Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS Helsinkiläiseen eliittilukioon vaadittiin 9,69:n keskiarvo, Viitasaarella riitti 5,25
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.
Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.
Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).
Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.
Lukio on yleissivistävä koulu.
Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.
Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.
Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?
Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.
Koulujen arvosanat niin perusopetuksessa kuin ylioppilaskokeessa pakotetaan Gaussin käyrälle koulukohtaisesti. Siis oppilaiden osaamisen arvioinnissa yksittäisen opiskelijan saama arvosana määräytyy osittain sen mukaan kuinka paljon tarvitaan kutakin arvosanaa jotta Gaussin käyrä toteutuu siinä koulussa. Siten koulu jossa on hyviä oppilaita saa saman määrän huippuarvosanoja kuin koulu jossa on huonompia oppilaita. Tällä ei ole mitään tekemistä oppilaiden osaamisen kanssa.
Gaussin käyrää toteutetaan valtakunnallisesti, ei koulukohtaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse menin lukioon, jonne keskiarvo oli tuona vuonna 7,5. Ja sen kyllä huomasi, moni aloittanut jättikin kesken ensimmäisen vuoden jälkeen. Itselläni keskiarvo oli nippa nappa 8. Silti tuo oli hyvä lukio ja minusta tuli ihan menestynyt työelämässä. Olen näin jälkikäteen vain iloinen, että sain viettää stressittömän yläasteajan ja pääsin silti lukioon, kun ei tarvinnut mihinkään eliittipaikkaan pyrkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.
Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.
Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).
Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.
Lukio on yleissivistävä koulu.
Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.
Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.
Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?
Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.
Koulujen arvosanat niin perusopetuksessa kuin ylioppilaskokeessa pakotetaan Gaussin käyrälle koulukohtaisesti. Siis oppilaiden osaamisen arvioinnissa yksittäisen opiskelijan saama arvosana määräytyy osittain sen mukaan kuinka paljon tarvitaan kutakin arvosanaa jotta Gaussin käyrä toteutuu siinä koulussa. Siten koulu jossa on hyviä oppilaita saa saman määrän huippuarvosanoja kuin koulu jossa on huonompia oppilaita. Tällä ei ole mitään tekemistä oppilaiden osaamisen kanssa.
Perusopetuksessa ei käytetä Gaussin käyrää. Sitä ei käytetä enää kaikissa yo-kirjoituksissakaan, koska se vääristäisi tuloksia esim. vähemmän opiskeltujen kielten kokeissa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän kuopuksemme jää lähilukioon, vaikka tuohon kaupunkiin taisi olla keskiarvoraja korkeammalla.
Täällä on hyvät opettajat, pienemmät ryhmät ja parhaat kaverit. Lukuaineiden keskiarvo oli 10. Eli olisi kävellyt sisään tuonne "eliittilukioonkin". Tavallinen poika se on, ei mitään eliittiä.
Vaikea ymmärtää lukuaineiden keskiarvoa 10. Olin aina hyvä koulussa, luokkani 3 parhaan joukossa, mutta englantia lukuun ottamatta ei mulla kymppejä ollut koskaan todistuksessa. Keskiarvo yleensä 8,8 lukuaineissa. Eikö kymppiin pidä olla lähes täydellinen? Hattua nostan kuopuksellenne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.
Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.
Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).
Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.
Lukio on yleissivistävä koulu.
Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.
Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.
Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?
Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.
Koulujen arvosanat niin perusopetuksessa kuin ylioppilaskokeessa pakotetaan Gaussin käyrälle koulukohtaisesti. Siis oppilaiden osaamisen arvioinnissa yksittäisen opiskelijan saama arvosana määräytyy osittain sen mukaan kuinka paljon tarvitaan kutakin arvosanaa jotta Gaussin käyrä toteutuu siinä koulussa. Siten koulu jossa on hyviä oppilaita saa saman määrän huippuarvosanoja kuin koulu jossa on huonompia oppilaita. Tällä ei ole mitään tekemistä oppilaiden osaamisen kanssa.
Gaussin käyrää toteutetaan valtakunnallisesti, ei koulukohtaisesti.
Meinaatko että Suomessa on yhteinen valtakunnallinen lista numeroista joista opettajat voivat varata jokaiselle oppilaalle omansa. Tai että kouluhallitus muuttaa koko maan oppilaiden numerot vastaamaan Gaussin käyrää. Ehei sinä höpönassu.
Gaussin käyrää sovelletaan Suomessa luokka ja koulukohtaisesti. Numerot täsmätään sen mukaan oppilaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kuopuksemme jää lähilukioon, vaikka tuohon kaupunkiin taisi olla keskiarvoraja korkeammalla.
Täällä on hyvät opettajat, pienemmät ryhmät ja parhaat kaverit. Lukuaineiden keskiarvo oli 10. Eli olisi kävellyt sisään tuonne "eliittilukioonkin". Tavallinen poika se on, ei mitään eliittiä.
Vaikea ymmärtää lukuaineiden keskiarvoa 10. Olin aina hyvä koulussa, luokkani 3 parhaan joukossa, mutta englantia lukuun ottamatta ei mulla kymppejä ollut koskaan todistuksessa. Keskiarvo yleensä 8,8 lukuaineissa. Eikö kymppiin pidä olla lähes täydellinen? Hattua nostan kuopuksellenne!
Oman lapseni luokalla oli tyttö, jonka kaikkien aineitten keskiarvo oli 10. Lukuaineet nyt vielä jotenkin käsittää, mutta että ihminen on lahjakas sen lisäksi liikunnassa, musiikissa, kuvataiteissa, käsitöissä, kotitaloudessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oppilas, jonka lukuinto vastaa keskiarvoa 5,25, menee lukioon?
Oma keskiarvo peruskoulussa oli varmaan tuota luokkaa masennuksen vuoksi. Ala-asteella oli siis ensin hyvä keskiarvo ja siitä se alkoi laskea kuin lehmän häntä. Ongelmia lähdettiin hoitamaan ja myöhemmin hain lukioon, jossa tuota keskiarvoa ei tuijotettu. Loppujen lopuksi olin lukiossa keskivertoa parempi oppilas, kirjoitin hyvät paperit.
Keskiarvo ei kerro ihmisen älykkyydestä tai lukuinnosta välttämättä yhtään mitään.
Minull oli suht huonot paperit. Koko kouluajan pärjäsin selkeästi huonommin kuin kaverini. Syyksi oaoittautui hahmotushaasteet ja lukihäiriö. Opiskelen yliopistossa nyt. Edistyn hitaasri, mutta varmasti. Tentit ovat vaikeita, muut suoritukset luonnistuvat. En ole tyhmä, päinvastoin. Prosessoin tietoa eri tavalla, kuin perusoppijat. Keskiarvot wivät todellakaan ole koko rotuus, ja aikamoinen resurssi jäiai käyttämättä, jos ne määrittäisivät kaikkien opiskelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kuopuksemme jää lähilukioon, vaikka tuohon kaupunkiin taisi olla keskiarvoraja korkeammalla.
Täällä on hyvät opettajat, pienemmät ryhmät ja parhaat kaverit. Lukuaineiden keskiarvo oli 10. Eli olisi kävellyt sisään tuonne "eliittilukioonkin". Tavallinen poika se on, ei mitään eliittiä.
Vaikea ymmärtää lukuaineiden keskiarvoa 10. Olin aina hyvä koulussa, luokkani 3 parhaan joukossa, mutta englantia lukuun ottamatta ei mulla kymppejä ollut koskaan todistuksessa. Keskiarvo yleensä 8,8 lukuaineissa. Eikö kymppiin pidä olla lähes täydellinen? Hattua nostan kuopuksellenne!
Oman lapseni luokalla oli tyttö, jonka kaikkien aineitten keskiarvo oli 10. Lukuaineet nyt vielä jotenkin käsittää, mutta että ihminen on lahjakas sen lisäksi liikunnassa, musiikissa, kuvataiteissa, käsitöissä, kotitaloudessa
Noissa tapauksissa voi olla kyse kasautumisilmiöstä. Toki on oikeasti monilahjakkuuksia myös, mutta koulumaailmassa hyvän oppilaan suoritukset helposti arvioidaan yläkanttiin, ja huonon tai keskitasoisen oppilaan yksittäisen aineen arvostelu alakanttiin. Opettajana ikäänkuin sokeutuu hyviin ja myös huonoihin tuloksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.
Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.
Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).
Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.
Lukio on yleissivistävä koulu.
Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.
Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.
Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?
Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.
Koulujen arvosanat niin perusopetuksessa kuin ylioppilaskokeessa pakotetaan Gaussin käyrälle koulukohtaisesti. Siis oppilaiden osaamisen arvioinnissa yksittäisen opiskelijan saama arvosana määräytyy osittain sen mukaan kuinka paljon tarvitaan kutakin arvosanaa jotta Gaussin käyrä toteutuu siinä koulussa. Siten koulu jossa on hyviä oppilaita saa saman määrän huippuarvosanoja kuin koulu jossa on huonompia oppilaita. Tällä ei ole mitään tekemistä oppilaiden osaamisen kanssa.
Gaussin käyrää toteutetaan valtakunnallisesti, ei koulukohtaisesti.
Meinaatko että Suomessa on yhteinen valtakunnallinen lista numeroista joista opettajat voivat varata jokaiselle oppilaalle omansa. Tai että kouluhallitus muuttaa koko maan oppilaiden numerot vastaamaan Gaussin käyrää. Ehei sinä höpönassu.
Gaussin käyrää sovelletaan Suomessa luokka ja koulukohtaisesti. Numerot täsmätään sen mukaan oppilaille.
Sinä väitit että Gaussin käyrää sovelletaan koulukohtaisesti myös ylioppilaskirjoituksissa ja niin ei tietenkään ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kuopuksemme jää lähilukioon, vaikka tuohon kaupunkiin taisi olla keskiarvoraja korkeammalla.
Täällä on hyvät opettajat, pienemmät ryhmät ja parhaat kaverit. Lukuaineiden keskiarvo oli 10. Eli olisi kävellyt sisään tuonne "eliittilukioonkin". Tavallinen poika se on, ei mitään eliittiä.
Vaikea ymmärtää lukuaineiden keskiarvoa 10. Olin aina hyvä koulussa, luokkani 3 parhaan joukossa, mutta englantia lukuun ottamatta ei mulla kymppejä ollut koskaan todistuksessa. Keskiarvo yleensä 8,8 lukuaineissa. Eikö kymppiin pidä olla lähes täydellinen? Hattua nostan kuopuksellenne!
Mun kuopuksella oli yksi ysi, muut kymppejä. Ja hänellä oli kuvispainotus eli neljä ylimääräistä viikkotuntia plus kolme a-kieltä. Jotkut vain on välkkyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioshoppailu on melko huvittavaa, koska sehän on lopulta melko tyhjänpäiväinen väliaske. Lukion tärkein tarkoitus on tarjota lisäaikaa, jotta voi valita oikean alan itselleen.
Ei, vaan lukion tarkoitus on mahdollistaa sille alalle pääseminen. Lukiossa opetetaan valtava määrä yleissivistäviä asioita. Reaaliaineita, matikkaa ja kieliä.
Ylioppilas ja amiksen käynyt on aika eri viivalla jatko-opintojen edessä. Tuskin kukaan päätyy suoraan amiksesta yliopistoon ja vuosien saatossakin vain muutama prosentti lähtee pelkällä amispohjalla yliopistoon. AMK-valinnoissakin ylioppilaalla on etua sekä todistusvalinnassa (enemmän paikkoja tarjolla, riittää vähäisempi koulumenestys) että pääsykoevalinnassa (tilastojen perusteella ylioppilaat saavat kaikista kokeen osa-alueista paremmat pisteet kuin amistaustainen).
Lopulta kuitenkin 95 % lukiossa omaksutusta tiedosta valuu täysin hukkaan. Tai norsun muistilla varustetulla säilyy knoppitietona läpi elämän. Kielitaitoakin omaksuu huomattavasti paremmin esim. vieraskielisen harrastuksen kautta kuin mikään lukio pystyy opettamaan.
Lukio on yleissivistävä koulu.
Koulussa ei opita kielitaitoa vaan lähinnä kielten alkeet.
Tämän vuoksi sen jalustalle nostaminen on käsittämätöntä. Kyseessä on vain pieni välietappi.
Miksi se sitten hiertää sua noin valtavasti?
Miksi se hiertäisi? Totesin vain, että lukiovertailuissa ei ole lopulta järjen hiventäkään.
Koulujen arvosanat niin perusopetuksessa kuin ylioppilaskokeessa pakotetaan Gaussin käyrälle koulukohtaisesti. Siis oppilaiden osaamisen arvioinnissa yksittäisen opiskelijan saama arvosana määräytyy osittain sen mukaan kuinka paljon tarvitaan kutakin arvosanaa jotta Gaussin käyrä toteutuu siinä koulussa. Siten koulu jossa on hyviä oppilaita saa saman määrän huippuarvosanoja kuin koulu jossa on huonompia oppilaita. Tällä ei ole mitään tekemistä oppilaiden osaamisen kanssa.
Gaussin käyrää toteutetaan valtakunnallisesti, ei koulukohtaisesti.
Meinaatko että Suomessa on yhteinen valtakunnallinen lista numeroista joista opettajat voivat varata jokaiselle oppilaalle omansa. Tai että kouluhallitus muuttaa koko maan oppilaiden numerot vastaamaan Gaussin käyrää. Ehei sinä höpönassu.
Gaussin käyrää sovelletaan Suomessa luokka ja koulukohtaisesti. Numerot täsmätään sen mukaan oppilaille.
Meinaan että yo-kirjoituksissa on valtakunnallinen arvostelu.
Gaussin käyrää ei sovelleta kouluissa ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kuopuksemme jää lähilukioon, vaikka tuohon kaupunkiin taisi olla keskiarvoraja korkeammalla.
Täällä on hyvät opettajat, pienemmät ryhmät ja parhaat kaverit. Lukuaineiden keskiarvo oli 10. Eli olisi kävellyt sisään tuonne "eliittilukioonkin". Tavallinen poika se on, ei mitään eliittiä.
Vaikea ymmärtää lukuaineiden keskiarvoa 10. Olin aina hyvä koulussa, luokkani 3 parhaan joukossa, mutta englantia lukuun ottamatta ei mulla kymppejä ollut koskaan todistuksessa. Keskiarvo yleensä 8,8 lukuaineissa. Eikö kymppiin pidä olla lähes täydellinen? Hattua nostan kuopuksellenne!
Oman lapseni luokalla oli tyttö, jonka kaikkien aineitten keskiarvo oli 10. Lukuaineet nyt vielä jotenkin käsittää, mutta että ihminen on lahjakas sen l
Ne joilla on lukuaineissa 10, osaavat käyttäytyä myös taitoaineiden tunnilla vaikkeivat kaikessa olekaan huippulahjakkuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on aika paljon kovempi saavutus jos tuo reilun vitosen keskiarvolla lukioon päässyt läpäisee ylioppilaskirjoitukset kuin että eliittilukion ylioppilas kirjoittaa 7 L:ää.
Mä pääsin aikoinaan 5 ka:lla lukioon Helsingissä:) Vuosi oli -76 ja tuo koulun historian alin hyväksytty ka.
C:n paperit kirjoitin. Opiskelemaan ehdin vasta 30v:na 3 lapsen äitinä. Työelämässä menestynyt hyvin (mm myyntijohtaja, asiantuntija IT-alalla ja travel manager) ja työnhaun palikkatesteissä 5% parheimmiston joukossa! Älystä ei siis ollut kiinni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikös se Suomen paras lukio oo yleensä ollut muualla, ei Helsingissä? Ja jos Viitasaarella on hyvät opettajat, niin hyvähän tuo vaan on.
Ei ole. Muistelet vertailuja joissa on verrattu sitä paljonko oppilaiden arvosanat nousevat kirjoituksissa suhteessa siihen mikä oli sisäänpääsykeskiarvo. Jos sisään pääsee 9.6 keskiarvolla niin ei siinä enää paljon varaa nousuun ole.
Parhaiten siis kyllä edelleen kirjoitetaan muutamissa Helsingin huippuluikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kuopuksemme jää lähilukioon, vaikka tuohon kaupunkiin taisi olla keskiarvoraja korkeammalla.
Täällä on hyvät opettajat, pienemmät ryhmät ja parhaat kaverit. Lukuaineiden keskiarvo oli 10. Eli olisi kävellyt sisään tuonne "eliittilukioonkin". Tavallinen poika se on, ei mitään eliittiä.
Vaikea ymmärtää lukuaineiden keskiarvoa 10. Olin aina hyvä koulussa, luokkani 3 parhaan joukossa, mutta englantia lukuun ottamatta ei mulla kymppejä ollut koskaan todistuksessa. Keskiarvo yleensä 8,8 lukuaineissa. Eikö kymppiin pidä olla lähes täydellinen? Hattua nostan kuopuksellenne!
Oman lapseni luokalla oli tyttö, jonka kaikkien aineitten keskiarvo oli 10. Lukuaineet nyt vielä jotenkin käsittää, mutta että ihminen on lahjakas sen l
Ja aika harva on hyvä sekä kokeissa että tuntiosaamisessa. Yksi omista lapsistani oli luokan paras 9.6 ka:lla mutta tuossa koulussa ei ollut edes tapana antaa kymppejä. Opettajat sanoivat ettei niin täydellistä ihmistä olekaan.
Minkähänlaista olisi opiskella eliittilukiossa?
Lusikalla syötettäviä nää vitosen keskiarvolla lukioon tulevat. Millä ne on houkuteltu sinne? Ilmasilla läppäreillä tms. Ei mitään järkeä. Peruskoulun päättötaidottomuus on huono pohja lukioon. Lukio vaatii pohjia ja oppimistaitoja ja motivaatiota ja paljon omaa työtä. Toivoton savotta myös opettajille.
Vierailija kirjoitti:
9,69 keskari pitää varsin hyvin N E E K E R I T muualla.
Esim. Ressun lukiossa on varsin paljon muualta kotoisin olevia. Sinua ja kavereitasi siellä ei sitä vastoin ole näkynyt.
Christiiina kirjoitti:
Minkähänlaista olisi opiskella eliittilukiossa?
Mun tytär kävi Etiksen ja viihtyi hyvin. Paljon ylimääräisiä kieliä, kursseja ja opintomatkoja. Helppoa opiskelua kun kaikki oli motivoituneita eikä ollut häirköitä
56
Alue: Aihe vapaa
Koulujen arvosanat niin perusopetuksessa kuin ylioppilaskokeessa pakotetaan Gaussin käyrälle koulukohtaisesti. Siis oppilaiden osaamisen arvioinnissa yksittäisen opiskelijan saama arvosana määräytyy osittain sen mukaan kuinka paljon tarvitaan kutakin arvosanaa jotta Gaussin käyrä toteutuu siinä koulussa. Siten koulu jossa on hyviä oppilaita saa saman määrän huippuarvosanoja kuin koulu jossa on huonompia oppilaita. Tällä ei ole mitään tekemistä oppilaiden osaamisen kanssa.