Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tämä on viimeinen kommenttini aiheesta. Jos joku edelleen luulee, että olen joku muu ja kolmas, neljäs ja viides henkilö, niin siitä asiasta on turha jatkaa keskustelua, koska se olisi sama kuin vakuuttaa toiselle, että maapallo todellakin on pyöreä toisen väittäessä sitä kiven kovaa litteäksi.

- Käpybara"

Toivon, että sovellat pitkän kirjoituksesi hyvää ajatusta kaikin puolin myös toisinpäin. Ei kannata itsekään luulotella viestien takaa muillekaan kirjoittajille sen kummempia multipersoonia tai persoonayhdistelmiä viestejä linkittämällä ja yhdistelemällä mitä mielikuvituksellisimilla tavoilla. 

Ettei muidenkaan tarvi enää koittaa vakuutella sinulle kuin kiviseinälle, olevansa olemassa, että maapallo on todellakin pyöreä, mm. tässä "vain yksi nimimerkitön ja hänen sivupersoonansa" -ajattelussasi. 

Ja alapeukuille toivois

Alapeukut  tulee kun et anna tämän asiab olla vaan tivaat ja tivaat. Jos tiedät että mikään noista ei koske sua ja olet kirjoittanut vain asiallisesti niin nuo sanat on tarkoitettu muille ei sulle. Sulle ei siis puhuta joten ei tartte enää tivata. Vähän kun seisoisit vahingossa jossain mielenosoituksen laitamilla ja kulkiset sen jälkeen katua monta tuntia huutaen että mä en sitten osallistunut tohon mielenosoitukseen miksi täällä oli mielenosoitus kun en osallistunut mä en osallistunut. Se on problem solved sun kohdalla, ei tarkoitettu sua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei onnistunut lainaus. Mutta vastaan: tietenkin minulle on tärkeitä erilaiset teemat mitä täällä on tullut esille. En nyt oikein käsitä miksi ei olisi? Enhän mitenkään niihin viitannut eikä koko kommenttini niitä koskenut lainkaan. En olettanut mitenkään ketjun eri aiheisiin kantaa. Joten taas luettiin ja käsitettiin ihan erilailla mistä kirjoitin. Kommentoin juuri tuota mitä kommentoin. Eihän se poista, ettekö lukisi ketjua mielenkiinnolla itse. Ainakin niitä aiheita joista on omakohtaista kokemusta. "

Kiva kun vastasit ja kerroit miten asia on. Ihan halusin tietää ja siksi sitä nimenomaan kysyin, kun tosiaan tuli mieleeni sekin vaihtoehto, että ehkä sinua kiinnostaa ketjussa enemmänkin nämä muut asiat, kun olet nyt näistä muista mielenkiinnon kohteistasi, juuri ketjunkin suhteen, enemmän kertonut.

 

Siis mistä muista mielenkiinnon kohteista? Keneksiköhän minua luulet. Olen paljonkin kommentoinut eri aiheisiin. Aloittajan, Hukassa, aikoinaan M36, muiden nimettömien erilaisiin, ystävyysaiheeseen jne. Täällähän on ollut hyvin laaja kirjo elämän eri puolista. 

Tämähän nyt oli vain sivujuonne, koska nyt keskustelu sinkoilee sinne tänne. 

Tietenkin kyse oli tuosta tekstien tarkemmasta analysoinnista, kirjoitustyylien ja tapojen tunnistamisesta ja kirjoittajien arvuuttelemisesta. Kirjoitit, että harrastat kirjallisuutta ja muutenkin ja tällaiset asiat kiinnostavat ja niihin kiinnität huomiota. Jos oikein ymmärsin.

Mutta rehellisesti sanottuna, tämä mitä tuon kiinnostuksenkohteesi kanssa nyt teet tässä ketjussa, näyttää omasta mielestäni kyllä nyt menevän aika yli. Ja kuten itsekin sanoit, niin vaihdat välillä omaa mielipidettäsi isostikin ja voit olla väärässä. Tällainen teksianalyysi on oma harrastuksesi. Ketjun pääasia ja aihe on muissa asioissa, kuin spekuloida muita kirjoittajia. Ja tämä sama huomio tietenkin koskee aivan samalla muita nimimerkittömiä tai nimimerkillisiä spekuloijia. 

Kiitos paljon Hukassa kannanotostasi. Tuo merkitsi paljon <3 

Vierailija kirjoitti:

Ahaa. Eli MP: kun sinä annat pitkän odotuksen jälkeen malttamattomana miehellesi lahjan, josta arvelet hänen ilahtuneen ikihyviksi ja kysyt oliko se mieluinen hänelle, niin sinä olet tyytyväinen vastaukseen "ihan". Et jää yhtään miettimään että mitä ihmettä. Enkö tunne yhtään mieheni mieltymyksiä. Koska mies vastasi "ihan", niin sitten se oli "ihan" mieleinen ja sillä selvä, tarkennuksia ei kaivata. Tai kysyt haluaisiko mies kenties fellaation, ja hän vastaa siihen "kyllä se varmaan sopii", niin sinä käyt toimeen, koska ei pidä odotella haluamaansa vastausta ja olihan se vastaus kuitenkin "ihan" myönteinen. Tai laitat päällesi mekon josta et ole aivan varma onko se liian paljastava appesi hautajaisiin ja miehesi sanoo, että "kai se käy", niin sinä lähdet pää pystyssä itsevarmana juhliin mekossa.

Tuota nyt ei usko kukaan. Intät taas vaan inttämisen ilosta :'D

Kinataan nyt vähän muustakin välillä kuin tä

Niin. Mieheni on äärettömän kiltti ihminen joka ajattelee aina muita ensiksi. Haluan varmistua sen vuoksi että hän oikeasti tarkoittaa sitä, että haluaa vaikka lähteä salille eikä mutise vain minun mielikseni, jollei se tahto tule selväksi.

Esimerkithän oli muuten nopeasti keksittyjä heittoja kun en teidän suhdetta tietenkään tunne. Niin joo, paitsi se seksi, sitä tulee kyllä kysyttyä monesti vaikka kesken työpäivän..haluatko,  kerro mitä haluat, nyt joudut ehkä tarkentamaan en ymmärtänyt.. En tiedä voisinko elää suhteessa missä seksistä ei ikinä viestitellä, vihjailla,  härnätä.  Voisin kai, mutten vielä tähän ikään halua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei onnistunut lainaus. Mutta vastaan: tietenkin minulle on tärkeitä erilaiset teemat mitä täällä on tullut esille. En nyt oikein käsitä miksi ei olisi? Enhän mitenkään niihin viitannut eikä koko kommenttini niitä koskenut lainkaan. En olettanut mitenkään ketjun eri aiheisiin kantaa. Joten taas luettiin ja käsitettiin ihan erilailla mistä kirjoitin. Kommentoin juuri tuota mitä kommentoin. Eihän se poista, ettekö lukisi ketjua mielenkiinnolla itse. Ainakin niitä aiheita joista on omakohtaista kokemusta. "

Kiva kun vastasit ja kerroit miten asia on. Ihan halusin tietää ja siksi sitä nimenomaan kysyin, kun tosiaan tuli mieleeni sekin vaihtoehto, että ehkä sinua kiinnostaa ketjussa enemmänkin nämä muut asiat, kun olet nyt näistä muista mielenkiinnon kohteistasi, juuri ketjunkin suhteen, enemmän kertonut.

&nbsp

Luulisin että sotket kirjoittajan nyt muhun. Minä puhuin siitä lukuharrastuksesta ja että huomaan herkästi sävyjä ja yhteneväisyyksiä kirjoituksissa

Hei sinä jonka vanhemmat tarvii apua. Tästä on varmaan monella palstaa lukevalla kokemusta, joten jos haluat enemmän vinkkejä suosittelen erillisen ketjun aloitusta. Täällä varmaan viesti hukkuu sekameteliin.

En itse osaa vastata sinulle mutta ehkä huoli ilmoituksen tekemisellä voisi aloittaa jossa voit myös kertoa tilanteesi? 

 

-Sinilintu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten osa kirjoittajista (en muista ovatko nimimerkillisiä vai ei) saa näkyviin lainausmerkit ja kolmoispisteet? Tai miten ne oikein saa näkyviin? Onko se kiinni selaimesta, vai laitteesta, vai jostakin muusta? Harmittaa kun en saa niitä näkyviin. 

 

- Käpybara

Ihan normaalisti onnistuu nykyään. En osaa sanoa mistä on kiinni. Onnistuuko kursivointi?  Joskus lainausmerkkien kanssa palstamuutoksen jälkeen oli itsellänikin ongelma, mutta sittemmin on toiminut, vaikken itse ole tehnyt ainakaan mitään isompaa muutosta. Ajattelin, että olivat korjanneet ongelman.

Saanko kysyä millä laitteella kirjoitat? Multa löytyy tekstikentän vasemmasta ylänurkasta kaksi toimintoa, toinen taitaa olla kursivointi (näköjään) ja toinen jokin tällainen (eli ilmeisesti boldaus). Mutta lainausmerkkejä testi testi ja kolmoispistettäen onnistu saamaan millään julkaisuun asti. Näkyvät kirjoittaessa näytöllä, mutta julkaisusta ovat poistuneet (kuten varmaan tästäkin).

- Käpybara

Kirjoitan vanhalla läppärillä, joka pitäisi kipeästi päivittää. Näppikseltä siis vaan sift 2. Tuli jokin hämärä muistikuva, että kun palstapävityksen jälkeen mulla oli sama ongelma, niin jollain konstilla keksin onnistua, mutta pää lyö nyt ihan tyhjää, että mikä se oli : /  ...Ehkä kannattaa kokeilla sitä, jos kirjoittaa erikseen ensin tekstinkäsittelyohjelmaan, ja siitä sitten copy paste. Saattoi tuurilla olla jopa tuo konsti, miten sain näkymään. (En sitten ole mikään laitenero todellakaan.)

Ja juu nuo kaksi toimintoa on siinä kirjoituslaatikon ylänurkassa. Tuo kursivointi on ihan pätevä mielestäni kyllä myös lainaukseen.

Vierailija kirjoitti:

En yhtään tiedä mitä tässä ketjussa puhutaan mutta ahdistaa ihan hirveästi ja on pakko purkaa edes jonnekin. Joudun käytännön pakosta hoitamaan dementoituvia itsekkäitä vanhempiani jotka ovat vain päättäneet hoidattaa minulla itsensä maksamatta mitään muuta korvausta kuin bensakulut tunnin ajomatkasta yhteen suuntaan kolme kertaa viikossa. He kieltäytyvät kaikesta ulkopuolisesta avusta ja jos en hoida heidän asioitaan, he jäävät käytännössä heitteille. Tämä kuvio edellyttää että luovun lähes kokonaan keikkatöistäni ja joudumme pärjäämään nälkärajalla samalla kun varakkaat vanhempani vaurastuvat kymmenillä tuhansilla vuodessa ja ottavat sen minun selkänahastani. Toinen vanhempi on lisäksi vaikeasti persoonallisuushäiriöinen, hirveän raskas ihminen jonka kanssa tekemisissä olemisesta kestää toipua pahimmillaan päiväkausia. En ole katkera siitä että jouduin kestämään raskaan lapsuuden vanhempani syntipukkilapsena, en myöskää

Vaikka vanhempasi vaatisivat sinua lentämään kuuhun, sinun ei tarvitse lentää kuuhun. Sinun ei tarvitse täyttää mitään vaatimuksia, eikä vastata niihin. Sinun ei edes tarvitse kuunnella heitä eikä olla missään yhteydessä heihin. Saat tehdä kuten itse, aidosti, oikeasti haluat. Vanhempasi ovat vain saattaneet sinut maailmaan, et ole siitä heille mitään velkaa. He eivät omista sinua, tahtoasi ja mieltäsi. Valitettavasti vanhempiaan ei voi valita ja kaikkien vanhempien ei missään nimessä pitäisi lisääntyä. Enkä tarkoita sitä, etteikö sinua pitäisi olla olemassa, vaan sitä, että he ovat selvästi satuttaneet sinua - paljon - kerta aidosti tunnut uskovan siihen, ettei sinulla ole vaihtoehtoja.

Sinulla on. Voit aivan tunnekylmästi jättää heidät elämästäsi. Elämäsi on liian lyhyt siihen, että pitäisit vahingollisia ihmissuhteita yllä.

Olet arvokas ja tärkeä, ihan omana itsenäsi.

Voit vaikka heti estää heidät kaikista viestintäkanavista ja puhelimestasi, kieltäytyä näkemästä tai kommunikoimasta heidän kanssaan. Koska vain totaalinen esto auttaa sinua pääsemään eroon heidän vaikutuspiiristään.

Tähän on vielä pitkä matka, mutta se on täysin mahdollista. Suosittelen lämpimästi hakemaan ensin apua itsellesi, vaikka narsistien uhreista. Tai jos sinulla on mahdollisuus hakeutua terapiaan, niin sekin voisi olla yksi väylä. Kunhan vain puhut ja haet apua. Sinua on manipuloitu ja manipuloidaan edelleen rajusti. Vanhempiesi pitäisi suojella sinua, ei tuhota. Kaikki vanhemmat eivät halua suojella, eivät kykene rakastamaan. Tämän ehkä tiesitkin jo omasta kokemuksestasi.

Vanhempasi päättivät tehdä sinut, he ovat sinulle velkaa, et sinä heille. Sinä et pyytänyt syntyä, he päättivät tehdä sinut. Ja jos vanhemmuuden hoitaa päin persettä, niin luonnollinen jatkumo sille on se, että vanhana jää yksin. Tai maksettavan avun harteille. Se ei ole sinun murheesi.

Haethan itsellesi apua jo heti huomenna? 

 

- Käpybara

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten osa kirjoittajista (en muista ovatko nimimerkillisiä vai ei) saa näkyviin lainausmerkit ja kolmoispisteet? Tai miten ne oikein saa näkyviin? Onko se kiinni selaimesta, vai laitteesta, vai jostakin muusta? Harmittaa kun en saa niitä näkyviin. 

 

- Käpybara

Ihan normaalisti onnistuu nykyään. En osaa sanoa mistä on kiinni. Onnistuuko kursivointi?  Joskus lainausmerkkien kanssa palstamuutoksen jälkeen oli itsellänikin ongelma, mutta sittemmin on toiminut, vaikken itse ole tehnyt ainakaan mitään isompaa muutosta. Ajattelin, että olivat korjanneet ongelman.

Saanko kysyä millä laitteella kirjoitat? Multa löytyy tekstikentän vasemmasta ylänurkasta kaksi toimintoa, toinen taitaa olla kursivointi (näköjään) 

 

Kiitos paljon vastauksestasi, vaikka siitä ei taida olla apua. Kirjoitan kännykällä, minulla on vain työkone käytössäni enkä käytä sitä muuhun kuin töiden tekemiseen. Vähän mietinkin, että voiko ongelma olla vain kännykällä kirjoittaessa, nähtävästi siinä on se syy. Mutta kiitos silti!

- Käpybara

Vierailija kirjoitti:

Sovitaanko Käpybara nyt myös samalla, että lopetat itse myös epäilemästä eri anonyymikirjoittajia vain yhdeksi henkilöksi? 

 

Enpä usko että sovitte 😆

Jossain vaiheessa tulee taas hetki ettei kellään ole oikein mitään uutta sanottavaa ja sitten mennään taas, tölväisy kerrallaan eteenpäin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tämä on viimeinen kommenttini aiheesta. Jos joku edelleen luulee, että olen joku muu ja kolmas, neljäs ja viides henkilö, niin siitä asiasta on turha jatkaa keskustelua, koska se olisi sama kuin vakuuttaa toiselle, että maapallo todellakin on pyöreä toisen väittäessä sitä kiven kovaa litteäksi.

- Käpybara"

Toivon, että sovellat pitkän kirjoituksesi hyvää ajatusta kaikin puolin myös toisinpäin. Ei kannata itsekään luulotella viestien takaa muillekaan kirjoittajille sen kummempia multipersoonia tai persoonayhdistelmiä viestejä linkittämällä ja yhdistelemällä mitä mielikuvituksellisimilla tavoilla. 

Ettei muidenkaan tarvi enää koittaa vakuutella sinulle kuin kiviseinälle, olevansa olemassa, että maapallo on todellakin pyöreä, mm. tässä "vain yksi nimimerkitön ja hänen sivupersoonansa" -ajattelussasi. 

Ja alapeukuille toivois

Minä oon saanut alka vahvasti sellaisen käsityksen ettei niitä taida kiinnostaa mikö sinusta on kivaa ja mikä ei. Myötätunto ja ystävällisyys on varattu vain hoville ja sekin ehdollistettu sille ettet vaan mene poikkipuolista sanaa lausumaan

Vierailija kirjoitti:

Käpybaralta lainaus: "28 vuotta paljastuksen eksästään juuri luin ja huh huh. Ei mikään ihme, että eksä on meinannut pimahtaa, koska on siinä ollut aikamoinen soppa hämmennettäväksi niin ettei pala pohjaan, tai kiehu yli. Onneksi kaikki meni loppujen lopuksi hyvin".

Kun kaikki itselläni alkoi (yli 3 vuotta sitten) niin täällä koin turvalliseksi itseäni purkaa. Jo asioiden kirjoittaminen selvitti omaa päätäni. Oli hetkiä kun tämä ketju piti pinnalla, todella synkkiä päiviä. Oli hetkiä kun epäilin tosissani, että en selviä. Ero oli kipeä, mutta jatkuvasti tulleet uudet vaiheet ja valheet oli se miksi meinasin tukehtua. Puhehousuja ei ikinä löytynyt ja se oli minusta julmaa.

Nykyään ihminen on minulle vieras, mutta ihanan lapseni isä (jotain hyvää

Voin vain kuvitella. Kun erosin omasta, noh, erikoisesta suhteestani, niin vetäydyin aika yksin omien ajatusteni ja tunteideni pariin. Sellaisina hetkinä kun pitäisi jakaa, pelkään kuormittavani muita liikaa ja yritän pärjätä yksin. Tällaisesta keskusteluketjusta olisi ollut itsellenikin suuri apu.

Olikohan se terapeuttini, joka sanoi, että vain muutos on varmaa. Olin teininä ja juuri täysi-ikäistyttyessänikin vielä sellainen ihminen, joka käveli seinänvierustoja pitkin, en tiennyt kuka olin, mitä haluan ja mitä osaan. Mikä on minun ääneni ja kuinka se soi. Mitä se tahtoo sanoa. Olin varmasti vieläkin enemmän hukassa kuin Hukassan mies :D. En tunnista itseäni muistoistani. Ja muistan jo silloin tunteneeni syvällä sisimmässäni, että minä en oikeasti ole tällainen: arka, tyhjä kävelevä kuori. 

On ollut ihana seurata sinun ja mökkimiehen matkaa sen osalta, mitä olen ehtinyt lukemaan. 

- Käpybara

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä kommentteja lukiessa tulee olo että joku kirjoittaa omien sivupersooniensa kanssa täällä. Niin sekavaa tekstiä siitä kuka on sama ja eri ja jotain muuta. Käy jotain sotaa tuulimyllyjä vastaan jossain omassa mielikuvitusmaailmassaan. 

Miten olisi se kaikista loogisin selitys asian, että tässä nyt on usea ihminen anonyyminä keskustelemassa... 

Kun on aina oikeassa, absoluuttisen oikeassa, on tietenkin mahdotonta että kohdalle osuisi sen enempää kuin joku yksittäinen satunnainen mental case, joka näkee asioita toisin. Siksi olemme päätelleet että kaikki ne kirjoitukset joiden kanssa MP ei pysty olemaan samaa mieltä ovat yhden ja saman piruparan käsialaa. Yksinkertaista.

Miksi peukut/ylä- ja alanuolet ovat joillekin niin tärkeät? Ei kai niillä pitäisi olla mitään merkitystä? Miksi niille annetaan niin suuri arvo?

Kun on aina oikeassa, absoluuttisen oikeassa, on tietenkin mahdotonta että kohdalle osuisi sen enempää kuin joku yksittäinen satunnainen mental case, joka näkee asioita toisin. Siksi olemme päätelleet että kaikki ne kirjoitukset joiden kanssa MP ei pysty olemaan samaa mieltä ovat yhden ja saman piruparan käsialaa. Yksinkertaista.

Olen luonnollisesti erinomaisen otettu, että olen keskiössä koko ajan, kai, mutta minä en kylläkään ole missään koskaan väittänyt, että ne mielipiteet, joissa minua mollataan joskus aika vttumaisestikin ja ihon alle menevästi olisivat yhden ihmisen näppikseltä. Päinvastoin, olen sanonut, että koen joskus raskaaksi sen, että useampikin pommittaa yhtä aikaa viesteillään, usein ilkeillä ja vain sen takia, että olen ilmaissut mielipiteeni asiasta xyz. Jopa niin raskaaksi, että ärähdän yleisesti. No sehän on johtanut siihen, että pyydäs nyt taas anteeksi ja vieläkö aiot jatkaa. En tiedä, tätäkö vaatii yksi vai useampi, ei siitä ota selvää, mutta teen nyt tiettäväksi, että anteeksi en enää pyytele.

Palaan vielä hieman ketjun muuhun asiaan kuin minä. Käpybara, tuli mieleen tuosta kirjoituksestasi, eli siitä, miten olet joutunut hakemaan ääntäsi ja tahtoasi, että usein näissä kipeissä tarinoissa (kuten koko alun keskustelut) onkin niin, että sitä luulee löytäneensä ihmisen, joka kuulee ja näkee minut, suhteen, jossa on ääni ja se on turvasatama. Silloin petos tuntuu kaksinverroin pahemmalta kuin muunlaisissa suhteissa. Menee se vähäkin luotto kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa.

Moneen muuhunkin asiaan on ketju edennyt, Sinilinnulle voimia odotteluun, jollei se ole jo loppunut, en varmaan ole onnistunut kaikkia viestejä täältä nyt lukemaan edes. Tuo on kyllä kamalan raskas aika elämässä. 

Käpybaran oikeusjuttukin on olut hieman mielessä. Olen itsekin käsityksessä, että käräjöinti ns. omin päin on aika riskialtista puuhaa. Lisäksi mietin, mikä se "lopullinen lopputulos" sitten oikeastaan olisi joka tapauksessa. Jos saisi asialle rikosoikedellisen päätöksen, että rikos on tapahtunut ja rangaistus on X, se varmaan antaisi tunteen, että on saanut oikeutta. Ymmärrän tämän hyvin. Mutta kolikon toisella puolella on se, että tähän on sitonut omaa aikaa ja energiaa kenties pitkäksi aikaa (eikös ne oikeuden pyörät pyöri hitaasti), Onko se ollut tämän arvoista?

Sinä tiedät, että rikos on tapahtunut ja he tietävät, että olet valmis viemään asian eteenpäin. Kenties se riittää? En tiedä rikoksen luonnetta, jos olet kertonut, se on mennyt tulvassa ohi. Nimittäin muunkinlaisia todella loukkaavia rikoksia on kuin ainoastaan hyväksikäyttö, voin sanoa omasta puolestani. Minä en lähtenyt käräjöimään omalla kohdallani, vaan päätin, että jätän asiat ja valitettavasti sitä myötä myös ihmiset elämässäni taakse.

T: MaratonParkuja

Vierailija kirjoitti:

Kun on aina oikeassa, absoluuttisen oikeassa, on tietenkin mahdotonta että kohdalle osuisi sen enempää kuin joku yksittäinen satunnainen mental case, joka näkee asioita toisin. Siksi olemme päätelleet että kaikki ne kirjoitukset joiden kanssa MP ei pysty olemaan samaa mieltä ovat yhden ja saman piruparan käsialaa. Yksinkertaista.

Olen luonnollisesti erinomaisen otettu, että olen keskiössä koko ajan, kai, mutta minä en kylläkään ole missään koskaan väittänyt, että ne mielipiteet, joissa minua mollataan joskus aika vttumaisestikin ja ihon alle menevästi olisivat yhden ihmisen näppikseltä. Päinvastoin, olen sanonut, että koen joskus raskaaksi sen, että useampikin pommittaa yhtä aikaa viesteillään, usein ilkeillä ja vain sen takia, että olen ilmaissut mielipiteeni asiasta xyz. Jopa niin raskaaksi, että ärähdän yleisesti. No sehän on johtanut siihen, että pyydäs nyt taas anteeksi ja vieläkö aiot jatkaa. En tiedä, tätäkö vaa

Olen samaa mieltä. Jos asia olisi edennyt syyttäjän kautta, niin olisin ollut valmis menemään oikeuteen. Ja olisin ollut valmis käymään oikeutta niin pitkään kuin se olisi kestänyt. Tai se ei olisi ollut enää edes minun päätettävissäni. En ole kertonut rikosnimikettä enkä tule sitä kertomaan, suojelen sillä tavalla itseäni.

Oikeastaan esitutkinnan tulos oli jo suuri voitto itselleni. Koin saaneeni jo siinä oikeutta. Ja kaikille, joille olen kertonut asiasta, on täysin selvää että rikos on tapahtunut. Esimerkiksi lääkärini sanoi, että huolimatta siitä, mitä syyttäjän on ollut pakko päättää, niin se ei silti vie pois sitä, että moraalisesti ja eettisesti katsottuna rikos on tapahtunut. Vaikka muotoseikkojen takia asia ei voinut edetä. 

Tässä kohtaa ei ole järkeä lähteä riskeeraamaan omaa taloutta. Varsinkin kun en saisi siitä mitään. Tuomiota teoista ei voi enää tulla, vahingonkorvauksissa saattaisin hyvinkin olla vahvoilla, mutta miten varattomat ne maksaisivat? Eivät mitenkään. 

Ja tiedän sen, että tekijät kyllä saavat osansa ns. karman lain kautta. Nimittäin sellainen ihminen, joka kykenee tekemään lapselle siten miten minulle tehtiin, on hyvin vahingollinen myös itselleen. Ja omilla teoillaan ja valinnoillaan ajaa itseään entistä syvemmälle suohon, elämänsä loppuun saakka. Nämä ihmiset eivät ole onnellisia, sellaiset ihmiset eivät kykene rakentamaan onnea. Ainoastaan tuhoa, myös itselleen.

- Käpybara

 

Sitä vähän tuolla aiemmin yritin sanoa, että sisaruksilla on omat syynsä suhtautua asiaan kuten suhtautuvat ja se kannattaa vain hyväksyä. Se on nimittäin todella kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi. Jos sisarukset kokevat, että heille pienemmän haitan tie on sulkea sinut ulos elämästä, he ovat punninneet suhteitaan läheisiinsä ja tehneet tällaisen valinnan. Spekulointi näköjään vain aikaansaa sähinää, joten sanotaan näin, että olipa syy mikä hyvänsä, vaikka kuinka epäreilu tai hölmö tai ulkoa manipuloitu tai ihan mitä vaan, niin ihmiset tekevät itse päätökset oman henkilökohtaisen tunteen pohjalta ja heillä on nyt tällainen tunne, että omalta kohdalta asiat ovat paremmin jos välit sinuun rikkoutuvat kuin jos ne rikkoutuisivat vanhempiin. En enää spekuloi, että saman perheen lapset voivat kokea perhe-elämän aivan eri tavoin, koska meni perille kyllä, että tuon kokemuksen pitäisi muuttua kuin taikaiskusta jos he saavat tietoonsa jonkin tapahtuman.

En yleistä, mutta sanon että minun kokemukseni on se, että minun kohtaamillani ja tuntemillani ihmisillä on eri standardit eri ihmisille elämässään riippuen siitä kuinka läheisiä he ovat. Joku saattaa tunnistaa ilmiön täältäkin; läheiseltä ystävältä ottaa esim vastaan totuuksien laukomista aivan eri tavalla kuin ei niin läheiseltä. Toisaalta jos läheinenkin ihminen painostaisi minua omaksumaan hänen tunteensa ja kantansa, loukkaavalla tavalla, voisi hänestä tulla entinen läheinen.

En enää spekuloi, että saman perheen lapset voivat kokea perhe-elämän aivan eri tavoin, koska meni perille kyllä, että tuon kokemuksen pitäisi muuttua kuin taikaiskusta jos he saavat tietoonsa jonkin tapahtuman.

Ei tässä nyt mitään ole tarkoitus ajaa perille, vaan ihan vaan ilmaista omaa mielipidettä, joten jos nyt taas sallitaan, sen teen. Ei tarvitse ottaa riidanhaastamisena.

Kyllä minuun vaikuttaisi syvästi, jos saisin nyt tietää jonkun läheiseni tehneen jonkin pahan rikoksen toista kohtaan ylipäätään, saatiin sitten lasta kohtaan. En varmaan kykenisi katsomaan samalla tavalla ihmistä. Eihän se oma kokemus muuttuisi taikaiskusta, mutta jäisin kyllä miettimään monia asioita. Kuten sitä, että miten saattaa olla, että en tiennyt tuosta mitään, mitä oikeastaan tapahtui jne.

Sen ymmärrän, että jos haluaa voimakkaasti säilyttää sen oman kokemuksen, on tietysti helpompaa sulkea pois henkilö, joka tätä kokemusta horjuttaa. Etenkin jos saa itse joukon taakseen, eli on useampi, joka sanoo, että pois tuo ja jatketaan kuten ennenkin. 

Kyllä olisi itselle kamala paikka, jos vaikka esimerkiksi siskonlapsista tulisi joku kertomaan rikoksesta, jotka vanhempansa ovat häntä kohtaan tehneet. Olisi takuulla yksi elämäni pahimmista kriiseistä. Ja muuttaisi lopullisesti kokemustani siitä, mitä heidän lapsuutensa on minullekin edustanut ja tietenkin juuri sen vuoksi, että oma kokemukseni on erittäinkin auvoinen ja auringonpaisteinen. Luonnollisesti normaaleja kasvuun liittyviä asioita on ollut, mutta siis yleiskuvana.

Eikä siinä taas, että nähdään lapsuus eri tavoin ole mitään huonoa. Meillä ainakin on aikamoinen rikkaus siskon ja parin serkun kanssa muistella ja todeta, miten eri tavoin olemme asiat nähneet ja ymmärtäneet. Se on antanut paremman kokonaiskuvan lapsuudesta ja antanut myös työkaluja käsitellä jotain asioita.

T: MaratonParkuja

Vierailija kirjoitti:

En enää spekuloi, että saman perheen lapset voivat kokea perhe-elämän aivan eri tavoin, koska meni perille kyllä, että tuon kokemuksen pitäisi muuttua kuin taikaiskusta jos he saavat tietoonsa jonkin tapahtuman.

Ei tässä nyt mitään ole tarkoitus ajaa perille, vaan ihan vaan ilmaista omaa mielipidettä, joten jos nyt taas sallitaan, sen teen. Ei tarvitse ottaa riidanhaastamisena.

Kyllä minuun vaikuttaisi syvästi, jos saisin nyt tietää jonkun läheiseni tehneen jonkin pahan rikoksen toista kohtaan ylipäätään, saatiin sitten lasta kohtaan. En varmaan kykenisi katsomaan samalla tavalla ihmistä. Eihän se oma kokemus muuttuisi taikaiskusta, mutta jäisin kyllä miettimään monia asioita. Kuten sitä, että miten saattaa olla, että en tiennyt tuosta mitään, mitä oikeastaan tapahtui jne.

Sen ymmärrän, että jos haluaa voimakkaasti säilyttää sen oman kokemuksen, on tietysti helpompaa sulkea pois henkilö, joka tätä koke

Niinpä. Ja miten ihminen yleensä toimii kriisissä? Se oli joku viisiportainen psyykkinen prosessi asian kieltämisestä, asian pois neuvottelemisen ja masennuksen kautta hyväksymiseen. Tuo prosessi taitaa vaatia aikaa?

Kyllä se voisi melkoisen aikaa vievä prosessi mullekin olla jos kuulisin väitteen että läheinen ihminen johon olen luottanut koko elämäni olisi tehnyt jonkin karmean rikoksen. Etenkin kun rikosta ei tuomioistuimessa käsiteltäisi. Saattaisi mieli etsiä vaihtoehtoisia selityksiä asialle aika kauan. En sitten tiedä jos siinä väitetyn rikoksen uhri olisi vieressä vaatimassa että tiedon pitää heti näkyä toiminnassani ja valinnoissani, miten homma kääntyisi. Voi olla että lopputuloksena minä sanoutuisin irti kaikista osapuolista.

Vierailija kirjoitti:

Sitä vähän tuolla aiemmin yritin sanoa, että sisaruksilla on omat syynsä suhtautua asiaan kuten suhtautuvat ja se kannattaa vain hyväksyä. Se on nimittäin todella kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi. Jos sisarukset kokevat, että heille pienemmän haitan tie on sulkea sinut ulos elämästä, he ovat punninneet suhteitaan läheisiinsä ja tehneet tällaisen valinnan. Spekulointi näköjään vain aikaansaa sähinää, joten sanotaan näin, että olipa syy mikä hyvänsä, vaikka kuinka epäreilu tai hölmö tai ulkoa manipuloitu tai ihan mitä vaan, niin ihmiset tekevät itse päätökset oman henkilökohtaisen tunteen pohjalta ja heillä on nyt tällainen tunne, että omalta kohdalta asiat ovat paremmin jos välit sinuun rikkoutuvat kuin jos ne rikkoutuisivat vanhempiin. En enää spekuloi, että saman perheen lapset voivat kokea perhe-elämän aivan eri tavoin, koska meni perille kyllä, että tuon kokemuksen pitäisi muuttua kuin taikaiskusta jos he saavat tietoonsa jonk

Hmmm, en ole missään nimessä sanonut etten olisi hyväksynyt asiaa sillä tavalla mitä tarkoitat. Tottakai tiedän, että en pysty heidän valintaansa vaikuttamaan, minä olen puhunut täällä omista tunteistani. En siitä, että minulla olisi tarvetta pakottaa tai painostaa heitä yhtään mihinkään. En ole käsittääkseni kirjoittanut täällä missään, että olisin painostamassa heitä mihinkään, joten se on täysin omaa tulkintaasi. Tulkintojen tekeminen taas, noh, onko omien keksimien asioiden totuutena esittäminen järkevää? Toki saathan sinä niin tehdä, se on taas asia mille minä en voi mitään. Jos jokin asia on jäänyt epäselväksi, niin tulkintojen sijasta voi tehdä vaikka tarkentavia kysymyksiä.

Olen puhunut tunteistani ja siitä, miltä sisarusteni käytös on minusta tuntunut. Irtipstämisen vaikeus liittyy siihen, että he ovat olleet rakkaita ja tärkeitä minulle, mutta heidän valintansa vaikuttaa hyvin paljon siihen, etten halua olla tekemisissä. Haluan päästää irti. Koska haluan elämääni ihmisiä, jotka ovat moraalisia ja oikeudenmukaisia, jotka eivät hyväksy rikoksia lapsia kohtaan eivätkä vaikenisi niistä. He ovat tehneet oman valintansa ja minä teen omani. Mutta se sattuu, tiedäthän? Irtipäästäminen ja koko tilanne.

- Käpybara