Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

Musta on törkeää, että kukaan perheenjäsen haukkuu toisiaan tuolla tavoin, kuin nyt ap:lle on käynyt.

Isä on omalla esimerkillään eli haukkumalla ap:ta aiheuttanut sen, että nyt lapsetkin käyttävät samaa kieltä ja haukkuvat äitiään, kun äiti keskusteli ulkopuolisen tahon kanssa, joka teki heistä sitten lasun äidin avustuksella.

Mun mielestä siis näissä avioeroissa pitäis vanhempien olla haukkumatta toisiaan lapsilleen.

Lapset pitäis pitää pimennossa tuon suhteen. 

Haukkuisivat puolisoitaan kavereilleen ja vaikka anonyymisti netissä, mutta tuo, että vanhemmat arvostelevat ja haukkuvat omille lapsilleen lapsen omaa vanhempaa, on tosi vastuutonta.

Lapsia ei tollaseen pidä yhtään vetää mukaan.

Isän toiminnassa on oikeasti paljon huolta aiheuttavia asioita. Ei kukaan lasuja huvikseen tee. Lasten hyvinvoinnista on todellinen huoli. Ja heitäkin kohtaan käytetään henkistä väkivaltaa, monella tapaa. Ei uhri sitä välttämättä edes itse tajua. Saatika lapsi, joka on janonnut isän huomiota ja rakkautta ja sitä lopulta saa rahalla ja lahjuksilla, kivoilla tekemisillä höystettynä. Vaikka kaikki onkin pelkkää esitystä. Taustalla on aivan muut syyt kun lapset. Minua neuvottiin ilmoituksen tekoon monelta eri taholta. Itse en sitä kuitenkaan tehnyt. Se lapsen törttöilystä tuleva lasu on aivan asia erikseen. Ja huomaan ihmisillä olevan myös ns. Vanhanaikaista ajattelua lasuja kohtaan. Itsekkin olen joskus ajatellut toisin, mutta nyky käytäntö on eri mitä joskus ollut.

Teinit on fiksuja mutta vietävissä. Narsisti manipuloi helposti aikuisenkin. Aikaa siihen, että huomaavat totuuden, siihen että esitys loppuu ja todellisuus taas paljastuu menee varmasti kauan. 

Huomaan kyllä, että kaikilla kommentoijilla ei ole kokemusta vastaavasta ihmistyypistä.

Ja tuo yksi kirjoittaja puhui aivan exän suulla, yök, ihan meni kylmät väreet. Varmaan sen nykyinen tai joku. 

Kukaan ei voi ymmärtää jollei itsellä ole vastaavaa kokemusta. Koska tämä ihmistyyppi on pahin läheisilleen. Osaa tarvittaessa esittää. Muille on jotain muuta kun mitä sitten on kotona.

Rauhan lapset saavat. Tämä tapaaminen käydään, ja se mitä siitä kenties poikii. Viranomaisten tietoon saatetaan kaikki aidot, rehelliset väärinteot.  Isälle annetaan mahdollisuus ottaa opikseen ja ymmärtää. Isälle asetetaan raja, ettei voi toimia niin törkeästi väärin, kun nyt toimii. Lapset eivät ole hänen pelinappuloitaa.

Mutta, sen jälkeen annan olla. Jos lapset elää isän luona, sit ne elää. Jos ne ei halua tulla mun luokse, sit ne ei tule. Mä en vaadi, en taistele, en yhtään mitään. 

Ja sen sanon, että on helppo neuvoa muita, että anna lapsille tilaa, elä vaan omaa elämääsi jne. Mutta se on oikeesti aivan maailman vaikeinta. Irrottaa itsensä lasten elämästä, missä sut vääryydellä revitään irti niistä lapsista. Ihan kiusanteko tarkoituksessa. Kokeilkaapa joskus. Ja tulkaa sen jälkeen neuvomaan. Repii ihmisen rikki. Ja kasvattaa sisälle ison vihan sitä tyyppiä kohtaan, joka pakottaa sut erilleen omista lapsista. Sitä tyyppiä, jota ei ennen kiinnostanut yhtään.

Mutta järkeenhän se ei käy, että isän kanssa välit ollu huonot, isä alistanut, haukkunut, käyny käsiksi. Elämä ollut munankuorilla kävelyä. Ja silti, lapset valitsevat sen isän. Jos te epäilette, en ihmettele koska myös minä epäilen itseäni. Sairasta. Sitä tämä on. Ja jatkuu ja jatkuu, jollen lopeta. Ja päästä lapsistani irti. Ei ole vaikeampaa tehtävää äidillä. Ei pas^#^&mpaa osaa. Voihan sitä elää elämäänsä eteenpäin, ihan hyvänäkin ehkä, mutta aina siinä kulkee mukana suuri suru, kaipaus, tyhjyys.

Ei se mua just nyt lohduta, että ehkä ne 5, 10 vuoden päästä tajuaa. Menetän niiden loppulapsuuden. En saa elää niiden kanssa heidän teini-ikäänsä. Enkä voi asialle yhtään mitään.

Ap

Vierailija wrote:

Minäpä olen henkisesti sairas, sekopää. Joka on niin epävakaa, että haluaa tahallaan vaikeuttaa muiden elämää. "Hanki apua" "sä tarviit apua" "äiti sä tässä tarvitset apua, ei me lapset" " saat...nan sekopää, mee hoitoon" 

Tämmöisiä, lapsiltani ja isältään. Enimmäkseen lapsilta. Mutta osa viesteistä suoraan isän "kynästä" Eikä tässä ole kun osa. Vastaavaa sisältöä enemmänkin.

2 lapsista ei vastaa puhelimeen, ei halua tulla mun luokse. Esikoinenkin jää mielummin uuden äitipuolen kanssa kahdestaan, entä tulee minun luokse. Ja jos laitan viestiä, ne joko näytetään isälle joka kuvaa ne tai kuvataan itse ja näytetään isälle. En haluaisi sen isän tietävän mitään mun ajatuksista, mutta se tarkoittaisi sitä, että en voi niitä jakaa lapsillenikaan. Mun suu on tukittu ja kädet solmittu. Vain isän totuus on sallittua.

Kannattiko? Hakea sitä apua itselleen, ja sen seurauksena tämä. Tiesin toki, että

https://www.duodecimlehti.fi/duo14203

https://luckylaki.fi/vieraannuttaminen-on-vakava-teko/

Lapsen vieraannuttaminen, tätähän miehesi tekee. On aivopessyt lapsensa uskomaan valheitaan ja ottamaan puolensa. Tämän asian ne ammattilaiset varmasti tunnistivat kun olette asioista keskustelleet. Nyt vain kerrot eteenpäin että minkälaisia viestejä sieltä on tullut. Isänsä on varmasti ihan raivona kun huomaa että nyt se raja on tullut vastaan. Älä luovuta, pysy vain omassa voimassasi, sinä tiedät mitä turhaa ja valheellista riehumista tämä on ja tiesit että tämä tulee tapahtumaan. Tärkeintä on varmasti kertoa lapsille, että olet tehnyt tämän kaiken rakkaudesta heihin. Ehkä eivät sitä nyt kuuntele, mutta jollain kohdalla se varmasti painuu tietoisuuteen.

Sinä jaksat tämän, ja tämäkin menee vielä ohi. Sinä olet vahva. Sinä tiedät että olet tehnyt kaikkesi lastesi eteen.

Vierailija wrote:

En voi muuta sanoa, kuin että luin ap:n päivityksen kyllä nyt suu auki.

Aivan sairasta, että ukko on vetänyt lapset tähän eroon näin syvästi ja haukkuu ap:ta lapsilleen. En ymmärrä tuollaista yhtään, en yhtään. Hävytöntä ja ala-arvoista.

Kokemukseni mukaan näin käy kun ei suostu enää ottamaan sitä pskaa vastaan, vaan alkaa pitää puoliaan ja hommaa ammattilaiset siihen väliin että saa jotain rauhaa elämäänsä. Kun ei voi enää raivota suoraan kohteelle, narsku käy lasten ja muiden läheisten kautta kimppuun. Mitä tahansa että saa kohteensa kärsimään. Vaikka tuhoaa samalla omia lapsiaan. Näillä ei ole mitään omaatuntoa. Vain se pyhä raivo.

Vierailija wrote:

Isän toiminnassa on oikeasti paljon huolta aiheuttavia asioita. Ei kukaan lasuja huvikseen tee. Lasten hyvinvoinnista on todellinen huoli. Ja heitäkin kohtaan käytetään henkistä väkivaltaa, monella tapaa. Ei uhri sitä välttämättä edes itse tajua. Saatika lapsi, joka on janonnut isän huomiota ja rakkautta ja sitä lopulta saa rahalla ja lahjuksilla, kivoilla tekemisillä höystettynä. Vaikka kaikki onkin pelkkää esitystä. Taustalla on aivan muut syyt kun lapset. Minua neuvottiin ilmoituksen tekoon monelta eri taholta. Itse en sitä kuitenkaan tehnyt. Se lapsen törttöilystä tuleva lasu on aivan asia erikseen. Ja huomaan ihmisillä olevan myös ns. Vanhanaikaista ajattelua lasuja kohtaan. Itsekkin olen joskus ajatellut toisin, mutta nyky käytäntö on eri mitä joskus ollut.

Teinit on fiksuja mutta vietävissä. Narsisti manipuloi helposti aikuisenkin. Aikaa siihen, että huomaavat totuuden, siihen että esitys loppuu ja todellisuus taas paljastuu menee v

Ne meistä, jotka ovat joutuneet samanlaisen olion hampaisiin kun mikä miehesi on, eivät epäile sinua yhtään. Me tiedämme mikä peto siellä on vastassa, ei se kaihda mitään keinoja, kunhan pääsee päämääräänsä. Älä anna sille sitä iloa, että tuhoudut. Pysy vahvana, nyt kun olet saanut etäisyyttä sun kryptoniittiisi (narskuex), niin tiedät kuinka vahva olet. Meitä on täällä monta pitämässä puoliasi ja rukoilemassa sinulle voimia.

Kiitos! On aina niin mahtavaa, kun joku ymmärtää.

Ap

kirjoitti:

Jos siellä isän luona on joku lapsista hölmöillyt niin lasuhan tehdään silloin jo siellä päässä jos siihen ilmenee tarvetta. Isähän on myös huoltaja. Jos lapsi on esimerkiksi varastanut niin lasuhan tehdään silloin jo poliisin toimesta automaattisesti, luulen. Tai jos on ajanut ylinnoeutta tai törttöilyt muuten liikenteessä vaarantaen muita. Ei siinä erikseen tarvitse sitten aloittajan toimesta toista lasua ehdä samasta asiasta. Eli jos isän päässä on vakavasti törttöilty niin lasu on jo silloin tehty. Tai ainakin lastenhuoltoviranomaisten kanssa on asiasta juteltu. Törttöily on jo heidän tiedossaan. En tiedä miksi sitten aloittajan toimesta on nyt tehty uusi lasu. Onko lasten suuttumus nyt siitä johtuvaa kun asia on jo käsitelty tai käsittelyssä. 

Ymmärrän kyllä lastenkin kannan siinä tapauksessa. 

No kun justiinsa ap ei ole tehnyt lasua, et taida oikein osata lukea. Ap on kertonut asiasta viranomaiselle, isän puolella se salattu. Emme tiedä tarkalleen, mistä on kyse, mutta huoletta voit jättää jankkaamisesi: lapsen törttöily on siis tullut viranomaisen tietoon ja viranomainen on toiminut asian vaatimalla tavalla.

Sinä tietysti voit olla sitä mieltä, että salailua olisi pitänyt jatkaa, mutta minä olen sitä mieltä, että mitä nuorempana lapsi ymmärtää, että teoilla on seuraukset, sen parempi. Sen vuoksi törttöilyjä ei pitäisi kenenkään vanhemman salailla ja yrittää painella villasella. Ne törttöilyt pahenee ja ovat sitten koko yhteiskunnan ongelma.

En tiedä mitä lähipiirissä olevassa erossa tapahtui. Lapset, nyt jo aikuiset eivät eron jälkeen ole olleet missään tekemisissä isänsä kanssa. Tai isä lasten...

Toinen meni naimisiinkin, isä ei häissä. En oikein kehtaa kysyäkään. Mutta: totuus on joskus taruakin ihmeellisempi. Niinkuin tässäkin ketjussa on huomattu.

Tuo päivitys on todella outo. "Lainaus" onnistuu lyhyempiin viesteihin, pitemmissä ontuu, pätkii alkuperäistä kommenttia tai ei onnistu ollenkaan... yäk sanon (kirjoitan) minä

Ap:lle isot peukut

Muista pitää huoli jaksamisestasi, ruoka, lepo, ulkoilu... hemmottele joskus itseäsi: konsertti, elokuva yms

Voi oikeasti:-(

Aivan totta, että AP sinulta vaaditaan nyt ihan yli-inhimilisiä asioita. Ja tuntuu todella väärältä ja pahalta, että täälläkin jotkut ovat sitä mieltä, että edes täältä ei saisi saada varauksetonta tukea, vaan pitäisi rakentavasti vain kritisoida toimiasi. Etköhän sinä itse ole ankarin kriitikkosi kaiken aikaa!

Oikeasti nyt jokainen voisi mennä itseensä ja miettiä, miltä se tuntuisi, että joudut tänään muuttamaan pois kotoasi, keräät tavarasi ja katsot lapsiasi tietäen, että et näe heitä enää pitkään aikaan, vaan sen sijaan he huutaisivat sinulle siinä haukkumasanoja. Sinulla on lohtuna, että 5-15 v he ehkä näkevät sinut ja asiat toisin. Miltä tuntuu tämä mielikuva?

Sanoisin, että meille exän luonteesta kertoi tarpeeksi jo aloituksen sanat: Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.

Minkälainen ihminen olettaa, että kun hän on kertonut, että en rakasta sinua, olen tyytymätön sinuun ja elämäämme, toinen haluaa nukkua hänen vieressään? Miksi hän itse haluaa nukkua ja harrastaa seksiä ihmisen kanssa, josta haluaa erota?

Vastaan:  itsekäs kusipää. Ja kaikki, mille aina vain pahemmalle kierrokselle eron aikana exän käytös on mennyt, vain vahvistaa tätä.

Minä en onnekseni ole parisuhde-elämässäni kokenut tämmöistä, mutta ei se estä minua ymmärtämästä, miten nämä asiat kehittyvät. Maailman huonoin peruste ajatella mitään toisten elämästä on se, että ei mulla vaan ole tommoista ollut, joten tokkopa tuommoista onkaan, mene vain peilin eteen ja tee nyt asia x y z, niin kyllä se siitä!

T: MaratonParkuja

Vierailija kirjoitti:

Voi oikeasti:-(

Aivan totta, että AP sinulta vaaditaan nyt ihan yli-inhimilisiä asioita. Ja tuntuu todella väärältä ja pahalta, että täälläkin jotkut ovat sitä mieltä, että edes täältä ei saisi saada varauksetonta tukea, vaan pitäisi rakentavasti vain kritisoida toimiasi. Etköhän sinä itse ole ankarin kriitikkosi kaiken aikaa!

Oikeasti nyt jokainen voisi mennä itseensä ja miettiä, miltä se tuntuisi, että joudut tänään muuttamaan pois kotoasi, keräät tavarasi ja katsot lapsiasi tietäen, että et näe heitä enää pitkään aikaan, vaan sen sijaan he huutaisivat sinulle siinä haukkumasanoja. Sinulla on lohtuna, että 5-15 v he ehkä näkevät sinut ja asiat toisin. Miltä tuntuu tämä mielikuva?

Sanoisin, että meille exän luonteesta kertoi tarpeeksi jo aloituksen sanat: Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.

Minkälainen ihminen olettaa, että kun hän on kertonut, että en r

Kippis tälle, Maratonparkuja.

Todellakin, ap ei vihamiehiä tarvitse, kun on itse itselleen sellainen... suomii itseään rumin sanoin. Voi ettäs pistää vihaksi hänen puolestaan!!! En kiroa enää, taisin jossain viestissä jo niin tehdä, kun olin hänen saamastaan kohtelustaan niin raivoissani.

Kaikki kannustus nyt kehiin, arvostelu ja syyttely pois liian "myötämielisistä" kirjoitteluista.

Ap!

Usko itseesi, usko hyvään huomiseen, vaikka vaikeaa olisi!!!

Tuumis🌻

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Jos siellä isän luona on joku lapsista hölmöillyt niin lasuhan tehdään silloin jo siellä päässä jos siihen ilmenee tarvetta. Isähän on myös huoltaja. Jos lapsi on esimerkiksi varastanut niin lasuhan tehdään silloin jo poliisin toimesta automaattisesti, luulen. Tai jos on ajanut ylinnoeutta tai törttöilyt muuten liikenteessä vaarantaen muita. Ei siinä erikseen tarvitse sitten aloittajan toimesta toista lasua ehdä samasta asiasta. Eli jos isän päässä on vakavasti törttöilty niin lasu on jo silloin tehty. Tai ainakin lastenhuoltoviranomaisten kanssa on asiasta juteltu. Törttöily on jo heidän tiedossaan. En tiedä miksi sitten aloittajan toimesta on nyt tehty uusi lasu. Onko lasten suuttumus nyt siitä johtuvaa kun asia on jo käsitelty tai käsittelyssä. 

Ymmärrän kyllä lastenkin kannan siinä tapauksessa. 

No kun justiinsa ap ei ole tehnyt lasua, et taida oikein osata

Kuinkahan monta kertaa pitää sanoa, että ei ap ole tehnyt ITSE  lausuntoa, mutta lausunto on tehty ap kertomusten mukaan. Tietenkin sen käsitän, miksi tätä nyt täällä jankataan. Eihän lausuntoa voida tehdä ilman, että joku antaa siihen sysäyksen, nyt sitten ap. Törttöilyä ei voi piilottaa viranomaisilta jos törttöily on sellainen, että viranomaiset (poliisit) ovat olleet siinä tilanteessa paikalla. Ja sitä myöten tapaus menee myös lastensuojelun tietoon. Silloin otetaan yhteyttä molempiin vanhempiin. 

En nyt oikein saa selvää oliko törttöily nyt sitten tapahtunut niin, ettei viranomaiset olleet saaneet sitä tietoon. Mutta mikähän vakava törttöily se nyt sitten oli jota pystyy piilottamaan, mutta vaatii kuitenkin lastensuojelun toimenpiteitä, vaikeaa terää kun ao toisaalta kirjoittaa hyvinkin avoimesti ja sitten oleellisista asioista vaikenee tai puhuu ympäripyöreästi.

Jos täällä  julkisesti asioistaan kertoo ja selkääntaputuksia toivoo kertoo niin on hiukan pelaamisen tuntua kun sitten taas onkin joku niin salaperäistä, että vain vihjaillaan. Joko on avoin tai ei ole. Eikä niin, että tarvittaessa on ja toisinaan ei. 

"Minkälainen ihminen olettaa, että kun hän on kertonut, että en rakasta sinua, olen tyytymätön sinuun ja elämäämme, toinen haluaa nukkua hänen vieressään? Miksi hän itse haluaa nukkua ja harrastaa seksiä ihmisen kanssa, josta haluaa erota?"



Minkälainen ihminen antaa tahtonsa sen toisen taskuun? Sen, joka on jo sanonut haluavansa eron. Kun lukee ketjun alkuosaa, niin on aivan päinvastaista kuin eiliset kommentit, joissa haluttiin tietää, jotta tehdä omat valintansa ja ratkaisut.



Kun ei halua itseään pettää, ottaa vastuun. Eikä yritä kääntää asioita niin, että jos ja jos ja kunpa. Ja hajottaa itsensä niin romuksi, että lapsetkin kavahtavat. Nyt viimein kannattaisi hakeutua sen avun piiriin, jotta saa menneet mittasuhteisiin ja toivon tulevaisuuteen. 



 

Vierailija kirjoitti:

"Minkälainen ihminen olettaa, että kun hän on kertonut, että en rakasta sinua, olen tyytymätön sinuun ja elämäämme, toinen haluaa nukkua hänen vieressään? Miksi hän itse haluaa nukkua ja harrastaa seksiä ihmisen kanssa, josta haluaa erota?"



Minkälainen ihminen antaa tahtonsa sen toisen taskuun? Sen, joka on jo sanonut haluavansa eron. Kun lukee ketjun alkuosaa, niin on aivan päinvastaista kuin eiliset kommentit, joissa haluttiin tietää, jotta tehdä omat valintansa ja ratkaisut.



Kun ei halua itseään pettää, ottaa vastuun. Eikä yritä kääntää asioita niin, että jos ja jos ja kunpa. Ja hajottaa itsensä niin romuksi, että lapsetkin kavahtavat. Nyt viimein kannattaisi hakeutua sen avun piiriin, jotta saa menneet mittasuhteisiin ja toivon tulevaisuuteen. 

Kommenttisi on aivan sairas.

Voi Ap.

 

Tuskasi välittyy tänne asti. Ei minullakaan ole kokemusta eksäsi kaltaisesta ihmistyypistä, mutta varsinainen tyyppi tuntuu olevan. Kaikki mitä olet hänestä kertonut alusta lähtien on herättänyt minussa pelkkiä hälytyskelloja ja punaisia lippuja.

Minusta on hyvä ja tärkeä asia, että sekä sinä että lapset saatte nyt apua. Ehkäpä viranomaiset pystyvät asettamaan rajat, joita nyt kovasti tarvitaan.

Ymmärrän hyvin tuskasi johtuen lasten käytöksestä sinua kohtaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että he elävät eksän vaikutusvallassa. Niin kuin sinäkin elit aikaisemmin. Ja lisäksi he ovat lapsia. Sydäntä särkee ajatella mitä joutuvat nyt kokemaan. Millainen ihminen haluaa erottaa äidin ja lapset? En pysty käsittämään mitenkään.

Nyt sinusta tuntuu, että olet aallon pohjassa. Mutta siitä ei ole kuin suunta ylöspäin. Parempaa on tulossa. Älä kadota uskoa itseesi ja elämään, vaikka miten vaikeaa nyt onkin.

Voimia!

Kuurankukka

3255 pahoittelee kun pitkään kommenttiini tuli muutamia oikoluvun automaatin tekemiä virheitä. 

Edelliseen (jos kukaan ei ennätä väliin) kirjoittajan viestiin vastaisin, että eihän täällä suinkaan kukaan ole kehoittanut muuhun kuin nyt jaksamaan tilanne, jossa ollaan. Mitkä ne vaihtoehdot oikeasti ovat sinun mielestäsi? Mitä muuta AP olisi voinut tehdä kuin muuttaa kotoa, yrittää taistella lastensa puolesta ja omasta oikeudestaan olla lapsilleen täysipainoisesti äiti, kertoa viranomaisille huolensa lapsensa, jonka teot on ilmeisesti onnistuttu salamaan (hölmöillä voi ihan kotonakin monelle tavalla), hankkia terapia- lakiapua, ja tosiaan, yrittää pitää päänsä jollain tavalla kasassa? Taustamusiikkina on soinut exän haukkuminen ja räksyttäminen ja uhkailu, johon lapset ovat nyt yhtyneet.

Minä en ymmärrä, miksi se kolahtaa joihinkin kirjoittajiin niin kovasti, että kun tässä puolentoista vuoden (vai mitä sitä aikaa  nyt on kulunut) ollaan seurattu näitä pyrkimyksiä, halutaan myös sanoa muutama lohdun sana ja ihan vaan tsempata jaksamaan tuota, mitä on nyt pakko jaksaa.

Mikä myös saa kuvittelemaan, että tässä EI OLLA huolissaan APn mielenterveydestä ja jaksamisesta? Todellakin ollaan. Sen vuoksi vähän mietitäänkin, minkälaista viestiä ja millaisin äänenpainoin hänelle annetaan. Auttaako häntä patistelu, krititisointi, ihmettely, arvostelu - vai ehkä tsemppaaminen?

AP on koko ajan toistanut, että hän jättää lapset sinne, missä he nyt ovat, antaa tilaa, ei tyrkytä tapaamisia, jne. Sen lisäksi hän kertoo, miten pahalta se hänestä tuntuu, pelko, että hän menettää kenties lopullisesti yhteyden lapsiin, mutta ainakin menettää todennäköisesti loput heidän lapsuutensa vuosista. Mietipä sinä nyt tätä ihan kohdallasi, kirjoittelisitko selkeitä, tasapainoisia ja joka näkökantilta objektiivisia lauseita?

APn luokse jäänyt lapsi on käsittääkseni ainut, joka ei ole mennyt mukaan isän osteluun ja lahjontaan. Se johtuu siitä, että häntä myös isä on koko lapsuuden pahiten satuttanut nälvimisellä, huutamiselle, välinpitämättömyydellä ja vihamielisyydellä. En tiedä, mitä tarkoitat, että hänestä ei olla huolissaan. Toki ollaan. Mutta hän taisi olla esikoinen, eli hänellä on myös perspektiiviä nuorempia sisaruksia paremmin ymmärtää tilannetta.

En vaan voi käsittää tätä "toisen näkökulman" tuputtamista, kun selkeästi mitään uutta kuitenkaan ei tuoda esiin. Ei ainuttakaan uutta oivallusta, ei mitään oman elämän kokemusta, ainoastaan jankataan, että pitää saada tolkku APn tilanteesta. Mihin sinä sitä tolkkua elämässäsi tarvitset?

T: MaratonParkuja

Minäkin ymmärrän hyvin, minä joka sanoin että täytyy päästää irti.

Lapsena tuollaisen eron keskellä on kammottava olla. Yksi taho painostaa niin että sinne alle musertuu, ja tekee ja sanoo ihan mitä vaan että saa edes hetkeksi rauhan. Tavallaan yrittää pitää rauhan maassa sen hullun kanssa menemällä mukaan siihen hulluuteen, koska samalla luottaa siihen että asiat sen normaalin vanhemman kanssa järjestyvät kyllä kunhan tilanne rauhoittuu. Lisäksi siinä on samalla niin käsittämättömän vihainen siitä, että on koko tilanteeseen ilman omaa syytään joutunut, että teinin typeryydellä ja armottomuudella antaa sen vihan purkautua myös ihan vääriin kohteisiin.

Lapselle on liian pelottavaa myöntää, että oma vanhempi ei oikeasti välitä pätkääkään.Vaikka sen tavallaan tiedostaa, sitä ei suostu hyväksymään. Se, ettei oma vanhempi välitä, rikkoo niin vahvasti jotain perusturvallisuuden tunnetta, ettei sitä voi kohdata. Mieluummin ajaa kauemmas sen vanhemman, joka välittää, koska sen vanhemman rakkauteen voi luottaa. Se on monimutkainen suo, joka ajaa lapsen myötäilemään sitä sekopäistä vanhempaa, mutta se on ihan puhtaasti itsesuojelua.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin ymmärrän hyvin, minä joka sanoin että täytyy päästää irti.

Lapsena tuollaisen eron keskellä on kammottava olla. Yksi taho painostaa niin että sinne alle musertuu, ja tekee ja sanoo ihan mitä vaan että saa edes hetkeksi rauhan. Tavallaan yrittää pitää rauhan maassa sen hullun kanssa menemällä mukaan siihen hulluuteen, koska samalla luottaa siihen että asiat sen normaalin vanhemman kanssa järjestyvät kyllä kunhan tilanne rauhoittuu. Lisäksi siinä on samalla niin käsittämättömän vihainen siitä, että on koko tilanteeseen ilman omaa syytään joutunut, että teinin typeryydellä ja armottomuudella antaa sen vihan purkautua myös ihan vääriin kohteisiin.

Lapselle on liian pelottavaa myöntää, että oma vanhempi ei oikeasti välitä pätkääkään.Vaikka sen tavallaan tiedostaa, sitä ei suostu hyväksymään. Se, ettei oma vanhempi välitä, rikkoo niin vahvasti jotain perusturvallisuuden tunnetta, ettei sitä voi kohdata.

Tämä on todella hyvä kirjoitus!

Voi AP, usko tätä ja koeta jaksaa ajatella, että kyse on todellakin siitä, että lapset menevät nyt pienimmän pahan kautta. Ja kyllä se ostaminen ja lahjominen jne. tietysti vaikuttaa myös.

Kyllä toisaalta myös on pointtia kirjoituksissa, joihin itsekin olen vähän ärähdellyt, siitä anteeksi, eli että nyt on aika keskittyä omaan hyvinvointiin, sillä tilanteelle et oikeasti mahda mitään. Tavallaan kuitenkin täällä koen, että ehkä keskitymme väärään juttuun, ehkä sun pointti on vain ventiloida tunnetiloja, ahdistusta, matalaa mieltä, jne ja SE ON OK.

Sehän se on ollut yksi tämän ketjun juttu, voimavara. Sitä saa kyllä tehdä, purkaa ongelmia, vaikka ei vielä näkisi ratkaisuja.

T: MaratonParkuja

Toivottavasti sait AP edes vähän lohtua edellisestä kirjoituksesta. 

Ja huomaa myös se, että lapsena sitä ei edes tajua miten sekopäistä meno on omassa perheessä, sitä vaan ajattelee että tämä on normi, kun ei ole sitä vertailukohtaa. 

Terveisin vasta neljäkymppisenä herännyt siihen miten järjetöntä lapsuuden perheen touhut oli. Vieläkin mietin että en varmaan edes tajua miten vinksalleen olen kasvanut.

Kun kerroin, että olen huolissani myös siitä lapsesta (ikää en tiedä) joka on nyt aloittajan luona niin tämä lapsihan on myös kaiken muun lisäksi erotettu muista sisaruksistaan. Hän elää nyt yksin äidin luona, joka on epätasapainossa itsensä ja asioiden kanssa. En tiedä kuinka paljon se kaikki heijastuu lapseen, mutta ei voi olla heijastumattakaan. Hänellä on ikävä sisaruksiaan ja varmaan kaipaa myös isäänsä. Sitten on kahden tulen välissä aikuisten kanssa: äidin luona täytyy tarkkaan miettiä mitä puhuu, varsinkaan isän luona olemisesta tai tilanteesta yleensä. Kokemuksen perusteella mitään myönteistä ei voi isän perheestä ja asioista siellä puhua. Ja sitten taas sama homma toisinpäin isän luona. 

Joskus on myös niin, että isän uusi kumpani on sellainen tabu, josta ei voi mainita mitään, tai ainakin lapsi niin luulee. Pelkää, että äiti pahastuu tai hermostuu. Sitä ei ainakaan parane sanoa, että isän uusi kummpani on mukava tms. Tämä lapsihan on kovan paineen ja taakan alla. Ja luulen, että on aika yksin näiden asioiden kanssa. Lapsi saattaa kantaa myös vastuuta äidin pahasta olosta tai syyllisyyttä silloin kun on isän luona. Kuitenkin minun mielestäni on tärkeä, että hän tapaa sisaruksia ja on yhteydessä isäänsä, lapsen ei tarvitse valita puoliaan, ellei niin itse halua. 

Mielestäni kaikki lapset tarvitsisivat tilaisuutta keskustella ulkopuolisen ammatti-ihmisen kanssa vapaasti ilman miettimistä mitä voi sanoa. Heidänkin olisi tärkeää saada purkaa tunteitaan.