhtä surkeaan suoritukseen.
Ohjelmisto lienee toiminut ihan hyvin niissä tehtävissä, joihin se on alun perin kehitetty. Ja "if it ain't broke, don't fix it", vai mitä? Etenkin jos työnantajasi vaatii, että keskityt jo muihin projekteihin etkä tuon toimivan koodin viilailuun nätimmäksi.
Sitä ei ole alun perin suunniteltu Helsingin palkanlaskennan hoitamiseen.
Sitten vain muutama sen yksityiskohtia tarkemmin tuntematon valopää on keksinyt, että ruvetaan sitä käyttäen hoitamaan Helsingin palkat. Luultiin, että se sujuu helposti, muutamalla lisäräätälöinnillä. No, ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Nämä valopäät eivät ole olleet sen kummemmin palkanlaskijoita kuin koodareitakaan.
Niin, tuolla oli jo aikaisemmin mainittu että ohjelmisto on Helsingille räätälöity versio. Siinä lienee ongelman ydin, osaamattomien räätälöinnissä. Jos ohjelmisto toimii muissa suurissa kaupungeissa, niin ei Helsinki nyt niin paljon niistä poikkea etteikö se toimisi myös siellä. Toki käyttöönotto olisi pitänyt jollakin tasolla testata ensin.
Vaasassa ainakin olen kuullut vastaavista ongelmista. Eikös Espoolla ja Vantaalla ole ollut myös?
ESPOOSSA on kevään aikana maksettu palkkoja ja niiden lisiä myöhässä. Viiveet johtuvat vaikeuksista uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönotossa.
Pisimmillään lisien maksu on voinut viivästyä kuukausia, mutta tällaisia tapauksia on Espoon henkilöstöjohtajan Kimmo Sarekosken mukaan ollut vain muutamia.
Hän kertoo palkanmaksun ongelmien vaikuttaneen merkittävästi joihinkin satoihin työntekijöihin.
”Jotain pientä hapuilua on ollut muillakin”, hän sanoo.
SAREKOSKEN mukaan viiveet ovat koskeneet pääasiassa erilaisia lisiä. Palkanmaksuongelmista ovatkin kärsineet erityisesti ammattiryhmät, joiden palkka muodostuu suurelta osin lisistä.
Myös joitakin palkkoja on jäänyt maksamatta, mutta ne on Sarekosken mukaan maksettu takaisin päivissä.
”Valtaosa Espoon työntekijöistä ei ole huomannut mitään virheitä, mutta on tietty ryhmä, jolle näitä on sattunut useammin.”
VIIVEET johtuvat Sarekosken mukaan virheistä uuden järjestelmän toiminnoissa, tiedonsiirron ongelmista ja palkanlaskijoiden tekemistä inhimillisistä virheistä.
---
Noin raportoi Hesari kesäkuun alussa.
Aika vähättelevän kuuloisia nuo henkilöstöjohtajan kommentit. No, hän lienee lihavalla kuukausipalkalla itse, ei osaa samastua niiden tilanteeseen, joiden pieni palkka on etupäässä niistä lisistä muodostuva.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, eikö kaupunki ole kokoomuksen hallinnassa ja sen vahvuusaluetta nimenomaan on talousosaaminen?
Niin Kokoomus itse väittää, mutta totuushan on, etteivät ne tajua julkisesta taloudesta ja kansantaloudesta enempää kuin sika hopealusikasta.
Voi luoja. Eikö sulle jo ekalla peruskurssilla opetettu, että ohjelmiston tekeminen on vaikeampaa kuin talon, ja että jo 50 koodirivin ylittävässä ohjelmistossa on virheitä eikä virheettömän ohjelmiston tekeminen ole mahdollista?
Palkanlaskenta on erittäin monimutkaista eikä kaikkia mahdollisia tapauksia voi eikä ole edes järkevää automatisoida. Se, että sun ja mun kk-palkka 37,5 tunnilla viikossa tulee nappia painamalla, ei muuta asiaa.
Tässä myös tarvitaan jopa kymmeniä taustajärjestelmiä, joista tieto ei tullutkaan kuten piti - ja miten yleensä myös käy.
T. sun projektipäällikkösi, joka syystäkin osaa enemmän kuin sinä