Lue keskustelun säännöt.
Miten koulu suosii tyttöjä?
14.06.2022 |
Tätä pidetään poikien ja miesten yhtenä syrjäytymisen syynä, mutta en ymmärrä miten. Tytöiltä vaaditaan koulussa tietynlaista käytöstä, ja pojille sallitaan huono käytös, koska "pojat on poikia". Tuossa on mielestäni yhteiskunnallinen asenne, johon pitäisi kiinnittää huomiota, mutta näkisin, että se ei ole pelkästään koululaitoksen ongelma.
Mitä muita syitä siihen on, että koulu suosii tyttöjä?
Keskustellaan fiksusti, koska haluan ihan oikeasti tietää tästä aiheesta enemmän ja kuulla etenkin vanhempien kokemuksia.
Kommentit (286)
Käydäänkö tätä keskustelua missään muissa maissa kuin Suomessa?
Jos pojat pärjäävät maailmanlaajuisesti tyttöjä huonommin, sille on olemassa varmaan jokin syy, jota ei voi johtaa koululaitoksiin, joissa opetus on varsin vaihtelevaa.
Miten minusta jotenkin tuntuu, että aina jos naiset/tytöt pärjäävät jossakin asiassa hyvin, sen on pakko johtua siitä, että miehiä pyritään jotenkin kampittamaan, mutta jos naiset pärjäävät jossakin huonosti, kyse on vain soveltumattomuudesta tietylle alalle. Esimerkkinä nyt naisten urheilu, johon miehet osallistuvat "naisidentiteetillä". Miesten osallistumista naisurheiluun perustellaan sillä, että naisten pitää vain urheilla paremmin, mutta sarjoja ei voi pitää erillään, koska se on "syrjintää" ja epäreilua miehille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvosanat annetaan fiilispohjalta, jolloin samalla osaamisella tyttö voi saada 9 ja poika 7 riippuen tuntikäyttäytymisestä.
Käytös ei vaikuta (tai sen ei ainakaan pitäisi vaikuttaa) aineen arvosanaan. Arvosanaan vaikuttaa osaaminen ja työskentely, käytöksestä saa erillisen arvosanan. Olen itse opettaja yläkoulussa sekä lukiossa, ja annan arvosanan puhtaasti osaamisen perusteella. Jos joku murrosikäinen kutsuu minua vaikka "vatun nuoraksi", sillä ei ole mitään väliä arvosanaa mietittäessä (toki pääsee keskustelemaan rehtorin kanssa käytöksestä).
Mutta voisit halutessasi antaa nuorittelijalle yhden arvosanan huonomman ja perustella sen opsin avulla. Sitten kun kaikki opettajat tekevät näin niin nuorittelijalla onkin yhtä arvosanaa heikompi keskiarvo osaamiseen suhteutettuna. Tämä voi ratkaista sen pääseekö tyyppi hyvään lukioon vai joutuuko jämälukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvosanat annetaan fiilispohjalta, jolloin samalla osaamisella tyttö voi saada 9 ja poika 7 riippuen tuntikäyttäytymisestä.
Käytös ei vaikuta (tai sen ei ainakaan pitäisi vaikuttaa) aineen arvosanaan. Arvosanaan vaikuttaa osaaminen ja työskentely, käytöksestä saa erillisen arvosanan. Olen itse opettaja yläkoulussa sekä lukiossa, ja annan arvosanan puhtaasti osaamisen perusteella. Jos joku murrosikäinen kutsuu minua vaikka "vatun nuoraksi", sillä ei ole mitään väliä arvosanaa mietittäessä (toki pääsee keskustelemaan rehtorin kanssa käytöksestä).
Mutta voisit halutessasi antaa nuorittelijalle yhden arvosanan huonomman ja perustella sen opsin avulla. Sitten kun kaikki opettajat tekevät näin niin nuorittelijalla onkin yhtä arvosanaa heikompi keskiarvo osaamiseen suhteutettuna. Tämä voi ratkaista sen pääseekö tyyppi hyvään lukioon vai joutuuko jämälukioon.
Yleensä ne nuorittelijat ovat myös niitä jotka mölyää, eivät viittaa ja häiritsevät tunnilla eivätkä tee tehtäviä, näin ollen se arvosanan lasku on täysin okei. Itse olen nykyään lukion opettaja (ennen yläkoulu) ja käytöksen numeroa ei enää ole, annan varmasti huonomman arvosanan sellaiselle joka häiritsee opetusta ja muita opiskelijoita, koska eihän se tee silloin hommia.
Vierailija kirjoitti:
Käydäänkö tätä keskustelua missään muissa maissa kuin Suomessa?
Suomi kun on juoma- ja sekoilukulttuurin luvattu maa, joten en ihmettele, ettei tätä ongelmaa ole muissa maissa.
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulu suosii tyttöjä, koska tytöt ovat keskimääräistä rauhallisempia ja sellainen luonteenlaatu soveltuu paremmin koulun penkille. Pojat tulevat akateemisissa taidoissa jäljessä ja tämän viisaat opettajat osaavat ottaa huomioon. Ei tee pojista yhtään huonompia, kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin ja tasapäistää. Ei tästä tarvi rautalankaa sen enempää vääntää.
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!
Tämä on perinteisesti johtunut naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Uskoisin, että tilanne voi jatkossa muuttua ja yhtenä ajurina tässä muutoksessa on pitkän matematiikan painottaminen lukio-opinnoissa (jota itse kannatan). Yhä useampi tyttö valitsee pitkän matikan ja panostaa siihen, koska sen avulla saa hyvät todistuspisteet. Kun on opiskellut matematiikkaa ja saanut siitä hyviä arvosanoja, kynnys hakeutua teknisille aloille laskee. Näin jatkossa naisten määrä hyväpalkkaisissa korkeakoulutetuissa ammateissa todennäköisesti lisääntyy. Samaan viittaa myös EU:n kiintiökaavailut (joita itse vastustan) sekä monien yritysten oma-aloitteinen halu laajentaa sukupuolijakaumaa päättävissä positioissa. All male panel alkaa olla monella toimialalla jo haitaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!Tämä on perinteisesti johtunut naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Uskoisin, että tilanne voi jatkossa muuttua ja yhtenä ajurina tässä muutoksessa on pitkän matematiikan painottaminen lukio-opinnoissa (jota itse kannatan). Yhä useampi tyttö valitsee pitkän matikan ja panostaa siihen, koska sen avulla saa hyvät todistuspisteet. Kun on opiskellut matematiikkaa ja saanut siitä hyviä arvosanoja, kynnys hakeutua teknisille aloille laskee. Näin jatkossa naisten määrä hyväpalkkaisissa korkeakoulutetuissa ammateissa todennäköisesti lisääntyy. Samaan viittaa myös EU:n kiintiökaavailut (joita itse vastustan) sekä monien yritysten oma-aloitteinen halu laajentaa sukupuolijakaumaa päättävissä positioissa. All male panel alkaa olla monella toimialalla jo haitaksi.
Tuohon matematiikan ylikorostamiseen on onneksi tulossa muutos nyt kun yliopistot taas joutuvat miettimään nuo painotukset uudestaan. Opiskelijat ja myös moni meistä lukion opettajista on kritisoinut tuota matematiikan ylivaltaa nyt muutaman vuoden ja muutos on tulossa, enää et tule saamaan eniten pisteitä matematiikasta kun haet opiskelemaan vaikka kirjallisuutta tai muuta ei matemaattista ainetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!Tämä on perinteisesti johtunut naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Uskoisin, että tilanne voi jatkossa muuttua ja yhtenä ajurina tässä muutoksessa on pitkän matematiikan painottaminen lukio-opinnoissa (jota itse kannatan). Yhä useampi tyttö valitsee pitkän matikan ja panostaa siihen, koska sen avulla saa hyvät todistuspisteet. Kun on opiskellut matematiikkaa ja saanut siitä hyviä arvosanoja, kynnys hakeutua teknisille aloille laskee. Näin jatkossa naisten määrä hyväpalkkaisissa korkeakoulutetuissa ammateissa todennäköisesti lisääntyy. Samaan viittaa myös EU:n kiintiökaavailut (joita itse vastustan) sekä monien yritysten oma-aloitteinen halu laajentaa sukupuolijakaumaa päättävissä positioissa. All male panel alkaa olla monella toimialalla jo haitaksi.
Kun naiset ovat kerran niin hyviä koulussa, niin miksi eivät sitten perusta yrityksiä ja ala tienata? Vai onko niin, että koulu sittenkään anna eväitä tähän vaan kasvattaa ns. bytokraatteja, jotka eivät kykene rakentamaan mitään tuottavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käydäänkö tätä keskustelua missään muissa maissa kuin Suomessa?
Jos pojat pärjäävät maailmanlaajuisesti tyttöjä huonommin, sille on olemassa varmaan jokin syy, jota ei voi johtaa koululaitoksiin, joissa opetus on varsin vaihtelevaa.
Miten minusta jotenkin tuntuu, että aina jos naiset/tytöt pärjäävät jossakin asiassa hyvin, sen on pakko johtua siitä, että miehiä pyritään jotenkin kampittamaan, mutta jos naiset pärjäävät jossakin huonosti, kyse on vain soveltumattomuudesta tietylle alalle. Esimerkkinä nyt naisten urheilu, johon miehet osallistuvat "naisidentiteetillä". Miesten osallistumista naisurheiluun perustellaan sillä, että naisten pitää vain urheilla paremmin, mutta sarjoja ei voi pitää erillään, koska se on "syrjintää" ja epäreilua miehille.
Miten niin miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Ei suosi todellakaan.
Tämä on vain oiva selitys sille, että ennen pojat pärjäsivät paremmin ja nyt taas tytöt. Kun poikien tulokset olivat tyttöjä parempia, syy oli poikien erinomaisuudessa ja mahtavassa matikkapäässä. Kun tytöt alkoivat kiriä ja menivät ohi, syy on naisissa ja tytöissä. Mitäs suosivat tyttöjä.
Näin olen itsekin asian nähnyt ja päätellyt. Osa sitten sanoo että pojat kypsyvät hitaammin, ja siksi tytöt pääsevät edelle. Noh, pitäisikö sitten pojat laittaa kouluun vasta 9-vuotiaina, ja täysi-ikäisyydenkin he saavuttaisivat vasta 20-vuotiaana, kun tytöt olisivat sitä jo 18-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!Tämä on perinteisesti johtunut naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Uskoisin, että tilanne voi jatkossa muuttua ja yhtenä ajurina tässä muutoksessa on pitkän matematiikan painottaminen lukio-opinnoissa (jota itse kannatan). Yhä useampi tyttö valitsee pitkän matikan ja panostaa siihen, koska sen avulla saa hyvät todistuspisteet. Kun on opiskellut matematiikkaa ja saanut siitä hyviä arvosanoja, kynnys hakeutua teknisille aloille laskee. Näin jatkossa naisten määrä hyväpalkkaisissa korkeakoulutetuissa ammateissa todennäköisesti lisääntyy. Samaan viittaa myös EU:n kiintiökaavailut (joita itse vastustan) sekä monien yritysten oma-aloitteinen halu laajentaa sukupuolijakaumaa päättävissä positioissa. All male panel alkaa olla monella toimialalla jo haitaksi.
Kun naiset ovat kerran niin hyviä koulussa, niin miksi eivät sitten perusta yrityksiä ja ala tienata? Vai onko niin, että koulu sittenkään anna eväitä tähän vaan kasvattaa ns. bytokraatteja, jotka eivät kykene rakentamaan mitään tuottavaa?
Naisilla on tapana ottaa vähemmän riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!Tämä on perinteisesti johtunut naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Uskoisin, että tilanne voi jatkossa muuttua ja yhtenä ajurina tässä muutoksessa on pitkän matematiikan painottaminen lukio-opinnoissa (jota itse kannatan). Yhä useampi tyttö valitsee pitkän matikan ja panostaa siihen, koska sen avulla saa hyvät todistuspisteet. Kun on opiskellut matematiikkaa ja saanut siitä hyviä arvosanoja, kynnys hakeutua teknisille aloille laskee. Näin jatkossa naisten määrä hyväpalkkaisissa korkeakoulutetuissa ammateissa todennäköisesti lisääntyy. Samaan viittaa myös EU:n kiintiökaavailut (joita itse vastustan) sekä monien yritysten oma-aloitteinen halu laajentaa sukupuolijakaumaa päättävissä positioissa. All male panel alkaa olla monella toimialalla jo haitaksi.
Kun naiset ovat kerran niin hyviä koulussa, niin miksi eivät sitten perusta yrityksiä ja ala tienata? Vai onko niin, että koulu sittenkään anna eväitä tähän vaan kasvattaa ns. bytokraatteja, jotka eivät kykene rakentamaan mitään tuottavaa?
Siinä vaiheessa kun miehet perustavat yrityksiä, naiset perustavat perheitä eli saavat lapsia. Monilla perheellisillä naisilla prioriteetit muuttuvat ja lasten hyvinvointi nousee keskiöön. Miehillä samanlaista muutosta ei perinteisesti ole ollut, vaan perheellisetkin miehet ovat voineet edelleen keskittyä omaan uraansa täysillä. Miehillä on myös keskimäärin enemmän riskinottohalua. Julkisuudessa esiin nousevat ne, joiden riskinotto kannatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Viimeisten vuosikymmenien ajan uudistamista on tehty niin, että sen kuviteltiin hyödyttävän poikia. On vähennetty pulpetissa istumista, jonka kuviteltiin sopivan kilteille tytöille ja lisätty toiminnallisuutta, kokemuksellisuutta ja erilaisia oppimistapoja.
Ilmeisesti tämä onkin suosinut niitä kilttejä tyttöjä, poikien olisi parempi istua tiukassa kurissa pulpetissa.
Tuo toiminnallisuus ja kokemuksellisuus on sellaista pseudoa, ei oikeaa.
Minulla on alkuopetuksessa oleva poika, joka on fiksu ja osaava, mutta paikallaan istuminen ei ole hänen juttu pitkiä aikoja. Hän taas tykkää itsensä haastamisesta, kilpailemisesta, fyysisestä tekemisestä, painimisesta jne. Tuo koulun toiminallisuus on liian pientä ja liian aikuisjohtoista, että se toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Viimeisten vuosikymmenien ajan uudistamista on tehty niin, että sen kuviteltiin hyödyttävän poikia. On vähennetty pulpetissa istumista, jonka kuviteltiin sopivan kilteille tytöille ja lisätty toiminnallisuutta, kokemuksellisuutta ja erilaisia oppimistapoja.
Ilmeisesti tämä onkin suosinut niitä kilttejä tyttöjä, poikien olisi parempi istua tiukassa kurissa pulpetissa.
Tuo toiminnallisuus ja kokemuksellisuus on sellaista pseudoa, ei oikeaa.
Minulla on alkuopetuksessa oleva poika, joka on fiksu ja osaava, mutta paikallaan istuminen ei ole hänen juttu pitkiä aikoja. Hän taas tykkää itsensä haastamisesta, kilpailemisesta, fyysisestä tekemisestä, painimisesta jne. Tuo koulun toiminallisuus on liian pientä ja liian aikuisjohtoista, että se toimisi.
Miksihän tätäkin on alapeukutettu?
Ihan sukupuolesta riippumatta voin sanoa, että minulla on vilkkaampia ja rauhallisempia lapsia. Rauhalliselle koulu sopii usein paremmin, mutta vilkkaat saavat aivan hurjasti aikaan.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.
Vierailija kirjoitti:
Lukutaitoon voi vaikuttaa parhaiten sillä, että vanhempi lukee lapsilleen ja kannustaa lukemaan. Joku yläkoulun ope ei voi sille yhtään mitään, jos isän mielestä lukeminen ei ole tärkeää.
Jos olette oikeasti poikien koulunkäynnistä huolissanne, isät, lukekaa kirjoja, ja viekää poikanne kirjastoon. Jostain syystä Suomessa lukemisesta on tullut naisten harrastus. Muuttakaa se.
minä taasen luulen että geenit määräävät tässäkin. Jos molemmat vanhemmat pitävät lukemisesta, niin luultavasti heidän lapsestaan tulee myös lukija.
Minä olen lukenut omalle lapselleni enemmän, ja pitempään kuin muut. Luin hänelle monesti vielä silloin kun hän oli jo 12-vuotias. Kannustettu on myös, ja kirjastoissa käyty. Lapseni ei lue kirjoja koskaan.
Ei myöskään hänen isänsä lue, eikä omat vanhempani. Minä luen noin kirjan per vuosi, ja yleensä tietokirjoja.
Mieheni lukee paljon, hänen poikansa ei lue, ei vaikka kannustettu ja luettu on. Miehen tyttö ei tee muuta kuin lukee. Näiden lasten äiti ei lue.
Olen sitä mieltä että lukemaan pakottamisella ja sen jalustalle nostamisella on kääntteinen vaikutus. Ne jotka muutenkin rakastavat lukemista paistattelevat omassa erinomaisuudessaan, ja saavat suitsutusta siitä että he nyt vain pitävät lukemisesta. Toinen puoli taas pakkoluetutetaan, ja ihan kuten koululiikunnassakin, niin myös lukemisen kanssa käy niin että "yhtään kirjaa en enää lue kun koulusta pääsen". Ihan sama kuin "ikinä en enää hiihdä kun koulusta pääsen".
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on aina lukenut paljon ja on tosi kiinnostunut kaikista maailman asioista. Puhuu niistä myös kotona paljon. Ja kummasti molemmat poikamme ovat sitten pärjänneet koulussa tosi hyvin. Keskiarvot paljon yli ysin ja jatkaneet nyt korkeakouluun.
Kyllä se malli varsinkin pojille tulee kotoa ja siltä isältä.
Tai sitten pojillasi / miehelläsi on geenit, jotka mahdollistavat paikallaan istumisen ja lukemisen.
Kalikka kalahti jonneen joka ei pärjää mutta naisia on vihattava palavasti.