Lue keskustelun säännöt.
Joku tuntematon laulajamummo valittaa ruotsin kielen asemasta Suomessa
23.10.2026 |
LAULAJA Monica Aspelund, 80, lataa elämäkertakirjassaan Par Avion – Monica Aspelund: Elämä, ura ja usko (kirj. Petri Tuunainen, Väyläkirjat 2026) rajua tekstiä ruotsin kielen asemasta Suomessa.
”Kuin olisi tapahtunut jonkinlainen hiljainen, siisti ja veretön kansanmurha, johon olemme itse myötävaikuttaneet.”
Reippaan retoriikan taustalla on vuosikymmenien elämä Yhdysvalloissa. Aspelund muutti Floridaan vuonna 1983 ja palasi sieltä lopullisesti vasta vuonna 2009.
”Olen yrittänyt totuttautua tähän maahan jo toistakymmentä vuotta, mutta se ei oikein ota luistaakseen. Tämä ei ole se Suomi, jonka jätin vuonna 1983. Tämä on aivan toinen maa.”
Aspelundille yksi vaikeimmista asioista on ollut hänen kokemuksensa ruotsin kielen aseman muuttumisesta.
”Tuntuu joskus siltä, etten ole täällä oikein minkään kielinen. Ruotsi on äidinkieleni, mutta en aina koe voivani käyttää sitä luontevasti.”
Muun muassa ruotsiksi asiointi kaupungilla ei ota onnistuakseen.
”Olen monesti kokenut, ettei omalla virallisella äidinkielellään saa palvelua siinä määrin kuin sen pitäisi kaksikielisessä maassa olla mahdollista. Jos kysyn kohteliaasti kaupassa: ’Talar du svenska?’ – ’Anteeksi, puhutko ruotsia?’ – vastauksena saattaa joskus olla naurahdus. Kun olen kysynyt, mikä siinä oli niin huvittavaa, vastaukseksi on tullut vain hiljaisuus."
RUOTSIN KIELEN aseman heikentyminen on Aspelundin mielestä osoitus historian unohtamisesta.
Hän muistuttaa ”esi-isistään”, jotka rakensivat suomalaista hyvinvointivaltiota suomenkielisten kanssa.
”Tuntuu surulliselta, että tätä yhteistä historiaa ei aina muisteta eikä ruotsin kielen asemaa tunnisteta samalla tavalla kuin ennen.”
Kommentit (30)
Rajat on auki, Ruotsiin pääsee nykyään laivalla, lentäen, autolla, kävellen, pyörällä, hiihtämällä ja jopa junalla. Hyvää matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi pysynyt Floridassa jos siellä sai joka paikassa palvelua ruotsiksi.
Jos Aspelund on asunut vuosikymmeniä Yhdysvalloissa, hänelle pitäisi kelvata palvelu myös englannin kielellä. Kaupoilla ei ole velvollisuutta palvella ruotsiksi, se koskee vain viranomaisia.
No tosi tunnettu, mutta kiinnitin huomioni samaan. Esittää Töölön mummoa, herättää hilpeyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai yhteistä historiaa ei muisteta? Muistellaanpa hetki 600 vuotta kestänyttä Ruotsin vallan aikaa.
Suomalaiset kelpasivat Ruotsille silloin, kun tarvittiin veroja, sotilaita ja halpaa työvoimaa. Suomen talonpojat maksoivat kruunun sotaretkiä, ja suomalaisia miehiä vietiin kuolemaan sotiin, joista tavallinen kansa ei hyötynyt juuri mitään.
Valta, hallinto ja korkeampi koulutus toimivat pitkälti ruotsiksi, vaikka kansan enemmistö puhui suomea. Suomalainen sai kyllä raataa, maksaa ja vuodattaa vertaan kuninkaan puolesta, mutta omalla kielellä asioiminen vallan ylimmillä portailla oli aivan toinen juttu.
Ja kaiken tämän jälkeen meille kerrotaan romanttisia tarinoita yhteisestä historiasta ja vuosisataisesta veljeydestä.
Olisikohan aika kysyä, kuinka paljon Ruotsin suurvalta-asema rakennettiin myös suomalaisten selkänahasta?
Jos samaa tapahtuisi nykyään, puhuttaisiinko enää yhteisestä historiasta vai alistamisesta?
Monsku on siinä oikeassa, ettei tämä ole todellakaan sama maa, kuin vuonna 1983. Sitä en tiedä miten hyvin/huonosti ruotsinkielinen herrasväki saa erityiskohtelunsa omalla kielellään? Mutta eihän ravintolassa saa palvelua edes suomenkielellä nykyisin. Vaikka maan nimi on Suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin joskus työuran alkuaikoina asiakaspalvelutehtävissä tekemisissä kuluttaja-asiakkaiden kanssa. Niskakarvat nousee vieläkin pystyyn kun muistelen näitä ”talar du svenska”-mummoja jotka närkästyivät kun en palvellut heitä ruotsiksi. Jokainen heistä poikkeuksetta puhui kyllä virheetöntä suomeakin.
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus työuran alkuaikoina asiakaspalvelutehtävissä tekemisissä kuluttaja-asiakkaiden kanssa. Niskakarvat nousee vieläkin pystyyn kun muistelen näitä ”talar du svenska”-mummoja jotka närkästyivät kun en palvellut heitä ruotsiksi. Jokainen heistä poikkeuksetta puhui kyllä virheetöntä suomeakin.
Olen erittäin vahvasti monipuolisen kielitaidon kannattaja, mutta tässä Monica kyllä tekee itsensä hiukan naurunalaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HÄNEN pitää saada palvelua på svenska! Vtut muista.
Prosenttilaskun alkeet on olisi hyvä hallita.
"Kaksikielinen" Helsinki: ruotsinkielisiä 5,4 %
"Kaksikielinen" Vantaa: ruotsinkielisiä 2,1 %
Ei tällaisilla prosenttimäärillä voi edellyttää mitään oikeaa kaksikielisyyttä tai sitä, että ruotsiksi saisi palveluita.
Missä muussa maassa jollain 2 %:n vähemmistöllä olisi pokkaa vaatia, että kaupungin pitää olla heidän vuokseen kaksikielinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus työuran alkuaikoina asiakaspalvelutehtävissä tekemisissä kuluttaja-asiakkaiden kanssa. Niskakarvat nousee vieläkin pystyyn kun muistelen näitä ”talar du svenska”-mummoja jotka närkästyivät kun en palvellut heitä ruotsiksi. Jokainen heistä poikkeuksetta puhui kyllä virheetöntä suomeakin.
Mikä siinä harmittaa? He olisivat mieluiten asioineet ruotsiksi mutta kun se ei onnistunut niin puhuivat sitten suomea. Kyllähän moni haluaa ravintolassa palvelua suomeksi vaikka osaisi tilata ruokansa myös englanniksi.
Aika taitaa kullata muistot, vaikea uskoa, että joka paikassa olisi saanut palvelua ruotsiksi edes 70-80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tulee kyllä fiilis että on hyvin etuoikeutetun ihmisen turhaa narinaa.
Sori, en halua puhua hölmön kuuloista kieltä. Ruotsi myös piti Suomea alisteisessa asemassa Venäjän lisäksi menneisyydessä. Suhtaudun varautuneesti siksi Ruotsiinkin. Emme ole ruotsalaisille orjia enään, siksi en sitä kieltä puhu, kuten en venäjääkään.
tuntematon laulajamummo on housuissas!
Monica Aspelund v
Laulaja
Sukulaiset
sisko Ami Aspelund
Muusikko
Laulukielet
suomi
Aktiivisena
1960–
Tyylilajit
iskelmä
Vuonna 1960 Aspelund teki ensimmäisen singlensä: "Katso, kenguru loikkaa" / "Kaupungilla juorutaan". 1960-luvun alkupuolella ilmestyi muutama muukin single, esimerkiksi "Tahdon kaikki kirjeet takaisin" (1961), "Lady Sunshine and Mr. Moon" (1962) ja "En enää usko rakkauteen" (1965)
Vuonna 1976 Aspelund osallistui euroviisukarsintoihin Aarno Ranisen sävellyksellä ”Joiku”, joka ei vielä menestynyt, mutta seuraavan vuoden ”Lapponia” sijoittui Lontoossa 1977 käydyssä loppukilpailussa kymmenenneksi. ”Lapponian” jälkeen Aspelundille tuli esiintymiskutsuja Afrikkaa ja Japania myöten-
Vuonna 1978 Aspelund ja Aarno Raninen osallistuivat Interviisuihin kappaleella ”Kultaa hopeaa”. Kappale pääsi mukaan Aspelundin samana vuonna julkaistulle ruotsinkieliselle albumille En karneval. Muut levyn kappaleet olivat uusia käännöksiä Aspelundin aikaisemmasta tuotannosta. Albumista tehtiin myös englanninkielinen versio. Menestystä siivittämään julkaistiin singlenä kappaleet "Beating Booming" / "Valentino's Day".[1]
1980-luvun alussa Aspelund erosi ja muutti kaksivuotiaan poikansa kanssa Floridaan, jossa hän asui, kunnes sai vuonna 1986 kutsun Helsingin kaupunginteatteriin Cats-musikaalin naispääosaan.[2]
JA paljon paljon muuta!
Omapa on häpeäsi jos et tunne laulajatarta!
Ei8 ole mikään tuntematon!
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Monica Helena Aspelund (s. 16. tammikuuta 1946 Vaasa) on suomalainen iskelmälaulaja
Nykyään on niin vaikeata löytää kunnollista (= ruotsia puhuvaa) palvelusväkeä.
mvh,
Monica
Ei hän meille vanhemmille mikään tuntematon ole mutta tuo on häneltä aivan typerää valitusta.
Vierailija kirjoitti:
Hakeeko erityiskohtelua?
Niinhän ne kaikki. Vaikka suomea osaisi niin silti pitäisi ruottiksi palvella.
Suomi yksikieliseksi mitä pikimmin. Noille pienille rannikkoseuduille voi sallia vähemmistökielen aseman. Pakkoruotsi pois koko maasta ja kaille velvollisuus opetella suomen kieli.
Suomi on täynnä kaksikielisiä tai kokonaan ruotsinkielisiä kuntia, muuttakoon sinne, jos haluaa palvelua pelkästään ruotsiksi.