Mitä peruskoulun ainetta ilman olisit selvinnyt tähänastisesta elämästäsi mainiosti?

Vierailija kirjoitti:

Fysiikka ja Kemia, en todellakaan ole niitä koulun jälkeen tarvinnut.

Et siis koskaan laita ruokaa tai leivo, et katso kelloa, et käytä mitään konetta, et katso ulko- tai sisälämpömittaria, et juo kahvia tai teetä  jne. Oikeasti väitän että tarvitset fysiikkaa ja kemiaakin ihan päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Maantietoa ja uskontoa ei ole oikeastaan tarvinnut.

No kyllä minä olen maantietoa tarvinnut, kun olen suunnitellut reissuja. Säähommia on tullut katsottua ettei minkään taifuunin aikaan matkustele tiettyihin maihin. 

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnilla tapahtuivat pahimmat kiusaamiskokemukseni. Ilman niitä olisin voinut elää. Myös uskonto oli yhtä tyhjän kanssa, ainakin nyt kun tiedän, ettei jumalaa ole.

Tiedät ettei Jumalaa ole? Siinäpä on suuria sanoja. Tiedekin joutuu tyytymään siihen ettei kyseistä asiaa voida todistaa suuntaan tai toiseen.

Ketjun aiheeseen totean että mikään kouluaine ei ole ollut täysin hyödytöntä, mutta omalta osaltani matematiikan opetus on 7. luokan jälkeen ollut hyödytöntä. Prosenttilaskua ja ensimmäisen asteen yhtälöitä on joskus saattanut tarvita, mutta mikä menee sen pidemmälle on yhtä tyhjän kanssa (ellei satu opiskelemaan sillanrakennusinsinööriksi tai rakettisuunnittelijaksi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikkaa, peruslaskutoimituksia lukuunottamatta. En ole tarvinnut yhtälöitä sun muita monimutkaisia laskutoimituksia elämässäni yhtään mihinkään. Enkä kyllä tule loppuelämäni aikana tarvitsemaankaan.

Tämä. Samoin fysiikka ja kemia. En ole kertaakaan tarvinnut yhtä ainoaa kemiallista kaavaa esim. Nämä olisi hyvin voinut olla yksi aine, jota on kurssi tai kaksi pakollisena yläasteella. Sen sijaan yhteiskuntaoppia pitäisi lisätä. Sen on viime vuosina huomannut.

Minä olen miettinyt kemiaa siivotessani. Miten mikäkin aine vaikuttaa mihinkin pintaan. Kloriittia en laita kuumaan veteen jne...

Kotitaloutta, musiikkia, kuvaamataitoa, puukäsitöitä, kotitaloutta, uskontoa, filosofiaa, psykologiaa, terveystietoa

90- luvulla uskonnonopetus oli aika... uskonnollista. Kuviksen tunnit taas samanlaisia, mitä jossain eskarissa, väritellään puuvärikynillä ja vesiväreillä. Jonkun tekniikan opetteleminen vesiväreillä olisi ehkä ollut mielenkiintoisempaa. Nyt kun on katsonut TikTokista videoita, niin osaa verrata.

Kemia oli kivaa mutta en ole sitä tarvinnut. Fysiikasta en muista mitään.

Matematiikka peruslaskutoimituksia lukuunottamatta oli turha samoin fysiikan ja kemian kaavat, käsityö ja yläkoulun kuvistunnit. Ruotsiakaan en oo tarvinnut siinä laajuudessa kuin sitä koulussa opetettiin.

Kuvista, musiikkia, liikuntaa, uskontoa, fysiikkaa, kemiaa

Historia, uskonto, liikunta, yhteiskuntaoppi.

Vierailija kirjoitti:

Historia, uskonto, liikunta, yhteiskuntaoppi.

Huomaa, että EU:n ja maamme päättäjätkin ovat pärjänneet. Ei ymmärretä, miksi, jotkut tekevät, kuten tekevät ja uskotaan kaikki valheet motiiveista. Selitetään, ettei meillä voi käydä niin. Käyttäydytään tökerösti, jos uskaltaudutaan oman maan ulkopuolelle taiedes eri tilanteisiin kuin normaalisti. Sitten, kun homma menee odotetusti perseelleen, kuten kaikki fiksut tiesivät jo etukäteen, ihmetellään, ettei tässä näin pitänyt käydä ja ettei tällaistä voinut ennustaa.

Kuvaamataito. 

Jos olisi tehty jotain muutakin kuin piirretty, siitä olisi voinut olla jotain hyötyäkin. Valitettavasti vaan joka tunti otettiin paperi ja alettiin piirtää.

Mulle on tainnut kaikesta olla hyötyä. Toki en tarvitse esim. fysiikan kaavoja arjessani, mutta kyllä siitä tiettyä hyötyä on, että ymmärtää mitä fysiikka on, mihin sen lait vaikuttavat ja mitä niistä seuraa. Jopa uskonnosta on hyötyä yhteiskunnan ymmärtämisestä. 

Kotitalous. Aina ruuan tekee joko ravintolan kokki tai vaimo :D

Vierailija kirjoitti:

Mulle on tainnut kaikesta olla hyötyä. Toki en tarvitse esim. fysiikan kaavoja arjessani, mutta kyllä siitä tiettyä hyötyä on, että ymmärtää mitä fysiikka on, mihin sen lait vaikuttavat ja mitä niistä seuraa. Jopa uskonnosta on hyötyä yhteiskunnan ymmärtämisestä. 

Tää on ihan totta monet ei ymmärrä kuinka paljon noi kaikki vaikuttaa semmoseen arjen yleissivistykseen. Oli hauska äsken huomata matkalla, että vaikka en oo niin kiinnostunut uskonnoista niin osasin muksuille ensimmäisellä italianreissulla selittää esimerkiksi kulttuurisia juttuja kuinka ne yhdistyy katoliseen uskontoon ja miksi äidit on tärkeitä ja kaikkialla Marian patsaita yms. Tulis idiootti olo jos ei osais teinille selittää miks on joka nurkassa pikku patsas naisesta vauva sylissä sädekehän ympäröimänä. :*D

Uskonto. Siihen käytettiin ihan mahdottoman paljon tunteja. Jos sitä on opetettava, niin 1 tuntia kuukaudessa olisi riittävä määrä hyötyyn nähden. 

Vierailija kirjoitti:

Uskonto. Siihen käytettiin ihan mahdottoman paljon tunteja. Jos sitä on opetettava, niin 1 tuntia kuukaudessa olisi riittävä määrä hyötyyn nähden. 

Uskontojen ymmärtämisen merkitys kasvaa jatkossa, koska uskonnot vaikuttavat niin moneen asiaan maailmanpolitiikasta.

Kaikki muuta paitsi englanti. Se oli ainoa jota oikeasti opin koulussa, kaiken muun olen oppinut muualta. Matikkaa jonkun verran myös koulussa.

Historia, ei mitään muistikuvaa ko.aineesta. Kerran sain jopa 5- numeronvai oliko 4 1/2, silloin kyllä vähän hävetti kun olin niin pihalla. Ei kiinnostanut historiassa mikään ja kaikki opettajat oli aina jotenkin niin väsyneitä. 

Muutoinkin kun miettii niin kaikki muistot liittyy jollain tapaa jhk epäonnistumiseen, joille silloin vaan naurettiin. Hienoa aikaa vaikka toki paineitakin oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnilla tapahtuivat pahimmat kiusaamiskokemukseni. Ilman niitä olisin voinut elää. Myös uskonto oli yhtä tyhjän kanssa, ainakin nyt kun tiedän, ettei jumalaa ole.

Tiedät ettei Jumalaa ole? Siinäpä on suuria sanoja. Tiedekin joutuu tyytymään siihen ettei kyseistä asiaa voida todistaa suuntaan tai toiseen.

Ketjun aiheeseen totean että mikään kouluaine ei ole ollut täysin hyödytöntä, mutta omalta osaltani matematiikan opetus on 7. luokan jälkeen ollut hyödytöntä. Prosenttilaskua ja ensimmäisen asteen yhtälöitä on joskus saattanut tarvita, mutta mikä menee sen pidemmälle on yhtä tyhjän kanssa (ellei satu opiskelemaan sillanrakennusinsinööriksi tai rakettisuunnittelijaksi).

Jopa oli idioottipuhetta. Olemassaolo on havaituksi tai mitatuksi tulemassa. Jumala, siis persoonallinen Jumala erotuksena Spinozan Jumalasta, on olemassa sen jälkeen, kun joku on Jumalan ensin havainnut. 

Prosenttilasku tulee kunnolla vasta 8. ja 9. luokilla ja yhtälöt lukiossa. Yleensä vähä-älyiset ihmiset sanovat, että matematiikka on hyödytöntä. Fiksuimmat ihmiset, kuten minä ja kenties jokin muu, tietää, että matematiikkaa tarvitaan kaikkialla: Insinööritieteissä, lääketieteessä, taloustieteessä, luonnontieteissä, jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnilla tapahtuivat pahimmat kiusaamiskokemukseni. Ilman niitä olisin voinut elää. Myös uskonto oli yhtä tyhjän kanssa, ainakin nyt kun tiedän, ettei jumalaa ole.

Tiedät ettei Jumalaa ole? Siinäpä on suuria sanoja. Tiedekin joutuu tyytymään siihen ettei kyseistä asiaa voida todistaa suuntaan tai toiseen.

Ketjun aiheeseen totean että mikään kouluaine ei ole ollut täysin hyödytöntä, mutta omalta osaltani matematiikan opetus on 7. luokan jälkeen ollut hyödytöntä. Prosenttilaskua ja ensimmäisen asteen yhtälöitä on joskus saattanut tarvita, mutta mikä menee sen pidemmälle on yhtä tyhjän kanssa (ellei satu opiskelemaan sillanrakennusinsinööriksi tai rakettisuunnittelijaksi).

Jopa oli idioottipuhetta. Olemassaolo on havaituksi tai mitatuksi tulemassa. Jumala, siis persoonallinen Jumala erotuksena Spinozan Jumalasta, on olemassa sen jälkeen, kun joku on Jumalan ensin havainnut. 

Prosenttilasku tulee kunnolla vasta 8. ja 9. luokilla ja yhtälöt lukiossa. Yleensä vähä-älyiset ihmiset sanovat, että matematiikka on hyödytöntä. Fiksuimmat ihmiset, kuten minä ja kenties jokin muu, tietää, että matematiikkaa tarvitaan kaikkialla: Insinööritieteissä, lääketieteessä, taloustieteessä, luonnontieteissä, jne. 

Tyhmän ja typerän ihmisen tunnistaa siitä että hän sanoo itseään fiksuksi.