Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten koulu suosii tyttöjä?
14.06.2022 |
Tätä pidetään poikien ja miesten yhtenä syrjäytymisen syynä, mutta en ymmärrä miten. Tytöiltä vaaditaan koulussa tietynlaista käytöstä, ja pojille sallitaan huono käytös, koska "pojat on poikia". Tuossa on mielestäni yhteiskunnallinen asenne, johon pitäisi kiinnittää huomiota, mutta näkisin, että se ei ole pelkästään koululaitoksen ongelma.
Mitä muita syitä siihen on, että koulu suosii tyttöjä?
Keskustellaan fiksusti, koska haluan ihan oikeasti tietää tästä aiheesta enemmän ja kuulla etenkin vanhempien kokemuksia.
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.
On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.
Kyllä se vaan kaikille olisi parempi että se superlahjakas lapsi pääsisi arvoiseensa ja tasoiseensa seuraan, eikä joutuisi rangaistavaksi päivästä toiseen tyhmempiensä taholta. Pitää erottaa se mitä oppilas osaa, ja kuinka hyvä hän on missäkin aineessa siitä että harmittaako lapsi opettajaa noin muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Periaatteessa kyllä. Poliittisella pamfletilla voit kymmenessä sivussa ilmaista sen, mihin Victor Hugo tarvitsi tuhat sivua.
Mutta se, että pidät romaanitaidetta turhana, kertoo enemmän sinusta ja rajoituksistasi kuin taiteenlajista itsestään. Musiikkikin on turhaa amusikaaliselle ihmiselle.
Ja tästä kirjoituksestasi huomaamme ettei ole kirjojen lukeminen sinua ainakaan auttanut ymmärtämään lukemaasi. Ja toisaalta sen, että sinulla on kova hinku vääristellä toisen kirjoittamaa tekstiä mieleisekseen. Ja se kyllä kertoo ehdottomasti enemmän sinusta, ja rajoittuneisuudestasi kuin romaaneista tai minusta.
Sinä väitit, että kuvailut häiritsevät syvärakennetta romaanissa. Sillä osoitit, ettet alkuunkaan tiedä, mikä on syvärakenne. Se on aika huono lähtökohta lähteä syyttämään toisia rajoittuneiksi.
Tuo kaikki on omaa mielikuvitustasi, eikä minun näppäimistöltäni kotoisin, joka vain vahvistaa käsitystä sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Periaatteessa kyllä. Poliittisella pamfletilla voit kymmenessä sivussa ilmaista sen, mihin Victor Hugo tarvitsi tuhat sivua.
Mutta se, että pidät romaanitaidetta turhana, kertoo enemmän sinusta ja rajoituksistasi kuin taiteenlajista itsestään. Musiikkikin on turhaa amusikaaliselle ihmiselle.
Ja tästä kirjoituksestasi huomaamme ettei ole kirjojen lukeminen sinua ainakaan auttanut ymmärtämään lukemaasi. Ja toisaalta sen, että sinulla on kova hinku vääristellä toisen kirjoittamaa tekstiä mieleisekseen. Ja se kyllä kertoo ehdottomasti enemmän sinusta, ja rajoittuneisuudestasi kuin romaaneista tai minusta.
Sinä väitit, että kuvailut häiritsevät syvärakennetta romaanissa. Sillä osoitit, ettet alkuunkaan tiedä, mikä on syvärakenne. Se on aika huono lähtökohta lähteä syyttämään toisia rajoittuneiksi.
Tuo kaikki on omaa mielikuvitustasi, eikä minun näppäimistöltäni kotoisin, joka vain vahvistaa käsitystä sinusta.
Yllä puhutaan sanatarkasti syvärakennetta häiritsevistä kuvailuista. Jos sinä et ole kirjoittanut tuota, sinun ei tarvitse myöskään kommentoida, ettet ole kirjoittanut sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Romaanin syvärakennetta ei voi häiritä, koska se muodostuu kaikista kerrotuista aineksista.
Eli hiusten väristä mm.
Kyllä. Punainen tukka tai vaikkapa musta iho pitää sisällään tiettyjä konnotaatioita. Lukijasta itsestään on kiinni, kuinka hän tätä ainesta luennassaan käyttää. Mutta mikään romaanissa kerrottu ei ole itsessään turhaa tai syvärakennetta häiritsevää, sen enempää kuin maalauksen tai elokuvan yksityiskohdat eivät ole turhia.
Kyllä ne vain suurimmaksi osaksi ovat näkymien luomista lukijan verkkokalvoille. Tietenkään se ei ole turhaa, vaan sehän on juuri sitä sitä romaanilla haetaan. Se ettei kykene mudostamaan kuvia päässään toisen kuvailujen perusteella ei tarkoita sitä ettei ymmärtäisi asioita.
Itse luen tietokirjoja. Paljon.
Vierailija kirjoitti:
Arvosanat annetaan fiilispohjalta, jolloin samalla osaamisella tyttö voi saada 9 ja poika 7 riippuen tuntikäyttäytymisestä.
Mihin tuo väitteesi perustuu? Arvioiminen perustuu nimenomaan oppilaan osaamiseen, jonka hän voi näyttää monella tavalla lukuvuoden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Periaatteessa kyllä. Poliittisella pamfletilla voit kymmenessä sivussa ilmaista sen, mihin Victor Hugo tarvitsi tuhat sivua.
Mutta se, että pidät romaanitaidetta turhana, kertoo enemmän sinusta ja rajoituksistasi kuin taiteenlajista itsestään. Musiikkikin on turhaa amusikaaliselle ihmiselle.
Ja tästä kirjoituksestasi huomaamme ettei ole kirjojen lukeminen sinua ainakaan auttanut ymmärtämään lukemaasi. Ja toisaalta sen, että sinulla on kova hinku vääristellä toisen kirjoittamaa tekstiä mieleisekseen. Ja se kyllä kertoo ehdottomasti enemmän sinusta, ja rajoittuneisuudestasi kuin romaaneista tai minusta.
Sinä väitit, että kuvailut häiritsevät syvärakennetta romaanissa. Sillä osoitit, ettet alkuunkaan tiedä, mikä on syvärakenne. Se on aika huono lähtökohta lähteä syyttämään toisia rajoittuneiksi.
Tuo kaikki on omaa mielikuvitustasi, eikä minun näppäimistöltäni kotoisin, joka vain vahvistaa käsitystä sinusta.
Yllä puhutaan sanatarkasti syvärakennetta häiritsevistä kuvailuista. Jos sinä et ole kirjoittanut tuota, sinun ei tarvitse myöskään kommentoida, ettet ole kirjoittanut sitä.
Ei puhuta, vaan sanotaan että toiset kykenevät ymmärtämään syvärakenteet yhteiskunnassa ilman maalailujakin. En minäkään tarvitse jonkin asian käsittelemiseksi ja ymmärtämiseksi mielikuvien luomista sivukaupalla. Toisten mieliä sellainen kutkuttaa, mutta ei todellakaan kaikkien.
Lukemisen pitäisi avartaa mieltä, mutta taas huomaamme että asia voi olla myös täysin päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Periaatteessa kyllä. Poliittisella pamfletilla voit kymmenessä sivussa ilmaista sen, mihin Victor Hugo tarvitsi tuhat sivua.
Mutta se, että pidät romaanitaidetta turhana, kertoo enemmän sinusta ja rajoituksistasi kuin taiteenlajista itsestään. Musiikkikin on turhaa amusikaaliselle ihmiselle.
Ja tästä kirjoituksestasi huomaamme ettei ole kirjojen lukeminen sinua ainakaan auttanut ymmärtämään lukemaasi. Ja toisaalta sen, että sinulla on kova hinku vääristellä toisen kirjoittamaa tekstiä mieleisekseen. Ja se kyllä kertoo ehdottomasti enemmän sinusta, ja rajoittuneisuudestasi kuin romaaneista tai minusta.
Sinä väitit, että kuvailut häiritsevät syvärakennetta romaanissa. Sillä osoitit, ettet alkuunkaan tiedä, mikä on syvärakenne. Se on aika huono lähtökohta lähteä syyttämään toisia rajoittuneiksi.
Tuo kaikki on omaa mielikuvitustasi, eikä minun näppäimistöltäni kotoisin, joka vain vahvistaa käsitystä sinusta.
Yllä puhutaan sanatarkasti syvärakennetta häiritsevistä kuvailuista. Jos sinä et ole kirjoittanut tuota, sinun ei tarvitse myöskään kommentoida, ettet ole kirjoittanut sitä.
Ei puhuta, vaan sanotaan että toiset kykenevät ymmärtämään syvärakenteet yhteiskunnassa ilman maalailujakin. En minäkään tarvitse jonkin asian käsittelemiseksi ja ymmärtämiseksi mielikuvien luomista sivukaupalla. Toisten mieliä sellainen kutkuttaa, mutta ei todellakaan kaikkien.
Lukemisen pitäisi avartaa mieltä, mutta taas huomaamme että asia voi olla myös täysin päinvastoin.
Mutta yhteiskunnan syvärakenne on aivan eri asia kuin romaanin syvärakenne.
Tämä on vähän sama juttu kuin jos sokea tulisi ylimielisesti kertomaan, ettei tarvitse kuvataidetta, koska pystyy ymmärtämään asiat verbaalisestikin kuvailtuina. Yksilötasolla varmastikin se on totta, muttei se kuitenkaan tyhjentävästi poista kuvataiteen arvoa tai saavutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse miettinyt tätä asiaa paljon.
Kouluhan on tavallaan aika samanlaista kuitenkin edelleen, kuin vaikkapa 1990-luvulla. On toki jotain ilmiöviikkoja yms., mutta oman lapseni aloittaessa koulun pari vuotta sitten, olin todella hämmentynyt miten samanlaista se on! Ollaan luokassa ja opiskellaan. Toki koulurakennus on vanha eikä taivu mihinkään erikoisjuttuihin, mutta siltikin. Karrikoiden, kevätjuhlissa erona on se, että ohjelma heijastetaan videotykillä eikä piirtoheittimellä.
Jo nyt, kolmen vuoden jälkeen siellä on selkeitä asenneongelmia pojilla. Mun lapseni on fiksu ja pärjää, mutta muut pojat mm. naljailee sille hyvistä numeroista ja suhtatuu kouluun jo ala-asteella jonkinlaisena välttämättömänä pahana. Tytöt loistaa ja pärjää kaikki hyvin.
Kyseessä arvostettu koulu, jossa suurin osa oppilaiden vanhemmista on korkeakoulutettua (johtuu alueen hintatasosta). Miten tällaisellakin alueella kouluun suhtaudutaan huomattavasti negatiivisemmin kuin omalla ala-asteella keskellä ei mitään 1990-luvulla? Pojilla on sellasita asennetta, että ne saa tehdä mitä ne haluaa. Ja kyse on tosiaan 9-10 vuotiaista. Osa niistä on sellaisia, että eivät saa tulla meille jos aikuiset eivät ole kotona, koska meno on niin sekopäistä ja aikuista ei kuunnella yhtään. Ja edelleen, vanhempansa tuntuvat olevan ihan fiksua porukkaa, eli en ymmärrä mistä tämä tulee.
Opettajista aikanaan suuri osa oli naisia, ei ollut mitään tukikeinoja paitsi kaikista eniten pihalla oleville joku erityiskoulu. Lapset maanviljelijöiden yms. maaseudun ihmisten lapsia. Mutta ehkä kellään ei ollut sitten lapsesta asti käsitystä, että he ovat jotenkin maailman napa? Omalle lapselle olen yrittänyt opettaa, että muiden huomioon ottaminen on tärkeää ja omat halut ja kiinnostuksen kohteet on joskus laitettava sivuun. Ehkä olen naivi ja hölmö, kun yritän ajatella, että kiltteydelläkin pärjää.
Koulu suosii tyttöjä rakentamalla oppimisympäristöstä ryhmätöitä, mitkä suosivat tyttöjen kykyä manipuloida tiimin jäseniä, muodostamaan erilaisia klikkejä. Pyritään poispäin yksilötasoisesta oppimisesta ryhmätyöskentelyyn, missä tyttöjen paremmat sosiaaliset taidot tulevat enemmän esille. Tytöt ovat enemmän ulospäinsuuntautuneita kuin pojat keskimäärin, ja pojat ovat parempia ratkomaan analyyttisiä ja matemaattisia ongelmia, joita ratkotaan usein keskittymällä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei suosi todellakaan.
Tämä on vain oiva selitys sille, että ennen pojat pärjäsivät paremmin ja nyt taas tytöt. Kun poikien tulokset olivat tyttöjä parempia, syy oli poikien erinomaisuudessa ja mahtavassa matikkapäässä. Kun tytöt alkoivat kiriä ja menivät ohi, syy on naisissa ja tytöissä. Mitäs suosivat tyttöjä.
Miksi tytöt menevät ohi, jos heitä ei suosita? Ei tässä mitään ole voinut mitään merkittävää äo-kuilua syntyä sukupuolten välille.
Ennen suosittiin poikia, siksi pojat pärjäsivät ennen paremmin. Nykyään suositaan tyttöjä, joten nykyään tytöt pärjäävät paremmin.
Koska opettajat on naisia, niin tottakai ne ajaa enemmän omaa sukupuolta olevien etua. Mulla oli ainaki 12 vuoden opintiellä ylioppilaaksi varmaan 80% opettajista naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!Tämä on perinteisesti johtunut naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Uskoisin, että tilanne voi jatkossa muuttua ja yhtenä ajurina tässä muutoksessa on pitkän matematiikan painottaminen lukio-opinnoissa (jota itse kannatan). Yhä useampi tyttö valitsee pitkän matikan ja panostaa siihen, koska sen avulla saa hyvät todistuspisteet. Kun on opiskellut matematiikkaa ja saanut siitä hyviä arvosanoja, kynnys hakeutua teknisille aloille laskee. Näin jatkossa naisten määrä hyväpalkkaisissa korkeakoulutetuissa ammateissa todennäköisesti lisääntyy. Samaan viittaa myös EU:n kiintiökaavailut (joita itse vastustan) sekä monien yritysten oma-aloitteinen halu laajentaa sukupuolijakaumaa päättävissä positioissa. All male panel alkaa olla monella toimialalla jo haitaksi.
Tuohon matematiikan ylikorostamiseen on onneksi tulossa muutos nyt kun yliopistot taas joutuvat miettimään nuo painotukset uudestaan. Opiskelijat ja myös moni meistä lukion opettajista on kritisoinut tuota matematiikan ylivaltaa nyt muutaman vuoden ja muutos on tulossa, enää et tule saamaan eniten pisteitä matematiikasta kun haet opiskelemaan vaikka kirjallisuutta tai muuta ei matemaattista ainetta.
Ei kai muutoksesta ole vielä päätetty mitään. Yliopistot miettivät painotukset uudestaan ja varmasti katsovat miten hyvin matikassa pärjänneet ovat pärjänneet kirjallisuuden opiskelussa. Jos opiskelijavalinta on onnistunut yliopiston kannalta (saavat suoritettua kurssit tavoiteajassa), mitään tuskin tullaan muuttamaan.
Eli siis opiskelijat valitaan yliopistoa varten eikä niin että yliopisto on opiskelijoita varten?
Vierailija kirjoitti:
Koulu suosii tyttöjä rakentamalla oppimisympäristöstä ryhmätöitä, mitkä suosivat tyttöjen kykyä manipuloida tiimin jäseniä, muodostamaan erilaisia klikkejä. Pyritään poispäin yksilötasoisesta oppimisesta ryhmätyöskentelyyn, missä tyttöjen paremmat sosiaaliset taidot tulevat enemmän esille. Tytöt ovat enemmän ulospäinsuuntautuneita kuin pojat keskimäärin, ja pojat ovat parempia ratkomaan analyyttisiä ja matemaattisia ongelmia, joita ratkotaan usein keskittymällä yksin.
Voi pientä. Ryhmätöitä tehdään, koska koulussa opetetaan myös taitoja, joita elämässä tarvitaan yleisesti. Jos sinä olisit ollut töissä, niin tietäisit, että siellä tarvitaan ryhmätyötaitoja. Lisäksi - ryhmätyön periaatteet opetetaan myös koulussa, ja opettaja valvoo niiden tekemistä. Opettajilla on keinot ohjata, että niistä ei toimita, kuten sinä sanot. Huomaa, kyllä, että a) sinulla ei ole kokemusta työelämästä b) olet käynyt koulydi joskus kultausella 80- luvulla. Kommenttisi ei kerro mistään muusta, kuin sinun ajattelutavastasi, jonka kaikki me kyllä tajuamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on aina lukenut paljon ja on tosi kiinnostunut kaikista maailman asioista. Puhuu niistä myös kotona paljon. Ja kummasti molemmat poikamme ovat sitten pärjänneet koulussa tosi hyvin. Keskiarvot paljon yli ysin ja jatkaneet nyt korkeakouluun.
Kyllä se malli varsinkin pojille tulee kotoa ja siltä isältä.
Tai sitten pojillasi / miehelläsi on geenit, jotka mahdollistavat paikallaan istumisen ja lukemisen.
Aika harvalla lienee geenit jotka estäisivät kokonaan paikalla istumisen ja lukemisen. Työpaikoilla näkee aika vähän miehiä jotka eivät pysty istumaan koneen ääressä viittä minuuttia pidempään vaan joiden on pakko pyrähdellä aina välillä juoksuun.
Rauhassa johonkin keskittyminen on myös tottumusasia jota voi kehittää. Ei se riippu vain geeneistä.
Poikien koulumenestykseen vaikuttaa olennaisesti kotiolot, ja nimenomaan isän asennoituminen lukemiseen ja koulunkäyntiin. Jos idä ei arvosta lukemista tai koulun käymistä, niin ei poikakaan tee niin. Turha tästä on opettajia/ koulua syyttää. Naisissa on nykyään enemmän korkeasti koulutettuja kuin miehistä.
Vanha sanonta pitää paikkaansa: "Opetuksesta huolimatta huonot ei opi, ja opetuksesta huolimatta hyvät oppii!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu suosii tyttöjä rakentamalla oppimisympäristöstä ryhmätöitä, mitkä suosivat tyttöjen kykyä manipuloida tiimin jäseniä, muodostamaan erilaisia klikkejä. Pyritään poispäin yksilötasoisesta oppimisesta ryhmätyöskentelyyn, missä tyttöjen paremmat sosiaaliset taidot tulevat enemmän esille. Tytöt ovat enemmän ulospäinsuuntautuneita kuin pojat keskimäärin, ja pojat ovat parempia ratkomaan analyyttisiä ja matemaattisia ongelmia, joita ratkotaan usein keskittymällä yksin.
Voi pientä. Ryhmätöitä tehdään, koska koulussa opetetaan myös taitoja, joita elämässä tarvitaan yleisesti. Jos sinä olisit ollut töissä, niin tietäisit, että siellä tarvitaan ryhmätyötaitoja. Lisäksi - ryhmätyön periaatteet opetetaan myös koulussa, ja opettaja valvoo niiden tekemistä. Opettajilla on keinot ohjata, että niistä ei toimita, kuten sinä sanot. Huomaa, kyllä, että a) sinulla ei ole kokemusta työelämästä b) olet käynyt koulydi joskus kultausella 80- luvulla. Kommenttisi ei kerro mistään muusta, kuin sinun ajattelutavastasi, jonka kaikki me kyllä tajuamme.
Ihan ohis, mutta itsestään puhuminen kuninkaallisessa monikossa ei edusta minkäänlaisia ryhmätyötaitoja, vaan pikemminkin kuuluu trollauksen kliseisiin.
En nyt tiedä kumpaa koulu suosii. Koulu kohtelee tyttöjä ja poikia eri tavalla, tytöille on tiukemmat säännöt. Toisaalta säännöt ovat lapselle hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska opettajat on naisia, niin tottakai ne ajaa enemmän omaa sukupuolta olevien etua. Mulla oli ainaki 12 vuoden opintiellä ylioppilaaksi varmaan 80% opettajista naisia.
Höpöhöpö.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä. Punainen tukka tai vaikkapa musta iho pitää sisällään tiettyjä konnotaatioita. Lukijasta itsestään on kiinni, kuinka hän tätä ainesta luennassaan käyttää. Mutta mikään romaanissa kerrottu ei ole itsessään turhaa tai syvärakennetta häiritsevää, sen enempää kuin maalauksen tai elokuvan yksityiskohdat eivät ole turhia.