Myyjänä vaihtorahojen antaminen vaikeaa
Siis en ymmärrä miten vaikeaa voi olla antaa oikea määrä vaihtorahoja takaisin. Sama pätee oikean hinnan ja yhteenlasketun hinnan laskeminen oikein. Joo siis ymmärrän, että joskus tulee virheitä mut mulla joka toinen on väärin ellei enemmänkin kun asiakas kerran saa halvemmalla niin eikai se ny siitä valita. Ihan oikeasti ei auta vaikka kuinka laskinta käyttäs ku semmoseen oo aikaa tuolla juhannus huumassa. Myyn siis marjoja.
Kommentit (153)
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä huoli,susta tulee just hyvä vaativan alan asiantuntija.
Joo ei oo unelma duuni toi marjojen myyti huikealla 8.12€/h tuntipalkalla(:
Siis seisot valtaosan päivää ja myyt kun kohdalle sattuu halukas asiakas. Jos asiakas tulee tunnin välein niin sinun pitäisi lisätä mansikan kintaan 16euroa jotta saat tuntipalkkasi tienattua? Huomaa et yrittäjä ei vielä silloin tienaa mitään.
Joo tota kyllä siinä aina parin minutin välein käy asiakkaita ihan arkena, nyt juhannuksena sain 6 tunnin tuövuorossa hädin tuskin 10 minuattia seistä rauhassa palvelematta asiakasta tai hyllyttämällä tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä huoli,susta tulee just hyvä vaativan alan asiantuntija.
Joo ei oo unelma duuni toi marjojen myyti huikealla 8.12€/h tuntipalkalla(:
Siis seisot valtaosan päivää ja myyt kun kohdalle sattuu halukas asiakas. Jos asiakas tulee tunnin välein niin sinun pitäisi lisätä mansikan kintaan 16euroa jotta saat tuntipalkkasi tienattua? Huomaa et yrittäjä ei vielä silloin tienaa mitään.
Työntekijän tehtävä ei ole tienata palkkaansa ellei hän ole provikkapalkalla. Vaikka päivän aikana ei kävisi yhtään asiakasta, palkka on ansaittu. Työtä se on kojun vahtiminen ja asiakkaiden odottelukin. Jopa työläämpää kuin itse myyminen. Odottavan aika kun on yleensä hyvin pitkä.
Vierailija kirjoitti:
älä huoli,susta tulee just hyvä vaativan alan asiantuntija.
Meinaat että esim tyypillisen ko tason tutkinnon kuten di:n tai ktm:n paperit saa jos ei osaa yhteenlaskuja? Kyllä ne on tavan duunarit kuten lähihoitajat jotka ei osaa edes ala-asteen laskutoimituksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä huoli,susta tulee just hyvä vaativan alan asiantuntija.
Meinaat että esim tyypillisen ko tason tutkinnon kuten di:n tai ktm:n paperit saa jos ei osaa yhteenlaskuja? Kyllä ne on tavan duunarit kuten lähihoitajat jotka ei osaa edes ala-asteen laskutoimituksia.
Aika hyvin arvasit mitö alaa opiskelen(:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
Nuorille olisi hyvä opettaa jo peruskoulussa, että kaikkeen ei tarvitse suostua. Juurikin tuollaiset "ei saa käyttää laskinta" tai "ei saa istua" tyyppiset kiellot eivät ole kuin nuorten kokemattomien työntekijöiden kyykyttämistä. Kuten on jo moneen kertaan perusteltu, se on kaikkien etu, että hinnat menevät kerralla oikein. Jos siihen tarvitaan laskin, sitten tarvitaan. Ei sitä muussakaan myyntityössä päässä hintoja lasketa, vaan kassajärjestelmä toimii laskimena. Muistakaa pitää puolenne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
älä huoli,susta tulee just hyvä vaativan alan asiantuntija.
Joo ei oo unelma duuni toi marjojen myyti huikealla 8.12€/h tuntipalkalla(:
Siis seisot valtaosan päivää ja myyt kun kohdalle sattuu halukas asiakas. Jos asiakas tulee tunnin välein niin sinun pitäisi lisätä mansikan kintaan 16euroa jotta saat tuntipalkkasi tienattua? Huomaa et yrittäjä ei vielä silloin tienaa mitään.
Työntekijän tehtävä ei ole tienata palkkaansa ellei hän ole provikkapalkalla. Vaikka päivän aikana ei kävisi yhtään asiakasta, palkka on ansaittu. Työtä se on kojun vahtiminen ja asiakkaiden odottelukin. Jopa työläämpää kuin itse myyminen. Odottavan aika kun on yleensä hyvin pitkä.
Tuolla asenteella voipi se työura olla yllättävän lyhykäinen...-))))?
Kyllähän myyjä on se joka vaikuttaa vallankin torimyyntiin ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
Nuorille olisi hyvä opettaa jo peruskoulussa, että kaikkeen ei tarvitse suostua. Juurikin tuollaiset "ei saa käyttää laskinta" tai "ei saa istua" tyyppiset kiellot eivät ole kuin nuorten kokemattomien työntekijöiden kyykyttämistä. Kuten on jo moneen kertaan perusteltu, se on kaikkien etu, että hinnat menevät kerralla oikein. Jos siihen tarvitaan laskin, sitten tarvitaan. Ei sitä muussakaan myyntityössä päässä hintoja lasketa, vaan kassajärjestelmä toimii laskimena. Muistakaa pitää puolenne!
Meillä ainakin on ehdoton ei istumiselle. Näyttää asiakkaille siltä että lorvimme. Kyllä muuten työvyoron viimeset tunnit tustuu jaloissa.
Kyllä laskinta saa käyttää ja kännykkää vaikka laskimena jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Laske "takaperin". Tämän opin jo ihan nuorena puotipuksuna!
Jos ostokset maksaa 13,10 ja asiakas antaa 20 euron setelin, aloitat summasta 13,10
Sitten lisäät siihen:
Kymmenen senttisen = 13,20
Kymmenen senttisen = 13,30
Kaskytsenttisen = 13,50
Viiskytsenttisen = 14, 00
Euron = 15 euroa
Vitosen setelin = 20 euroaTää on hankalampi selittää kuin oikeasti on. Homma sujuu kyllä! Aina menee oikein.
Vaikeasti selitetty, mutta noin se menee. Muistan kun lapsuudessa tori- ja kioskimyyjät laskivat vaihtorahat käteen luettelemalla pennit ja markat.
Esim. tuossa 13,10 summassa ensin kymmenpennisillä "kolmetoista viiskyt", sitten 50-penninen "neljääntoista" , sitten markka "viiteentoista" ja lopuksi vitonen "kahteenkymppiin". Muistaako muut tätä luettelemista?
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
25 vuoden myyntityökokemuksella voin kertoa, että aikaa on aina. Vaikka olisi 30km jono, on aikaa palvella rauhassa yksi asiakas kerrallaan. Sitähän sinun työsi on, että palvelet asiakkaita. Niin kauan kuin palkkasi ei ole sidonnainen myyntimääriin, sinulla ei ole mihinkään kiire. Lisäksi: hosumalla sinulla menee paljon enemmän aikaa tilanteen hoitamiseen kuin rauhassa tekemällä. Et vain itse huomaa sitä, kun olet niin keskittynyt siihen itse luomaasi kiire-mielikuvaan. Asiakkailla aniharvoin on siinä jonotellessa kiire. Ja jos onkin, se ei ole sinun ongelmasi. Sinun tehtäväsi on vain ja ainoastaan keskittyä siihen palveltavana olevaan yksilöön ja hänen tilaukseensa. Ei mihinkään muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
Nuorille olisi hyvä opettaa jo peruskoulussa, että kaikkeen ei tarvitse suostua. Juurikin tuollaiset "ei saa käyttää laskinta" tai "ei saa istua" tyyppiset kiellot eivät ole kuin nuorten kokemattomien työntekijöiden kyykyttämistä. Kuten on jo moneen kertaan perusteltu, se on kaikkien etu, että hinnat menevät kerralla oikein. Jos siihen tarvitaan laskin, sitten tarvitaan. Ei sitä muussakaan myyntityössä päässä hintoja lasketa, vaan kassajärjestelmä toimii laskimena. Muistakaa pitää puolenne!
Meillä ainakin on ehdoton ei istumiselle. Näyttää asiakkaille siltä että lorvimme. Kyllä muuten työvyoron viimeset tunnit tustuu jaloissa.
Kyllä laskinta saa käyttää ja kännykkää vaikka laskimena jos haluaa.
Näyttäkö sinusta, että esim. bussikuskit lorvivat? Tai Prisman kassatyöntekijät? Niinpä. Puhdasta paskapuhetta tuollaiset lorvimisjutut. Ei tarvitse alistua kaikkeen, vaikka onkin palkollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
Nuorille olisi hyvä opettaa jo peruskoulussa, että kaikkeen ei tarvitse suostua. Juurikin tuollaiset "ei saa käyttää laskinta" tai "ei saa istua" tyyppiset kiellot eivät ole kuin nuorten kokemattomien työntekijöiden kyykyttämistä. Kuten on jo moneen kertaan perusteltu, se on kaikkien etu, että hinnat menevät kerralla oikein. Jos siihen tarvitaan laskin, sitten tarvitaan. Ei sitä muussakaan myyntityössä päässä hintoja lasketa, vaan kassajärjestelmä toimii laskimena. Muistakaa pitää puolenne!
Meillä ainakin on ehdoton ei istumiselle. Näyttää asiakkaille siltä että lorvimme. Kyllä muuten työvyoron viimeset tunnit tustuu jaloissa.
Kyllä laskinta saa käyttää ja kännykkää vaikka laskimena jos haluaa.Näyttäkö sinusta, että esim. bussikuskit lorvivat? Tai Prisman kassatyöntekijät? Niinpä. Puhdasta paskapuhetta tuollaiset lorvimisjutut. Ei tarvitse alistua kaikkeen, vaikka onkin palkollinen.
Työnantaja on muuten todella asiallinen, ei oleta että tietäisimme kaikkea vaan selittää alkeista kaiken.
Jopa palkkauksesta, veroista sun muusta mitä ei ole opettettu ennen. Ainut ehdoton ei on juurikin istuminen. Töissä on myös sellaisia jotka ovat 5-7 kin kesää olleet töissä ja kertoneet joku kesö salaa tuoneen penkin sinne joka oli aina työnantajan tullen piilotettu tiskin alle. Kesn jälkeen löysivät kuulemmasen eikä nyt ole uskaltaneet tuoda uutta.
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
Voi teitä pikkuisia. Asiakkaat ovat itse valinneet sen jonoon tulemisen. He ovat siinä jonossa riippumatta siitä juoksetko pää kolmantena jalkana hosumassa vai teetkö asiat rauhallisesti yksi asia kerrallaan. Eli sinulla ei ole mikään kiire. Niin kauan kuin kenenkään henki ja terveys ei ole sinun toiminnastasi kiinni, voit ottaa ihan rauhassa. Laskemisia ja pussituksia ei tietenkään tehdä samanaikaisesti, vaan ensin pussitetaan, sitten kirjataan, että nyt meni 300g herneitä. Sitten taas pussitetaan ja kirjataan, että nyt meni 500g mansikoita. Tätä jatketaan, kunnes kaikki asiakkaan haluamat tuotteet on pussitettu ja kirjattu. Sitten rauhassa lasketaan loppusumma. Hyvä tapa on kertoa ääneen tähän tyyliin: "Eli 300g herneitä teki 5,30€, 500g mansikoita 4,90€ ja kilo perunoita euron. Yhteensä siis 11,20€ kiitos." Näin asiakaskin tietää, mistä kokonaissumma koostuu eikä arvele, että olet hatusta heittänyt summan, jotta pääset asiakkaasta nopeasti eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
Nuorille olisi hyvä opettaa jo peruskoulussa, että kaikkeen ei tarvitse suostua. Juurikin tuollaiset "ei saa käyttää laskinta" tai "ei saa istua" tyyppiset kiellot eivät ole kuin nuorten kokemattomien työntekijöiden kyykyttämistä. Kuten on jo moneen kertaan perusteltu, se on kaikkien etu, että hinnat menevät kerralla oikein. Jos siihen tarvitaan laskin, sitten tarvitaan. Ei sitä muussakaan myyntityössä päässä hintoja lasketa, vaan kassajärjestelmä toimii laskimena. Muistakaa pitää puolenne!
Meillä ainakin on ehdoton ei istumiselle. Näyttää asiakkaille siltä että lorvimme. Kyllä muuten työvyoron viimeset tunnit tustuu jaloissa.
Onko asiakkailta koskaan tosissaan kysytty, että näyttääkö lorvimiselta? No, en tiedä, jos muut ovatkin sitä mieltä, mutta minä en ikinä ajattelisi niin. Pystyn empaattiseen ajatteluun ja tajuan, että marjamyyjäkin voi tarvita pieniä lepohetkiä päivän mittaan. En minä ajattele supermarketin kassojakaan laiskoiksi, vaikka he satulatuolilla istuvat.
Minusta tuntuu, että tuo mainitsemasi asenne on vain huonojen työnantajien oma keksintö. Minä ostaisin mieluummin sellaisesta kojusta, jossa työntekijöitä ei kohdella kuin juhtaeläintä.
Älä ap huoli. Minäkin olen ollut monta vuotta kassalla töissä, mutta en osaisi antaa sujuvasti vaihtorahoja, ellei kone niitä laskisi. Tiedän kyllä, miten kaikki laskut lasketaan, mutta en osaa laskea mitään päässä.
Se onkin aivan painajaista kun olen lyönyt summan kassaan ja asiakas keksiikin alkaa kaivamaan lisää rahaa kun olen jo laskemassa takaisin annettavaa summaa. Parhaassa tapauksessa asiakas keksii, että haluaakin antamansa setelin takaisin ja vaihtaa sen toiseen. Tällaisissa tapauksissa on pakko sanoa, että meni jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetellaan käyttämään kassakonetta. Se kertoo, mitä pitää antaa takaisin rahasta.
Mitä se hyödyttää, jos myyntipisteellä ei ole kassakonetta? Ap:han kertoi, että on vain rahalipas ja maksupääte.
No sitten kynä ja paperia kehiin. Ja pieni laskin. Näinhän monet torimyyjät toimii. Pieni muistilehtiö (kuten esim tarjoilijoilla) ja siihen laittaa ylös, jos asiakas ostaa useaa eri tuotetta. Sitten kun tuotteet maksaa vaikkapa 24 euroa, ja asiakas antaa 50, niin lasket vaihtorahat antaessasi näin: annat euron, sanot 25, annat vitosen, sanot 30, annat 20 ja sanot 50. Yleensä torilla hinnat ovat kyllä täysiä euroja, joku tuote voi olla 50 centtiä päälle, mikä helpottaa laskemista ja vaihtorahojen antamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laske "takaperin". Tämän opin jo ihan nuorena puotipuksuna!
Jos ostokset maksaa 13,10 ja asiakas antaa 20 euron setelin, aloitat summasta 13,10
Sitten lisäät siihen:
Kymmenen senttisen = 13,20
Kymmenen senttisen = 13,30
Kaskytsenttisen = 13,50
Viiskytsenttisen = 14, 00
Euron = 15 euroa
Vitosen setelin = 20 euroaTää on hankalampi selittää kuin oikeasti on. Homma sujuu kyllä! Aina menee oikein.
Vaikeasti selitetty, mutta noin se menee. Muistan kun lapsuudessa tori- ja kioskimyyjät laskivat vaihtorahat käteen luettelemalla pennit ja markat.
Esim. tuossa 13,10 summassa ensin kymmenpennisillä "kolmetoista viiskyt", sitten 50-penninen "neljääntoista" , sitten markka "viiteentoista" ja lopuksi vitonen "kahteenkymppiin". Muistaako muut tätä luettelemista?
Vanha kunnon helppoheikki-systeemi. Heillä tosin luettelo meni niin päin, että latoivat kassiin tuotteita sitä mukaa kun luettelivat summia ja sitten yhteensä tuli kassilliselle hintaa määrä x. Vaihtorahat antoivat juurikin tuolla kuvailemallasi litanialla höystettynä. Oli muuten kokonaisuutena ihan toimiva konsepti marjanmyynitiinkin. Sillä erotuksella, että asiakas sanelee, mitä pussiin menee. Helppoheikithän tekivät saman kassillisen kaikille.
t. ysärilapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ihana miten täällä ihmiset neuvoo jotka eivät ole koskaan myyneet marjoja. Firmassa jossa olin itse pari vuotta sitten töissä tosiaan kiellettiin käyttämästä puhelinta tai laskinta hintojen laskemiseen. (Myös istuminen oli työvuoron aikana kielletty.) Asiakkaita oli usein jonoksi asti ja siinä ei todellakaan ollut aikaa eikä käsiä laskea johonkin vihkoon tuotteita samalla, kun ne piti mitata ja pussittaa. Marjamyynti oli todella hektistä ja rasittavaa työtä ja esimiehet olivat kamalia, kaikki työntekijät olivat teinejä ilman aiempaa kokemusta, joten meitä oli helppo kohdella miten vaan.
Nuorille olisi hyvä opettaa jo peruskoulussa, että kaikkeen ei tarvitse suostua. Juurikin tuollaiset "ei saa käyttää laskinta" tai "ei saa istua" tyyppiset kiellot eivät ole kuin nuorten kokemattomien työntekijöiden kyykyttämistä. Kuten on jo moneen kertaan perusteltu, se on kaikkien etu, että hinnat menevät kerralla oikein. Jos siihen tarvitaan laskin, sitten tarvitaan. Ei sitä muussakaan myyntityössä päässä hintoja lasketa, vaan kassajärjestelmä toimii laskimena. Muistakaa pitää puolenne!
Meillä ainakin on ehdoton ei istumiselle. Näyttää asiakkaille siltä että lorvimme. Kyllä muuten työvyoron viimeset tunnit tustuu jaloissa.
Onko asiakkailta koskaan tosissaan kysytty, että näyttääkö lorvimiselta? No, en tiedä, jos muut ovatkin sitä mieltä, mutta minä en ikinä ajattelisi niin. Pystyn empaattiseen ajatteluun ja tajuan, että marjamyyjäkin voi tarvita pieniä lepohetkiä päivän mittaan. En minä ajattele supermarketin kassojakaan laiskoiksi, vaikka he satulatuolilla istuvat.
Minusta tuntuu, että tuo mainitsemasi asenne on vain huonojen työnantajien oma keksintö. Minä ostaisin mieluummin sellaisesta kojusta, jossa työntekijöitä ei kohdella kuin juhtaeläintä.
Et sinä tiedäkkään millainen olo työntekijällä yleensä on, koska pitää pitää aina sama aspa hymy vähintään, koska ei ole asiakkaan ongelma ettet ole voinut pitää taukoa. Yleensä viimeisellä tunnillla en muuta ajattelekkaan kuin sitö että pääsistö jo himaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetellaan käyttämään kassakonetta. Se kertoo, mitä pitää antaa takaisin rahasta.
Mitä se hyödyttää, jos myyntipisteellä ei ole kassakonetta? Ap:han kertoi, että on vain rahalipas ja maksupääte.
No sitten kynä ja paperia kehiin. Ja pieni laskin. Näinhän monet torimyyjät toimii. Pieni muistilehtiö (kuten esim tarjoilijoilla) ja siihen laittaa ylös, jos asiakas ostaa useaa eri tuotetta. Sitten kun tuotteet maksaa vaikkapa 24 euroa, ja asiakas antaa 50, niin lasket vaihtorahat antaessasi näin: annat euron, sanot 25, annat vitosen, sanot 30, annat 20 ja sanot 50. Yleensä torilla hinnat ovat kyllä täysiä euroja, joku tuote voi olla 50 centtiä päälle, mikä helpottaa laskemista ja vaihtorahojen antamista.
Harmiksesi voin sanoa, että ei todellakaan ole.
Mittaamme tarkat hinnat vaalla, joten ei ole tasan tietty hinta melkeimpä mikään tuote paitsi mansikka ja vadelma.
Siis seisot valtaosan päivää ja myyt kun kohdalle sattuu halukas asiakas. Jos asiakas tulee tunnin välein niin sinun pitäisi lisätä mansikan kintaan 16euroa jotta saat tuntipalkkasi tienattua? Huomaa et yrittäjä ei vielä silloin tienaa mitään.