Onko muita jotka ei osaa päättää koirarotua? Haluaisimme pienehkön seurakoiran mutta kaikki seurakoirarodut tuntuvat olevan järkyttävän sairaita :( On lyttykuonoja, tappijalkoja, selkäsairauksia, polvivikoja, sisäsiisteysongelmia, pahoja allergioita ....
Ja hirveä määrä kaikkia muitakin sairauksia. Tuntuu ettei monetkaan kasvattajat piittaa muusta kuin rahasta, viis sairauksista. Eivätkä sekarotuiset ole tutkimusten mukaan yhtään sen terveempiä, periväthän ne samat sairausgeenit vanhemmiltaan. Lisäksi niitten pentutehtailua on ihan mahdotonta valvoa mitenkään.
Miten koiramaailma on mennyt tälläiseksi ? :( :(
Kommentit (352)
Vierailija kirjoitti:
Sisäsiisteysongelma= Pieni koira-> pieni rakko. Kannattaa ymmärtää vähän enemmän, ennen kuin sitä koiraa hankkii.
Niinhän sitä luulisi, kunnes tajuaa että on kokonaisia samankokoisia rotuja, joilla ei ole mitään ongelmaa sisäsiisteydessä.
Esim. Kiinanharjakoira vs. sheltti.
Kääpiöpinseri vs russeli.
Tietysti rotu voi olla niin pilalla, ettei niiden ole fysiologisesti mahdollista pidättää virtsaa. Kuulostaa huolestuttavalta.
Manchesterin terrieri ja whippet voisi olla varteenotettavia vaihtoehtoja. Erittäin kivoja rotuja ja aika pitkäikäisiä.
Koirat on toki ihania, mutta koiran pitämisessä on niin paljon eettisiä ongelmia, että olen päättänyt olla ottamatta enää uutta koiraa.
- nämä puheenaiheena olevat jalostusongelmat
- se että koirille syötetään lihaa, jonka tuottaminen ei ole eettisesti ja ympäristönäkökulmista ongelmatonta
- se, millaiset olosuhteet koiralle voi tarjota. Jos esim kaikki perheenjäsenet ovat päivät töissä, koulussa, päiväkodissa, koira on joka päivä pitkiä aikoja yksin ja laumaeläimenä kärsii siitä
Suosittelen miettimään näitäkin näkökohtia.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa staffordshirenbullterrieri. Erittäin ihmisrakas rotu, eikä kovin iso. Vaatii vaan puuhaa ja aktiviteettia.
Ja sekarotuiset on monesti terveempiä, koska geenipooli on laaja.
Niitä on pieniäkin. Suosittelen.
Et siis halua tappijalkaa? Meinasin ehdottaa mäyräkoiraa. Oikeasti terve rotu. Selkäongelmia liioitellaan, meillä jo toinen mäykky menossa ja heinäkuussa tulossa kolmas. Ikinä ei ole tarvinnut käyttää lääkärissä kuin rokotuksilla. Pidän perusterveenä hyvin helppona rotuna. Itse en ole mitenkään aktiivinen omistaja, lenkillä käydään ja siinä se. Mukavia kainaloisia ovat. Mutta ymmärrän jos pitkä selkäiset tappijalat ei miellytä, ei niistä kaikki tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa noitten sekarotuisten kasvattajista pystyisi tietää varmasti sen etteivät ole mitään joka juoksusta sisaruksia tai äiti/poika pareja pennuttavia rahan ahnehtijoita. Ja kunpa pentujen vanhemmilla olisi edes tavallisimmat terveystutkimukset tehtynä. Silloin ottaisin sekarotuisen oikein mielelläni!
Useimmiten sekarotuiset koirat ovat ns vahinkopentuja jossa narttu on päässyt kylään naapurin uroksen luokse tai toisinpäin. Koirat ovat siis ihan itse päättäneet että nyt on syyte lisääntyä eikä ihmisen toiminta ole vaikuttanut siihen mitenkään. Jos vanhemmat ovat puolestaan keskenään kovinkin erirotuisia, on erittäin pieni todennäköisyys että mikään sairaus periytyy.
Ehkä joskus menneinä vuosikymmeninä, mutta nykyään ihmiset pitää maallakin koiransa enimmäkseen kiinni, varsinkin juoksuiset nartut ja karkailemaan taipuvaiset urokset. Ja toisaalta jotkut on keksinyt tehdä bisnestä niillä sekarotuisilla, joten niitä tarkoituksellisia rotumixejä on tarjolla vaikka ja kuinka.
Tosin ollaan mekin ihan mietitty että meidän koirasta (vähän laiskanpulskea) ja yhden tutun koirasta (adhd) tulisi hyvä mix, ovat eri rotua mutta aika saman tyyppisiä rakenteeltaan ja väriltään. Käytännössä ei tätä kyllä tulla toteuttamaan silti, liian työlästä.
Niin, se koirien kiinnipitohan on ihan lain sanelema asia, maalla niin kuin kaupungissakin. 1.3.-19.8. on ehdoton kiinnipitoaika KAIKILLA paitsi työssä olevilla virkakoirilla ja koulutettavilla lintukoirilla, joita saa pitää irti koulutustilanteessa pellolla tms. avoimella alueella omistajan valvonnassa ja hallinnassa.
Eikä sitä irtipitämistä pesimäajan ulkopuolellakaan suositella. Ensinnäkin toisen maalla koira saa olla irti vain maanomistajan luvalla. Eli jos lähtee oman pihan ulkopuolelle, on laittomilla teillä ja ihmiset nykyään varsin aktiivisesti puuttuvat näiden "karkulaisten" omatoimilenkkeilyyn.
Koiranomistajan tai koiraa harkitsevan olisi syytä tutustua koiranpitoa koskevaan lainsäädäntöön. Näitä "kyllähän maalla voi rekun päästää irti"-vajukkeja on edelleen valitettavan paljon. Ei voi, ellei sulla ole siinä x hehtaaria omaa maata ja tae siitä, että koirasi pysyy rajojen sisäpuolella. Kesällä et saa metsästyslain nojalla pitää irti edes omassa metsässäsi, koska on pesimäaika.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole roduissa sinäsnä, vaan HALUTTOMUUDESSA KARSIA YKSILÖITÄ. Rodun ylläpitö ei toimi, jos kaikki saavat lisääntyä.
Nykymaailman verkottuneessa maailmassa, me tarvitaan kasvattajia, jotka eivät jalosta "vain sillä parhaalla". Tällä hetkellä kun Internetistä seuraamalla pystyy sanomaan, että kenellä se paras on. Geenipoolit ovat hirvittävästi pienentyneet, kun vain huippuja on jalostettu.
Käyttökoirien puolella on paljon merkitystä koetuloksella. Esimerkiksi käyttövalion saaneita jalostetaan edelleen, koska se on merkki hyvistä riistaominaisuuksista ja niitä arvostetaan. Saatetaan unohtaa terveys sekä luonne. Koira näyttää paperilla hyvältä. Sille valitaan sitten toinen paperilla hyvältä näyttävä koira. Saadaan hyviä koiria paperilla. Luonteet saattavat olla mahdottomia ja terveysongelmiakin olla, mutta helppo myydä, koska näyttöjä löytyy.
EH:n saanut, hyväluonteinen, loistava metsästyskaveri, terve ja ns. hyvä äiti voi olla perimän ja jalostuksen kannalta todella hyvä vaihtoehto. Ihmiset eivät jalosta näitä, koska ajattelevat näyttelytuloksen ja koetuloksen puuttumisen vaikeuttavan myyntiä. Vain valiot saavat lisääntyä. Tämä aiheuttaa sukujen sammumisia ja ongelmia tulevaisuudessa. Ja mikä on tärkeintä huomata: geenipoolin pienentymistä sekä terveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Koira kannattaa lähtökohtaisesti valita rodulle ominaisten luonteenpiirteiden mukaan. Terveydestä ei ole takeita, ellei sopivan yksilön löytämisen eteen ole valmis tekemään työtä ja maksamaan hyvästä yksilöstä enemmän.
AP LUE YLLÄOLEVA LAINAUS! Tässä ketjussa on suositeltu mm. huskya ja suomenpystykorvaa ja molemmat rodut ovat täysin vääriä seurakoiriksi. Husky on vetokoira, todella aktiivinen ja se todellaankin tarvitsee sitä vetämistä reen edessä. Pystykorva sensijaan metsästyskoira, ja niitä ei onneksi edes myydä seurakoiriksi (muuta kuin kodinvaihtajina aikuisella iällä jos ei ole metsästysviettiä). Pidän kyllä molemmista roduista, en ole niitä lyttäämässä mutta sanon vaan että niin hyvä asia kuin kiinnostuksesi terveyteen onkin, koiran luonne on vielä tärkeämpi. Itselläni on ollut pitkään todella haastavanluontoista rotua ja olen liian paljon nähnyt sitä että ihmiset kiinnostuvat (ja valitettavasti heille jopa myydään näitä) ulkonäön vuoksi ja oletetaan että alkukantainen rotu olisi automaattisesti terve. Terveysongelmia näilläkin on, mutta ennenkaikkea jos se koiran omistaja ei pärjää sen luonteen kanssa, niin elosta tulee todella raskasta. Ihmisiä purraan niin perheessä kuin naapurustossa, osaamattomissa käsissä ongelmakäytökset lisääntyvät.
Mieti ennenkaikkea siitä lähtökohdasta, mitä voit koiralle tarjota, minkälainen perhe sinulla on. Ja ole rehellinen; älä selitä itsellesi että sitten kun koira tulee, alat ulkoilemaan vaan ulkoiletko jo nyt paljon? Onko sinulla pieniä lapsia? Reaktiivinen, terävä koira on sitten huono valinta tälläiseen perheeseen, varsinkin osaamattomalle ihmiselle. Minkälainen asuinympäristö/asumismuoto? Moni sanoo että sillä ei ole merkitystä koska koiraa ei lenkkeilytetä asunnossa, mutta kyllä sekin merkitsee. Ärsykeherkkä koira kuormittuu niistä ärsykkeistä, asuntoon kantautuvista rapun äänistä tai vilkkaasta ihmisvilinästä lenkillä.
Oikean rodun löytäminen ei taatusti ole helppoa, mutta se satsaus kannattaa koska kun on tehnyt pohjatyön kunnolla (myös kunnolliseen kasvattajaan kannattaa panostaa!), niin se arkielo on paljon mukavampaa kuin itselle sopimattoman koiran kanssa. Muista, että eri rodut kehittyivät alunperin erilaisten käyttötarkoitusten perusteella, ja kaikki eivät sovellu puhtaasti seurakoiriksi. Onnea rodun valintaan!! 🌞
Vierailija kirjoitti:
Cairnterrieri
Mä kannatan myös tätä. Meillä ollut kerrostalossa. Sanotaan, että terrierit on räksyttäjiä, mutta ei meidän koirat ole haukkuneet kuin ehkä ovikellolle. Leikkisä ja seurallinen rotu, ei kuitenkaan sellainen jatkuvasti rapsuttamista kerjäävä.
Vierailija kirjoitti:
Rescueissa ja kodinvaihtajissa mietityttää ovatko kovin ongelmaisia luonteeltaan.
Mutta aikuista kodinvaihtajaa olen miettinyt kyllä.
Oon ottanut neljä aikuista koiraa. Jos ei osaa koiraa kasvattaa, voi mennä sormi suuhun pennunkin kanssa.
Seropi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa staffordshirenbullterrieri. Erittäin ihmisrakas rotu, eikä kovin iso. Vaatii vaan puuhaa ja aktiviteettia.
Ja sekarotuiset on monesti terveempiä, koska geenipooli on laaja.
Niitä on pieniäkin. Suosittelen.
Pienet sekarotuiset ovat lähes poikkeuksetta pentutehtailun tulosta. Niiden terveydestä ei ole mitään tietoa edes sillä tehtailijalla, eikä hän piittaa, vaikka toinen pentueen vanhemmista olisi puolirampa tms. Pysykää kaukana näistä, oikeasti!
Tiedän tapauksen, jossa otettiin (ilmeisesti) puhdasrotuinen pikkukoira pentueesta, jota ei oltu rekisteröity (tässä kohtaa pitää soida hälytyskellon lujaa jos puhdasrotuisia kaupataan ilman papereita!). Koiralla paljastui alle vuoden vanhana todella paha nivelrikko joka on ko. rodulla yleistä ja periytyvää.
Mitä tekee koiran omistaja? Miettii pentujen teettämistä tällä koiralla!!! Risteytettynä toiseen yhtä sairaaseen pikkukoirarotuun.
Näiltä h*lvetin v*lopäiltä te sitten ostatte "terveitä" sekarotuisia! Pistää niin vihaksi vieläkin tuo juttu, etten osaa sanoiksi pukea. Miten vastuuton ja itsekäs ihminen voi olla?
Vierailija kirjoitti:
Ota lapinkoira.
Ei ole mitenkään takuuterve rotu enää nykyään. On todella suosittu ja siksi löytyy laidasta laitaan kasvattajia ja koiria.
Jos tätä harkitsee, pitää ainakin ottaa todella tarkasti selvää kasvattajasta ja pentueen suvuista.
Ota kissa. Pieniä, seurallisia ja terveitä enimmäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Perus pystykorvat ovat yleensä terveimmästä päästä, toki ehkä enemmän keskikokoisia rotuja (suomenpystykorva, lapinkoira, samojedi, keeshond, eurasier jne). Kleinit/mittelit ovat pienempiä, mutta siinä kokoluokassa voi olla sisäsiisteys-/polviongelmaa.
ainakin suomenpystykorvaa hankkiessa pitää kyllä olla tarkka, koska joissain linjoissa esiintyy epilepsiaa. pohjanpystykorva on terveempi vastaava vaihtoehto, ja ne soveltuu loistavasti kotikoiriksi jos vietti ei riitä metsästykseen. meillä on metsästyskoiraksi hankittu pohjis, joka päättikin että se haluaa eläköityä muutaman vuoden ikäisenä, ja siitä asti sen päätoiminen tehtävä on ollut löhötä sängyssä ja kerjätä rapsutuksia. tunnen myös pohjiksia, joita ei ikinä olla käytetty metsällä, ja nekin ovat oikein hyviä seurakoiria.
pohjis on näppärän kokoinen, terve, kaunis, kiltti ja älykäs, joten sellainen vois aikuisena kodinvaihtajana olla oikein hyvä vaihtoehto.
Seropi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa staffordshirenbullterrieri. Erittäin ihmisrakas rotu, eikä kovin iso. Vaatii vaan puuhaa ja aktiviteettia.
Ja sekarotuiset on monesti terveempiä, koska geenipooli on laaja.
Niitä on pieniäkin. Suosittelen.
Voi kun tätä virheellistä väitettä ei viljeltäisi enää. Sekarotuisella voi toki olla laajempi geenipooli, mutta sekarotuinen kun tarkoittaa niin laajaa asiaa. Mopsi ranskanbulldoggi ei taatusti ole whippetiä terveempi tai mäyräkoira rottweiler (tälläisenkin olen nähnyt) on niin eri rakenteisista koirista periytynyt, että helposti tulee luusto-ongelmia. Ja osaako joku keltanokka edes tutkituttaa sitä koiraansa - tutkituttamattomuus ei ole yhtäkuin terve. Sen lisäksi on kautta aikain ollut täysin edesvastuuttomia sekoituksia, kuten nyt jo pitkään muodissa olleet pitti/amstaffisekoitukset joita kyllä markkinoidaan "vastuullisiin pysyviin koteihin" ja samaan aikaan on apulat täynnä 1-2 vuotiaita samoja sekoituksia kun ne olikin niin hankalia. Tai sitten näillä teetetään / tulee "vahinkoja" lisää pentuja jolloin rotukomboihin on lisätty vielä epäsopivampia rotuja. Esim terävää belgiä.
Villakoirat ovat yllättävän terve rotu, eikä niitä ole pakko trimmata höhlän näköisiksi. Ovat luonteeltaan kivoja ja rakenteeltaan aika peruskoiria.
Vierailija kirjoitti:
Jos sä terveen koiran haluat, niin sellanen suden mallinen olis aika lähellä tervettä. (ei siis "susikoira")
Itse haluaisin lapinkoiran. Ainoa vain että tosissaan saa lenkittää kyllä, mutta pidän itsekin lenkkeilystä.
Kääpiöpinseri tai Jack russel terrieri.
Rakastavat myös toisia koiria! Kaikkien kanssa pitäisi päästä tutustumaan ja leikkimään.