Onko muita jotka ei osaa päättää koirarotua? Haluaisimme pienehkön seurakoiran mutta kaikki seurakoirarodut tuntuvat olevan järkyttävän sairaita :( On lyttykuonoja, tappijalkoja, selkäsairauksia, polvivikoja, sisäsiisteysongelmia, pahoja allergioita ....

Vierailija kirjoitti:

Mä suosittelen kääpiöpinseriä! Ihan super seurallinen ja vähän sairauksia. Ei tuu muiden koirien kanssa toimeen, mutta ihmisiä rakastaa.

Todella paljon silmäongelmia, huonot polvet, epilepsiaa, hammasongelmia, Legg-Perthesin tautia (reisiluun pää mene kuolioon) ja allergioita.

Lisäksi osalla on käsittämättömän heikkoja hermorakenteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jack Russell terve rotu. On pieni mutta jaksaa touhuta paljon. Tarvitsee liikuntaa ja älykkäänä koirarotuna myös muuta aktivointia. Ihan huippu pienien koirien kokoluokassa.

Luonteen kanssa niin ja näin. Ei ikinä lapsiperheeseen. Tosi monesti sanotaan "No lapset sitten vain täytyy opettaa käyttäytymään Russelin kanssa" No voi jee! Koirat yleensä pärjäävät lasten kanssa ilman mitään erillistä lapsien koulutusta. En tiedä varmaan yhtä terävää koirarotua kuin Jackrusselit ovat. Itse en siedä koirassa terävyyttä ollenkaan, joten siitä kannattaa olla tietoinen, jos sitä rotua miettii.

Paljon nähnyt russeleita, jotka ampuvat toiseen koiraan kiinni varoittamatta. Tosi kivoja seuralaisia koirapuistoissa... Samaa on kohdistunut myös lapsiin, "kun tämä meidän kaveri ei ole tottunut lapsiin". 

Minä en ymmärrä ihmisiä jotka vie aggressiivisuuteen taipuvaisen koiran koirapuistoon. Meidän koira on vähän haastava muitten koirien kanssa, ei siedä useimpia uroksia ainakaan, joten ei viedä koirapuistoon (paitsi jos se on tyhjä) tai anneta nuuskia tuntemattomia koiria kesken lenkin. Paljon helpompaa ja mukavampaa kaikille niin. Tiettyjä tuttuja koiria voidaan joskus tervehtiä.

Surullista eläinrääkkäystä koirien jalostus, tuotanto ja jopa lemmikkinä pito.

Täällä on jotkut ehdottaneet villakoiria. Eikös niillä ole valtavasti sisäsiisteysongelmia ja muutenkin kaikkia sairauksia? Ja osa pienimmistä ihan hermoheikkoja tärisijöitä ja salapurijoita? Trimmaajamme ja eläinlääkärimme mukaan pienet villakoirat ovat yksi roduista joitten kanssa pitää varoa käsiään. Tosin lisäsivät kumpikin että eivät ole varmoja onko kyse hermostosta vai huonosta kasvstuksesta ja koulutuksesta.

Ehkä vähän suurempi koko olisi tosiaan parempi. Lähes kaikilla kääpiöroduilla tuppaa vissiin olla sisäsiisteydenkin kanssa vähän niin ja näin.

Vierailija kirjoitti:

Tiibetinterrieri

Joo hankkikaa se, ja varautukaa jatkuvaan turkin hoitoon.

On se kyllä hyväluontoinen ja kiltti koira, itse asiassa sellainen, että säilyttää lapsellisuutensa loppuun asti. Siis sellainen ei niin terävä. Mutta ihana lölliäinen.

Mutta se turkki! Muodostaa koko ajan takkua varsinkin taipeisiin ja koirahan kärsii siitä. Meillä tehtiin niin, että leikattiin turkki säännöllisesti lyhyeksi. Vähän helpotti, mutta turkki takkuuntuu lyhyenäkin. Ja sitten se ei ole sen näköinen, kuin pitäisi, turkinhan kuuluu kasvaa niin pitkäksi kuin se kasvaa eli maahan asti.

Ja karvoja sitten kotona kaikkialla.

Mutta lämmöllä muistelen rakasta ystävääni kaikesta huolimatta. Toista samaa rotua en enää ota.

Paras valinta - väittäisin -. on cairnterrieri. Se on luokiteltu yhdeksi terveimmäksi koiraroduksi.

Ja karvaa ei lähde!

Kiva ja uskomattoman söpö koira. Oppivainen ja ainakin kaikki meidän cairnit aina olleet lapsirakkaita, viisaita ja kilttejä. Tietyssä turkin kasvuvaiheessa (siis trimmauksen jälkeen) muistuttaa pientä karhunpentua.

Olen kyllä kuullut, että corgitkin olisi aika terveitä rotuja.

79, minä ainakin olen kouluttanut ja ulkoiluttanut koiria jo melkein kuudenkymmenen vuoden ajan, ja tiedän hyvin mitä on lähteä koiraa ulkoiluttamaan sairaana ja vesisateessa :) Koiran pito vaatii todellakin valtavasti sitoutumista, aikaa, työtä ja rahaakin, mutta vastapainoksi se myös antaa paljon. Ensimmäistä koiraa hankkivien kannattaa opiskella etukäteen koirien koulutusta kirjoista osallistua kursseille.

Nyt haussa pienempikokoinen seuralainen, mutta rodun valinta tuntuu ihan hurjan vaikealta. Ja pakko sanoa että ovat rodutkin muuttuneet. 50 vuotta sitten esimerkiksi mopsi ei ollut yhtä lytty kuin nykyään ja se jaksoi juosta ja leikkiä. Samoin peke. Nykyään niitä rotuja ei voi kertakaikkiaan kuvitellakaan ottavansa. Jalostuksessa ja näyttelyissä on suosittu äärimuotoja ja siinä tulos.

Vierailija kirjoitti:

Jack Russell terve rotu. On pieni mutta jaksaa touhuta paljon. Tarvitsee liikuntaa ja älykkäänä koirarotuna myös muuta aktivointia. Ihan huippu pienien koirien kokoluokassa.

Tappijalkainen eli kondrodystrofinen rotu, josta johtuen paljon eturaajojen ja selän välilevyjen ongelmia, kuten mäykyilläkin. Lisäksi patella luksaatiota, paljon erilaisia silmäsairauksia, Legg-Perthes, verisuonitulehduksia, epilepsiaa, allergioita, iho-ongelmia, kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Ei voi sanoa terveeksi roduksi.

Seurakoirista on tullut järkyttävän kalliita. Esimerkiksi sheltin hinta on noussut 3 vuodessa jopa 500 euroa.

Seurakoirat tuntuvat olevan paljon sairaana. Omanikin.

Tämä viides koira on käyttökelvoton kettuterrieri. Todella koiramainen ja aktiivinen, ei helppo. Mutta terve kuin pukki. Ei kerää hammaskiveä, ei vatsaflunssia kuten shelteillä, ei kerta kaikkiaan edes haisevaa hengitystä! Näpsäkkä tyttö, tosin vaatii pitkät metsälenkit energian purkamiseen ja liikaa ei voi lelliä, koska muuten siitä tulee mustasukkainen ihmisestä. Mutta ihan huipputessu! Taidan olla jatkossa terrieri-ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on Kooikerhondje, kriteerinä oli juurikin terve rotu ja pienehkö koko. Koira on nyt jo 10v ja aina ollut tosi terve. Toki joillain yksilöillä ongelmia on, mutta niin on kaikilla roduilla. Tämä on meidän yksilö on myös kaikin puolin helppo muutenkin, rauhallinen sisällä eikä hypi seinille vaikka saisi joskus vähemmän lenkkiä, mutta innostuu kyllä touhuamaan ja leikkimään.

Koikkerit aloittivat juuri roturisteytykset heikon terveyden takia?

Corgeilla on kondrodysplasinen ja kondrodystrofinen rakenne myös ja paljon nivel- ja luusto-ongelmia. Muusta sairaustilanteesta en tiedä. Mutta on perhanan raskasta kun 1-2-3 -vuotias koira on kropaltaan täysin sökö ja joutuu hautaan.

Vierailija kirjoitti:

Havannankoira! Omamme trimmaamme aina lyhytkarvaiseksi ja tästä rodusta ei lähde lainkaan karvaa.

No eihän trimmattavilta koirilta karvaa lähdekään, siksihän se juuri pitääkin trimmata, ettei kasva liian pitkäksi ja koirasta tule räsyisen näköistä.

Ei-trimmattavat rodut pudottaa itse karvansa tietyin välein, jotkut kyllä tuntuu tekevän sitä kaiken aikaa.

Havanna on minusta liiankin pieni. Kissakin on sitä isompi. Mutta makunsa jokaisella.

Vierailija kirjoitti:

Villakoira?

En ole tavannut vielä yhtäkään tervettä villakoiraa. Aivan älyttömästi allergioita ja mahavaivoja.

Missä seurakoiraroduissa on tehty roturisteytyksiä?

Pinseri voi olla liian suuri teille.

Lunnikoirien risteytys projekti on aloitettu. Sopisiko teille pieni lunnikoiranpuolikas? Sillä olisi terveempi perimä ja varmasti tunnollinen kasvattaja.

Mitähän muita niitä oli. En muista.

Vierailija kirjoitti:

Missä seurakoiraroduissa on tehty roturisteytyksiä?

Pinseri voi olla liian suuri teille.

Lunnikoirien risteytys projekti on aloitettu. Sopisiko teille pieni lunnikoiranpuolikas? Sillä olisi terveempi perimä ja varmasti tunnollinen kasvattaja.

Mitähän muita niitä oli. En muista.

Suunniteltu, virallinen risteytys olisi kaiketi yksi parhaista vaihtoehdoista. Kokenut kasvattaja, kaikki peittyvästi periytyvät sairaudet eliminoituna, tutkitut vanhemmat, jonkinlainen näkemys pennun rotuominaisuuksista.

Länsigöötanmaanpystykorva.

Omat vaivansa näilläkin tosin on, mutta rakenne ei niin äärimmäinen kuin corgeilla.

Tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran suosio tuntuu olevan nyt noususuunnassa.

Suosittelen rescue -koiraa. Mihin tarvitsette rotukoiraa?

koirasusi. tai karvaton husky. kissa on kylla paras.

Vierailija kirjoitti:

Missä seurakoiraroduissa on tehty roturisteytyksiä?

Pinseri voi olla liian suuri teille.

Lunnikoirien risteytys projekti on aloitettu. Sopisiko teille pieni lunnikoiranpuolikas? Sillä olisi terveempi perimä ja varmasti tunnollinen kasvattaja.

Mitähän muita niitä oli. En muista.

Seurakoirista cavaliereilla on ainakin tulossa (en ole varma onko jo syntyneitä), ranskanbulldogeilla ja kromfohrländereillä.

Vierailija kirjoitti:

Koirat ovat turhia ja ärsyttäviä. 15 vuotta saat viedä rakkia paskalenkille kolme kertaa päivässä. Parasta olla ottamatta koko eläintä ja lopettaa moinen turhan pentutuotannon tukeminen.

No voi voi! Mulla on ollut aina koira tai useampiakin yhtäaikaa. Myös lapsuudenkodissani oli.

Ja olen jo yli 70 v. Koko elämäni ajan olen siis tehnyt metsälenkkejä koirieni kanssa, ja hyötynyt siitä siis itsekin. En vaan ole pystynyt elämään ilman koiraa. Ja mies on samaa lajia. Meidän kotona pitää asua vähintään yksi koira.

Nyt alkaa nykyinenkin koiramme olla

jo vanha ja

pelkäämme sen menettämistä, tosin on se vielä ihan terve.

Mutta mitä teemme sitten kun sitä ei enää ole?

Kai sitä pitää ryhtyä neuvottelemaan jälkikasvun kanssa, että voisimmeko vielä ottaa koiran ja he ottaisivat sen sitten vastuulleen, jos meille jotain tapahtuu.

Ilman koiraa eläminen tuntuu ihan merkityksettömältä.

No, meitäkin vähän vanhemmalta ystäväpariskunnalta kuoli aikuinen lapsi, jolla ei ollut lapsia, mutta koira oli. Ja näidenhän se koira sitten oli otettava, kun se oli vielä niin nuorikin.