Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (10551)
Kiitos Ap, Tuumis ja 28v kertomuksistanne ja ajatuksistanne.
Itse olen siis mies, eroa käyn parhaillaan läpi, itse tahtoisin jatkaa mutta vaimo ei.
Haluan vain tehdä eron nyt mahdollisimman helpoksi vaimolleni kun suhteen jatkaminen ei onnistu. Mitään pettämisiä tai muita ei ole kummallakaan osapuolella. Toivottavasti teillä elämä menee parempaa kohti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos Ap, Tuumis ja 28v kertomuksistanne ja ajatuksistanne.
Itse olen siis mies, eroa käyn parhaillaan läpi, itse tahtoisin jatkaa mutta vaimo ei.
Haluan vain tehdä eron nyt mahdollisimman helpoksi vaimolleni kun suhteen jatkaminen ei onnistu. Mitään pettämisiä tai muita ei ole kummallakaan osapuolella. Toivottavasti teillä elämä menee parempaa kohti.
Oivoi. Tsemppiterkut sulle. Eroaminen on tosi yleistä nykyään. Mutta elämä vie... kaikki me kasvamme ja muutumme vuosien mittaan. Toiset yhdessä toiset erilleen. Vaikea on tietää onko ero oikea ja ainoa ratkaisu, useimmiten on. Joskushan taas eronneet palaavat yhteen. On niin monta erilaista tarinaa kuin on liittojakin. Toivottavasti teidän eronne sujuu sopuisasti. Voitteko olla ystäviä jatkossa? Sekin vaatii ponnistelua eikä aina onnistu.
Lempeää kolmatta adventtia🕯🕯🕯
Tuumis
Hei vaan.
Talon myyntitoimeksianto on allekirjoitettu. Eli, asiat etenevät.
Ruma tästä erosta tulee. Miehellä aivan erikoisia ajatuksia lasten suhteen. Kaikesta tullaan vääntämään, ja pahasti. Uskokaa pois.
On asioita jotka on mulle ihan se ja sama, ja sitten on asioita joissa tulen pitämään puoleni, tai lähinnä tulen pitämään lasten puolia.
Alkuvuodesta tulee todella rankka rutistus. Talon myynti, toivotaan että menisi pian kaupaksi! Kaikki se pakkaaminen ja siivoaminen uuvuttaa jo valmiiksi. Ositus, lasten asioista sopiminen. Huhhuh, saa nähdä selvitäänkö ilman käräjiä.
Edelleen tulevaisuus pelottaa. Mutta toisaalta on myös uudenlainen, luottavaisempi olo, kaikki järjestyy, ja kaikesta selvitään.
Rämmin tämän läpi, ja nousen ylös entistä vahvempana.
Ero on paras ratkaisu kaikille, minulle ja lapsille.
Enää en edes ahdistu ajatuksesta, että miehellä olisi joku toinen, lähinnä mietin, että onnea vaan ja menestystä. Ei käy kateeksi.
Olen kertonut perheelleni tilanteen, rehellisesti mitä tämä on, ja mitä tämä on ollut.
Töissäkin olen kertonut, että ero käynnissä. Ja rumaksi menee. Että varmasti näkyy olemisessa. Sen verran törkeää tekstiä mies lateli viimeksi täällä ollessaan.
Jouluksi koitamme mahtua saman katon alle. Pidän omasta puolestani joulurauhan, ja sen jälkeen teen hänelle selväksi tiettyjä asioita lasten tulevaisuudesta joihin en tule suostumaan, joita en tule hyväksymään. Koska ovat vastoin kaikkien etuja.
Edelleen mä olen rikki ja riekaleina. En aina pysty syömään, ja välillä ahdistus hyökyy päälle. Tulevaisuus mietityttää. Lasten asiat painaa mieltä. Syytän edelleen itseäni monista asioista. Joinain päivinä lähes kaikesta. Eniten ehkä siitä, miten olen antanut asioiden tapahtua ja puolustellut aivan vääränlaista käytöstä. Miten olen antanut polkea itseni näin matalallle? Mietin, että olenko minä kuitenkin ollut tässä suhteessa se hankalampi osapuoli, olenko minä narsistinen tajuamatta sitä itse? Mitä kaikkea olisin voinut tehdä toisin?
Mutta ajatuksen tasolla tämä on muuttunut. Tässä on semmonen eteenpäin menemisen maku. Että, vaikka sattuu ja on palasina, sillä on tarkoitus, kaikki nämä tunteet on käytävä läpi, päästäkseen eteenpäin. Vahvempana, viisaampana.
Ihanaa lähestyvää joulua kaikille. Pitäkää huoli teille tärkeistä ihmistä. Minä aion saunoa, varmasti viimeisen kerran tässä omassa ulkosaunassa, kaikessa rauhassa. Viettää aikaa lasten kanssa. Syödä hyvin. Rentoutua ennen alkavaa uutta vuotta, jonka myötä elämä menee aivan uusiksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Muuta pois, helpottaa heti. Tuollainen on miehen puolelta löyhässä hirressä roikottamista. Lapset kyllä vaistoaa ja kärsii tuosta kuviosta.
Juuri näin. Jäätävää henkistä väkivaltaa miehen puolelta. Vähintään eri sängyt.
Onko sinulla ap ystäviä tai sukulaisia joita voit pyytää avuksi pakkaus- ja siivouspuuhiin muutossa?
Hyvä kun olet kertonut tilanteesi muillekin.
Voimia sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap. Rankkaa on ja vielä tovi. Sitten helpottaa. Nyt asiat alkavat järjestyä.
Toivotan sulla ja kaikille ketjulaisille Rauhaisaa joulua ja Onnellisempaa uutta vuotta
Tuumis🌷
Extraterkut 28, Uusis ja mies tässä lopulla joka kertoi kokemuksiaan
Ylipäätään irtipäästämisen vaikeudelle voi olla myös aivojen toimintaan liittyvä selitys. Tässä ihan yksinkertaisesti: ns. järkipäätösten tekeminen tapahtuu toisesa osassa aivoja kuin tunnepäätökset. Kestää aikansa, ennen kuin järki tavoittaa tunteet. Aika auttaa. Myös se, että saat aivoille muuta, painavaa ajateltavaa, auttaa. Voit vaikka avittaa sitä, että et koko ajan myllää omien tunteittesi kanssa, esim. järjestämällä jotain täysin poikkeavaa elämässäsi: kiipeä vuorelle, mene erämaahan hiihtämään, pestaudu Costaricaan kahvifarmille jne. Näin aivosi askaroivat muiden haasteiden kanssa, koska tuntemattoman edessä keskityt muihin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukulat jauhautuu kivasti tossa väkipyörässä.
Vakava asia mutta en voi silti olla ajattelematta, että ap:n mies on varmaan joku niistä, jotka epätoivoisesti kaipaavat jotakuta "Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle" -ketjussa. Ehkä hän ihastui yksipuolisesti johonkin naiseen eikä ole saanut tätä mielestään?
Tsempit kuitenkin ap:lle, toivottavasti saatte rauhallisesti asioista sovittua. Viisaampi joustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
28 hoi
Mikäs teidän tilanne on?
28v yhdessä kirjoittaa kuulumisiaan, eli Tapaninpäivänä tulee puoli vuotta siitä kun oma parisuhteeni ja elämäni muuttui aika raa'asti yllättäen. Kun elät suuresti rakastaen ja luottaen tulevaisuuteen yhdessä niin aika julmaa aikaa tullut elettyä. Ensimmäiset viisi kuukautta shokissa olisin tehnyt mitä tahansa pitäen mieheni. Nyt mies on asunnut toisessa kodissa reilun kuukauden ja huomaan, että alan tottumaan tähän. Ensimmäiset 2 viikkoa oltiin täysin erossa ja sen jälkeen mieheni keksi vaikka mitä syitä, että nähtiin 6 päivänä peräkkäin ja mieheni käyttäytyy kuin olisimme edelleen yhdessä (halaa ja pussaa). Tiedän, että mieheni on joutunut viime viikolla tekemään päätöksiä sen toisen asunnon suhteen, eli asunto pitäisi luovuttaa 31.12.2022 ...... Mies ei ole kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi ilmoittaa minulle mitään meidän elämän jatkosta. Tiedän, että ei ole yhteiseen kotiimme muuttamassa eli meillä alkaa asunnon myynnit yms myös.
Olin viikonloppuna kaksi yötä reissussa ystäväni kanssa, joka tuntee meidät molemmat hyvin. Ystäväni totesi hämmästyneenä kuinka iso muutos minussa on tapahtunut ja sanoikin, että toivottavasti mieheni tajuaa sen, että voi käydä niinkin, että minä en pysty enää yhteiselämään. Kyllä se ikävä on vähentynyt, omatoimisuus ja elämän ilo löytynyt yksinkin.
Mies pakenee kaikkia tulevaisuuden kysymyksiä, olen ottanut puheeksi asunnon myynnin ja lapsen asumisjärjestelyt yms. Mies on se joka on minuun päivittäin yhteydessä, itse en ole. Päätin, että kun muutti pois niin en roiku. Emme ole millään lailla riidoissa. Jouluaaton vietämme yhdessä ja niinkuin Ap:kin puhui niin haluan joulurauhan kaikille. Joulun jälkeen on aika vakavalle keskustelulle. Selkeästi miehen masennukselle on tehnyt hyvää tämä asumusero ja kun sen huomasin niin tajuan kyllä, että joskus rakkaus loppuu ja kun mieheni salasi yli vuoden olotilaansa niin en tiedä loppuiko ensin rakkaus ja iski masennus vai toisin päin.
Nyt minusta on kuitenkin alkanut tuntumaan, että selviän erostakin ja pärjään yksin ja jos ihan totta puhutaan niin melkein pelottaa jos mieheni ilmoittaisikin tulevansa kotiin. Oli henkisesti niin raskasta aikaa se Ensimmäiset viisi kuukautta.
Hyvää Joulua kaikille ja erityisesti Ap:lle ja Tuumikselle. Olemme tätä matkaa käyneet yhdessä puoli vuotta.
Ap:lle vielä, että ihan sydämestäni toivon, että saatte asiat sovittua mahdollisimman riidattomasti, mutta ei se helppoa ole. Ilo huomata, että olet toipumaan päin. Niin ja hyvä, että olet pystynyt kertomaan tilanteestasi ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun miehen pää selviää ikäkriisistä?
Meillä oli hyvä parisuhde, talo, kesämökki, säätöjä jne. Kaikki myytiin ja nyt asutaan osakkeissa, ei enää mitään omaa. Lapset on oireilleet, liian iso mullistus tuli. Isä on liian kiireinen tavatakseen lapsiaan ja rahat polttaa itseensä eikä lapsille heru edes käyttörahaa.
Elää kuin teini nykyään.Kaikki vastuu ja asioiden järjestely jäi minulle. Tuntuu kuin toinen olisi täysin seonnut.
Ehkä karma hoitaa loput?
Se osakehuoneisto on ihan samalla tavalla oma kuin ok-talokin. Ihme käsityksiä sinulla.
Miten teidän joulu sujui, ap, 28 ja Tuumis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies ei itse lähde? Uusi muija jo tiedossa vai salasuhde? Miksi haluaa nukkua samassa söngyssä, salailee teidän välejä lapsilta?
On kyllä ihme äijä, ei voi aikuisten oikeesti tehdä selkeitä ratkaisuja.
Tämä mullakin tuli heti ajatuksiin luettuani ap:n tekstin. Tuossa tilanteessa mennään koko ajan äijän fiiliksen mukaan. Jos ei rakasta enää naistaan eikä halua olla kotona, niin miksi ei ole muuttanut pois?! Ja miksi ei suostu nukkumaan eri huoneissa??!! Tuossa äijä petaa itselleen matalaa laskua eroon. Ei sitten tunnu niin kamalalta, kun on irroittatunut ap:sta sillai mukavasti omaan tahtiinsa. Ja uusikin on ehditty jo tod näk hankkia tilalle. Voi sitten huolettomasti jättää perhe ja muuttaa siitä suoraan uuden heilan luo. Siksi se äijä vielä roikkuu kotona, kun uuden kanssa ei olla ihan vielä siinä pisteessä, että voisi muuttaa yhteen. Sitä hetkeä äijä odottaa. Ottaa sitten hatkat.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ap ystäviä tai sukulaisia joita voit pyytää avuksi pakkaus- ja siivouspuuhiin muutossa?
Hyvä kun olet kertonut tilanteesi muillekin.
Voimia sinulle!
Jospa mies kustantaisi muuttopalvelut niin pääsisi susta eroon suitsait? Ihmettelen kyllä miksi ihmiset haluaa enää asumaan samaan kämppään, kun ei rakastaminen ja muu hömppä mitään puuron keittoa eikä imurointeja sisällä. Mies voi ehken ajatella että tuossapa se oikea joka keittää sopat ja imuroi. Kohta erotaan kumminkin ja lapset reissaa eri talouksissa. Voisi jättää yhden vaivalloisen vaiheen väliin.
Luin muutamia ap:n kommentteja, kuvottava mies. Sanoo ettei rakasta ja käyttää rakastunutta vaimoaan hyväkseen koska pilde tottakai kelpaa. Ja varmaan polkee toistakin naista jota nyt mukamas rakastaa. Hyi olkoon.
Jos ikinä vänkää takaisin niin älä vaan ota sitä Ap!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies ei itse lähde? Uusi muija jo tiedossa vai salasuhde? Miksi haluaa nukkua samassa söngyssä, salailee teidän välejä lapsilta?
On kyllä ihme äijä, ei voi aikuisten oikeesti tehdä selkeitä ratkaisuja.Tämä mullakin tuli heti ajatuksiin luettuani ap:n tekstin. Tuossa tilanteessa mennään koko ajan äijän fiiliksen mukaan. Jos ei rakasta enää naistaan eikä halua olla kotona, niin miksi ei ole muuttanut pois?! Ja miksi ei suostu nukkumaan eri huoneissa??!! Tuossa äijä petaa itselleen matalaa laskua eroon. Ei sitten tunnu niin kamalalta, kun on irroittatunut ap:sta sillai mukavasti omaan tahtiinsa. Ja uusikin on ehditty jo tod näk hankkia tilalle. Voi sitten huolettomasti jättää perhe ja muuttaa siitä suoraan uuden heilan luo. Siksi se äijä vielä roikkuu kotona, kun uuden kanssa ei olla ihan vielä siinä pisteessä, että voisi muuttaa yhteen. Sitä hetkeä äijä odottaa. Ottaa sitten hatkat.
Tuosta aloitusviestistä on siis kulunut jo puoli vuotta, paljon on tapahtunut sen jälkeen ja tilanne edistynyt. Lue parin viimeisen sivun viestit niin olet suunnilleen ajan tasalla.
Nyt nainen, pistä se ukko eri sänkyyn nukkumaan! Ja seksiä voit harrastaa yksinäsi niin ei enää niin paljoa tee mieli kun mies yrittää lähestyä.
Ulkoistaa miehen arjesta ja teet kaiken lasten kanssa ilman häntä, laitat ruokaa vain itsellesi ja lapsille, teette asioita vain keskenänne. Antaa ukon tehdä yksinään mitä haluaa.
Heipat ap
Pitkä taival on tallattu yhdessä. Harmillisia nuo kommentit ihan sivusta, kun eivät lue koko ketjua. Mutta. Nyt alkaa Uusi Vuosi. Kaikella tapaa. Pidän sulle niiiin peukkuja ja lähetän etätsemppiä. Vaikeita asioita tulee varmasti eteen, mutta aina vaan vähemmän. Usko siihen. Sä selviät, entistä vahvempana.
Metka juttu toi ero. Silloin kun meillä oli oma tuumaustaukomme, mietin eroa päivittäin. Mitä muuttuisi, missä asuisin, miten asiat menisi. No, kun sitten päätimme jäädä yhteen, eromörkö jäi johonkin taustalle kuitenkin. Joskus vieläkin kun tulee erimielisyyttä jostain, saattaa häivähtää mieleen. Vaikka siis oikeasti kaikkk on tosi hyvin. Mieli saattaa askarrella oudolla tavalla, esim unissa.
Kuten aiemmin kirjoitin, lähetän voimia siihen kohtaan kun uskosi horjuu... olipas juhlallisesti kirjoitettu. Anyways: Oikein paljon kaikkea hyvää alkavaan vuoteen ja koita muistaa nauraa!
T. Tuuumis
28, onkos se toinen asunto pois vai käytössä? Isot tsempit sinnekin
Uusis
Onnellista Uutta Vuotta
Mies
Kiitos kauniista sanoista, mukavaa, parempaa Uutta Vuotta
Olitko itse samoissa puuhissa🤔