HS Helsinkiläiseen eliittilukioon vaadittiin 9,69:n keskiarvo, Viitasaarella riitti 5,25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikös se Suomen paras lukio oo yleensä ollut muualla, ei Helsingissä? Ja jos Viitasaarella on hyvät opettajat, niin hyvähän tuo vaan on.

Juu, Espoossa muutamana vuonna. Kyllä ne oarhaat lukiot on Helsingissä.

En kyllä ymmärrä miten KSYK muka on eliittikoulu. Erinomainne koulu se on mutta ihan tavallisista perheistä sinne nuoret tulee.

Parhaiten kirjouttaneet lukiot 1. Ressun lukio

2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio 4. Etis joka ollut yleensä 1 tai 2. 5. Oisko Syk seuraava tai Kulosaari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.

Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.

Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).

Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on aika paljon kovempi saavutus jos tuo reilun vitosen keskiarvolla lukioon päässyt läpäisee ylioppilaskirjoitukset kuin että eliittilukion ylioppilas kirjoittaa 7 L:ää.

Tampereen vitosen oppilaat ei mene siihen lukioon

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on aika paljon kovempi saavutus jos tuo reilun vitosen keskiarvolla lukioon päässyt läpäisee ylioppilaskirjoitukset kuin että eliittilukion ylioppilas kirjoittaa 7 L:ää.

On toki hienoa kun heikommatkin pääsevät riman yli. Minun mielestäni 7 L:n huippu suoritukset ovat kuitenkin kovempia sekä niiden tekijälle että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Huiput vievät koko yhteiskuntaa eteenpäin. Ei peräpään oppilaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.

Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.

Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).

Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.

Lukio on yleissivistävä koulu.

Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikös se Suomen paras lukio oo yleensä ollut muualla, ei Helsingissä? Ja jos Viitasaarella on hyvät opettajat, niin hyvähän tuo vaan on.

Juu, Espoossa muutamana vuonna. Kyllä ne oarhaat lukiot on Helsingissä.

En kyllä ymmärrä miten KSYK muka on eliittikoulu. Erinomainne koulu se on mutta ihan tavallisista perheistä sinne nuoret tulee.

Luulen että Kulosaari kerää Itä-Helsingin huiput metron varrelta. Sivistyksen segregaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikös se Suomen paras lukio oo yleensä ollut muualla, ei Helsingissä? Ja jos Viitasaarella on hyvät opettajat, niin hyvähän tuo vaan on.

Paras lukio on usein todella pieni lukio, jossa on sattumalta 1-5 henkilöä saanut L:n paperit. Nostaa silloin koko lukion tilastoykköseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikös se Suomen paras lukio oo yleensä ollut muualla, ei Helsingissä? Ja jos Viitasaarella on hyvät opettajat, niin hyvähän tuo vaan on.

Juu, Espoossa muutamana vuonna. Kyllä ne oarhaat lukiot on Helsingissä.

En kyllä ymmärrä miten KSYK muka on eliittikoulu. Erinomainne koulu se on mutta ihan tavallisista perheistä sinne nuoret tulee.

Luulen että Kulosaari kerää Itä-Helsingin huiput metron varrelta. Sivistyksen segregaatiota.

Sinne tulee oppilaita erittäin laajalta alueelta jo yläkouluun. Ja metro kuljettaa heitä myös toiseen suuntaan, Espoosta ja muualta Helsingistä.

Mun lapsi kävi siellä yläkoulun mutta meni keskustaan lukioon koska tonne oli matkaa vain 6 kilsaa ja keskustaan sai ilmaisen matkalipun.😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikös se Suomen paras lukio oo yleensä ollut muualla, ei Helsingissä? Ja jos Viitasaarella on hyvät opettajat, niin hyvähän tuo vaan on.

Paras lukio on usein todella pieni lukio, jossa on sattumalta 1-5 henkilöä saanut L:n paperit. Nostaa silloin koko lukion tilastoykköseksi.

Ei ole. Se on vain se naurettava säälitilasto jota STT ylläpitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.

Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.

Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).

Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.

Lukio on yleissivistävä koulu.

Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.

Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.

Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.

Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).

Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.

Lukio on yleissivistävä koulu.

Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.

Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.

Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.

Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.

Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).

Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.

Lukio on yleissivistävä koulu.

Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.

Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.

Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?

Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.

Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.

Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).

Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.

Lukio on yleissivistävä koulu.

Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.

Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.

Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?

Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.

Jos se on yhdentekevää eikä kiinnosta sinua lainkaan miksi edes olet koko ketjussa???

Vierailija kirjoitti:

Miksi oppilas, jonka lukuinto vastaa keskiarvoa 5,25, menee lukioon?

Hänen on ollut pakko hakea jonnekin ja lähilukio on ollut "helpoin" hakukohde?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.

Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.

Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).

Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.

Lukio on yleissivistävä koulu.

Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.

Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.

Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?

Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.

Jos se on yhdentekevää eikä kiinnosta sinua lainkaan miksi edes olet koko ketjussa???

Pahoitteluni. En ollut tietoinen, että ketju oli tarkoitettu vain yhden, virallisesti hyväksytyn näkökulman omaavia varten. Ehkä väärinymmärrykseni johtuu vallinaisesta koulutuksestani. :p

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viitasaarella selkeästi on vain aloituspaikkoja enemmän kuin lukioon on halukkaita, eli sinne pääsee jokainen hakija. Se "keskiarvoraja" kun on sen viimeisimmän paikan saaneen keskiarvo.

Juurikin näin. Omassa maaseutulukiossa ei ollut keskiarvorajaa ollenkaan. Silloin vielä käytännössä kaikki jäivät kotiseudun lukioon, eli harjonta oppilaissa oli suurta. Aika moni toki heikompi oppilas sitten keskeyttikin ja siirtyi muihin opintoihin, hyvät taas kirjoittivat hyvin ja jatkoivat ihan arvostetuille aloille yliopistoissa. 

Harvassa lukiossa nykyäänkään on keskiarvoraja. Näitä saattaa olla joissain erikoislukioissa (esim joissain urheilulukioissa olen nähnyt vähintään 7,0 vaatimuksen), ja usein näissäkin se yhteisvalinnan tulosten jälkeen ilmoitettu keskiarvoraja on tuota vaadittua reilusti korkeampi.

Todellisuudessa ne julkisuuteen ilmoitetut keskiarvorajat muodostuvat kaikkialla sen perusteella, mikä on alin keskiarvo, jolla lukioon on päästy sisään. Joissain lukioissa se tarkoittaa, että hakijoita jää ilman paikkaa, toisissa lukioissa se tarkoittaa, että paikkoja jää ilman hakijoita.

Vierailija kirjoitti:

Miksi oppilas, jonka lukuinto vastaa keskiarvoa 5,25, menee lukioon?

Oma keskiarvo peruskoulussa oli varmaan tuota luokkaa masennuksen vuoksi. Ala-asteella oli siis ensin hyvä keskiarvo ja siitä se alkoi laskea kuin lehmän häntä. Ongelmia lähdettiin hoitamaan ja myöhemmin hain lukioon, jossa tuota keskiarvoa ei tuijotettu. Loppujen lopuksi olin lukiossa keskivertoa parempi oppilas, kirjoitin hyvät paperit.

Keskiarvo ei kerro ihmisen älykkyydestä tai lukuinnosta välttämättä yhtään mitään.

Vuosi sitten meilläpäin ei päässy amikseen sähköpuolelle alle 8:n keskiarvolla. Siitä oli paikallislehdessä juttukin ja opo selitti sitä sillä että kympin matikan pojat on hoksannu että saavat helpolla ammattitutkinnonkin lukio-opintojen ohessa ja hakevat automaatio- tai sähköasentajan tutkintoon. Sit oli haastateltu jotain teknillisen yliopiston opiskelijaa joka oli tehny noin jo aikaisemmin ja ollu amiksen jälkeen pari vuotta töissä jossain teknologiayrityksessä ja jatkanu siellä yliopisto-opintojen ohellakin. Ei oo tarvinnut opintolainaa kuulemma ottaa ja työnantaja maksaa gradusta. Yritin googlata tuota juttua mut sitä ei löydy enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.

Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.

Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).

Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.

Lukio on yleissivistävä koulu.

Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.

Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.

Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?

Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.

Jos se on yhdentekevää eikä kiinnosta sinua lainkaan miksi edes olet koko ketjussa???

Pahoitteluni. En ollut tietoinen, että ketju oli tarkoitettu vain yhden, virallisesti hyväksytyn näkökulman omaavia varten. Ehkä väärinymmärrykseni johtuu vallinaisesta koulutuksestani. :p

Et ymmärrä lukemaasi. Kysyin miksi jankkaat ketjussa jonka aihe on sinulle yhdentekevä.

Olet säälittävä. 

Olet valinnut trollata muita ihmisiä, vaikka voisit tehdä hyvää yhteiskunnan kannalta. Äitisi on varmasti ylpeä sinusta.