Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (10550)
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta ehkä Käbypara tuo aika voimakas ja hiukan, miten nyt kuvailisin, ei kovin myötämielinen joiltain osin, tänne palstalle tulosi herättää ehkä joissakin epäluuloja luonteestasi. Olet kyllä täällä empaattinen ja ymmärtäväinen taas silloin kun itse haluat. Tuo kylmän ja lämpimän vaihtelu oman valinnan mukaan on hyvinkin tuttua monille oikeassa elämässä. Ehkä siksi ovat jotkut hiukan varautuneita.
Siviilihaasteessa on vaarana tosiaan joutua maksamaan jos asia ei menesty. Myös vaikka asia etenee oikeuteen syyttäjän toimesta sekään ei takaa mitään. Se, jolla on taitavampi asianajaja joka on myös muuten voimakkaampi esiintymisessään saattaa voittaa, ei oikeudessa aina toimita oikeudenmukaisesti.
Reagoin ja olen aina reagoinut kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun, tölvimiseen. Ja kun ketjuun tullessani näin tällaista kohdistuvan muihin, niin kyllä, siihen reagoin ja voimakkaasti. Olen jo lapsesta lähtien puolustanut, jos näen, että joku otetaan kohteeksi ja tökitään ja härkitään. Tölvintää ja härkkimistä kohtaan ei minun mielestäni tarvitse suhtautua pehmeästi tai empaattisesti. Ja nimimerkillisiä on näköjään niin kovin paljon helpompaa nostaa tikun nokkaan, kun taas nimettömät kirjoittajat voivat tökkiä vähän niinkuin pimeydestä joutumatta itse kantamaan vastuuta mistään. Kun aina voi vetäytyä ja sanoa, että se en ollut minä, enkä tuo, enkä se. Aina joku toinen. Enkä missään nimessä tarkoita, että kaikki nimettömät näin tekisivät, mutta joku/jotkut selvästi tekevät. Ja siihen alkuun reagoin. Olen niitä ihmisiä, jotka suorastaan hämmästelevät sitä, miten kaikki muut ympärillä voivat mahdollistaa törkeän käytöksen joko osallistumalla siihen, tai katsomalla pois päin. Voit toki pitää sitä valikoivana empaattisuutena, se on sinun tulkintasi ja mielipiteesi.
Mutta Hukassa kirjoitti hyvin, että näitä tölvijöitä ja hämmentäjiä vain tuntuu olevan ketjussa, näköjään vuodesta toiseen, eikä sille voi mitään. Näinhän se on. En tosin tiennytkään, että uutena kommentoijana minun tosiaan pitäisi tulla lattiaa myöten ryömien ja olla sanomatta mitään, jos näen selviä epäkohtia. Missä tällainen sääntö on?
Vaikka palkkaisin röyhkeän asianajajan, se ei silti muuttaisi lopputulosta. Joutuisin maksamaan kaikki kuluni yksin enkä tulisi saamaan tekijöiltä mitään, joten se ei ole kannattavaa. En tiedä oletko sinä se, joka tässä asiassa on minua aikaisemmin neuvonut, mutta kiitos silti :). Arvostan tätäkin neuvoasi, vaikka tapauksessani se ei toimisikaan. Tästä voi olla kuitenkin jollekin toiselle uhrille hyötyä.
Ymmärrän kyllä sen, että jos asettuu puolustamaan muita ja tekee sen hyvinkin suoraan, niin joillekin ihmisille se saattaa näköjään kolahtaa hyvinkin karvaasti johonkin omassa itsessä. Mutta sellaista se on, kaikkia ei voi miellyttää enkä aio omaa arvopohjaani muuttamaan sen takia, että joku anonyymi pitäisi minusta enemmän. Jos jään jonkun hampaankoloon, niin sitten jään. Sillekään en kertakaikkisesti voi mitään.
- Käpybara
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää antako pahanilmanlinnulle huomiota. Se jaksaa jatkaa niin kauan kun saa siitä jotakin irti. Kun kukaan ei enää vastaa, etsii toisen kohteen. Näin tällaiset kiusaajat toimivat.
Elämä on liian lyhyt sellaiseen.
-Sinilintu
Vierailija kirjoitti:
Tunnut aika raskaalle ihmiselle Käpybara, kirjoitat tänne jatkuvasti, olisiko hyvä pitää vähän taukoa. Mitä sinä täällä ihmisiltä haluat, mitä sinä haluat että sinulle vastataan? Voivotellaan tilannetta?
Tämä juuri. Olen tuo joka sai nyt näpäytyksen kun kerroin IHAN YLEISESTI että varsin kritiikittömästi osa lähtee mukaan haukkumaan jonkun ventovieraan ihmisen väitteeseen.
Täähän ei rajoitu pelkästään ano-palstoille netissä vaan ihan tosielämässä. Oma rakas ystävä on mm tuommoisen uhri kun katkera ex-miehensä saa täysin vieraat ihmiset agitoitua mukaan mustamaalaamiseen. Tällä exällä on itsellään pahoinpitelytuomioita, mm ystäväni hakkaamisesta, mutta koska ystäväni ei laula asioitaan pitkin kyliä, eivät nämä ihmiset sitä tiedä. Mutta mukaan pitää päästä sylkemään ja pelkästään jonkun vakuuttavasti puhuvan narsistin juttujen pohjalta. Siksi suhtaudun varauksella vieraiden kertomuksiin. Sehän ei toki edelleenkään estä toteamasta, että kävyllä on täysi oikeus katkaista elämästään ahdistusta tuottavat ihmissuhteet ja ikäväkin kyllä helpottaa kun huomaa miten olo kevenee.
minä eikä kukaan muukaan täällä voi hänen sisaruksiaan vakuuttaa siitä että heidän tulisi perheriidassa asemoitua toisin.
"nimettömät kirjoittajat voivat tökkiä vähän niinkuin pimeydestä joutumatta itse kantamaan vastuuta mistään. Kun aina voi vetäytyä ja sanoa, että se en ollut minä, enkä tuo, enkä se. Aina joku toinen. "
Mitä hyötyä tuosta olisi kellekään? Nimimerkittömänä väittää että en se minä ollut, joka nimimerkittömänä juuri kirjoitti ikävästi :D
Ensin pyydettiin että ilmaiskaa nyt nimimerkittömät vaikka että 'olen eri kuin tuo kommentoimasi' tmv, sitten kun ilmaisee niin vihkoon meni sekin. Oi voi.
Itselleni lähipiiri on myös laajempi käsite ja sisältää lähisuvun + oman perheen lisäksi mm. ystävät. Itse puhun usein erikseen lähisuvusta ja/tai perheestäni.
Tuli vielä mieleen juhlat, joista Käpybara mainitsit. Sinut oli jätetty kutsumatta ja kaltoinkohtelijat kutsuttu. Itse kun mietin tilannetta, niin itse en epäilisi siskoani ikinä ja vieraslista olisi ollut toinen. Silti juhlijoissa on voinut olla ihmisiä, joille tilanne on ollut todella ikävä. Olisivat mahdollisesti halunneet olla pois, mutta eivät myöskään ole halunneet sisarustasi (oliko nyt sisko/sisarus) loukata.
28 v yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnut aika raskaalle ihmiselle Käpybara, kirjoitat tänne jatkuvasti, olisiko hyvä pitää vähän taukoa. Mitä sinä täällä ihmisiltä haluat, mitä sinä haluat että sinulle vastataan? Voivotellaan tilannetta?
Tämä juuri. Olen tuo joka sai nyt näpäytyksen kun kerroin IHAN YLEISESTI että varsin kritiikittömästi osa lähtee mukaan haukkumaan jonkun ventovieraan ihmisen väitteeseen.
Täähän ei rajoitu pelkästään ano-palstoille netissä vaan ihan tosielämässä. Oma rakas ystävä on mm tuommoisen uhri kun katkera ex-miehensä saa täysin vieraat ihmiset agitoitua mukaan mustamaalaamiseen. Tällä exällä on itsellään pahoinpitelytuomioita, mm ystäväni hakkaamisesta, mutta koska ystäväni ei laula asioitaan pitkin kyliä, eivät nämä ihmiset sitä tiedä. Mutta mukaan pitää päästä sylkemään ja pelkästään jonkun vakuuttavasti puhuvan nars
Ymmärrän, että projisoit minuun vahvasti omia kokemuksiasi ja näkemiäsi asioita. Ystäväsi kohtelu on varmasti satuttanut sinua paljon ja olet ollut huolissasi hänestä. Tiedätkös, minua ovat tekijät aikoinaan mustamaalanneet ja valehdelleet minun mm. varastaneen, olevat juoppo ja narkkari silloin kun olin lapsi ja he tekivät sitä mitä esitutkinnassa käsiteltiin. En ollut mitään nuista. Ja minä olin lähes 20 vuotta siitä kaikesta hiljaa. Minä en ole ystäväsi eksä. En ole koskaan pahoinpidellyt ketään enkä tehnyt muutakaan vastaavaa. Pysäköintisakko on vakavin asia, joka minulle omasta toimestani on tapahtunut. Olen kertaalleen eronnut ja ero meni sopuisasti. Olemme edelleen väleissä eksäni kanssa ja hän on ihana ihminen.
Näytätkö minulle omista viesteistäni selvästi, missä pyydän haukkumaan sisaruksiani tai tekijöitä? Ja kuka niin on edes tehnyt? En tiedä kuinka voisin enempää vääntää rautalangasta, että minä puhun täällä omista tunteistani. En ole pyytänyt ihmisiä haukkumaan yhtään ketään.
Voit yhä edelleen kuvitella, että minä olen ystäväsi eksän kaltainen. En tiedä mitä tarkoitat näpäytyksellä, mutta tottakai korjaan, jos joku väittää sellaista mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Ja pidätkö todella esimerkiksi käyttämäsi sanaa käpyparka asiallisena ja neutraalina? Oliko se sinusta täysin tarpeellista ja mitä sillä oikein hait? Minä itse tulkitsin sen pilkalliseksi ja väheksyväksi muunnokseksi nimimerkistäni. Sinustahan sellaista ei voi vääntää, koska olet yksi anonyymi muiden joukossa.
- Käpybara
Meidän perhe-suku dynamiikka on myös ollut hyvin vaikea, joten Käpybaran tilanteeseen joiltain osin pystyn samaistumaan. Tuo 28v äskeinen kirjoitus oli hyvä sillä tavalla että minulle tuli siitä mieleen juuri tuo ristiriitaisuus. Meillä ei toki ole tuollaisia suoria rikosasioita varsinkaan niin että rikoksen tekijä olisi vielä elossa, mutta paljon sellaista että traumojen takia ihmiset eivät voi olla toistensa kanssa tekemisissä, ja kuka milloinkin kenenkin kanssa. Siinä välissä on kyllä tosi vaikea tasapinoitella, sellaisessa tilanteessa, jossa ei kuitenkaan ole kyse mistään esim väkivallasta tai rikoksesta, vaan vain kahden ihmisen välisestä valtasuhteista tai kommunikaatio-ongelmista. Miten asemoida itsensä siihen? Se on vaikeaa. Esim avioeroissa tai muuten.
Nämäkin ovat sellaisia että tässä kuolemaa odottaessa mietin miten peruuttamatonta se on sitten kun toinen on poissa jos jotkin asiat jäävät selvittämättä. Sitten jäljelle jäävän on niiden kanssa elettävä.
-Sinilintu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mie luulen että se on ihan luonnollista että ihmiset kyseenalaistaa jos asian tuo esille kuten käpyparka toi, siis niin että kuulostaa että kaikki muut lähipiirissä käänsivät hälle selkänsä."
Hänhän on useaan kertaan kertonut, että onneksi näin ei ole käynyt, vaan että on saanut paljon tukea niiltä, jotka tietävät, mitä on tapahtunut. Korjannut esimerkiksi minulle, että ei ole koko suku mukana, kun itse asiasta kyssärillä kirjoitin. Ihmeellistä lukemista ja siitä tehtyjä päätelmiä taas. Nämä juuri herättää eniten sitä närää. Ollaan joo ihan asiallisia, mutta aletaan puhua narsisseista jonkun väärän väittämän kautta.
Anteeksi. Korjaan. Kaikki lähimmät perheenjäsenet.
No, seuraavaksi sanot, mulle lähin perheenjäsen on puolisoni. Kokeillaan uudestaan: kaikki ketkä lapsuudenperheessä ovat eläneet kaiken aikaa mukana. No, pian joku tulee silmille: minun lapsuudenperheessäni eli kyllä isoaäiti mukana. Koitan vielä pinnistää tarkennuksen: kaikki vertaiset, jotka ovat eläneet lapsuutensa samassa perhekokoonpanossa. Menikö nyt maaliin?
Tää toistaa samaa tarinankerronnan kaavaa kuin niin moni aiemmin. Joku kertoo ikävän elämänstoorin. Toinen tuo esille näkökulman: sisarukset monesti näkee lapsuuden eri tavoilla. Tarinankertoja näkee punaista; "siitä on kyllä poliisi sanonut että rikos tapahtui että kuinka eri tavalla tämän faktan voi nähdä????". Noniin, arvokas lisätieto, muuttaa ihan hieman kokonaisuutta. Seuraavaksi koitat lohduttaa: epäusko on ihan inhimillistä että läheinen olisi tehnyt pahaa. "kyllä sen on kaikki tienneet tai aavistaneet ja sukulaisetkin tietää". ok, jälleen lisätietoa. Sitten kirjoitat, että on oikeus luopua kipeistä ihmissuhteista ja kyllä se elämä asettuu uomiinsa. Liian myöhäistä, olette jo riidassa, koska et ottanut kirjoituksesta 1 kirjoittajan puolta ja alkanut päivitellä miten heikkoja ja selkärangattomia ovat hänen sisaruksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mie luulen että se on ihan luonnollista että ihmiset kyseenalaistaa jos asian tuo esille kuten käpyparka toi, siis niin että kuulostaa että kaikki muut lähipiirissä käänsivät hälle selkänsä."
Hänhän on useaan kertaan kertonut, että onneksi näin ei ole käynyt, vaan että on saanut paljon tukea niiltä, jotka tietävät, mitä on tapahtunut. Korjannut esimerkiksi minulle, että ei ole koko suku mukana, kun itse asiasta kyssärillä kirjoitin. Ihmeellistä lukemista ja siitä tehtyjä päätelmiä taas. Nämä juuri herättää eniten sitä närää. Ollaan joo ihan asiallisia, mutta aletaan puhua narsisseista jonkun väärän väittämän kautta.
Anteeksi. Korjaan. Kaikki lähimmät perheenjäsenet.
No, seuraavaksi sanot, mulle lähin perheenjäsen on puolisoni. Kokeillaan uudestaan: kaikki ketkä lapsuudenperheessä ovat eläneet kaiken aikaa mukana. N
En tosiaan tiedä, kuka anonyymeistä olet, mutta pointtini oli tämä: jos jokin asia jää epäselväksi, niin eikö silloin kannata tehdä tarkentavia kysymyksiä, ei oletuksia ja lähteä paukuttamaan keskustelua niiden oletusten varassa, jotka menevät kaiken lisäksi vikaan? Vai keskusteletko sinä reaalimaailmassakin esimerkiksi ystäviesi kanssa niin, että he kertovat sinulle tapauksesta x, sinä vedät niistä oletuksia ja vastailet niiden perusteella? Vai kyseletkö tarkemmin? Esimerkkinä. ystäväsi kertoo, että meinasi jäädä auton alle. Teen päässäsi oletuksen, että ystäväsi on rynnännyt tielle puskan takaa (koska sinulle on ehkä joskus käynyt niin) ja kerrot ystävällesi, että ei varmaan kannattaisi ryntäillä mistään piilosta suojatielle, ei autoilijoilla mitään kristallipalloa ole. Ymmärrätkö pointin? Tottakai se harmittaa, jos toinen vetää päästään oletuksia ja keskustelee niiden omien oletustensa kautta. Vai mitä mieltä olet?
Ja edelleen kysyn, että missä minä olen pyytänyt haukkumaan esimerkiksi sisaruksiani? Tämä on taas yksi keksimäsi vääristely. Huomaatko nyt, miten vaikeaksi keskustelu menee, jos vääristelee ja olettaa?
- Käpybara
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnut aika raskaalle ihmiselle Käpybara, kirjoitat tänne jatkuvasti, olisiko hyvä pitää vähän taukoa. Mitä sinä täällä ihmisiltä haluat, mitä sinä haluat että sinulle vastataan? Voivotellaan tilannetta?
Tämä juuri. Olen tuo joka sai nyt näpäytyksen kun kerroin IHAN YLEISESTI että varsin kritiikittömästi osa lähtee mukaan haukkumaan jonkun ventovieraan ihmisen väitteeseen.
Täähän ei rajoitu pelkästään ano-palstoille netissä vaan ihan tosielämässä. Oma rakas ystävä on mm tuommoisen uhri kun katkera ex-miehensä saa täysin vieraat ihmiset agitoitua mukaan mustamaalaamiseen. Tällä exällä on itsellään pahoinpitelytuomioita, mm ystäväni hakkaamisesta, mutta koska ystäväni ei laula asioitaan pitkin kyliä, eivät nämä ihmiset sitä tiedä. Mutta mukaan pitää päästä sylkemää
Käpyparalle: minä en kuvittele sinusta yhtään mitään. Minä en tunne sinua ollenkaan. Sinun kertomuksesi avautuu hiljalleen kommentti kommentilta kuin sipuli ja olettaen että puhut objektiivisesti ja totta kaikesta mitä kerrot, on myötätuntoni sinun puolellasi. Mutta kun minä en tunne sinua. On ihmisiä ketkä keskivät juttuja, en tiedä miksi, ajankulukseen ehkä. Varsin harmitonta. On myös vähemmän harmittomasti sellaisia ihmisiä, jotka eivät kykene objektiivisuuteen ollenkaan ja todella kokevat läheisiä vihollisina, vaikkeivat he sitä olisi. En tiedä miksi, mutta samalla en voi tietää oletko sinä sellainen pohjatiedoilla: olen kokenut vaikean lapsuuden. Toin kaltoinkohteluni esille aikuisena ja sisarukseni menivät vanhempieni puolelle. Yritin kysyä miltä tuntuisi jos sisaren omia lapsia kohdeltaisi niin ja hän katkaisi välit.
Oli miten oli palaan yhä alkuperäiseen kommenttiini, sisaruksillasi oli omat syynsä toimia kuten toimivat. Tuskin niille heti mitään voit. Minä en ainakaan voi. Ehkä ne eivät kerro mitään edes heidän suhteestaan sinuun. Vaikea sanoa näillä pohjatiedoilla. Mutta edelleen sanon, kokemuksen rintaäänellä, että kun laskee irti ihmisestä joka ahdistaa päivästä toiseen, olo kevenee heti.
Joskus tullut sellainen olo että onko tämä tahallista. Kerrotaan joku mieltä painava juttu hyvin yleisellä tasolla. Sitten tehdään sanaharkka jokaisesta kommentista joka ei ole luokkaa "voi, itken täällä puolestasi, joskus ne läheisimmät osaa olla kaikista julmimpia", perusteella että miksi sinä sanot noin kun tästähän on poliisin lausuntokin tmv. Aa, okei, news to me.
Ilmeisesti sinulle lähipiiri tarkoittaa pelkästään lapsuudenperhettä? Itselleni lähipiiri on tämä ihan oma perheeni, kumppanini vanhemmat, ystävät ja läheiset sukulaiset. Eikä heistä kukaan ole kääntänyt minulle selkäänsä, vaan ihan kaikilta olen saanut tukea ja ymmärrystä. Jopa sellaisilta sukulaisilta, joiden kanssa en ole ollut vuosikausiin tekemisissä. Mutta voithan sinä vääristellä tietysti tätäkin ja epäillä, että valehtelen.
Kyse ei ole valemuistoista, vaan useampi sukulainen ja lapsuudenystäväni voivat vahvistaa, että kyllä, näitä ja näitä asioita on tapahtunut. En ole keksinyt niitä päästäni. Tukea saan edelleen läheisiltäni, mutta oma ongelmani on siinä, että en halua heitä kuormittaa liikaa. Tai pelkään kuormittavani liikaa.
Olen selvästi ärsyttänyt/loukannut sinua suuresti, koska tarkoituksellisesti vääristelet kirjoittamiani asioita ja haluat epäsuorasti syyttää minua narsistiksi tai skitsofreenikoksi. Sille en tietenkään voi mitään. Se on sinun valintasi. Motiiviksi arvelen loukkaantumisen, mutta voin olla siinä väärässä. Jos näet näin paljon vaivaa minun tölvimiseeni, niin jotainhan siellä on oltava taustalla. Osaisitko avata mitä? Tulisit nyt nähdyksi ja kuulluksi ja kenties pääsisit eteenpäin?
- Käpybara
En katso asiaa samasta vinkkelistä kuin tuo toinen kirjoittaja, jolle kommentoit, (enkä varsinaisesti tykkää nimittelyistä tms, vaikka itse toki olet verta nenästäsi täällä kyllä siinäkin asiassa kaivellut.) Mutta ei hän kyllä sinua narsistiksi tai skitsofreenikoksi viitannut tai sanonut että sinulla olisi kyse valemuistoista. Vaan puhui siitä aiheesta, että jos joku kertoo jotain toisesta, niin kuinka suorilta se ylipäätään pitäisi uskoa. (Jos asiaan laitetaan heti kova paine päälle.) Kun on olemassa kuitenkin kaikenlaisia ihmisiä ja syitä, ettei puhu kuitenkaan totta. Ei tarvi itsekään ihan kaikkea väärinymmärtää, vaikka kommentista ei tykkää.
Ja kyllä se sinä ihan itse tällä olet ollut kirjoitteluissasi se, joka noita mielenterveysleimoja ja muuta vastavaa todella ikävää, on ihan toisille suoraan sekä epäsuorasti leimaillut, huom. syyttä useille kirjoittajille ;)
Varas varasta varoo.
(eka kirjoitukseni muuten tänään, jos on pakko koittaa kuumeisesti tosiaan miettiä, oliko eri vai sama vai taas joku muu...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"eikö silloin kannata tehdä tarkentavia kysymyksiä, ei oletuksia "
Ei täällä saa kysyä, hyvänen aika! Jokainen kertoo itse sen verran kuin haluaa, yksityiskohtien kyseleminen on kyseenalaistamista ja urkkimista. Kukaan ole velvollinen tekemään tiliä ja riipimään omaa elämäänsä täällä muiden riepoteltavaksi.
Mutta kysytään nyt sitten kun annoit luvan: miksi kuvittelisit sisarustesi toimineen kuten toimivat? Joojoo perheen kulissit jne. mutta siis miksi? Mitä he menettäisivät toimiessaan toisin?
Mitä nyt toivoisit heiltä?
Mitä toivoisit vierailta ihmisiltä netissä, jotka eivät detaljeja tunne ja tiedä? Haluatko jakaa detaljit jos sillä tilannetta olisi helpompi kommentoida?
En tosiaan tiedä, kuka anonyymeistä olet
Se yksi ja ainoa, tietysti. Räksyttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käpyparalle: minä en kuvittele sinusta yhtään mitään. Minä en tunne sinua ollenkaan. Sinun kertomuksesi avautuu hiljalleen kommentti kommentilta kuin sipuli ja olettaen että puhut objektiivisesti ja totta kaikesta mitä kerrot, on myötätuntoni sinun puolellasi. Mutta kun minä en tunne sinua. On ihmisiä ketkä keskivät juttuja, en tiedä miksi, ajankulukseen ehkä. Varsin harmitonta. On myös vähemmän harmittomasti sellaisia ihmisiä, jotka eivät kykene objektiivisuuteen ollenkaan ja todella kokevat läheisiä vihollisina, vaikkeivat he sitä olisi. En tiedä miksi, mutta samalla en voi tietää oletko sinä sellainen pohjatiedoilla: olen kokenut vaikean lapsuuden. Toin kaltoinkohteluni esille aikuisena ja sisarukseni menivät vanhempieni puolelle. Yritin kysyä miltä tuntuisi jos sisaren omia lapsia kohdeltaisi niin ja hän katkaisi välit.
On myös ihmisiä, jotka saavat jotain sairasta mielihyvää ylimielisestä hämmentämisestä, useana persoonana esiintymisestä, pahan mielen aiheuttamisesta ja niin edelleen. Ja mehän emme tunne sinua ollenkaan, sinun kertomuksesi ei avaudu edes hiljalleen, joten voimme tyylistäsi vain tehdä oletuksia, ja emme voi tietää miksi, mutta samalla emme voi tietää, oletko sinä juuri sellainen näillä olemattomilla pohjatiedoilla. 🤷
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö esim. jääkiekkopeleissä on oma fanikatsomo ja fanilauma. Osa henkilöistä on hieman yksinkertaisia. vähän sellaisia höppänöitä. Mutta niin tosissaan fanittamassa kannattamaansa joukkuetta, suloisia :)
Tulee vähän näistä nimimerkillisistä sama fiilis <3
Oli aika..outoa kun aamulla aukesi koneelta eilisiltainen sivu ja päivitin sen. Jollekin tämä keskustelu on vissiin tooosi tärkeä..
Jaan monia Käpybaran kokemuksia (pl. rikosprosessin), minkä vuoksi asia menee ehkä hieman tunteisiin.
Ymmärrän, että jokaisella on oikeus kirjoittaa palstalla mitä haluaa, mutta koen silti loukkaavaksi ja asiattomaksi anonyymin henkilön potentiaalisesti hyvin traumaattisen ja henkilökohtaisen kokemuksen kyseenalaistamisen, ja kaikenlaiset jossittelut ja olettamiset.
Kyllä, saattaa olla että näin ei tapahtunut. Mutta mitä jos asiat menivätkin juuri niin kuin ko. henkilö kertoo? Silloin tällaisella jonninjoutavalla ehkäjoskuitenkineisittenkään-mitäjossaisulla käytännössä toisinnettaan aiempia kokemuksia, joissa uhri on jätetty yksin ja vielä vieritetty vastuuta kantaa tapahtumat keskenään uhrille. Eli traumatisoidaan pahimmillaan uudestaan.
Mitään lopullista totuutta asiasta täällä ei missään tapauksessa pystytä määrittämään. Jolloin tapahtuneen kyseenalaistaminen tai spekulointi eivät tuo mitään lisäarvoa, vaan voivat tosiaan olla äärimmäisen haitallisia.
Että jos ihan vapaaehtoisesti haluaa lopettaa, niin en yhtään pahastu.
-Liekki
Vierailija kirjoitti:
Jaan monia Käpybaran kokemuksia (pl. rikosprosessin), minkä vuoksi asia menee ehkä hieman tunteisiin.
Ymmärrän, että jokaisella on oikeus kirjoittaa palstalla mitä haluaa, mutta koen silti loukkaavaksi ja asiattomaksi anonyymin henkilön potentiaalisesti hyvin traumaattisen ja henkilökohtaisen kokemuksen kyseenalaistamisen, ja kaikenlaiset jossittelut ja olettamiset.
Kyllä, saattaa olla että näin ei tapahtunut. Mutta mitä jos asiat menivätkin juuri niin kuin ko. henkilö kertoo? Silloin tällaisella jonninjoutavalla ehkäjoskuitenkineisittenkään-mitäjossaisulla käytännössä toisinnettaan aiempia kokemuksia, joissa uhri on jätetty yksin ja vielä vieritetty vastuuta kantaa tapahtumat keskenään uhrille. Eli traumatisoidaan pahimmillaan uudestaan.
Mitään lopullista totuutta asiasta täällä ei missään tapauksessa pystytä määrittämään. Jolloin tapahtuneen kyseenalaistaminen tai spekulointi eivät tuo mitään lisäarvoa, vaa
Minä en edes tiedä mistä on kyse.
Vanhalle tutulle tehtiin isän toimesta ikävästi joskus vuosia vuosia sitten. Hällä oli tilillään nuorelle ihan mukava summa eläkettä jota sai syistä joita en tässä ala avaamaan. Pienestä saakka kertynyttä. Isä nosti rahat ja muutti ulkomaille. Rikos oli tapahtunut, mutta en tiedä miten sen käsittely eteni tai etenikö mitenkään. Tässä yksi esimerkki miten voi joutua läheisen toimesta rikoksen kohteeksi. Osa on tässä isän puolella ns. Mitä mieltä?
"Kyllä, saattaa olla että näin ei tapahtunut. Mutta mitä jos asiat menivätkin juuri niin kuin ko. henkilö kertoo? Silloin tällaisella jonninjoutavalla ehkäjoskuitenkineisittenkään-mitäjossaisulla käytännössä toisinnettaan aiempia kokemuksia, joissa uhri on jätetty yksin ja vielä vieritetty vastuuta kantaa tapahtumat keskenään uhrille. Eli traumatisoidaan pahimmillaan uudestaan."
Uudelleen traumatisoimisen riski on aina, kun avaa uudelleen asioita ja siksi ei ole todellakaan järkevää/turvallista&terveellistä avautua jollain/millään palstalla oikeasti kipeistä kokemuksistaan.
Jos ette usko minua, niin kuunnelkaapa mitä sanoo todellinen asiantuntija (Hannu Lauerma) traumojen muistelemisista/oikeasta hoidosta.
https://areena.yle.fi/1-75861865
Alue: Aihe vapaa
Oliko tämä nyt jollakin lailla rakentava kommentti? Tarpeellinen? Tänne mahtuu kyllä Käpybaralta tekstiä ihan niin paljon kun Hän haluaa kirjoittaa. Ihan suosittelen lämpimästi ohittamaan tekstit, jotka saa huonoja fiiliksiä aikaan ja ylläri pylläri kun käyttää nimimerkkiä niin ohittaminen on helpompaa.
Oltaisko vaan kuuntelevina korvina, tuskin voivotteluakaan Käpybara hakee.
Onhan se itse myönnettävä, että en osaa Käpybaralle mitään järkevää aiheesta kommentoida. Oma lapsuuteni kuitenkin pääosin turvallinen, isän alkoholin käyttö jätti jonkinlaisia jälkiä toki, mutta ilmapiiri oli pääosin turvallinen ja rakkaudellinen. Siskollani, joka 5 vuotta vanhempi on enemmän ikäviä muistoja, itse en muista kaikkea.
Vielä kirjoittelusta tähän ketjuun. Käpybaralla, Sinilinnulla ja Hukassa nimimerkeillä on tänne tällä hetkellä kirjoitettavaa. Uskon, että Ap, Tuumis, Liekki ja Kuurankukka lukevat taustalla. MaratonParkuja aktiivisena myös. Esimerkiksi minulla ei mitään kerrottavaa, elämä on nyt normaalia pääosin tavallista tasaista arkea. Exästä en juorua, pojalla kaikki hyvin niinkuin minulla ja mökkimiehellä.
Eli kyllä täällä luetaan ja eletään mukana, vaikka välillä hiljaa ollaankin.
28 v yhdessä