Lue keskustelun säännöt.
Miten koulu suosii tyttöjä?
14.06.2022 |
Tätä pidetään poikien ja miesten yhtenä syrjäytymisen syynä, mutta en ymmärrä miten. Tytöiltä vaaditaan koulussa tietynlaista käytöstä, ja pojille sallitaan huono käytös, koska "pojat on poikia". Tuossa on mielestäni yhteiskunnallinen asenne, johon pitäisi kiinnittää huomiota, mutta näkisin, että se ei ole pelkästään koululaitoksen ongelma.
Mitä muita syitä siihen on, että koulu suosii tyttöjä?
Keskustellaan fiksusti, koska haluan ihan oikeasti tietää tästä aiheesta enemmän ja kuulla etenkin vanhempien kokemuksia.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.
Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tyttö ja poika. Molemmat yläasteella. Poika on hieman ylimielinen, sanoo, että miehet pärjäävät elämässä muutenkin, joten hänen ei poikana tarvitse panostaa opiskeluun. Pilkkaa opiskelevaa ja hyviä numeroita saavaa ahkeraa siskoaan.
Wow! Tuo kommentti kertoo tyhjentävästi kaiken suomalaisesta työelämästä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!Tämä on perinteisesti johtunut naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Uskoisin, että tilanne voi jatkossa muuttua ja yhtenä ajurina tässä muutoksessa on pitkän matematiikan painottaminen lukio-opinnoissa (jota itse kannatan). Yhä useampi tyttö valitsee pitkän matikan ja panostaa siihen, koska sen avulla saa hyvät todistuspisteet. Kun on opiskellut matematiikkaa ja saanut siitä hyviä arvosanoja, kynnys hakeutua teknisille aloille laskee. Näin jatkossa naisten määrä hyväpalkkaisissa korkeakoulutetuissa ammateissa todennäköisesti lisääntyy. Samaan viittaa myös EU:n kiintiökaavailut (joita itse vastustan) sekä monien yritysten oma-aloitteinen halu laajentaa sukupuolijakaumaa päättävissä positioissa. All male panel alkaa olla monella toimialalla jo haitaksi.
Tuohon matematiikan ylikorostamiseen on onneksi tulossa muutos nyt kun yliopistot taas joutuvat miettimään nuo painotukset uudestaan. Opiskelijat ja myös moni meistä lukion opettajista on kritisoinut tuota matematiikan ylivaltaa nyt muutaman vuoden ja muutos on tulossa, enää et tule saamaan eniten pisteitä matematiikasta kun haet opiskelemaan vaikka kirjallisuutta tai muuta ei matemaattista ainetta.
Ei kai muutoksesta ole vielä päätetty mitään. Yliopistot miettivät painotukset uudestaan ja varmasti katsovat miten hyvin matikassa pärjänneet ovat pärjänneet kirjallisuuden opiskelussa. Jos opiskelijavalinta on onnistunut yliopiston kannalta (saavat suoritettua kurssit tavoiteajassa), mitään tuskin tullaan muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Periaatteessa kyllä. Poliittisella pamfletilla voit kymmenessä sivussa ilmaista sen, mihin Victor Hugo tarvitsi tuhat sivua.
Mutta se, että pidät romaanitaidetta turhana, kertoo enemmän sinusta ja rajoituksistasi kuin taiteenlajista itsestään. Musiikkikin on turhaa amusikaaliselle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Romaanin syvärakennetta ei voi häiritä, koska se muodostuu kaikista kerrotuista aineksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli ainakin ysärillä tytöt oli "luotettavampia" kuin pojat. Esim. kaks tyttöä keksi pelata futista luokassa ja potkas pallon lamppuun ja se lamppu katosta alas. Siinä oli sit kaks poikaa jotka olivat taputtaneet tapahtumalle, niin open paikalle saapuessa toinen tyttö keksi sanoa, että pojat potkas pallon lamppuun ja pojathan sano, että ei muuten oltu, mutta se mitään auttanut ja pojat pääs jälkkään koulun jälkeen. Sen jälkeen toinen pojista otti kotona asiakseen kertoo tilanteen ja tämän äiti valitti koululle tästä, mutta eipä tytöt saaneet mitään sanktiota, koska tytöt "näkivät" tilanteen ja pojat valehtelevat ja heidän on otettava vastuu teoistaan...
Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.
On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numerot jaetaan Gaussin käyrän perusteella. Toisten täytyy saada huonompia numeroita jotta toiset voivat saada parempia. Naisopettajat antavat tytöille parempia numeroita poikien kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Koulumenestyksen sukupuolittuneisuus korreloi suoraan naisopettajien määrän kasvun kanssa. Suurin virhe oli upottaa käytösnumero oppiaineisiin, minkä jälkeen naisopettajat alkoivat antaa tytöille +0,5 numeroa koearvosanaa parempia ainearvosanoja ja pojille -0,5 numeroa huonompia.
Aiheesta tehty tutkimus toteaa, että miesopettajilta samanlaista sukupuolista suosimista ei havaittu. Kun matematiikan kokeet ja äidinkielen aineet anonymisoitiin, pojat ja tytöt saivat keskenään samanlaisia arvosanoja.
Naisopettajat antavat parhaat arvosanat persoonaltaan ja käytökseltään itseään vastaaville lapsille. Koulusta onkin tullut valtava peilileikki, jossa tytöt tekevät kaikkensa vastatakseen heille asetettua esimerkkiä ja pojat ovat jo kauan sitten todenneet, ettei heidän kannata yrittää.
Kyseessä on törkeä rakenteellinen syrjintä. Kun opettajilta itseltään kysyy asiaa, he sanovat että pojat eivät ole yhtä ahkeria kuin tytöt. He ovat sitä mieltä jo ennen kuin ovat nähneet yhtään luokalle tulevaa poikaa.
Paitsi että ei mene noin. Yhtä lailla tytön arvosana pyöristetään alaspäin, jos meluaa tunnilla tai ei koskaan viittaa. Ja noin on ollut jo vuosikymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun ongelma on liika lepsuilu. Oppilailta hyväksytään sekä laiskottelu että erittäin huono käytös. Lepsuilu aiheuttaa pojille enemmän harmia kuin tytöille, sillä tytöt ovat 7-15 vuoden iässä keskimäärin rauhallisempia ja itseohjautuvampia kuin pojat. Tytöt siis pärjäävät paremmin koulun lepsuudesta huolimatta, ei sen ansiosta. Lisäksi monet uudet pedagogiset keinot edellyttävät itseohjautuvuutta eli hyödyttävät keskimäärin enemmän tyttöjä. Itselläni on mielikuva, että pojat pärjäsivät paremmin silloin, kun koulu oli opettajavetoista ja korosti kuria ja auktoriteetteja.
Itse muuttaisin systeemiä siten, että vähennetään itseohjautuvia opiskelumetodeita. Lisäksi tärkeimpiin nivelkohtiin (esim. 2 lk, 6 lk ja 9 lk) otetaan käyttöön standardoitu valtakunnallinen koe, joka on läpäistävä hyväksytysti ennen eteenpäin siirtymistä. Kokeet olisi helppo toteuttaa digitaalisesti siten, että oppilaan henkilöllisyys ei paljastu eikä vaikuta arviointiin. Jos kokeissa testataan vain kaikkein tärkeimpiä taitoja eli äidinkieltä ja matematiikkaa niin voidaan välttää laajempiin tasokokeisiin liittyvät negatiiviset sivuvaikutukset. Valtakunnallinen tasokoe tasa-arvoistaisi opetusta valtakunnallisesti, kun sekä oppilaita että välillisesti myös opettajia arvioitaisiin objektiivisesti samoilla kriteereillä. Se toisi peruskoulun opettajille myös tulosvastuuta.
2 lk lopussa pitää olla mekaaninen lukutaito ja osata helpot peruslaskutoimitukset pienillä luvuilla, 6 lk pitää jo ymmärtää luettua, osata kirjoittaa, osata peruslaskutoimitukset sekä ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun käsitteet. 9 lk lopussa pitää olla hallussa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla pystyy siirtymään toisen asteen opintoihin, mm. ymmärtää isoja numeroita, osata peruslaskutoimituksia murto- ja desimaaliluvuilla, ymmärtää prosenttiluvut, osata ilmaista itsensä kirjallisesti ja ymmärtää tietotekstejä. Jokaisen peruskoulun päättävän on oltava luku- ja laskutaitoinen.
Hyvä idea ja mahdollinen toteuttaa. Saattaisi ehkä lisätä paineita koululaisille kyllä.
Joku silti on negannut tätäkin. Eikö teidän lapset osaa lukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pojilla ja tytöillä voisi olla omat koulunsa?
Tyttöjen koulussa opiskeltaisiin ja poikien koulussa huudettaisiin ja nujakoitaisiin, välillä ehkä opiskeltaisiin, jos joku muistaisi.
Mieluummin niin, että fiksuilla on omat koulunsa ja häirikköoppilailla sitten oma koulunsa, jossa oppivat tavoille.
Kyllä. Tarkkikset takaisin! Tulisi lisää työpaikkoja opettajillekin. Se olisi kannattavaa yhteiskunnallisestikin, mutta eiköhän joku tule tähänkin mutisemaan verorahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taide- ja taitoaineissa, missä ei kokeita pidetä, tyttöjen suosiminen on vielä selkeämpää.
Liikunta on oikeastaan ainoa taitoaine, jossa pojille annetaan kiitettäviä. Kuviksessa, musiikissa ja käsityössä taitaville ja harrastaville pojille arvotaan lottokoneesta se kahdeksikko.
Näin siis meidän lähikoulussamme. Muista kouluista en sano mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaitoon voi vaikuttaa parhaiten sillä, että vanhempi lukee lapsilleen ja kannustaa lukemaan. Joku yläkoulun ope ei voi sille yhtään mitään, jos isän mielestä lukeminen ei ole tärkeää.
Jos olette oikeasti poikien koulunkäynnistä huolissanne, isät, lukekaa kirjoja, ja viekää poikanne kirjastoon. Jostain syystä Suomessa lukemisesta on tullut naisten harrastus. Muuttakaa se.
minä taasen luulen että geenit määräävät tässäkin. Jos molemmat vanhemmat pitävät lukemisesta, niin luultavasti heidän lapsestaan tulee myös lukija.
Minä olen lukenut omalle lapselleni enemmän, ja pitempään kuin muut. Luin hänelle monesti vielä silloin kun hän oli jo 12-vuotias. Kannustettu on myös, ja kirjastoissa käyty. Lapseni ei lue kirjoja koskaan.
Ei myöskään hänen isänsä lue, eikä omat vanhempani. Minä luen noin kirjan per vuosi, ja yleensä tietokirjoja.
Mieheni lukee paljon, hänen poikansa ei lue, ei vaikka kannustettu ja luettu on. Miehen tyttö ei tee muuta kuin lukee. Näiden lasten äiti ei lue.
Olen sitä mieltä että lukemaan pakottamisella ja sen jalustalle nostamisella on kääntteinen vaikutus. Ne jotka muutenkin rakastavat lukemista paistattelevat omassa erinomaisuudessaan, ja saavat suitsutusta siitä että he nyt vain pitävät lukemisesta. Toinen puoli taas pakkoluetutetaan, ja ihan kuten koululiikunnassakin, niin myös lukemisen kanssa käy niin että "yhtään kirjaa en enää lue kun koulusta pääsen". Ihan sama kuin "ikinä en enää hiihdä kun koulusta pääsen".
Minulle on luettu paljon lapsena ja luen aikuisena mielelläni ja paljon. Luin lapselleni paljon pienenä, hän lukee mutta englanninkielisiä kirjoja, katsoo, sarjoja ja pelaa pelejä mutta ei lue suomenkielisiä kirjoja. Hän ja minä elimme nuoruutta erilaisissa yhteiskunnissa. Hänellä (tyttö) on erittäin hyvä mielikuvitus, minä taas pidän historiallisista faktoista enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti täällä ei ole alapeukuttamassa kovin montaa poikien äitiä, jotka eivät selvästikään ole onnistuneet poikiensa kasvatuksessa tai sitten opettavat pojalleen jo lähtökohtaisesti, että ovat tyttöjä huonompia. Minun aikanani 90-luvun alussa terävin kärki oli poikia, tytöt olivat tasaisempia, mutta oli tytöissäkin pari täyttä älykääpiötä, jotka hädin tuskin oppivat lukemaan. Ero noissa koulussa menestyvissä pojissa ja tytöissä oli se, että pojat menestyivät aika pitkälti ilman lukemista.
Minäkin kävin koulua 1990-luvun alussa. Silloin kymppiin riitti, että sai kokeesta kympin eikä kauheasti häiriköinyt. Itsellänikin oli keskiarvo 9,5, vaikka en kauheasti mitään tehnyt enkä myöskään opiskellut.
Nykyään omat poikani saavat kymppejä kokeista, mutta todistuksissa on pelkkiä ysejä. Kymppiin pitäisi olla aktiivinen ja antaa panoksensa yhteisölle. Kokemukseni on, että poikia on aika vaikeaa tällaiseen motivoida.
Suuressa kuvassa tämä saattaa vaikuttaa siltä, että poikien kirkkaimman kärjen oppimistulokset ovat laskeneet. Kuitenkaan kyse ei ole siitä. Edelleen osataan, mutta käytös ja huolellisuus on leivottu oppiaineiden sisään sekä aktiivisuuden vaatimus korostunut.
Mäkin kävin koulua tuohon aikaan, eikä tuo riittänyt kymppiin. Olin hiljainen, ujo tyttö, joka ei uskaltanut vitata. Aina arvosanat pyöristettiin alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Numerot jaetaan Gaussin käyrän perusteella. Toisten täytyy saada huonompia numeroita jotta toiset voivat saada parempia. Naisopettajat antavat tytöille parempia numeroita poikien kustannuksella.
Ei ole pitänyt paikkaansa peruskoulussa enää pitkään aikaan. Arvosanat annetaan vertaamalla osaamista kunkin arvosanan kriteereihin.
Vierailija kirjoitti:
Numerot jaetaan Gaussin käyrän perusteella. Toisten täytyy saada huonompia numeroita jotta toiset voivat saada parempia. Naisopettajat antavat tytöille parempia numeroita poikien kustannuksella.
No ei kyllä anneta.
Kirjoitusten arvosanat annetaan, mutta nyt on kyse peruskoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Periaatteessa kyllä. Poliittisella pamfletilla voit kymmenessä sivussa ilmaista sen, mihin Victor Hugo tarvitsi tuhat sivua.
Mutta se, että pidät romaanitaidetta turhana, kertoo enemmän sinusta ja rajoituksistasi kuin taiteenlajista itsestään. Musiikkikin on turhaa amusikaaliselle ihmiselle.
Ja tästä kirjoituksestasi huomaamme ettei ole kirjojen lukeminen sinua ainakaan auttanut ymmärtämään lukemaasi. Ja toisaalta sen, että sinulla on kova hinku vääristellä toisen kirjoittamaa tekstiä mieleisekseen. Ja se kyllä kertoo ehdottomasti enemmän sinusta, ja rajoittuneisuudestasi kuin romaaneista tai minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Romaanin syvärakennetta ei voi häiritä, koska se muodostuu kaikista kerrotuista aineksista.
Eli hiusten väristä mm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.
Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…
Ja syy on koulussa?
Vaiko sittenkin siinä, että pojat käyttävät kaiken vapaa-aikansa konsoleiden hakkaamiseen eivätkä lue?
Miksi juuri Suomessa on teollisuusmaiden huonoin tilanne? On niissä muissakin maissa pelikonsoleita. Seuraavaksi lihava fem akko varmaan kertoo, että Suomen pojat ovat geneettisesti teollisuusmaiden lahjattomimpia.
Kannustavatko Suomessa isät poikiaan lukemaan ja opiskelemaan poikkeuksellisen vähän? Isältähän pojat eniten mallia ottavat. Olisiko aika alkaa osallistamaan isiä tiukemmin lastensa koulun käyntiin?
Mieheni on lukenut moninkertaisen määrän kirjoja minuun verrattuna. Hänen poikansa taas ei lue yhtään mitään jos ei ole aivan pakko. Mieheni on löytänyt kirjat lapsuudessaan jo, ja sama on tarjottu myös hänen pojalleen. Poika ei silti halua lukea kirjoja. Minä en saa romaaneista irti mitään, koska en pysty mielikuvittelemaan toisen käskystä. En silti ole tyhmä, vaan päinvastoin, keskitasoa älykkäämpi. Minulla vain on osittainen afantasia, joten minulta puuttuvat mielikuvat. Mielikuvitusta sen sijaan on monenkin ihmisen edestä. En kykene muodostamaan romaanien vaatimia mielikuvia "hänen punaruskeat olkapäille ulottuvat hiuksensa värjäytyivät auringonlaskussa kirkkaanpunaiseksi tulimereksi" joo ei, ei vain lähde.
Aika harva romaani taitaa lopulta operoida punaruskeiden olkapäille ulottuvien hiuksien luoman mielikuvan varassa. Kyllä siellä on melkein aina poliittinen tai elämänkatsomuksellinen syvärakenne, jota henkilöhahmojen avulla ilmaistaan.
-ohis.Ja jonka voi kertoa myös elämänkatsomuksellisena tai poliittisena kirjoituksena, eikä sotkea mukaan satoja sivuja syvärakennetta häiritseviä kuvailuja.
Periaatteessa kyllä. Poliittisella pamfletilla voit kymmenessä sivussa ilmaista sen, mihin Victor Hugo tarvitsi tuhat sivua.
Mutta se, että pidät romaanitaidetta turhana, kertoo enemmän sinusta ja rajoituksistasi kuin taiteenlajista itsestään. Musiikkikin on turhaa amusikaaliselle ihmiselle.
Ja tästä kirjoituksestasi huomaamme ettei ole kirjojen lukeminen sinua ainakaan auttanut ymmärtämään lukemaasi. Ja toisaalta sen, että sinulla on kova hinku vääristellä toisen kirjoittamaa tekstiä mieleisekseen. Ja se kyllä kertoo ehdottomasti enemmän sinusta, ja rajoittuneisuudestasi kuin romaaneista tai minusta.
Sinä väitit, että kuvailut häiritsevät syvärakennetta romaanissa. Sillä osoitit, ettet alkuunkaan tiedä, mikä on syvärakenne. Se on aika huono lähtökohta lähteä syyttämään toisia rajoittuneiksi.
Olen eri, mutta olen diagnosoimaton add, ja kertakaikkinen himolukija. Kaikki jää rempalleen kun vain luen.
Pojallani on vahvasti adhd-piirteitä, ja hänkin on himolukija. Lukeminen ei ole vaikeaa, koska siinä saa edetä omaa tahtiaan, koulussa istuminen ja ryhmässä toimiminen on.