Miten koulu suosii tyttöjä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

oppilaat istuvat tunneilla passiivisina ehkä kirjoittaen joitain muistiinpanoja. OPettaja näyttää digimateriaaleista jotain ja kettään ei kiinnosta. oikeaa oppimista ei tapahtu. tytöt jaksavat kiemurrella ne tunnit tylsinä läpi ja pojat taas hölisevät ja pelaavat. koulu on jäänyt ajastaan jälkeen. Oppilaiden pitäisi saada tehdä aivoillaan jotain oiekasti itselleen tärkeää ja näyttää osaamistaan ja tehdä pari ja ryhmätöitä joissa oikeasti täytyy ponnistella.

Pari- ja ryhmätöissä kukaan ei opi yhtään mitään. Niissä yksi käyttää aivojaan minkä käyttää ja suurin osa ei viitsi vaivautua.

Huonosti johdettu ryhmätyö jos näin pääsee tapahtumaan. Opettajana seuraan ryhmien työskentelyä, ja lisäksi ryhmän jäsenet täyttävät itsearvioinnin, johon selostavat, miten osallistuivat ryhmän työskentelyyn. Opettaja voi myös auttaa ryhmää jakamaan työt, jos he eivät sitä osaa.

Tärkeää on myös, että ryhmätöitten aiheet ovat pohtivia ja ratkaistavan ongelman esittäviä, ei vain tiedon keräämistä ja järjestämistä.

Myös ryhmien kokoaminen pitää tehdä taidolla ja vaihdella kokoonpanoja.

Työelämässä ryhmätyötaidot ja esim. kyky ilmaista omia ajatuksiaan ryhmässä muille ovat olennaisia. Entiseen ei ole paluuta, on kehitettävä opetusta tutkivan oppimisen suuntaan. Se pakottaa ajattelemaan, kun vastausta ei voi löytää wikipediasta.

Kohtuullisen monta ryhmätyötä tekeneenä millään tasolla ei ole ensimmäinenkään ryhmätyö ollut edes kaukaisesti tutkivaa oppimista. Näiden tehtävien kehitteleminen nimittäin vaatisi taitoa, jota opettajilta ei löydy . Helpointa kaikille kun ihmisille opetetaan perusasiat suoraan ja sitten ne ajattelee ja tutkii ,jotka viitsivät. Pyörää on opiskelijana turha yrittää keksiä uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.

On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.

Mutta silloin oppiaineen nimen tulisi olla "matematiikka, käytös ja ryhmätyötaidot", eikä "matematiikka".

Nuo pehmeät taidot pitäisi arvioida aina erikseen, koska on positioita, joissa etsitään sitä parasta osaajaa, eikä parasta kaveria ja opea miellyttävää lasta. 

Myös syyt häiriköinnin takia tulisi selvittää, eikä aina kyse ole oppilaan ongelmasta, vaan siitä, että koulu ei ole lapsikuntoinen. Liian isot opetusryhmät (yli 50 lasta --- jopa yli 100), avoimet ympäristöt. Joskus osa oppilaista joutuu pitämään melua peittääkseen sen muun melun ja pysyäkseen järjissään. Sitten taas jossain ydin- tai cyberlabrassa ei tällaista ole, vaan siellä on työrauha ja mahdollisuus keskittyä siihen hommaan, eikä vain rupatella ja auttaa muita.

Nämä lapsinerot jotka kuitenkin häiriköivät ovat kyllä enemmän legendaa kuin todellisuutta. Sellaisia voi olla koulussa ehkä se yksi mutta sitä vastaa sitten ne viisikymmentä oppilasta jotka eivät ole keskimääräistä kummoisempia matikassa ja jotka sen lisäksi eivät jaksa tai halua keskittyä siihen. Miksi kaikkea muuta puuhaavan ja muita häiritsevät oppilaan pitäisi saada sama numero kuin sen joka keskittyy siihen aineeseen?

Tärkeää olisikin, että myös se ei-soft-skill -tyyppi saisi kannustusta ja tunnustusta osaamisestaan. Nyt hänet lytätään 5-6 arvosanalla jonnekin umpikujaan, eikä hän pääse ehkä koskaan kouluttautumaan ja työllistymään, kuten hänellä olisi edellytyksiä.

Osaaminen pitää mennä osaamisen mukaan. Siinä asiassa, mitä mitataan. 

Koska jos mitataan pituutta, ei siinä huomioida verenpainetta tai sitä, oletko kohtelias. Osaamisen mittaamista ei pidä sotkea millään typeryydellä. Työhön sopivuuden testaa sitten työhaastattelussa ja koeaikana työnantaja, sitä ei tarvitse sisällyttää matikan tai fysiikan arvosanaan.

Käytös, tuntiosaaminen, osallistuminen, huolellisuus voisivat kaikki saada oman arvosanansa sitten. Ja niitäkin katsottaisiin, kun haetaan jatko-opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun miettii nyky pojan elämää äiti määrää ja vaatii kotona kun isä on potkittu pellolle, naisopettaja määrää ja vaatii koulussa kun miesopettajat on savustettu pihalle. Pojan elämässä ei ole roolimallia ja kaikki aikuiset kenen kanssa on tekemisissä vain määrää ja vaatii niin onko se ihme kun mikään ei kiinnosta kun missään ei koe itseään arvostetuksi ja hyväksytyksi

Kukaan ei ole savustanut miesopettajia pihalle. Miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Tyypillisesti, jos koulussa on miesopettaja, hän on tai hänestä pian tulee rehtori. Sama myös varhaiskasvatuksen puolella. Näin nekin vähät miehet joita kouluissa ja päiväkodeissa on, suuntautuvat enemmän hallintoon kuin varsinaiseen opetukseen/kasvatukseen. 

Kuka tervejärkinen mies haluaisi työskennellä naisvaltasella alalla jossa juorut ja seläntakana keräily on joka päiväistä toimintaa. Ja siihen vielä lisäksi se naisten hyväksikäyttö kun laitappas miehenä tuo teeppäs miehenä tuo ja noiden perään lisätään joku tekosyy joka liittyy naiseuteen

EIhän se ala olisi naisvaltainen, jos siellä olisi enemmän miehiä. Nyt vaan joukolla opiskelemaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on tyttöjen ja poikien välisissä Pisa-tuloksissa OECD-maiden suurin ero. On älyllisesti epärehellistä yrittää syyllistää suomalaisia poikia tästä.

Pojat nyt vaan ovat keskimäärin tyhmempiä ja kotikasvatuksrella ja kodin arvoilla on suuri vaikutus siihen millaisiksi alisuoriutujiksi pojat kasvatetaan.

Poikien puberteetti osuu noin 1,5 vuotta myöhemmäksi kuin tytöillä ja hormonitoiminta häiritsee enemmän koulunkäyntiä kriittisessä vaiheessa. Mikä tähän olisi ratkaisu? Jättää pojat ala-koulussa pariksi vuodeksi luokalleen vai peräti pistää 6 vuotiaita kolme vuotta kestävään esikouluun

Kyllähän se on poikien ja heidänkasvattajiensa vika , että pojat eivät pärjää pojille räätälöidyssä systeemissä. Tehdäisiinpä koulujärjestelmän me kä tahansa muutos niin tytöt sopeutuvat siihen paremmin.

Tätähän se feminismi on. Kun tytöt ovat kiistatta etuoikeutetussa asemassa, syyllistetään poikia. Kun miehet tai pojat ovat etuoikeutetussa asemassa, tytöt ja naiset ovat uhreja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.

On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.

Mutta silloin oppiaineen nimen tulisi olla "matematiikka, käytös ja ryhmätyötaidot", eikä "matematiikka".

Nuo pehmeät taidot pitäisi arvioida aina erikseen, koska on positioita, joissa etsitään sitä parasta osaajaa, eikä parasta kaveria ja opea miellyttävää lasta. 

Myös syyt häiriköinnin takia tulisi selvittää, eikä aina kyse ole oppilaan ongelmasta, vaan siitä, että koulu ei ole lapsikuntoinen. Liian isot opetusryhmät (yli 50 lasta --- jopa yli 100), avoimet ympäristöt. Joskus osa oppilaista joutuu pitämään melua peittääkseen sen muun melun ja pysyäkseen järjissään. Sitten taas jossain ydin- tai cyberlabrassa ei tällaista ole, vaan siellä on työrauha ja mahdollisuus keskittyä siihen hommaan, eikä vain rupatella ja auttaa muita.

Nämä lapsinerot jotka kuitenkin häiriköivät ovat kyllä enemmän legendaa kuin todellisuutta. Sellaisia voi olla koulussa ehkä se yksi mutta sitä vastaa sitten ne viisikymmentä oppilasta jotka eivät ole keskimääräistä kummoisempia matikassa ja jotka sen lisäksi eivät jaksa tai halua keskittyä siihen. Miksi kaikkea muuta puuhaavan ja muita häiritsevät oppilaan pitäisi saada sama numero kuin sen joka keskittyy siihen aineeseen?

Tärkeää olisikin, että myös se ei-soft-skill -tyyppi saisi kannustusta ja tunnustusta osaamisestaan. Nyt hänet lytätään 5-6 arvosanalla jonnekin umpikujaan, eikä hän pääse ehkä koskaan kouluttautumaan ja työllistymään, kuten hänellä olisi edellytyksiä.

Osaaminen pitää mennä osaamisen mukaan. Siinä asiassa, mitä mitataan. 

Koska jos mitataan pituutta, ei siinä huomioida verenpainetta tai sitä, oletko kohtelias. Osaamisen mittaamista ei pidä sotkea millään typeryydellä. Työhön sopivuuden testaa sitten työhaastattelussa ja koeaikana työnantaja, sitä ei tarvitse sisällyttää matikan tai fysiikan arvosanaan.

Ja sitten kun näin tehtäisiin, syyttäisin kouluja/naisia siitä, että kouluissa ei opeteta ja huomioida näitä soft-skillsejä ja sen takia käytöstavattomat, itsekurittomat ja häiriköivät miehet eivät pääse työelämään.

Koulu suosiu tyttöjä koska tytöt saavat parempia numeroita kokeista kuin pojat.

Jos koulu olisi tasa-arvoinen niin tytöt ja pojat saisivat samoja numeroita keskimäärin.