HS Perhe: "Lapseni kokee olevansa sekä poika että tyttö"
Luin artikkeli aamulla jo anivarhain herättyäni yli-aikaisin. silloin sitä olisi saanut vielä kommentoida, mutta kesken kommentin kirjoittamiseni kommenttioikeus poistettiin artikkelista. Ihan nätisti olisin tohtinut omalla nimelläni (vaikka artikkelin äiti esiintyy salanimellä) kyseenalaistaa äidin vanhemmuutta ja lapsen tulevaa vointia ja sitä, onko tuossa toimittu lapsen kannalta oikein. Mutta ei sitten. Ilmeisesti artikkelia olivat muutkin aamuvirkut jo ehtineet kritisoida. Antaisi HS (ja Aihe vapaa -palsta) vain ihmisten keskustella aiheesta. Eli lasten mielenterveydelle haitallisesta vanhemmuudesta.
https://www.hs.fi/perhe/art-2000008902377.html
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Olin aika lailla kauhuissani tästä tiedostavan äidin tarinasta. Antaisi sen lapsensa olla lapsi ilman, että kaikki asiat tytötellään ja pojatellaan. Tällä äidillä on omassa päässään aika tiukasti sukupuolinormitettu maailma, koska hän tekee kaikesta pinkistä tyttöjuttuja tai pitkistä hiuksista tyttöjuttuja jne..Jos hän oikeasti hyväksyisi lapsensa sellaisena kuin tämä on, niin niistä kumisaappaista olisi rauhallisesti todettu (kuin mille tahansa isosiskolle?), että koska saappaat menevät joka tapauksessa pikkuveljelle ja niitä käytetään aika vähän, niin etsitään vähemmänkirjavat. Ja sitten olisi ostettu keltaiset.
Meillä lapsi halusi suunnilleen 3v iässä mekon ja sitten sellainen ostettiin kirppikseltä (ja näin siksi, että se maailman ihanin mekko sattui siellä olemaan). Parin kuukauden mekkokauden jälkeen lapsi ei sitä enää pukenut. Hiukset on olleet pitkät ja lyhyet, kynsilakkaa on kokeiltu ja rakkaudesta on puhuttu, että se on hieno asia. Nykyisin lapsi rakastaa mökkirannan joutsenia. Tulevaisuus vaikuttaa siis pahalta?
Nyt ei pitäisi niitä omia kokemuksia pitää esimerkkeinä oikeasta tavasta suhtautua. Kyllä lapsen identiteetti on hukassa, jos hän saa olla se, mitä tämän päivän muotivillitys vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kenkäkaupassa esikoinen juoksi luokseni pinkinkirjavien kumisaappaiden kanssa, joissa oli yksisarvisten, kuppikakkujen ja sydänten kuvia. Katsoin saappaita hetken ja kysyin, voisimmeko osaa yksiväriset: pikkuveli perisi saappaat ja hänelle neutraalimmat olisivat varmasti mieluisammat."
Toivottavasti pikkuvelikin saa haluamansa saappaat eikä hänelle tyrkytetä saappaita, joita ei halua.
Meillä on ollut pojilla pinkkejä saappaita ja hanskoja ja mitä nyt ovat halunneetkaan. En ole miettinyt että ovatko he nyt jalkaterästään tyttöjä.
Sinä olet ostanut lapsillesi saappaat, jotka he ovat halunneet. Se on hyvä eikä vaatteet tee miestä/naista. Tuossa pikkuveli ei olisi halunnut periä isoveljensä pinkinkirjavia saappaita. Lapsella on oikeus myös olla pukematta vaatteita, joita hän ei halua.
Omille tyttärenilleni selitin kun olivat pieniä ettei ole poikien ja tyttöjen leluja tai poikien ja tyttöjen värejä. Nuorempi rakasti valomiekkaa, kumikäärmeitä ja leikkirekkoja sekä katsoi Puuha-Peteä. Välillä leikki petseillä tai poneilla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu siltä, että vanhemmilla on iso osuus tähän lapsen tuntemukseen. Kun kasvatetaan sukupuolineutraalisti ja tehdään iso numero jokaisesta risahduksesta saadaan itsestään ja omasta identiteetistään epävarmoja lapsia. Veikkaan, että tulevaisuudessa mielenterveysongelmat räjähtävät käsiin, mutta ainakin vanhemmat saavat somejulkisuutta.
Jutun äitihän ei nimenomaan kasvata sukupuolineutraalisti, vaan hänen mielestään värit, leikit ja vaatteet ovat sukupuoleen sidottuja. Tämä ei anna lapselle tilaa tutkia ja etsiä omaa sukupuolisuuttaan rauhassa, vaan asetta kummallekin sukupuolelle tiukat rajat joista poikkeava on vääränlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitihän tässä survoo pientä lasta muunsukupuolisen muottiin
Mitä sä nyt selität?
Lapsi on itse asiat nostanut esille, mutta äiti on auttanut asian sanoittamisessa.
On kamalaa lapselle, että tuntee olevansa outo, viallinen, ainoa laatuaan ja yksin.
Sen takia on tärkeää viedä lapsi vertaistukiryhmiin ja sanoittaa asiaa. Parempi mielenterveydelle ja vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi.
Asia sanoitettiin siten, että saatiin lapsi huolestumaan.
No eihän sanoitettu.
Missä vaiheessa puhutaan lapsen huolestumisesta? Osaatko lukea? 😂😂
"Siellä (Sukupuolen moninaisuusen osaamiskeskus) hän kertoi ensimmäistä kertaa ääneen jollekin muulle kuin perheenjäsenelle, miltä hänestä tuntuu. Vastassa oli hyväksyntää ja kannustusta, ja käynnin jälkeen lapsi oli liikuttavan vapautunut ja niin olin minäkin."
Lapsi oli VAPAUTUNUT. Ei huolissaan.
Hän on onnellinen, ei ahdistunut ja epätietoinen.
Nykyään tarvitaan sukupuolen moninaisuuskeskusta vapauttamaan lapsi siitä sisäistetystä syyllisyydestä ja häpeästä joka syntyy, kun pukeutuu 2-vuotiaana mekkoon ja omaa pippelin. Itse muista leikkineeni joskus tuon ikäisenä, että minulla on pippeli kuten veljelläni, mutta en edelleenkään tähän ikään mennessä ole tarvinnut sukupuolen moninaisuuskeskusta mihinkään. Ehkä automaatio ja teknologian kehitys on tosiaan vapauttanut miljoonia ihmisiä työn teon ikeestä, mutta Marx vähätteli ihmisten kykyä keksiä mitä mielikuvituksellisempia työtehtäviä itselleen. On kyllä hyvä rukata verojärjestelmää niin että automaation edut eivät valu vain rikkaimpien taskuun, koska sukupuolen moninaisuusasiantuntijoidenkin palkan maksavat lähinnä veronmaksajat. Olisi todella ikävää, jos jäisivät ilman töitä ja elämän merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mielipiteeni on varmaan nykypäivänä kielletty ja väärin, mutta itse toimin niin, että ohjaan poikaani lempeästi "poikamaisiin" juttuihin. Hänellä oli pinkki kausi pienenä ja hänkin olisi halunnut ostaa ryhmähau kaja- lenkkarit, mutta en ostanut. Kävimme keskustelua ja loppupeleissä mustat lenkkarit lähtivät matkaan. Hän olisi halunnut mielummin olla tyttö, koska hyvät kaverit päiväkodissa olivat tyttöjä. Mekkoja hän olisi myös halunnut käyttää, mutta onneksi päiväkodissa oli prinsessamekkoja, joten siellä niitä sai pukea. Ostin yhden tunikatyyppisen paidan, joka oli väritykseltään sininen. Tähän hän oli ihan tyytyväinen.
Nykyään lapsellani ei kiinnosta mekot tai muukaan ns."tyttömäinen". Hän haluaisi olla milloin mikäkin supersankari ja hänellä harmittaa, että hän on tavallinen ihminen. Tähänkään en voi lähteä matkaan kovin tosissani.
Ei minua haittaisi, jos lapsi myöhemmin ilmoittaisi olevansa muunsukupuolinen, yksisarvinen tai tykkäävänsä pojista. Se olisi hänen oma valintansa, eikä minun tuputtama. Ajattelen kuitenkin, että biologia määrittelee pienen lapsen sukupuolen ja kuuluu vanhemman tehtäviin tukea sitä mikä hän oikeasti on, eikä sitä mikä hän milloinkin päättää olevansa. Jos olisin lähtenyt lapseni kriiseilyyn matkaan, kun hän oli pienempi, niin olisi saattanut käydä niinkuin artikkelin lapselle. En koe, että se olisi ollut pojalleni parempi juttu.
Ei hän sinulle sitä kerro jos kokee olevansa muunsukupuolinen, olet tehnyt hänelle selväksi että hän on hyväksytty vain jos tekee pelkästään poikamaisia juttuja. On kyllä äärimmäisen säälittävää jos joku väri kielletään ihmiseltä koska hän sattuu olemaan tiettyä sukupuolta.
Musta-valkoista ajattelua. Et voi tietää miten olen hoitanut tilanteet, etkä voi tietää minkälainen suhde minulla on lapseeni. Sanoinko että pinkki on meillä kielletty väri? En, vaan sanoin, että pojallani oli pinkki kausi. Sinulla taitaa olla melko rajoittunut näkemys, kun luet tekstiä oman agendasi perusteella. Et niinkuin se on kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi HS:ssa on AINA tuollaisia juttuja?
Nyt on homotransumuusu-rumpusinfonian la grande finale, joka puolelta mädätetään minkä keritään.
Laatusanomalehden kuuluu julkaista myös ns. human interest -juttuja mitä erikoisimmistakin inhimillisen elämän eri puolista. Se on sitten mistä kukin provosoituu. Joitakin on korvenneet tällä viikolla erityisesti se, miksi HS kirjoitti piiitkät jutut lestadiolaisuudesta ja heidän Suviseuroistaan ja toisen herättäjäjuhlista. Toisia on taas raivostuttanut nämä pridejutut. Vaihtoehtoisesti molemmat aiheet voi lukea ilman tunnekuohuja ja todeta että heh, kaikenlaisia sitä maailmassa onkin.
Miellän itseni suvaitsevaiseksi. Siihen ei vain kuulu sellainen välinpitämättömyys, että kaikkea tyhmyyttä pitäisi vain sulattaa. Jutussa oleva äiti paheksui jopa tervepäistä terveydenhoitajaa. Miten suvaitsevaista sellainen ä ä l i ö m ä i s y y s on?
En miellä itseäni suvaitsevaiseksi ihmiseksi vaan ihan tavikseksi. Ollaan erittäin yhtä mieltä siitä, että jutun äidin toiminta ei ole viisasta vaan suorastaan typerää. Uskon, että meillä on myös yhteinen näkemys siitä, että lasten ja nuorten muunsukupuolisuuden kokeminen ei ole mikään asia, jota pitäisi pitää esillä saati etsiä sitä tai siihen rohkaista tai jopa järjestää jotain ammattiapua.
Olen myös sitä mieltä, että HS on heittämällä Suomen paras lehti, ja tämä voidaan myös argumentoiden perustella. Olen myös vahva sananvapauden kannattaja, ja siihen sananvapauteen sisältyy myös se, että ääliötkin (so. jutun äiti 🤪) saavat vapauden omiin ääliömäisiin mielipiteisiinsä ja tuoda ne esiin.
TLDR: Jutun äidin mielipiteet ovat mielestäni ääliömäisiä, mutta puolustan henkeen ja vereen hänen oikeuttaan ääliömäisiin mielipiteisiinsä ja tuoda ne julki koko kansalle.
Ihmisen sukupuoli määräytyy hedelmöituksessä joitakin poikkeavuuksia lukuunottamatta, jotka erittäin harvinaisia.
Tähän geneettiseen perimään tulee sitten syntymän jälkeen ulkopuoliset tekijät, jotka eivät muuta hedelmöityksessä tapahtunutta sukupuolta.
Molemmilla sukupuolilla on myös toisen sukupuolen ominaisuuksia jo hormonitasosta lähtien, mutta ne eivät ole yhdenvertaisia ominaisuuksia sukupuolta määrittäessä.
Tämän ajan hupsutelu kasvattaa epävakaita aikuisia nykylapsista, jotka saavat olla mitä milloinkin haluavat ehkäpä jonkun idolinsa innoittama. Toivon vanhemmille järkeä päähän oman jälkikasvunsa kasvattamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kenkäkaupassa esikoinen juoksi luokseni pinkinkirjavien kumisaappaiden kanssa, joissa oli yksisarvisten, kuppikakkujen ja sydänten kuvia. Katsoin saappaita hetken ja kysyin, voisimmeko osaa yksiväriset: pikkuveli perisi saappaat ja hänelle neutraalimmat olisivat varmasti mieluisammat."
Toivottavasti pikkuvelikin saa haluamansa saappaat eikä hänelle tyrkytetä saappaita, joita ei halua.
Meillä on ollut pojilla pinkkejä saappaita ja hanskoja ja mitä nyt ovat halunneetkaan. En ole miettinyt että ovatko he nyt jalkaterästään tyttöjä.
Sinä olet ostanut lapsillesi saappaat, jotka he ovat halunneet. Se on hyvä eikä vaatteet tee miestä/naista. Tuossa pikkuveli ei olisi halunnut periä isoveljensä pinkinkirjavia saappaita. Lapsella on oikeus myös olla pukematta vaatteita, joita hän ei halua.
Tai entä jos asiasta ei tehtäisi numeroa ollenkaan? Eikä monilapsisessa perheessä välty siltä että isompien vaatteita pidetään, jopa eri sukupuolen. Pikkuveljellä ei varmasti ole mielipidettä asiaan jos sellaista ei hänelle tuputeta.
Mutta toki jos oikein ääneen mietitään että nämä ovat nyt liian erikoiset muunsukupuoliset kumpparit ja pikkuveljelle sitten poikamaisemmat. Huh, eipä kävisi mielessäkään puhua lapsille tuollaisia. Tytöillä on sinistä ja pojilla punaista jos sen väriset kumpparit on periytyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi HS:ssa on AINA tuollaisia juttuja?
Nyt on homotransumuusu-rumpusinfonian la grande finale, joka puolelta mädätetään minkä keritään.
Laatusanomalehden kuuluu julkaista myös ns. human interest -juttuja mitä erikoisimmistakin inhimillisen elämän eri puolista. Se on sitten mistä kukin provosoituu. Joitakin on korvenneet tällä viikolla erityisesti se, miksi HS kirjoitti piiitkät jutut lestadiolaisuudesta ja heidän Suviseuroistaan ja toisen herättäjäjuhlista. Toisia on taas raivostuttanut nämä pridejutut. Vaihtoehtoisesti molemmat aiheet voi lukea ilman tunnekuohuja ja todeta että heh, kaikenlaisia sitä maailmassa onkin.
Miellän itseni suvaitsevaiseksi. Siihen ei vain kuulu sellainen välinpitämättömyys, että kaikkea tyhmyyttä pitäisi vain sulattaa. Jutussa oleva äiti paheksui jopa tervepäistä terveydenhoitajaa. Miten suvaitsevaista sellainen ä ä l i ö m ä i s y y s on?
En miellä itseäni suvaitsevaiseksi ihmiseksi vaan ihan tavikseksi. Ollaan erittäin yhtä mieltä siitä, että jutun äidin toiminta ei ole viisasta vaan suorastaan typerää. Uskon, että meillä on myös yhteinen näkemys siitä, että lasten ja nuorten muunsukupuolisuuden kokeminen ei ole mikään asia, jota pitäisi pitää esillä saati etsiä sitä tai siihen rohkaista tai jopa järjestää jotain ammattiapua.
Olen myös sitä mieltä, että HS on heittämällä Suomen paras lehti, ja tämä voidaan myös argumentoiden perustella. Olen myös vahva sananvapauden kannattaja, ja siihen sananvapauteen sisältyy myös se, että ääliötkin (so. jutun äiti 🤪) saavat vapauden omiin ääliömäisiin mielipiteisiinsä ja tuoda ne esiin.
TLDR: Jutun äidin mielipiteet ovat mielestäni ääliömäisiä, mutta puolustan henkeen ja vereen hänen oikeuttaan ääliömäisiin mielipiteisiinsä ja tuoda ne julki koko kansalle.
Lisään vielä, että juttu oli siis mielestäni erittäin hyvä ja ansiokas, vaikka olenkin äidin kanssa täysin vastakkaista mieltä. Jutun erityisiin ansioihin kuuluu mielestäni se, että se lisää tietoisuuttamme siitä, että tällaisia vanhempia on ja miten heidän ajatusmaailmansa toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi HS:ssa on AINA tuollaisia juttuja?
Nyt on homotransumuusu-rumpusinfonian la grande finale, joka puolelta mädätetään minkä keritään.
Laatusanomalehden kuuluu julkaista myös ns. human interest -juttuja mitä erikoisimmistakin inhimillisen elämän eri puolista. Se on sitten mistä kukin provosoituu. Joitakin on korvenneet tällä viikolla erityisesti se, miksi HS kirjoitti piiitkät jutut lestadiolaisuudesta ja heidän Suviseuroistaan ja toisen herättäjäjuhlista. Toisia on taas raivostuttanut nämä pridejutut. Vaihtoehtoisesti molemmat aiheet voi lukea ilman tunnekuohuja ja todeta että heh, kaikenlaisia sitä maailmassa onkin.
Miellän itseni suvaitsevaiseksi. Siihen ei vain kuulu sellainen välinpitämättömyys, että kaikkea tyhmyyttä pitäisi vain sulattaa. Jutussa oleva äiti paheksui jopa tervepäistä terveydenhoitajaa. Miten suvaitsevaista sellainen ä ä l i ö m ä i s y y s on?
En miellä itseäni suvaitsevaiseksi ihmiseksi vaan ihan tavikseksi. Ollaan erittäin yhtä mieltä siitä, että jutun äidin toiminta ei ole viisasta vaan suorastaan typerää. Uskon, että meillä on myös yhteinen näkemys siitä, että lasten ja nuorten muunsukupuolisuuden kokeminen ei ole mikään asia, jota pitäisi pitää esillä saati etsiä sitä tai siihen rohkaista tai jopa järjestää jotain ammattiapua.
Olen myös sitä mieltä, että HS on heittämällä Suomen paras lehti, ja tämä voidaan myös argumentoiden perustella. Olen myös vahva sananvapauden kannattaja, ja siihen sananvapauteen sisältyy myös se, että ääliötkin (so. jutun äiti 🤪) saavat vapauden omiin ääliömäisiin mielipiteisiinsä ja tuoda ne esiin.
TLDR: Jutun äidin mielipiteet ovat mielestäni ääliömäisiä, mutta puolustan henkeen ja vereen hänen oikeuttaan ääliömäisiin mielipiteisiinsä ja tuoda ne julki koko kansalle.
Mie oon samaa mieltä, hupsut vanhemmat kasvattavat epävakaita lapsia, mutta hupsuttelijoillakin on sananvapaus niinkuin miullaki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä vastaavanlainen toiminta perheissä kuitenkin loppujen lopuksi aika vähäistä? Tuntuu, että tämä ilmiö on saanut isommat mittasuhteet kuin se onkaan. Tunnen varmaan 10 perhettä pk-seudulta, keskiluokkaisia, eikä missään olla tuputtamassa mitään lapsille tai muutenkaan oteta tuollaisista jutuista paineita. Tuntuu, että tässä nyt ilmiön suuruutta liioitellaan kyllä rankasti.
Siis miten tälle lapselle on asiaa tuputettu, jos kaksivuotiaasta saakka halunnut mekon ja äiti pitkään taisteli semmosen ostamista vastaan?
Mä näen saman kolikon kääntöpuolena sen, että äiti ei anna lapsensa käyttää mekkoja, koska tämä on poika, ja sen, että äiti lopulta antaakin lapsensa käyttää mekkoja tehden samalla päätelmän, ettei lapsi olekaan poika vaan muunsukupuolinen.
Se kolikko on seksismi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi HS:ssa on AINA tuollaisia juttuja?
Koska HS toimii WEF:n mädätysagendan äänitorvena!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kerran kenkäkaupassa esikoinen juoksi luokseni pinkinkirjavien kumisaappaiden kanssa, joissa oli yksisarvisten, kuppikakkujen ja sydänten kuvia. Katsoin saappaita hetken ja kysyin, voisimmeko osaa yksiväriset: pikkuveli perisi saappaat ja hänelle neutraalimmat olisivat varmasti mieluisammat."
Toivottavasti pikkuvelikin saa haluamansa saappaat eikä hänelle tyrkytetä saappaita, joita ei halua.
Meillä on ollut pojilla pinkkejä saappaita ja hanskoja ja mitä nyt ovat halunneetkaan. En ole miettinyt että ovatko he nyt jalkaterästään tyttöjä.
Sinä olet ostanut lapsillesi saappaat, jotka he ovat halunneet. Se on hyvä eikä vaatteet tee miestä/naista. Tuossa pikkuveli ei olisi halunnut periä isoveljensä pinkinkirjavia saappaita. Lapsella on oikeus myös olla pukematta vaatteita, joita hän ei halua.
Tai entä jos asiasta ei tehtäisi numeroa ollenkaan? Eikä monilapsisessa perheessä välty siltä että isompien vaatteita pidetään, jopa eri sukupuolen. Pikkuveljellä ei varmasti ole mielipidettä asiaan jos sellaista ei hänelle tuputeta.
Mutta toki jos oikein ääneen mietitään että nämä ovat nyt liian erikoiset muunsukupuoliset kumpparit ja pikkuveljelle sitten poikamaisemmat. Huh, eipä kävisi mielessäkään puhua lapsille tuollaisia. Tytöillä on sinistä ja pojilla punaista jos sen väriset kumpparit on periytyneet.
Aivan, ehkäpä pikkupoika tai pikkutyttö haluaa olla just sitä, mitä on, kunnes ehkäpä äiti rupeaakin tarjoamaan ihan uudenlaisia käsityksiä.
Pitäisi ottaa lapset huostaan tämmöisiltä - sekoitettu lapsen pää oikein huolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi HS:ssa on AINA tuollaisia juttuja?
Globaali eliitti tuon linjan määrittelee. Tarkoituksena hajoita ja hallitse. Lisäksi näin vasemmisto saadaan keskittymään näihin LGBT-vähemmistöihin, joten vasemmiston uhka kapitalistiselle järjestelmälle vähenee
Tiedotusvälineet
Aatos Erkko (1994, Sanoman hallituksen pj)
Janne Virkkunen (1998, 2001, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja)
Olli Kivinen (2003, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja)
Mikael Pentikäinen (2005 Sanoma Newsin tj, 2011 Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja)
Atte Jääskeläinen (2007, Ylen uutistoiminnan päätoimittaja)
Antti Blåfield (2008, 2010 pääkirjoitustoimitus, Helsingin Sanomat)
Hanna Rajalahti (2009, Talouselämän toimituspäällikkö)https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/22/bilderberg-suomalaiset-osanott…
Helvetin tulessa vielä palavat nuo. Taivaaseen ei pääse saacta.
Vierailija kirjoitti:
Aika kummallista tämä nykyaika. Ilta-Sanomien nettilehden otsikossakin luki, että Atti Kaikkonen sai poikalapsen. Miksi maailma on nykyaika on muuttunut tällaiseksi? Kyllä minun lapsuudessani 1980-luvulla ihmiset olivat tyttöjä / naisia tai poikia / naisia, eivät muunsukupuolisia, transmiehiä, transnaisia tai sukupuoleltaan ties mitä kukkahevosia, turreja ja yksisarvisia. Vauvatkin sai nainen koska naisethan ne synnyttivät mutta nykyään ilmeisesti miehetkin voivat synnyttää lapsensa jos kerran Antti Kaikkonenkin sai sen poikalapsen.
Minusta normaali ilmaisu, Kaikkonen on julkisuudenhenkilö ja sai lapsen niinkuin vaimonsakin, mutta vaimo ei ole julkisuudessa. Ihana asia, poikalapsi mainittu.
Sivuten hieman aihetta olen jutellut näistä paljon teinityttöni kanssa, joka kertoo että samanikäisissä on esimerkiksi useampi nimeään virallisesti vaihtanut, koska kokee olevansa/halua olla trans/muunsukupuolinen/bi/pan jne. Sitten joku pansukuouoliseksi julistautunut ei kuulemma olekaan enää pan, oli kuulemma joku vaihe vaan. Tai joku on kuulemma aloittanut sukupuolenkorjausprosessin. Tämä on nyt vaan mun omaa mietintää, mutta kuinka moni näistä oman seksuaalisuutensa kanssa hukassa olevista kärsii oikeasti mielenterveysongelmasta, kehonkuvan häiriöistä tms.
En siis todellakaan ole mikään homovastainen tms. ja olen sitä mieltä, että jokainen saa olla mikä on. Mutta tämä seksuaalisen suuntaamisen jonkinlainen ylikorostaminen murrosiässä murrosikäisen aivot on ihan sekaisin muutenkin kuulostaa jotenkin vähän vaaralliselta polulta. En esim. oikein ymmärrä, että alle kaksikymppinen voi päästä sukupuolenkorjausprosessiin. Ihmisen aivot, etenkin otsalohko, joka käsittelee etenkin tunteita, kehittyy 25v asti. Sitä ennen ei pitäisi ehkä tehdä tuollaisia päätöksiä. Luin jutunkin jossa parikymppisenä aloitettu korjausprosessi oli päättynyt ja nyt tämä alunperin nainen halusikin pois miehen kehosta. Tämä oli Suomessa.
HS ja koko Sanoma oy on aivan SAIRAS. Saatanan sanansaattaja.
"Sukupuolen moninaisuuteen kuuluu myös sukupuolen ilmaisu.
Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan erilaisia ilmaisun tapoja, jotka ovat kulttuurissamme sukupuolittuneita.
Sukupuolen ilmaisu sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäytymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta. Näitä ilmaisun tapoja, jotka ovat kulttuurissamme sukupuolittuneita, ovat esimerkiksi vaatetus, muu ulkonäkö, puhetyyli, ilmeet ja eleet."
Voi luoja. Trans- ja muunsukupuolisuus on ihan oikeita asioita ja olemassa, vaikka vanhemmat ei asiasta puhuisia, kertoisi termejä tai sanoittaisi asiaa lapsille.
Sä voit netissä tutustua aiheeseen, kannattaisikin ennen kuin täällä pädet.
Voit itsekin miettiä, miksi olet mielestäni omaa sukupuoltasi, miten se näkyy tunteissa ja elämässä.
Tässä sulle perusteita lisää:
"Sukupuolen moninaisuudesta voidaan puhua yksilötasolla eri tavoin: voidaan ajatella, että jokaisen ihmisen sukupuoli koostuu ainutlaatuisista ja yksilöllisistä piirteistä ja on täten moninainen."
"Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo."