Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12644)
Miksi roikut miehessä joka ei rakasta sinua ??????? Missä itsekunnioituksesi???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi roikut miehessä joka ei rakasta sinua ??????? Missä itsekunnioituksesi???
Et tainnut lukea koko ketjua? Ja silti arvostelet😠
Eli vielä kerrran ap, jos joku viesti saa sinut tuntemaan olosi ikäväksi, jätä se täysin huomiotta, sen viestin tarkoitus ei ole hyvä, vaikka sitä yritetään tälllä sellaiseksi naamioida. Lisäksi äitinä on vaikea kuvitella, että kukaan kenellä on omia lapsia voisi antaa neuvoja, että päästä niistä lapsista kokonaan irti. Sellaisten neuvojen antaja ei voi tietää mitä äidinrakkaus on.
Minäkin olen sanonut, että pitäisi päästää irti. En tietenkään tarkoita, että lapsista pitäisi kokonaan päästää irti. Ei normaali vanhempi edes pysty niin tekemään (toisin kuin ap:n exä varmasti pystyy). Kyse on siitä, että pitää päästää irti omista toiveista siitä, miten asiat sujuvat.
Tässä tilanteessa se toinen on vaan liian vahva, liian epänormaali, että normaali ihminen pystyisi taistelussa hänelle pärjäämään. Siitä kynsin ja hampain vastaanlaittamisen halusta pitää päästää irti, vihasta ja suuttumuksesta, peloista ja pettymyksistä. Ainoa tapa pärjätä, on pysyä rauhallisena kaikessa kommunikoinnissa exän kanssa, antaa lapsille tila päättää itse (lapset kokevat tämän luottamuksen osoituksena, sekä kunnioituksena heitä kohtaan kun heitä ei painosta toimimaan omien toiveidensa mukaan).
Ap on jo hyvin onnistunut päästämään irti siinä mielessä missä minä tarkoitan. Eli hyväksymään tilanteen sellaisena kuin se on, taipumaan lastensa toiveisiin, ja sitä kautta pysymään järjissään. Tähänhän on oma rukouksensa: Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin se mies on tyytymätön?
On kenties paljon poissa kotoa koska käy jo toisen naisen luona.
Minuun. Arkeen. Lapsiin. Siihen ettei yhteistä aikaa ole. Teinien kanssa elämä on melkosta vääntämistä. Teen asiat väärin. Mielestään on vain rahottaja. Vaikka minä en ikinä ole häneltä rahaa vailla. Maksan omat ja lasten menot, ja laskut. Kun rahat ei riitä, tingin lähinnä omista menoista. Hän hoitaa lainan lyhennykset. + omat menonsa
Siitäkin on sitä mieltä, että maksaa meidän muiden kiittämättömien asumista. Lapsetkaan eivät osaa olla asiasta kiitollisia.
Kas niin, tässäpä on esimerkki miehestä, joka jättää perheensä yllä maituista syistä, elelee itsekseen kuukauden tai kaksi, havahtuu sen aikana kauhukseen tehneensä elämänsä jättimokan, yrittää palata takaisin ja katkeroituu, kun jättämisestä syvästi haavoittunut vaimo ei enää haluakaan yhteistä elämää.
"Enköhän aikuinen ihminen ihan itse osaa ja pysty päättämään ilman (tuntemattomien?) ulkopuolisten apua ja esisuodattamista mitä hän haluaa lukea ja mitkä ovat hänelle sopivia luettaviksi."
Tutkija ja työnohjaaja Mari Huusko nostaa esiin joitakin keskeisiä piirteitä, jotka viittaavat läheisriippuvuuteen:
Kontrollointi ja pakkomielteet
Läheisriippuvainen ihminen yrittää pitää sekä oman että muiden elämän hallinnassa. Kun asiat eivät mene oman mielen mukaan, tapahtuu herkästi ylireagoimista ja turhautumista. Kontrolloinnin tarve vaikuttaa ennen pitkään myös omaan elämään ja se voi kääntyä itseä vastaan.
Jatkuva huoli muista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnista voi helposti muuttua pakkomielteiseksi kontrolliksi, joka ei enää ole hallinnassa.
Ylenmääräinen huolenpito ja huono itsetunto
Lähisuhderiippuvainen ihminen ahdistuu toisen ongelmista. Huolenpitoon liittyy myös pyrkimys ennakoida toisen tarpeita ja vastata niihin jo ennen kuin he ovat edes pyytäneet apua.
Läheisriippuvaiselle ihmiselle on tyypillistä jatkuva itsekritiikki sekä omien virheiden ja puutteiden pohtiminen. Kritiikin sietokyky on heikko: itse voi kritisoida itseään, mutta muiden kriittistä palautetta on vaikea ottaa vastaan.
Lähde: https://www.naistenkartano.com/laheisriippuvuus/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joopa, poistun takavasemmalle, suotta täällä mieltäni pahoitan. Luen toisinaan kyllä, en kommentoi hetkeen
Yksi vakkareista
Harmi, miten ilkeäksi muuttui alunperin niin hyväntuulen ketju😠
Onko AP lapset yhtään heltynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustavalkoisuus on ajattelun kehittymättömyyttä. Hyvä sarja Aikuislapset. Suosittelen.
Tinderistä uutta ukkoa ja rakkauslapsi siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketju olisi ollut mielenkiintoinen jos vakkarit olisivat antaneet myös ulkopuolisten kommentoida. Mutta koska eivät sitä hyväksyneet on tulos sitten tämä.
Sellaista se epäsosiaalisuus teettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketju olisi ollut mielenkiintoinen jos vakkarit olisivat antaneet myös ulkopuolisten kommentoida. Mutta koska eivät sitä hyväksyneet on tulos sitten tämä.
Miten niin eivät ole antaneet? Minä olen aina silloin tällöin kommentoinut, vaikka olenkin vain lueskelija, esim. sisareni tilanteesta kirjoittelin.
Ei tullut kukaan haukkumaan, mutta ehkä se johtui siitä, että en ole arvostellut ja jänkännyt ja jönkännyt muista kirjoittelijoista saati että keksisin jotain tuommoista ihan kipeää, kuten että haluavatkin oikeasti vain pahentaa apn tilannetta ja oloa.
Se oli jo vainoharhaisuuden huippu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju olisi ollut mielenkiintoinen jos vakkarit olisivat antaneet myös ulkopuolisten kommentoida. Mutta koska eivät sitä hyväksyneet on tulos sitten tämä.
Miten niin eivät ole antaneet? Minä olen aina silloin tällöin kommentoinut, vaikka olenkin vain lueskelija, esim. sisareni tilanteesta kirjoittelin.
Ei tullut kukaan haukkumaan, mutta ehkä se johtui siitä, että en ole arvostellut ja jänkännyt ja jönkännyt muista kirjoittelijoista saati että keksisin jotain tuommoista ihan kipeää, kuten että haluavatkin oikeasti vain pahentaa apn tilannetta ja oloa.
Se oli jo vainoharhaisuuden huippu.
Tämä. Suurin osa kommenteista ihan neutraalia omaa tarinaa tai kannustusta. Lisää näitä!
Ilkeilyä ei haluta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, jos kertoi jotain omaa tarinaansa ilman mitään varsinaista oikeata muuta asiaa itse aiheeseen. Jos tarinat toistivat ja muistuttivat vastaavaa ajatusvirtaa kuin vakkareilla, olivat ikäänkuin kohtalotovereita ja sielunsisaria, niin ne ehkä ne hyväksyttiinkin. Mutta hiukankaan kriittiset, jotain oikeita parannus- tai muutosehdotuksia sisältävät yms. teilattiin. Jos kommentti kuului samaan leiriin ja heimoon kuin vakkareitten se oli "oikea". Muut olivat "vääriä", ilkeitä, haukkumisia tai vain ymmärtämättömiä.
Pientäkään poikkeamaa vakkareitten hyväksymästä tyylistä ja ajatusmaailmasta ei hyväksytty. Vaikka muiden kirjoittamat olisivat olleet kuinka hyviä tai asiallisia kommentteja. Eivät ehkä itse tätä tajua tai halua tajuta, mutta näin se vain on.
Miksi puhutaan ulkopuolisten kirjoittajien jankkaamisesta kun vakkarit ovat jankanneet satoja viestejä miltei samoin sanoin ja tarinoin itseään toistaen ja toistaen ja toistaen? Ja muutaman ulkopuolisen viestit tyrmään heti jankkaamiseksi.
Hei kaikki.
Olen viime päivinä seurannut tätä keskustelua, joka on mielestäni nyt ihan riistäytynyt käsistä. Täällä haukutaan tuntemattomia ihmisiä narsisteiksi, narsistien eksiksi, lähimmäisriippuvaisiksi, mustavalkoisiksi ja milloin miksikin mitä mielikuvituksellisimmilla keittiöpsykologisilla diagnooseilla.
Jokainen järkevä ihminen toki ymmärtää, että tällaiset kommentit kertovat eniten juuri kommentoijasta itsestään. Ehkä myös tästä ajasta, jossa anonyymi vihapuhe rehottaa sosiaalisessa mediassa ja netissä.
En halua itse olla missään tekemisissä tällaisen keskustelun kanssa. Todella sääli, että hyvää ja asiallista keskustelua sisältävä vertaistukiketju näin pilattiin. En aio enää osallistua keskusteluun, mikäli meininki on tällaista kuin viime päivinä on ollut.
Teille kaikille asiallisesti kirjoittaneille ja tästä ketjusta vertaistukea hakeneille toivon kaikkea hyvää. Erityisesti Ap, 28, MaratonParkuja, M36, Sivustaseuraaja ja Tuumis. Teidän tarinanne jäivät päällimmäisenä mieleen.
Voimaa ja valoa!
Kuurankukka
En ole tämän palstan "vakkari", mutta lueskelen silloin tällöin, koska aiemmin keskustelu oli asiallista, pohdiskelevaa ja kannustavaa. Ilmeisesti joku haluaa sulkea keskustelun, erityisesti hyökkäämällä alkuperäisen AP.n kimppuun, joten taustalla voi olla AP:n tunnistanut henkilö.
Itse aioin jatkossakin seurata keskustelua, ja toivon muidenkin päivityksiä samalla linjalla kuin keskustelu on käynyt aiemmin. En aio antaa periksi ilkeilylle ja toivon sitä muiltakin.
Jokaisella on oma tahtinsa käsitellä asioita. Joskus ulkopuoliset voivat nähdä asioita, joita asianomaiset eivät näe. Se ei kuitenkaan auta, että muut kertovat asioita, jos asianomaiset eivät ole valmiita ottamaan vastaan. Ei tietenkään ole poissuljettu kertoa erilaisia näkemyksiä. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ne eivät vain saavuta ihmistä ennen kuin hän on siihen valmis. Jos se aiheuttaa ärtymystä ja mielipahaa ihmisessä, joka haluaa auttaa, on hyvä kuulostella itseään toisten syyllistämisen sijaan. Annetaan jokaisen edetä polullaan omassa tahdissa.
Palataanpa keskustelupalstan sääntöihin.
Kunnioita muita kirjoittajia. Perustele oma mielipiteesi ja anna muiden kertoa oma mielipiteensä.
Muista hyvä maku. Älä kiroile, älä huuda, älä solvaa, älä mässäile onnettomuuksilla tai muiden ongelmilla
Muista missä olet. Käytä keskustelupalstaan vain siihen, mihin se on tarkoitettu eli keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon.
Tää ketju on mennyt ihan sairaaksi.