Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12658)
Vierailija kirjoitti:
Älä turhaan sure, että jaoitte " yhteistä aarretta" nyxän kanssa. Se on heidän elämäänsä. Mutta se taitaa hiertää enemmänkin itseäsi. Mutta voin lohduttaa: sitä tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Ollutta ja mennyttä.
Mietin just ihan samaa, että noinkoon tuota on yhtäkään aikuista ihmistä joka uskoisi sitä selitystä, että yhdessä tässä vaan asutaan kulissia, eikä mitään makuuhuoneessa tietenkään enää tapahdu. On tosin monia pareja kellä ei makuuhuonessa tapahdu riippumatta siitä onko uutta jo kierroksessa vai ei, mutta takaan, että jokainen "toinen nainen" sen kyllä tajuaa, että jos ei tuo mies ole uskaltanut kotonaan ottaa eroa esille, niin määränsä se joutuu siellä yhä jonkinlaista liittoa esittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä sanoa, että mielenkiintoista väittelyä täällä käydään. Hyviä ja mielenkiintoisia näkemyksiä ja niitä tänne mahtuu. Tunteisiin tuntuu käyvän. En vaan ymmärrä näitä "Ap ja hovinsa" tai vakkarikirjoittajat jne. Meitä on kourallinen, jotka käyttävät nimimerkkiä ja erotumme siksi joukosta. Kourallinen on myös vakkarikirjoittajia jotka eivät käytä nimimerkkiä.
Tunteisiin tuntuu käyvän aihe siitä miten exään "pitää" suhtautua tai exän nyxään. Sehän nyt riippuu todella paljon siitä miten ero on tapahtunut. Omassa tapauksessani ero ei ollut kovin nätti, mutta olen eron kanssa ihan sinut. Eroon liittyy niin paljon valheita/pettämistä/roikottamista, että en tarvitse sellaista ihmistä ystäväkseni. Ja exän nyxä ei kiinnosta minua laisinkaan ja en todellakaan tarvitse häntä ystäväkseni. Minulle on oikeasti iha
2823: mun piireissä exien kanssa tavataan silloin tällöin, tai vaihdetaan kuulumisia, ihan ilman salailuja.
En tule koskaan ymmärtämään tuollaista omistushalua, ettei kumppaninsa sallisi olla tekemisissä menneisyydessä tärkeän ihmisen kanssa, joten kuten täällä on monenlaisia ihmisiä monenlaisine mielipiteineen, niin minä en edusta tuota joukkoa joka on "tarkkana".
Ja yhä edelleen, kukaan ei ole täällä painostanut olemaan kaveri exän kanssa.
Ja kyllä, moni tarjoaa sitä ystävyyttä kuvitellen, että se jotenkin hyvittää eron, eli vähän niin kuin ollakseen "parempi ihminen". Tai sitten haluaa sitä jälkikasvun vuoksi kuten minä olisin halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Miesten suurin syy erolle on, että heillä on toinen nainen mielessä tai on jo suhde toisen kanssa tai sitten jopa useammat naiset kiinnostavat. Miehillä ei oikeastaan muita syitä olekkaan, jos arki vaan tasaisesti pyörii ja nainen jotenkin mielenterveydellisesti ok. Naisten yleisin syy erota on, että halutaan omaa aikaa/keskittyä omaan hyvinvointiin eikä haluta enää olla kodinhengetär.
Kuinka moni mies on laittanut eron vireille? Mun lähipiirissä lähes kaikki naisia, jotka eropäätöksen tehneet.
Mun lähipiirissä mut mukaan lukien, on neljän eri kaverin miehet laittaneet itse avioeron vireille siinä ikäkriisi-iässä eli 40-45-vuotiaina ja sitä ennen hommanneet salarakkaan, jonka takia vaimo jätetään.
Tuntuu käsittämättömältä, kun mediassa annetaan ymmärtää, että eivät miehet lähde avioliiitoista. Kyllä muuten lähtevät!
Jos mun lähipiiriin on osunut neljä tällaista miestä, jotka hommaavat toisen naisen ja omin päin hakevat avioeron ja haluavat erota, niin kuinkakohan yleistä se sitten oikeasti on?!
Tässäkin ketjussa ap:n ja 28:n miehet hommasivat salarakkaan ja halusivat erota.
Vierailija kirjoitti:
Älä turhaan sure, että jaoitte " yhteistä aarretta" nyxän kanssa. Se on heidän elämäänsä. Mutta se taitaa hiertää enemmänkin itseäsi. Mutta voin lohduttaa: sitä tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Ollutta ja mennyttä.
Minä kyllä suren, vaikka olenkin se toinen nainen ja tosiaankaan en tajunnut, että jaoimme yhteistä aarretta. Oikeasti uskoin siinä vaiheessa, kun mies muutti kotoaan pois, että nyt se ero vihdoin on tapahtunut. Ymmärsin vielä senkin, että emme voi heti alkaa esim. näyttäytymään yhdessä jne. koska se olisi ollut lapsille liian shoketeraavaa ja raskasta. Uskoin senkin, että kyseessä on ex-vaimon kanssa sovittu asia, että ex kyllä tietää minun olemassa olostani ja ovat yhdessä sopineet, että kumpikin ilmoittaa uudesta parisuhteesta ajan x jälkeen.
En ymmärtänyt, että kotona olikin selitelty, miten tarvitaan vain omaa tilaa jen. Minusta ei sanaakaan saati mitään sopimuksia. Asia tuli vielä esille järkyttävän rumalla tavalla niin minulle kuin exälle.
Sen kyllä uskon, kun ex sanoi, että jos minusta olisi tiennyt, monet asiat hänen elämässään olisivat nyt toisin ja ikinä emme olisi aarteen jakamiseen alkaneet.
Vain Allah voi auttaa typerää suomalainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tule koskaan ymmärtämään tuollaista omistushalua, ettei kumppaninsa sallisi olla tekemisissä menneisyydessä tärkeän ihmisen kanssa, joten kuten täällä on monenlaisia ihmisiä monenlaisine mielipiteineen, niin minä en edusta tuota joukkoa joka on "tarkkana".
Kysehän tässä ei olekaan siitä, että ei haluaisi olla exän ystävä tai olisi omistuksenhaluinen tai yhtään mitään tuosta, mitä jankkaat.
Kyse on siitä, että ei halua olla ystävä ihmisen kanssa, jonka tietää kykenevän valehtelemaan, kieroilemaan, kusettamaan ja joka on itsekäs eikä välitä kuinka paljon muita satuttaa.
Tai no ehkä se sun piireissä sitten tapana, että koska on pantu ja oltu yhdessä, tuommoiset asiat ei saa ystävyyttä estää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä turhaan sure, että jaoitte " yhteistä aarretta" nyxän kanssa. Se on heidän elämäänsä. Mutta se taitaa hiertää enemmänkin itseäsi. Mutta voin lohduttaa: sitä tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Ollutta ja mennyttä.
Minä kyllä suren, vaikka olenkin se toinen nainen ja tosiaankaan en tajunnut, että jaoimme yhteistä aarretta. Oikeasti uskoin siinä vaiheessa, kun mies muutti kotoaan pois, että nyt se ero vihdoin on tapahtunut. Ymmärsin vielä senkin, että emme voi heti alkaa esim. näyttäytymään yhdessä jne. koska se olisi ollut lapsille liian shoketeraavaa ja raskasta. Uskoin senkin, että kyseessä on ex-vaimon kanssa sovittu asia, että ex kyllä tietää minun olemassa olostani ja ovat yhdessä sopineet, että kumpikin ilmoittaa uudesta parisuhteesta ajan x jälkeen.
En ymmärtänyt, että kotona olikin selitelty, miten tarvitaan vain omaa tilaa jen. Minusta ei sana
Ja olisit uskonut myös täysin platoniseen suhteeseen jos aviopari olisi yhä asunut yhdessä kuten täällä esitetyissä eroissa on ollut tilanne?
Itse olen samankaltaisesta tilanteesta nykyiseen liittoon päätynyt, enkä tosiaan olisi pitänyt hyvänä ajatuksena, että mies kertoo naisystävälleen lopultakin tekemänsä eropäätöksen taustalla olevan uuden naisen. Ongelmia ja eropuhetta, sekä "taukoja" oli siis ollut jo jonkin vuoden aiemmin. Emme alkaneet minkäänlaiseen suhteeseen kuin muutama kuukausi eronsa jälkeen, enkä vielä silloinkaan nähnyt tarpeelliseksi uutta onnea missään erityisesti esitellä. Aika matalalla profiililla edettiin, ei ollut tarvetta loukata jätetyksi tullutta naista jolle ero oli kova pala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä turhaan sure, että jaoitte " yhteistä aarretta" nyxän kanssa. Se on heidän elämäänsä. Mutta se taitaa hiertää enemmänkin itseäsi. Mutta voin lohduttaa: sitä tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Ollutta ja mennyttä.
Mietin just ihan samaa, että noinkoon tuota on yhtäkään aikuista ihmistä joka uskoisi sitä selitystä, että yhdessä tässä vaan asutaan kulissia, eikä mitään makuuhuoneessa tietenkään enää tapahdu. On tosin monia pareja kellä ei makuuhuonessa tapahdu riippumatta siitä onko uutta jo kierroksessa vai ei, mutta takaan, että jokainen "toinen nainen" sen kyllä tajuaa, että jos ei tuo mies ole uskaltanut kotonaan ottaa eroa esille, niin määränsä se joutuu siellä yhä jonkinlaista liittoa esittämään.
Näin on, turha murehtia. Toinen nainen tämän kuvion kyllä tajuaa ja hyväksyy.
Vierailija kirjoitti:
En tule koskaan ymmärtämään tuollaista omistushalua, ettei kumppaninsa sallisi olla tekemisissä menneisyydessä tärkeän ihmisen kanssa, joten kuten täällä on monenlaisia ihmisiä monenlaisine mielipiteineen, niin minä en edusta tuota joukkoa joka on "tarkkana".
Kysehän tässä ei olekaan siitä, että ei haluaisi olla exän ystävä tai olisi omistuksenhaluinen tai yhtään mitään tuosta, mitä jankkaat.
Kyse on siitä, että ei halua olla ystävä ihmisen kanssa, jonka tietää kykenevän valehtelemaan, kieroilemaan, kusettamaan ja joka on itsekäs eikä välitä kuinka paljon muita satuttaa.
Tai no ehkä se sun piireissä sitten tapana, että koska on pantu ja oltu yhdessä, tuommoiset asiat ei saa ystävyyttä estää.
Kirjoitit: "
Kun tietää, että sitä tehdään nyxän selän takana?
Yleensä ollaan tarkkoja täällä että varatun kanssa ei saa olla kaveri edes niin miksi ihmeessä exä pitäisi ystävänä alkaa hyysätä siksikö että olisi parempi ihminen."
Vastasin kysymykseesi etten ole tätä tarkkaa porukkaa, enkä ymmärrä miksi kukaan haluaisi estää kumppaninsa kaveruutta exänsä kanssa. Ymmärsitkö nyt?
Edelleen tuhannennen kerran: KUKAAN ei ole painostanut ystävyyteen sienimiehen kanssa. On otettu kantaa väitteeseen, että sienimiehen motiivi yhteydenottoon on ilmiselvästi manipuloida, roikottaa tai jopa viritellä salasuhdetta. Ja väitteeseen, ettei nykyinen tietäisi sienireissuista mitään. On esitetty, että sienimiehen motiivi saattaisikin olla halu tavata ja olla yhteydessä kauan elämässä olleeseen ihmiseen. Ja on esitetty ettei nykyisellä välttämättä olisi mitään tuota yhteydenpitoa vastaan.
Miksi on niin äärettömän vaikeaa nyt vääntää aivoista se vipu missä erottaa itseen kohdistuvat kommentit sekä ne, joissa spekuloidaan sen exän ja hänen nykyisen kumppaninsa motiiveilla?
Vielä väännän rautalankaa, se jos exän motiivit vaikka olisivatkin puhtaasti hieroa ystävyyttä ennen niin tärkeän ihmisen kanssa, jota vaikka vähän kaipaakin: SE EI VELVOITA KETÄÄN ALKAMAAN HÄNEN YSTÄVÄKSEEN.
Eroviha on tärkeä eron käsittelyvaihe. Mutta pitäisikö siitä joskus koittaa päästä yli, eikä oikein mehustella kaikkea mitä ex tekee tai sanoo sen kaikkein pahimman filtterin läpi ja skenaarion kautta vuosia ja vuosia. Mitä hyötyä sellaisesta on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ajatellut että mieheni haluaisi palata takaisin exänsä kanssa. Miksi ihmeessä haluaisi kun itse siitä lähti, jätti kotinsa taakseen ja hirveän erodraaman eli läpi. Ei sellaiseen elämänmuutokseen aleta hetken mielijohteesta.
Eli mun puolesta olkoot yhteydessä ihan niin paljon kuin haluavat. Vähäistä se on tainnut olla kun ei ollut lapsia eikä oikein yhteisiä tuttujakaan. Varmaan somen kautta jotain kuulumisten vaihtoa silloin tällöin, tai jotain hauskoja eläinvideoita jakavat. Ei kuulu mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tule koskaan ymmärtämään tuollaista omistushalua, ettei kumppaninsa sallisi olla tekemisissä menneisyydessä tärkeän ihmisen kanssa, joten kuten täällä on monenlaisia ihmisiä monenlaisine mielipiteineen, niin minä en edusta tuota joukkoa joka on "tarkkana".
Kysehän tässä ei olekaan siitä, että ei haluaisi olla exän ystävä tai olisi omistuksenhaluinen tai yhtään mitään tuosta, mitä jankkaat.
Kyse on siitä, että ei halua olla ystävä ihmisen kanssa, jonka tietää kykenevän valehtelemaan, kieroilemaan, kusettamaan ja joka on itsekäs eikä välitä kuinka paljon muita satuttaa.
Tai no ehkä se sun piireissä sitten tapana, että koska on pantu ja oltu yhdessä, tuommoiset asiat ei saa ystävyyttä estää.
Kirjoitit: "
Kun tietää, että sitä tehdään nyxän selän takana?
Yleensä ollaa
Ymmärrätkö itse että on loukkaavaa että kaveriksi kyllä kelpaisi, mutta sänkyyn ei. Kukaan halua sellaista lohtupalkintoa yhteisten vuosien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi on niin äärettömän vaikeaa nyt vääntää aivoista se vipu missä erottaa itseen kohdistuvat kommentit sekä ne, joissa spekuloidaan sen exän ja hänen nykyisen kumppaninsa motiiveilla?
Vastaat ehkä itsellesi tähän, kun koko ajan perustelet asioita sillä, mitä ainakin sinä teet ja mitä ainakin sun piireissä tehdään ja millainen ihminen sinä olet ja millainen ihminen sinä et olet ja haluat vääntää rautalangasta, miten tuollainen ihminen kuin sinä olet, kannattaa olla, koska silloin on parempi ihminen eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten suurin syy erolle on, että heillä on toinen nainen mielessä tai on jo suhde toisen kanssa tai sitten jopa useammat naiset kiinnostavat. Miehillä ei oikeastaan muita syitä olekkaan, jos arki vaan tasaisesti pyörii ja nainen jotenkin mielenterveydellisesti ok. Naisten yleisin syy erota on, että halutaan omaa aikaa/keskittyä omaan hyvinvointiin eikä haluta enää olla kodinhengetär.
Kuinka moni mies on laittanut eron vireille? Mun lähipiirissä lähes kaikki naisia, jotka eropäätöksen tehneet.
Mun lähipiirissä mut mukaan lukien, on neljän eri kaverin miehet laittaneet itse avioeron vireille siinä ikäkriisi-iässä eli 40-45-vuotiaina ja sitä ennen hommanneet salarakkaan, jonka takia vaimo jätetään.
Tuntuu käsittämättömältä, kun mediassa annetaan ymmärtää, että eivät miehet lähde avioliiitoista. Kyllä muuten lähtevät!
Jos mun läh
Joo, täälläkin yksi sellaisen miehen 'uusi'. Mikähän siinä on ettei miehet saa eroa ajoiksi ennen kun on uusi suhde alulla? Tuntuu nimittäin olevan todella yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasin kysymykseesi etten ole tätä tarkkaa porukkaa, enkä ymmärrä miksi kukaan haluaisi estää kumppaninsa kaveruutta exänsä kanssa. Ymmärsitkö nyt?
Vastaan vierestä, eri: eihän tuossa ollutkaan kyse siitä, että halutaanko vai ei estää kumppanin kaveruutta exän kanssa. Vaan kyse oli siitä, että ei haluta olla exän kanssa kaveri, koska on hyvin todennäköistä, että ex valehtelee siitä nykyiselle.
Minä ymmärrän täysin. Mieheni jätti pettämisen kautta ja myöhemmin alkoi haikailla ystävyyttä, kun on niin vähän ihmisiä, joiden kanssa jakaa asioita. Ymmärsinhän sen, mutta toisaalta tunsin exäni.
Hän olisi valehdellut nykyiselleen meidän kohtaamisista, vaikka nykyisellä ei olisi mitään niitä vastaankaan. Hän olisi tehnyt sen ihan vaan varmuuden vuoksi, mukavuudenhaluaan, että ei vaan tule mitään sanomista.
Tämmöisessä en enää halua olla mikään osanen tai palanen kerran siitä eroon päästyäni.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suren, vaikka olenkin se toinen nainen ja tosiaankaan en tajunnut, että jaoimme yhteistä aarretta. Oikeasti uskoin siinä vaiheessa, kun mies muutti kotoaan pois, että nyt se ero vihdoin on tapahtunut. Ymmärsin vielä senkin, että emme voi heti alkaa esim. näyttäytymään yhdessä jne. koska se olisi ollut lapsille liian shoketeraavaa ja raskasta. Uskoin senkin, että kyseessä on ex-vaimon kanssa sovittu asia, että ex kyllä tietää minun olemassa olostani ja ovat yhdessä sopineet, että kumpikin ilmoittaa uudesta parisuhteesta ajan x jälkeen.
En ymmärtänyt, että kotona olikin selitelty, miten tarvitaan vain omaa tilaa jen. Minusta ei sana
Niin. Exäni hankki sen salakämpän (en edes voi olla varma kuinka kauan ennen kun jäi kiinni). Uskon kyllä oikeasti, että exäni nykyinen on varmasti luullut että olemme eronneet silloin. Minun suuntaan tilanne oli se, että mies tarvitsi omaa aikaa masennuksen takia. Mieshän yöpyikin täällä aina välillä. Salakämpästä kiinnijäämisestähän meni vielä 5 kk kun minä pistin kokonaan stopin ja halusin lopullisesti erota. Ja erostahan meni vielä 5 kk kun sain tietää toisesta naisesta. Ja se toinen nainen oli pitänyt suhdetta julkisena 9 kk siinä vaiheessa kun hänestä sain tietää. Uskomaton soppa kyllä.
Kyllä minua sen nykyisen puolesta hieman hirvittää, sillä todella paljon valheita heidän alkuun mahtuu.
Sinänsä en ole järkyttynyt että samaa aarretta jaettiin, aikuinen nainen olen, mutta jos olisin tiennyt toisesta naisesta niin olisin todellakin kieltäytynyt tästä aarteesta.
Sinulle kirjoittaja halua sanoa, että olen pahoillani mitä jouduit kokemaan.
28v yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Miksi on niin äärettömän vaikeaa nyt vääntää aivoista se vipu missä erottaa itseen kohdistuvat kommentit sekä ne, joissa spekuloidaan sen exän ja hänen nykyisen kumppaninsa motiiveilla?
Vastaat ehkä itsellesi tähän, kun koko ajan perustelet asioita sillä, mitä ainakin sinä teet ja mitä ainakin sun piireissä tehdään ja millainen ihminen sinä olet ja millainen ihminen sinä et olet ja haluat vääntää rautalangasta, miten tuollainen ihminen kuin sinä olet, kannattaa olla, koska silloin on parempi ihminen eron jälkeen.
Häh? Eli sulla on aivan varma tieto, että tämän yhden kirjoittajan ex haluaa salasuhteen entisen vaimonsa kanssa. Ok. Nyt alan minäkin uskoa, että täällä yksi ja sama ihminen kirjoittaa näitä tarinoita, koska miten muuten täällä voisi sen 10 ihmistä tietää.
Mun arvaus on aivan yhtä hyvä kun sinun, parkujan tai hentun villen. Toki sillä erotuksella, että mulla ilmeisesti on omakohtaista ja sivusta seurattua kokemusta sellaisistakin eroista missä ei enää 3 vuotta eron jälkeen oleteta exästä aina pahinta. Sulla vissiin toisenlaisista, joka selittää meidän erilaiset tulkinnat.
"Joo, täälläkin yksi sellaisen miehen 'uusi'. Mikähän siinä on ettei miehet saa eroa ajoiksi ennen kun on uusi suhde alulla? Tuntuu nimittäin olevan todella yleistä."
Etkö tosiaan tiedä??
Mies ei eroa ajoissa, koska haluaa varmistaa, että uusi suhde tulee varmasti kestämään. Ja siihen varmisteluun menee monta vuotta. Eli mies pitää samaan aikaan kahta naista: vaimoa ja salarakasta.
Mies on ollut vuosikymmeniä vaimon kanssa eli homma on pelittänyt niinkin pitkään.
Uudesta naisesta ei voi tietää heti, pelittäisikö hänen kanssaan. Ja jos hän menisi heti jättämään pitkäaikaisen vaimonsa, pahimmassa tapauksessa miehelle jäisikin luu käteen.
Pointti: mies ei halua jäädä yksin missään skenaariossa. Jos salasuhde ei toimi, se jätetään ja "palataan" vähin äänin maitojunalla tutun ja turvallisen aviovaimon huomaan, parhaimmassa tapauksessa siten, että aviovaimo ei ikinä tiedä, että oli tällainen salarakaskin tarjolla, joka menikin vituiks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on niin äärettömän vaikeaa nyt vääntää aivoista se vipu missä erottaa itseen kohdistuvat kommentit sekä ne, joissa spekuloidaan sen exän ja hänen nykyisen kumppaninsa motiiveilla?
Vastaat ehkä itsellesi tähän, kun koko ajan perustelet asioita sillä, mitä ainakin sinä teet ja mitä ainakin sun piireissä tehdään ja millainen ihminen sinä olet ja millainen ihminen sinä et olet ja haluat vääntää rautalangasta, miten tuollainen ihminen kuin sinä olet, kannattaa olla, koska silloin on parempi ihminen eron jälkeen.
Häh? Eli sulla on aivan varma tieto, että tämän yhden kirjoittajan ex haluaa salasuhteen entisen vaimonsa kanssa. Ok. Nyt alan minäkin uskoa, että täällä yksi ja sama ihminen kirjoittaa näitä tarinoita, koska miten muuten täällä voisi sen 10 ihmistä tietää.
Mun arvaus on aivan yhtä hyvä kun
Häh?? Missä kohtaa olen salasuhteen haluamisesta puhunut sanaakaan, käsittääkseni tässä on keskustelu ystävyydestä ja siitä miksi sitä ei haluta. Sinä haluat uskoa motiiviksi sen, että ei haluta, koska kannetaan loppumatonta vihaa ja katkeruutta, joka halutaan ulottaa lapsiinkin saakka, etkä voi käsittää, että joissain tapauksissa se exän luonto nyt vaan on erossa paljastunut sellaiseksi, että häntä ei nähdä ystävämateriaalina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten suurin syy erolle on, että heillä on toinen nainen mielessä tai on jo suhde toisen kanssa tai sitten jopa useammat naiset kiinnostavat. Miehillä ei oikeastaan muita syitä olekkaan, jos arki vaan tasaisesti pyörii ja nainen jotenkin mielenterveydellisesti ok. Naisten yleisin syy erota on, että halutaan omaa aikaa/keskittyä omaan hyvinvointiin eikä haluta enää olla kodinhengetär.
Kuinka moni mies on laittanut eron vireille? Mun lähipiirissä lähes kaikki naisia, jotka eropäätöksen tehneet.
Mun lähipiirissä mut mukaan lukien, on neljän eri kaverin miehet laittaneet itse avioeron vireille siinä ikäkriisi-iässä eli 40-45-vuotiaina ja sitä ennen hommanneet salarakkaan, jonka takia vaimo jätetään.
Tuntuu käsittämättömältä, kun mediassa annetaan ymmärtää, että eivät miehet lähde avioliiitoista. Kyllä muuten lähtevät!
Jos mun läh
Siis mun pointti oli, että miehet kyllä hakevat avioeroa JuST sen jälkeen, kun ovat löytäneet toisen naisen. En tunne sellaista miestä, joka olisi hakenut ensin avioeroa joistakin muista syistä. Mutta naisilla on muita syitä hakea avioeroa. Jos mies tulee ilmoittamaan, että haluaa avioeron, niin sillä on joku toinen siinä vaiheessa jo!
Teillä onkin vielä tilanne, josta lapsen menoista keskustellaan. Ihan eri asia kuin se, että exä änkeytyy ystäväksi valheiden päälle siinä vaiheessa, kun lapsi on jo täysi-ikäinen ja muuttamassa pois kotoa.
Kuten tuo parkujaihminen sanoi: ei varmaan nyt siellä nyxälle kuitenkaan kerro, että on menossa sieneen exän kanssa, joten jatkaisi samaa valehtelua kuin millä suhteen aloittikin. Sanokaapas te, miksi tälläisessä tilanteessa olisi edes järkevää miettiä exän ajatuksia ja ystävyyksiä hioa? Kun tietää, että sitä tehdään nyxän selän takana?
Yleensä ollaan tarkkoja täällä että varatun kanssa ei saa olla kaveri edes niin miksi ihmeessä exä pitäisi ystävänä alkaa hyysätä siksikö että olisi parempi ihminen.