Lue keskustelun säännöt.
160 palkanlaskijaa ei pysty hoitamaan Helsingin kaupungin palkanlaskentaa
09.07.2022 |
"Taloushallintopalvelu Talpalla on yhteensä noin neljäsataa työntekijää. Palkanlaskijoita on normaalisti noin 160 ja asiakaspalvelijoita noin 15.
Kaupunki on nyt rekrytoinut 25 ulkopuolista työntekijää lisää, ja tehnyt sisäisiä henkilöstösiirtoja muista töistä palkanlaskentaan."
Siis aivan järkyttävä määrä palkanlaskijoita yhden organisaation palvelukjsessa. Vaikka työntekijämääräkin on kohtalainen, 39.000 henkilöä, niin eihän niitä palkkoja sentään ruutupaperilla lasketa.
Hesarin maksumuurin takana olevassa jutussa nuo palkanlaskijat ilmeisesti vielä poraavat että töitä on liikaa ja pitäisi painaa ylitöitä. Minusta on aivan itsestään selvää että yksikään palkanlaskija ei palkkapäivänä poistu työpaikalta ennen kuin kaikkien palkat on maksettu. Ei vaikka niitä laskijoita olisi vain kolme, mikä olisi järkevämpi työntekijämäärä.
Ei ihme että me yksityisen puolen palkansaajat näännymme verotaakan alle kun julkisella puolella on tällainen hurlumhei-meininki.
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai te olette tietoisia millain on kunta-alan työehtosopimus? Siellä on niin paljon pykäliä, että varmasti kuluu aikaa palkkojen laskemiseen.
Tällaista varten ATK on keksitty. Syötetään ohjelmaan tiedot ja ohjelma laskee lopputuloksen laskusääntöjen (=TES) perusteella.
Jos TES palkanlaskusäännnöt ovat niin monimutkaisia että sitä ei osata mallintaa ohjelmaan niin ollaan kyllä aika heikoilla jäillä.
Tässä näkee hyvin, kuinka vähän ihmiset ymmärtävät talousahallintoalasta, työehtosopimuksista ja järjestelmistä, joilla töitä tehdään.
Tuosta myös näkee hyvin, miksi järjestemätoimituksissa kerta toisensa jälkeen epäonnistutaan.
Asioita kuvitellaan yksinkertaisemmiksi kuin ne ovatkaan. Sopimuksia on tekemässä se korkein pomoporras, sekä järjestelmän tilaajan että toimittajan puolesta, ja kumpikin on pullollaan itseluottamusta, että kyllä me tämä homma hanskataan.
Jos kysyttäisiin rivitason duunareilta, he osaisivat kertoa, missä kaikessa voi tulla ongelmia.
Olen itse koodari, ollut mukana tekemässä järjestelmiä niin yksityiselle sektorille kuin julkishallinnolle. Parhaita projekteja ovat ne, joita pääsee tekemään ihan asiakkaan rividuunarien kanssa, ja bossit pysyttelevät loitolla. Surkeimpia muutamat julkishallinnon hommat, jotka saatiin kun myytiin kilpailutuksessa halvimmalla, eikä ostajaosapuoli näköjään ollut ymmärtänyt määritellä puoliakaan siitä, mitä kaikkea olisi tehtävänä.
Rajaton itseluottamus on varmin tae epäonnistuneesta it-projektista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika uskomatonta tekstiä, että palkanlaskijan pitäisi olla töissä niin kauan, että kaikkien palkat on maksettu. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, se ei ole mahdollista.
Palkanlaskijakin on ihminen, jolla on oma yksityinen elämä ja heilläkin on työehdot. Ylitöitä varten tehdään sopimus työnantajan kanssa, jos työnantaja myöntää ylityöluvan. Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin.
Kaikki ongelmat ei todellakaan ole palkanlaskijan vikaa, vaan palkkajärjestelmien toimintaongelmat ovat suuressa osassa.
Minä olen ollut ainoastaan yksityisellä töissä ja siellä on itsestäänselvyys että tällaiset katastrofaaliset jutut kuin palkkojen maksu yksinkertaisesti hoidetaan. Silloin työntekijät venyvät eivätkä vaan totea perjantaina että jaahas palkat on maksamatta mutta kello on jo melkein kolme, minä tästä lähdenkin, nähdään maanantaina yhdeksältä, heippa. Riippumatta siitä kenen vika, eivät ne asiat yleensä itsekseen hoidu.
Kenen etu on että TES palkanlaskentasäännöt ovat niin monimutkaiset että koulutetun henkilön pitää tehdä pari vuotta töitä että oppii kaikki kummallisuudet?
En tosiaan tiedä mitään noista säännöistä ja täälläkin alan tietäjät toteavat että ei ulkopuoliset tajua. Mutta näin ulkopuolisena (koodaan työkseni aivan muuta) sanoisin että ei noin monimutkaisissa laskentasäännöissä ole mitään järkeä. Siihen viittaa myös kommentit joiden mukaan palkkakuitista ei saa luettua onko palkka ja lisät maksettu oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uskomatonta tekstiä, että palkanlaskijan pitäisi olla töissä niin kauan, että kaikkien palkat on maksettu. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, se ei ole mahdollista.
Palkanlaskijakin on ihminen, jolla on oma yksityinen elämä ja heilläkin on työehdot. Ylitöitä varten tehdään sopimus työnantajan kanssa, jos työnantaja myöntää ylityöluvan. Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin.
Kaikki ongelmat ei todellakaan ole palkanlaskijan vikaa, vaan palkkajärjestelmien toimintaongelmat ovat suuressa osassa.
Minä olen ollut ainoastaan yksityisellä töissä ja siellä on itsestäänselvyys että tällaiset katastrofaaliset jutut kuin palkkojen maksu yksinkertaisesti hoidetaan. Silloin työntekijät venyvät eivätkä vaan totea perjantaina että jaahas palkat on maksamatta mutta kello on jo melkein kolme, minä tästä lähdenkin, nähdään maanantaina yhdeksältä, heippa. Riippumatta siitä kenen vika, eivät ne asiat yleensä itsekseen hoidu.
No entä, jos on vain lähdettävä viimeistään klo 16 hakemaan lasta päiväkodista, joka menee kohta kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uskomatonta tekstiä, että palkanlaskijan pitäisi olla töissä niin kauan, että kaikkien palkat on maksettu. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, se ei ole mahdollista.
Palkanlaskijakin on ihminen, jolla on oma yksityinen elämä ja heilläkin on työehdot. Ylitöitä varten tehdään sopimus työnantajan kanssa, jos työnantaja myöntää ylityöluvan. Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin.
Kaikki ongelmat ei todellakaan ole palkanlaskijan vikaa, vaan palkkajärjestelmien toimintaongelmat ovat suuressa osassa.
Minä olen ollut ainoastaan yksityisellä töissä ja siellä on itsestäänselvyys että tällaiset katastrofaaliset jutut kuin palkkojen maksu yksinkertaisesti hoidetaan. Silloin työntekijät venyvät eivätkä vaan totea perjantaina että jaahas palkat on maksamatta mutta kello on jo melkein kolme, minä tästä lähdenkin, nähdään maanantaina yhdeksältä, heippa. Riippumatta siitä kenen vika, eivät ne asiat yleensä itsekseen hoidu.
Ei todellakaan toimita töissä, joissa oma palkka on alle 2500 euroa kuussa. Kukaan ei ole työpaikan vanki yksityisellä ja työnantaja toimii laittomasti jos omien sekoilujen takia vaatii työntekijöitä poikkeamaan työajoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uskomatonta tekstiä, että palkanlaskijan pitäisi olla töissä niin kauan, että kaikkien palkat on maksettu. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, se ei ole mahdollista.
Palkanlaskijakin on ihminen, jolla on oma yksityinen elämä ja heilläkin on työehdot. Ylitöitä varten tehdään sopimus työnantajan kanssa, jos työnantaja myöntää ylityöluvan. Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin.
Kaikki ongelmat ei todellakaan ole palkanlaskijan vikaa, vaan palkkajärjestelmien toimintaongelmat ovat suuressa osassa.
Minä olen ollut ainoastaan yksityisellä töissä ja siellä on itsestäänselvyys että tällaiset katastrofaaliset jutut kuin palkkojen maksu yksinkertaisesti hoidetaan. Silloin työntekijät venyvät eivätkä vaan totea perjantaina että jaahas palkat on maksamatta mutta kello on jo melkein kolme, minä tästä lähdenkin, nähdään maanantaina yhdeksältä, heippa. Riippumatta siitä kenen vika, eivät ne asiat yleensä itsekseen hoidu.
No entä, jos on vain lähdettävä viimeistään klo 16 hakemaan lasta päiväkodista, joka menee kohta kiinni?
Ei ole Suomen lain mukaista toimintaa pakottaa ylitöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai te olette tietoisia millain on kunta-alan työehtosopimus? Siellä on niin paljon pykäliä, että varmasti kuluu aikaa palkkojen laskemiseen.
Tällaista varten ATK on keksitty. Syötetään ohjelmaan tiedot ja ohjelma laskee lopputuloksen laskusääntöjen (=TES) perusteella.
Jos TES palkanlaskusäännnöt ovat niin monimutkaisia että sitä ei osata mallintaa ohjelmaan niin ollaan kyllä aika heikoilla jäillä.
Tässä näkee hyvin, kuinka vähän ihmiset ymmärtävät talousahallintoalasta, työehtosopimuksista ja järjestelmistä, joilla töitä tehdään.
KVTES on monisatasivuinen opus, jota ei lueta vaan tulkitaan, kuten muitakin työehtosopimuksia. Perusasetukset ja laskukaavat ohjelmiin saa syötettyä, mutta palkanlaskenta on edelleen täynnä erityistilanteita ja niiden vaativaa manuaalista käsityötä. Pahimmillaan pitkälle viedyt tausta-asetukset hankaloittavat erityislaskentojen tekemisiä ja toisaalta niiden "runnominen" väkisin palkkalaskelmalle aiheuttaa usein tietokatkoksen jossain muussa kohtaa. Manuaalisesti syötetty tieto alkaa korruptoimaan automaatiolaskentaa tai vähintäänkin siirtyy virheellisesti Tulorekisteriin.
Sen verran mitä olen ollut tekemisissä KVTESin ja Sarastian kanssa, en yhtään ihmettele tuota uutista.
Hmm, minä siis kyseenalaistin juuri sitä miten on luotu noin monimutkainen järjestelmä jonka perusteella palkat määräytyvät.
Matematiikka ja ohjelmointi ovat eksakteja. Sama syöte tuottaa aina saman lopputuloksen. Jos sama syöte annetaan kahdelle palkanlaskijalle jotka ammattaidollaan tulkitsevat TESsin sääntöjä niin tuottaako se aina saman lopputuloksen?
Matematiikka ja ohjelmointi ovat eksakteja, mutta rajansa niilläkin on. Ei tarvitse mennä edes mihinkään monimutkaisiin palkanlaskennan erityiskysymyksiin, kun ohjelmistot eivät enää pysty palvelemaan tapauskohtaisesti palkanlaskentaa.
Otetaan esimerkiksi vaikka lomapalkkalaskenta. Ohjelmistoihin saa syötettyä lomanansainta säännöt ja kertymät hyvin ja ohjelma oppii laskemaan kertymää ja vähentämään sitä pidettyjen lomapäivien mukaan. Sitten meillä on neljä työntekijää. Kaksi heistä on ollut lomanansainta kaudella osa-aikaisesti lomautettuna, toiselle on kertynyt lomaa 14 päivän säännöllä, toiselle 32 tunnin säännöllä. Kolmas työntekijä on ollut opintovapaalla ja jäänyt siitä äityislomalle ja neljännellä on ollut pitkiä sairaslomia niin että hän ei ole kuitenkaan ollut yhtäjaksoisesti pois.
Ohjelmisto ymmärtää, että työntekijöiden palkanmaksussa on ollut katkoksia, mutta se ei ymmärrä syitä. Jonkun on kaivetta TES esiin ja alettava selvittämään kuinka lomanansainta näissä tapauksissa menee. Sitten ne tiedot syötetään järjestelmään manuaalisesti.
Nuo edellä mainitut esimerkit eivät ole edes mitään monimutkaisen palkkausjärjestelmän erityispiirteitä, vaan ihan perus palkanlaskentaa. Niitä voisi verrata monimutkaisuudeltaan liikennesääntöihin. Silti, yksikään järjestelmä ei onnistu näitä tietoja käsittelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uskomatonta tekstiä, että palkanlaskijan pitäisi olla töissä niin kauan, että kaikkien palkat on maksettu. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, se ei ole mahdollista.
Palkanlaskijakin on ihminen, jolla on oma yksityinen elämä ja heilläkin on työehdot. Ylitöitä varten tehdään sopimus työnantajan kanssa, jos työnantaja myöntää ylityöluvan. Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin.
Kaikki ongelmat ei todellakaan ole palkanlaskijan vikaa, vaan palkkajärjestelmien toimintaongelmat ovat suuressa osassa.
Minä olen ollut ainoastaan yksityisellä töissä ja siellä on itsestäänselvyys että tällaiset katastrofaaliset jutut kuin palkkojen maksu yksinkertaisesti hoidetaan. Silloin työntekijät venyvät eivätkä vaan totea perjantaina että jaahas palkat on maksamatta mutta kello on jo melkein kolme, minä tästä lähdenkin, nähdään maanantaina yhdeksältä, heippa. Riippumatta siitä kenen vika, eivät ne asiat yleensä itsekseen hoidu.
Luitko edes tuota kommenttia?
"Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin."
Eihän tuossa missään sanottu sinne päinkään, että työntekijät eivät tarvittaessa venyisi!
Vierailija kirjoitti:
Puolustajat: miksi homma on hoitunut ennen?
On ollut kunnon perehdytys ja tarpeeksi työvoimaa niin että se on pystytty järjestämään.
Tähän päädytään, kun lyhytnäkisesti "säästetään". Jos ja kun toimintaa ajetaan ihan minimiresursseilla, ollaan lirissä, kun tapahtuu jotain muutoksia olosuhteissa. Tässä tapauksessa se muutos oli uuden tietojärjestelmän käyttöönotto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistetaans nyt, ettei ne monimutkaiset tes-palkat ole olleet haaste vielä puoli vuotta takaperin. Silloin käytössä oli edelleen 30 vuotta palvelut Hijat. Miten niin yksinkertainen järjestelmä onnistui maksamaan palkat ajoissa? Miten silloin samat palkanlaskijat onnistuivat työssään, vaikka ohjelma oli kieltämättä hieman vanhanaikainen?
Minä olen Helsingillä töissä.
Palkkani tulee ajallaan, 100 % oikein laskettuna.
Olen kuukausipalkkainen ilman mitään lisiä. Tietoni ovat Sarastiassa oikein.
Monella muulla on eri tilanne. Lisät on oikeasti tosi vaikea laskea. Osa tekee keikkaa, osa on monessa toimipisteessä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uskomatonta tekstiä, että palkanlaskijan pitäisi olla töissä niin kauan, että kaikkien palkat on maksettu. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, se ei ole mahdollista.
Palkanlaskijakin on ihminen, jolla on oma yksityinen elämä ja heilläkin on työehdot. Ylitöitä varten tehdään sopimus työnantajan kanssa, jos työnantaja myöntää ylityöluvan. Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin.
Kaikki ongelmat ei todellakaan ole palkanlaskijan vikaa, vaan palkkajärjestelmien toimintaongelmat ovat suuressa osassa.
Minä olen ollut ainoastaan yksityisellä töissä ja siellä on itsestäänselvyys että tällaiset katastrofaaliset jutut kuin palkkojen maksu yksinkertaisesti hoidetaan. Silloin työntekijät venyvät eivätkä vaan totea perjantaina että jaahas palkat on maksamatta mutta kello on jo melkein kolme, minä tästä lähdenkin, nähdään maanantaina yhdeksältä, heippa. Riippumatta siitä kenen vika, eivät ne asiat yleensä itsekseen hoidu.
No entä, jos on vain lähdettävä viimeistään klo 16 hakemaan lasta päiväkodista, joka menee kohta kiinni?
Ei ole Suomen lain mukaista toimintaa pakottaa ylitöihin.
Näin. Esihenkilöt hoitavat palkkaviennit, kun palkolliset työntekijät lähtevät työpaikalta työaikansa päättyessä. Johtoporras edustaa työnantajaa eli työsopimuksen toista osapuolta, joka on sitoutunut maksamaan palkan tehdystä työstä ajallaan. Hoitajat, opettajat, siivoojat jne. ovat hoitaneet oman työnsä sopimuksen mukaisesti, työnantaja on tehnyt sopimusrikkomuksen, eikä olekaan maksanut sovittua rahakorvausta tehdystä työstä. Asiakkaiden maksamat päivähoitomaksut ja veronmaksajien maksamat verot kaupunki on pitänyt kuukausia itsellään, vaikka niiden on kerrottu kohdistuvan työntekijöiden työn ostamiseen. Johtajat, eli työnantajan edustajat, ovat kyllä saaneet omat palkkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika uskomatonta tekstiä, että palkanlaskijan pitäisi olla töissä niin kauan, että kaikkien palkat on maksettu. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, se ei ole mahdollista.
Palkanlaskijakin on ihminen, jolla on oma yksityinen elämä ja heilläkin on työehdot. Ylitöitä varten tehdään sopimus työnantajan kanssa, jos työnantaja myöntää ylityöluvan. Ja jos lupaa ei ole ja saldotunnit tapissa, niin ei silloin jäädä ylitöihin.
Kaikki ongelmat ei todellakaan ole palkanlaskijan vikaa, vaan palkkajärjestelmien toimintaongelmat ovat suuressa osassa.
Minä olen ollut ainoastaan yksityisellä töissä ja siellä on itsestäänselvyys että tällaiset katastrofaaliset jutut kuin palkkojen maksu yksinkertaisesti hoidetaan. Silloin työntekijät venyvät eivätkä vaan totea perjantaina että jaahas palkat on maksamatta mutta kello on jo melkein kolme, minä tästä lähdenkin, nähdään maanantaina yhdeksältä, heippa. Riippumatta siitä kenen vika, eivät ne asiat yleensä itsekseen hoidu.
Se ei ihan millään parin tunnin venymisellä ratkea jos ohjelmisto vierittää koko ajan virheellistä dataa ja vanhojakaan järjestelmävirheitä ei ole saatu korjattua.
Itse olen vetänyt kerran läpi yhden palkanlaskelmaohjemiston käyttöönoton. Kaikki asetukset oli tehty huolellisesti ohjelmistontoimittajan toimesta, he hoisivat vanhan tiedon siirron uuteen järjestelmään ja käyttöönottoon saimme laajan koulutuksen.
Loppujen lopuksi, kaikki asetukset eivät olleet kunnossa, kaikkia asioita ei oltu otettu huomioon ja kaikki osa vanhoista tiedoista oli siirtynyt virheellisesti. Tästä seurasi se, että minä tein töitä kahdeksan viikkoa ilman yhtäkään vapaapäivää, siirsin kesälomani ja lähes menetin terveyteni, jotta asiat saatiin rullaamaan. Kaiken kaikkiaan kesti yli puoli vuotta saada ohjelmisto toimimaan kuten pitää. Ja minä olin sentään vain 170 henkilö työllistävässä firmassa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin koodarina on kyllä pakko todeta että noin sysipaskan softan tekeminen vaatii jo oikeasti taitoa. Nykyään tietokoneissa on niin h*lv*tisti potkua ettei noin hitaan systeemin tekeminen onnistu ihan helposti siten että se vielä tuottaa oikean lopputuloksen. Systeemissä täytyy olla jossain järkyttäviä pullonkauloja, tai softa pyörii jossain ikuisessa busy loopissa tekemättä juuri mitään(tällaisen bugin tekeminen vaatii jo taitoa).
Uskomatonta.
Tämä ei ole verrattavissa esimerkiksi pelin koodaamiseen, jossa on hallittavissa mitä sovelluksessa tapahtuu.
Tes on täynnä tietoa, joka pitää saada järjestelmiin monine laskukaavoineen. Sitten pitäisi saada laskukaavat keskustelemaan niiden kaikkien erityistilanyteiden kanssa joita palkanmaksu kunta-alalla on pullollaan.
Ongelma on suoraan siellä mistä tätä koko prosessia on lähdetty viemään eteenpäin. On kuviteltu, että valmis järjestelmäpohja riittää, tehty pikapaikkauksia, koska hinnan on pysyttävä alhaalla. Ei tarpeeksi testauksia (koska kvtes on täynnä erikoistilanteita) ja luotettu siihen, että kyllä se toimii kun on ennenkin toiminut.
Totta, että nykylaitteissa on potkua. Sitä potkua ei vain nähdä julkisen puolen palkkatöissä. Niitä tehokkaita laitteita kun ei viedä sinne asti, koska hinnan on pysyttävä yhtä alhaalla kuin työntekijöiden palkat.
Nimenomaan. Palkkaohjelmisto ei ole mitään pelien koodaamista, vaan triviaalia laskentaa selkeiden sääntöjen perusteella. Ota huomioon että tässä on kyseessä kunta-alalle suunniteltu ohjelmisto, jossa on otettu, tai olisi pitänyt ottaa huomioon, KVTES täydellisesti.
Joku 39000 työntekijää on tietotekniikassa mitätön määrä vaikka jokaisen palkasta kirjattaisiin oma transaktio tuntitasolla. Se että tuollaisen määrän käsittelyssä kuluu koneaikaa 34 tuntia on jotain aivan käsittämätöntä. Puhumattakaan siitä että järjestelmässä ei ole näköjään minkäänlaista tietojen lukitusta koska sitä ei saa käyttää tuon eräajon aikana. Onko tuo ohjelmisto tehty jossain apukoulussa ensimmäisenä harjoitustyönä? En ole pitkällä it-urallani törmännyt edes etäisesti yhtä surkeaan suoritukseen.
Kyllä huono ohjelmisto saa niin paljon harmia aikaan, että sitä ei 300 kaan palkanlaskijaa tuosta vaan korjaa. Miksi yleensä haluttiin vaihtaa ohjelmistoa? Menikö johto taas jonkun lipevän markkinoijan lankaan?
Vierailija kirjoitti:
Kenen etu on että TES palkanlaskentasäännöt ovat niin monimutkaiset että koulutetun henkilön pitää tehdä pari vuotta töitä että oppii kaikki kummallisuudet?
En tosiaan tiedä mitään noista säännöistä ja täälläkin alan tietäjät toteavat että ei ulkopuoliset tajua. Mutta näin ulkopuolisena (koodaan työkseni aivan muuta) sanoisin että ei noin monimutkaisissa laskentasäännöissä ole mitään järkeä. Siihen viittaa myös kommentit joiden mukaan palkkakuitista ei saa luettua onko palkka ja lisät maksettu oikein.
Ei tuo parin vuoden oppimisaika sitä tarkoita, että osaisi kaikki TESsit, vaan lähinnä sitä, että on silmää sille, mitä kaikkea niissä voi olla ja mitä sinne voi tulla.
Nehän muuttuvat koko ajan.
Olen itsekin koodari, ja joutunut esim. tilanteeseen, jossa erään henkilöstöryhmän palkkausta muutettiin suoritusperusteiseksi. Tätä ei tietenkään valmiissa palkanlaskentajärjestelmässä mitenkään ollut valmiina. Piti sitten kehittää systeemi, joka toiminnanohjausjärjestelmästä poimii ne suoritteet ja syöttää ne palkanlaskujärjestelmään...
Ja onko ne säännöt jonkun etu? No, työnantajat ja työntekijät koettavat vääntää ne aina omaksi edukseen, jos jonkinmoisilla kommervenkeillä. Ehkä ne sitten edustavat jonkinlaista kompromissia kummankin ryhmän etujen välillä. Ja onhan ne niiden koodarien etu, joilla töitä riittää, kun pitää toteuttaa kulloisetkin sopimukset järjestelmiin... Odotas vain, kun päästään kokoomuksen unelmoimaan paikalliseen sopimiseen oikein kunnolla! Siinähän jokainen työntekijä saisi vapauden itse neuvotella työehtonsa. - Yksinkertaisin järjestelmä olisi tietenkin ihan muuta, eli kaikille työstä riippumatta sama palkka, tai jonkinlainen kansalaispalkka jopa. Mieti näiden ääripäiden väliltä, mikä se ihanne olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai te olette tietoisia millain on kunta-alan työehtosopimus? Siellä on niin paljon pykäliä, että varmasti kuluu aikaa palkkojen laskemiseen.
Tällaista varten ATK on keksitty. Syötetään ohjelmaan tiedot ja ohjelma laskee lopputuloksen laskusääntöjen (=TES) perusteella.
Jos TES palkanlaskusäännnöt ovat niin monimutkaisia että sitä ei osata mallintaa ohjelmaan niin ollaan kyllä aika heikoilla jäillä.
Tässä näkee hyvin, kuinka vähän ihmiset ymmärtävät talousahallintoalasta, työehtosopimuksista ja järjestelmistä, joilla töitä tehdään.
KVTES on monisatasivuinen opus, jota ei lueta vaan tulkitaan, kuten muitakin työehtosopimuksia. Perusasetukset ja laskukaavat ohjelmiin saa syötettyä, mutta palkanlaskenta on edelleen täynnä erityistilanteita ja niiden vaativaa manuaalista käsityötä. Pahimmillaan pitkälle viedyt tausta-asetukset hankaloittavat erityislaskentojen tekemisiä ja toisaalta niiden "runnominen" väkisin palkkalaskelmalle aiheuttaa usein tietokatkoksen jossain muussa kohtaa. Manuaalisesti syötetty tieto alkaa korruptoimaan automaatiolaskentaa tai vähintäänkin siirtyy virheellisesti Tulorekisteriin.
Sen verran mitä olen ollut tekemisissä KVTESin ja Sarastian kanssa, en yhtään ihmettele tuota uutista.
Hmm, minä siis kyseenalaistin juuri sitä miten on luotu noin monimutkainen järjestelmä jonka perusteella palkat määräytyvät.
Matematiikka ja ohjelmointi ovat eksakteja. Sama syöte tuottaa aina saman lopputuloksen. Jos sama syöte annetaan kahdelle palkanlaskijalle jotka ammattaidollaan tulkitsevat TESsin sääntöjä niin tuottaako se aina saman lopputuloksen?
Matematiikka ja ohjelmointi ovat eksakteja, mutta rajansa niilläkin on. Ei tarvitse mennä edes mihinkään monimutkaisiin palkanlaskennan erityiskysymyksiin, kun ohjelmistot eivät enää pysty palvelemaan tapauskohtaisesti palkanlaskentaa.
Otetaan esimerkiksi vaikka lomapalkkalaskenta. Ohjelmistoihin saa syötettyä lomanansainta säännöt ja kertymät hyvin ja ohjelma oppii laskemaan kertymää ja vähentämään sitä pidettyjen lomapäivien mukaan. Sitten meillä on neljä työntekijää. Kaksi heistä on ollut lomanansainta kaudella osa-aikaisesti lomautettuna, toiselle on kertynyt lomaa 14 päivän säännöllä, toiselle 32 tunnin säännöllä. Kolmas työntekijä on ollut opintovapaalla ja jäänyt siitä äityislomalle ja neljännellä on ollut pitkiä sairaslomia niin että hän ei ole kuitenkaan ollut yhtäjaksoisesti pois.
Ohjelmisto ymmärtää, että työntekijöiden palkanmaksussa on ollut katkoksia, mutta se ei ymmärrä syitä. Jonkun on kaivetta TES esiin ja alettava selvittämään kuinka lomanansainta näissä tapauksissa menee. Sitten ne tiedot syötetään järjestelmään manuaalisesti.
Nuo edellä mainitut esimerkit eivät ole edes mitään monimutkaisen palkkausjärjestelmän erityispiirteitä, vaan ihan perus palkanlaskentaa. Niitä voisi verrata monimutkaisuudeltaan liikennesääntöihin. Silti, yksikään järjestelmä ei onnistu näitä tietoja käsittelemään.
Ei ohjelmisto voi tosiaan laskea oikeaa lopputulosta puutteellisella syötteellä.
Olet siinä mielessä oikeassa että noin monimutkaista säännöstöä ei kannata alkaa koodaamaan järjestelmään. Se olisi liian kallista.
Kunnalla on lisäksi muitakin tessejä kuin kvtes eli mm. Ovtes, teknisten sopimus, lääkärisopimus jne. Eli ei aika viidakko eri sopimuksia ja pykäliä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huono ohjelmisto saa niin paljon harmia aikaan, että sitä ei 300 kaan palkanlaskijaa tuosta vaan korjaa. Miksi yleensä haluttiin vaihtaa ohjelmistoa? Menikö johto taas jonkun lipevän markkinoijan lankaan?
Tässä tapauksessa siksi, että entinen ohjelmisto oli todella vanha, eikä toimittaja luvannut sille enää tukea vuoden 2022 jälkeen. Hesarin jutusta:
"Kaupunki oli maksanut työntekijöidensä palkat samalla Hijat-järjestelmällä jo yli 30 vuoden ajan. Vanhan järjestelmän toimittaja oli sitoutunut palvelun tuottamiseen vuoden 2022 loppuun saakka. Sen jälkeen 1980-luvulta peräisin oleva järjestelmä kuopattaisiin.
Vanhaa järjestelmää yritettiin ensin uudistaa, mutta se ei onnistunut. Espoo ja Vantaa päättivät poistua järjestelmästä, ja Helsinki teki saman ratkaisun."
Kiinnostaisi kyllä tietää, miksi vanhan järjestelmän uudistaminen ei onnistunut. Ja oliko siinä varsinaisesti uudistamisen tarvetta, jos se kerran oli toiminut? Vai oliko kysymys siitä, että ei löydetty sille kiinnostunutta ylläpitäjää enää. Helsinkikin varmaan joutuu ostamaan it-palvelunsa yksityisiltä konsulttifirmoilta, kun kuntien omat tietotekniikkakeskukset on lopetettu.
Olen kuullut, että siellä on ihmisillä aivosumua. Se on hyvin tarttuvaa ja aiheuttaa pitkiä sairaslomia.