Miten koulu suosii tyttöjä?

Jos yläkouluikäisistästä otetaan 2 ryhmää, jossa toisessa on 5 kympin tyttöä ja toisessa 5 kympin poikaa ja nämä ryhmät pistetään tekemään soveltavia tehtäviä tai oikeastaan mitä vain tehtäviä, niin pojat voittavat satavarmasti.

T. Yläkoulun ope minäkin

Vierailija kirjoitti:

Keneltäkään ei sallita huonoa käytöstä. Älä viitsi levittää tuubaa.

Koulu suosii ahkeria sukupuolista riippumatta!

Tämä riippuu ihan opettajasta, millainen persoona hän on. Poikani opettajalla ei itsellään ollut poikia, vaan tyttöjä. Hän tuntui inhoavan poikia, varsinkin sellaisia, jotka sanovat mielipiteensä ja ovat kovaäänisiä eli eivät istu kiltin tytön muottiin. Oman poikani keskiarvo oli 9.8, lukuaineissa kymppi. Stipendi koulumenestyksestä meni kiltille tytölle huonommalla keskiarvolla. Tämän keskiarvon poika tiesi, koska he viestittelevät tytön kanssa. Tässä esimerkki tyttöjen suosimisesta. Sitten on esimerkkejä kyllä opettajista, jotka ovat reiluja ja oikeudenmukaisia kumpaakin sukupuolta kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Näkihän sen korona aikanakin pojilla tulokset paranivat ja tytöillä laskivat etäkoulussa niin oli aivan pakko saada tyttöjä ja tyttöryhmiä auttava lähiopetus takaisin. Pojat pärjäävät paremmin yksin kuin tytöt mutta tyttöjen takia vaaditaan ryhmiä

Nyt tarttis kyllä lähteitä tälle väitteelle. Pojat putosivat peliensä maailmaan ja tulokset olivat entistäkin surkeampia, kun kukaan ei ollut potkimassa persauksille.

Miesopettajat saattavat itsekin olla entisiä rämäpäisiä poikia, jotka tuntevat ehkä enemmän sympatiaa poikia kohtaan. Opettajiksi hakeutuneet tytöthän ovat yleensä koulussa hyvinmenestyneitä, jotka sitten tuntevat sympatiaa kaltaisiaan kohtaan. Näin se ikävä kyllä menee. Aineenopettajissa ehkä variaatiota enemmän, mutta luokanopettajiksi hakeutuneet tytöt ovat yleensä hikareita itsekin.

Vastaus kysymykseen, ei mitenkään. Koulujärjestelmä on kehitetty poikien ehdoilla. Eihän tyttöjä ole juuri koulutettu kuin viimeisen reilun 100 vuotta. Tytöt vaan kasvatetaan pärjäämään ja pojille annetaan liikaa vapautta kasvatuksessa. Ne saa riehua ja vätystellä rauhassa mitä haluaa kun hehheh, pojat on poikia. Lopputulos näkyy Itä-Suomen poikien pisa-tuloksissa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keneltäkään ei sallita huonoa käytöstä. Älä viitsi levittää tuubaa.

Koulu suosii ahkeria sukupuolista riippumatta!

Tämä riippuu ihan opettajasta, millainen persoona hän on. Poikani opettajalla ei itsellään ollut poikia, vaan tyttöjä. Hän tuntui inhoavan poikia, varsinkin sellaisia, jotka sanovat mielipiteensä ja ovat kovaäänisiä eli eivät istu kiltin tytön muottiin. Oman poikani keskiarvo oli 9.8, lukuaineissa kymppi. Stipendi koulumenestyksestä meni kiltille tytölle huonommalla keskiarvolla. Tämän keskiarvon poika tiesi, koska he viestittelevät tytön kanssa. Tässä esimerkki tyttöjen suosimisesta. Sitten on esimerkkejä kyllä opettajista, jotka ovat reiluja ja oikeudenmukaisia kumpaakin sukupuolta kohtaan.

Ja tässä opimme sen, että koulussa ei kannata kenenkään esitellä mielipiteitään silloin kun niitä ei kysytä. Turha vänkääminen häiritsee opetuksen etenemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on aineenope. Kertoi, että stipendit menee usein peruskoulutasolla tytöille, jos on kaksi kympin oppilasta. Hänen mukaansa varsinkin naisopet haluavat palkita tunnollisuudesta ja huolellisuudesta kun hän vähemmistönä haluaisi antaa stipendin sellaiselle, jolla selvästi on eniten oikeaa osaamista ja ajattelukykyä ko. aineessa eikä pelkkää mekaanista "hauki on kala"- osaamista. Stipendin ulkopuolelle saattaa jäädä oppilas, joka menestyy valtakunnallisessa kokeessa eli objektiivisesti mitattuna omaa hyvät taidot. Huolellisuus sitten siivittää huonommat taidot omaavan jopa stipendiin. Se on tietty makuasia mistä halutaan palkita. Ei liene yllätys, että nämä huolelliset ovat tyttöjä ja huolettomammat poikia.

Meidän koulussa palkitaan aina  luokan paras keskiarvo. Aiemmin palkittiin paras tyttö ja paras poika joka luokalta. Sitten kai katsottiin se epätasa-arvoiseksi. Vain yksi luokan paras palkitaan. Tänä vuonna yksi poika sai stipendin, muut olivat tyttöjä. Yritin virittää keskustelua opekunnassa, että entäs jos tämä olisi toisin päin, kaikki palkitut olisivat poikia. Mikä älämölö syntyisikään.

Mietin, huomaavatko pojat tän vinoutuman. kun kevätjuhlassa luettiin stipendin saajien nimet...

Ehdotat siis että jollain luokalla jätettäisiin tasa-arvosyistä oikeasti paras oppilas palkitsematta stipendillä koska stipendejä pitäisi mielestäsi antaa sama määrä tytöille ja pojille? Riippumatta heidän opintomenestyksrstään?

Vierailija kirjoitti:

Sitten nämä oikeasti fiksut pojat ovat niitä, jotka "menestyvät" kun pitää alkaa käyttää omaakin älliä. Sitten siellä moni hanna- Hikari itkee kun ei enää aktiivisuus nosta numeroita eikä päästä edes tentistä läpi kun ollaan yliopistossa. Ja tämä ei tarkoita, että kaikki tytöt olisivat vain hikaroinnilla numeronsa ansainneita tai kaikki pojat luonnostaan fiksuja. Uskallan väittää, että ne pojat jotka peruskoulussa menestyvät hyvin, omaavat keskimäärin suuremman potentiaalin kuin tytöt. Pojat kärsivät huolimattomuudesta enemmän eikä miellyttämisenhalu ole usein niin suurta kuin tytöillä.

Se, että poika on huolimaton ja motivaatio ei riitä, ei ole opettajien tai tyttöjen vika. Se on juuri sen pojan itsensä sekä hänen kasvattajiensa vika kun tarvittavia taitoja ei ole lapsesta lähtien kehitetty. Pojat saavat liian paljon anteeksi riehumista, huolimattomuutta, suunsoittoa jne.

Vierailija kirjoitti:

oppilaat istuvat tunneilla passiivisina ehkä kirjoittaen joitain muistiinpanoja. OPettaja näyttää digimateriaaleista jotain ja kettään ei kiinnosta. oikeaa oppimista ei tapahtu. tytöt jaksavat kiemurrella ne tunnit tylsinä läpi ja pojat taas hölisevät ja pelaavat. koulu on jäänyt ajastaan jälkeen. Oppilaiden pitäisi saada tehdä aivoillaan jotain oiekasti itselleen tärkeää ja näyttää osaamistaan ja tehdä pari ja ryhmätöitä joissa oikeasti täytyy ponnistella.

Pari- ja ryhmätöissä kukaan ei opi yhtään mitään. Niissä yksi käyttää aivojaan minkä käyttää ja suurin osa ei viitsi vaivautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syrjäyttämällä pojat Suomi kaatuu ennenpitkää.

Kilttejä tyttöjä koulutetaan kalliilla kortistoon tai julkiselle töihin ja sielläkin sairaslomailevat sitten uupumusta. Hyöty?

Syrjäytetyt pojat makaavat himassa merkityksettömyyttään oirehtien ja tuottavat pelkkiä kustannuksia.

Onneksi edes jotkut työllistyvät duunareiksi, etenkin oman mielenterveytensä pitimiksi.

Kärjistäen näin. Ahneiden hyväosaisten miespuolinen jälkikasvu vielä saadaan motivoitua rahalla hommiin, mutta ei ne yksinään pysty pitämään Suomea pinnalla.

Poikiin pitää investoida. Mitä sitten, jos se on jotain muuta kuin nykyinen leikkikoulu? Ne on veronmaksajien rahoja. Ketään ei hyödytä pelleily yhteisillä rahoilla.

Tytöt pysyy mukana, jos pysyy. Ne jotka ei pysy tulevat varmasti onnellisemmaksi jossain muualla kuin uraputkessa. Muun kuvittelu on vain suurta itsepetosta.

Pelkkä koulutusideologian muutos ei auttaisi silti yksinään mitään. Arvojen rappio pitää myös korjata. Yhteiskunnan pitää olla mahdollisimman liberaali, nationalistinen ja kapitalistalinen (kansankapitalismia). Siinä muutama hyvä rakennuspalikka. Näkisin ihan turvaa vaivaa, jos viitsisin kirjoittaa enemmän. Joten en edes aloita.

Tähän mennessä kaikki koulu-uudistukset, myös ne joilla on pyritty parantamaan poikien osaamista, ovat parantaneet tyttöjen osaamista enemmän. Tai uudistusten kielteiset vaikutukset ovat olleet poikiin suuremmat. Minun on vaikea nähdä, millainen uudistus tiputtaisi osaavat ja ahkerat oppilaat, joita tytöistä iso osa on, pois kärryiltä, ellei mennä Taleban-linjalle ja aktiivisesti estetä tyttöjen opiskelua.

Omilla lapsillani on toiminut ihan kuri, vaatimukset, haasteet ja kilpaileminen. Kaikki tämä nykykoulusta puuttuu.

Samaa mieltä, tätä tarvittaisiin peruskouluun lisää ja se varmasti hyödyttäisi poikia. Mutta hyödyttäisikö se poikia enemmän kuin tyttöjä, tästä en ole lainkaan varma.

Todennäköisesti hyödyttäisi tyttöjä enemmän. Tytöt ovat kunnianhimoisempia ja heitä on helppompi motivoida kuin poikia.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ymmärtää, että tytöt ja pojat oppivat erilailla, vaikka kuinka tasa arvosia nyt ollaankin. Koulu perustuu edelleen lukemiseen ja pänttäämiseen. Se sujuu tytöiltä paremmin ja pojat oppii enemmän tekemällä. Etenkin lukio on vaikea pojille. Lukio ei tarjoa esimerkiksi teknisiä töitä, joissa voisi näyttää osaamistaan puu ja metallitöiden parissa. Myös fysiikan ja kemian työt loppuvat ja asiat käsitellään lukiossa vain teoriassa. Ennen oli kansalaiskoulu ja keskusammattikoulujärjestelmä, joka tarjosi käytännön läheisille ihmisille mahdollisuutta menestyä koulussa ja päästä toivettaan vastaavaan töihin. Peruskoulussa matemaattiset aineet jää vähemmälle huomiolle. Fysiikka ja kemia alkaa myöhään ja matematiikkaa opetetaan liian pitkään luokanopettajan voimin. Mikään ei estäisi sitä jos aineopettaja kävisi pitämässä matematiikan tunteja kutosille ja järjestettäisiin myös kemian ja fysiikan tunteja.

Fysiikka ja kemia alkaa peruskoulun kolmannella luokalla. Sisältyvät ympäristöoppiin.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ymmärtää, että tytöt ja pojat oppivat erilailla, vaikka kuinka tasa arvosia nyt ollaankin. Koulu perustuu edelleen lukemiseen ja pänttäämiseen. Se sujuu tytöiltä paremmin ja pojat oppii enemmän tekemällä. Etenkin lukio on vaikea pojille. Lukio ei tarjoa esimerkiksi teknisiä töitä, joissa voisi näyttää osaamistaan puu ja metallitöiden parissa. Myös fysiikan ja kemian työt loppuvat ja asiat käsitellään lukiossa vain teoriassa. Ennen oli kansalaiskoulu ja keskusammattikoulujärjestelmä, joka tarjosi käytännön läheisille ihmisille mahdollisuutta menestyä koulussa ja päästä toivettaan vastaavaan töihin. Peruskoulussa matemaattiset aineet jää vähemmälle huomiolle. Fysiikka ja kemia alkaa myöhään ja matematiikkaa opetetaan liian pitkään luokanopettajan voimin. Mikään ei estäisi sitä jos aineopettaja kävisi pitämässä matematiikan tunteja kutosille ja järjestettäisiin myös kemian ja fysiikan tunteja.

Millä vuosikymmenellä ja missä yliopistossa kävit pedagogiset opinnot? Tietosi ovat kovin vanhentuneet.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ymmärtää, että tytöt ja pojat oppivat erilailla, vaikka kuinka tasa arvosia nyt ollaankin. Koulu perustuu edelleen lukemiseen ja pänttäämiseen. Se sujuu tytöiltä paremmin ja pojat oppii enemmän tekemällä. Etenkin lukio on vaikea pojille. Lukio ei tarjoa esimerkiksi teknisiä töitä, joissa voisi näyttää osaamistaan puu ja metallitöiden parissa. Myös fysiikan ja kemian työt loppuvat ja asiat käsitellään lukiossa vain teoriassa. Ennen oli kansalaiskoulu ja keskusammattikoulujärjestelmä, joka tarjosi käytännön läheisille ihmisille mahdollisuutta menestyä koulussa ja päästä toivettaan vastaavaan töihin. Peruskoulussa matemaattiset aineet jää vähemmälle huomiolle. Fysiikka ja kemia alkaa myöhään ja matematiikkaa opetetaan liian pitkään luokanopettajan voimin. Mikään ei estäisi sitä jos aineopettaja kävisi pitämässä matematiikan tunteja kutosille ja järjestettäisiin myös kemian ja fysiikan tunteja.

Jos haluaa oppia puu-ja metallitöitä niin lukio on tosiaan väärä paikka. Silloin kuuluu hakeutua amikseen. Nykyään amiksesta pääsee yhtälailla etenemään amkiin ja yliopistoon niin halutessaan. Nykyisin iso osa amiksen 1 ja 2 vuoden opinnoista on ytö-aineita eli kieliä, matematiikkaa ,äidinkieltä jne. Lukio on tarkoituksella yleissivistävä ja teoreettinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy ymmärtää, että tytöt ja pojat oppivat erilailla, vaikka kuinka tasa arvosia nyt ollaankin. Koulu perustuu edelleen lukemiseen ja pänttäämiseen. Se sujuu tytöiltä paremmin ja pojat oppii enemmän tekemällä. Etenkin lukio on vaikea pojille. Lukio ei tarjoa esimerkiksi teknisiä töitä, joissa voisi näyttää osaamistaan puu ja metallitöiden parissa. Myös fysiikan ja kemian työt loppuvat ja asiat käsitellään lukiossa vain teoriassa. Ennen oli kansalaiskoulu ja keskusammattikoulujärjestelmä, joka tarjosi käytännön läheisille ihmisille mahdollisuutta menestyä koulussa ja päästä toivettaan vastaavaan töihin. Peruskoulussa matemaattiset aineet jää vähemmälle huomiolle. Fysiikka ja kemia alkaa myöhään ja matematiikkaa opetetaan liian pitkään luokanopettajan voimin. Mikään ei estäisi sitä jos aineopettaja kävisi pitämässä matematiikan tunteja kutosille ja järjestettäisiin myös kemian ja fysiikan tunteja.

Jos haluaa oppia puu-ja metallitöitä niin lukio on tosiaan väärä paikka. Silloin kuuluu hakeutua amikseen. Nykyään amiksesta pääsee yhtälailla etenemään amkiin ja yliopistoon niin halutessaan. Nykyisin iso osa amiksen 1 ja 2 vuoden opinnoista on ytö-aineita eli kieliä, matematiikkaa ,äidinkieltä jne. Lukio on tarkoituksella yleissivistävä ja teoreettinen.

Mikähän amiksen linja olisi sellainen, jolla saa oppia puu- ja metallitöitä?

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keneltäkään ei sallita huonoa käytöstä. Älä viitsi levittää tuubaa.

Koulu suosii ahkeria sukupuolista riippumatta!

Tämä riippuu ihan opettajasta, millainen persoona hän on. Poikani opettajalla ei itsellään ollut poikia, vaan tyttöjä. Hän tuntui inhoavan poikia, varsinkin sellaisia, jotka sanovat mielipiteensä ja ovat kovaäänisiä eli eivät istu kiltin tytön muottiin. Oman poikani keskiarvo oli 9.8, lukuaineissa kymppi. Stipendi koulumenestyksestä meni kiltille tytölle huonommalla keskiarvolla. Tämän keskiarvon poika tiesi, koska he viestittelevät tytön kanssa. Tässä esimerkki tyttöjen suosimisesta. Sitten on esimerkkejä kyllä opettajista, jotka ovat reiluja ja oikeudenmukaisia kumpaakin sukupuolta kohtaan.

Ja tässä opimme sen, että koulussa ei kannata kenenkään esitellä mielipiteitään silloin kun niitä ei kysytä. Turha vänkääminen häiritsee opetuksen etenemistä.

Eli ajatko Venäjän mallia kouluun? Nykykoulu on yhdessä tekevä, keskusteleva, eriävät mielipiteet tulee sallia eikä kokea häiriönä. Opettajan tehtävä on auttaa ja ohjata oppilaita oppimaan ja ottamaan vastuuta. Nykyopettaja ei seiso taulun edessä puhumassa edellyttäen passiivisuutta. Tämä on vanha malli. Oppiminen tapahtuu yhdessä keskustelun ja kritiikin kautta. Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa oppia. Moni oppii parhaiten myös itse lukemalla ja tekemällä. Kaikille paras tapa oppia ei suinkaan ole kuuleminen. Silloin oppilaat pitkästyvät, varsinkin ne, joille asiat ovat jo selviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syrjäyttämällä pojat Suomi kaatuu ennenpitkää.

Kilttejä tyttöjä koulutetaan kalliilla kortistoon tai julkiselle töihin ja sielläkin sairaslomailevat sitten uupumusta. Hyöty?

Syrjäytetyt pojat makaavat himassa merkityksettömyyttään oirehtien ja tuottavat pelkkiä kustannuksia.

Onneksi edes jotkut työllistyvät duunareiksi, etenkin oman mielenterveytensä pitimiksi.

Kärjistäen näin. Ahneiden hyväosaisten miespuolinen jälkikasvu vielä saadaan motivoitua rahalla hommiin, mutta ei ne yksinään pysty pitämään Suomea pinnalla.

Poikiin pitää investoida. Mitä sitten, jos se on jotain muuta kuin nykyinen leikkikoulu? Ne on veronmaksajien rahoja. Ketään ei hyödytä pelleily yhteisillä rahoilla.

Tytöt pysyy mukana, jos pysyy. Ne jotka ei pysy tulevat varmasti onnellisemmaksi jossain muualla kuin uraputkessa. Muun kuvittelu on vain suurta itsepetosta.

Pelkkä koulutusideologian muutos ei auttaisi silti yksinään mitään. Arvojen rappio pitää myös korjata. Yhteiskunnan pitää olla mahdollisimman liberaali, nationalistinen ja kapitalistalinen (kansankapitalismia). Siinä muutama hyvä rakennuspalikka. Näkisin ihan turvaa vaivaa, jos viitsisin kirjoittaa enemmän. Joten en edes aloita.

Tähän mennessä kaikki koulu-uudistukset, myös ne joilla on pyritty parantamaan poikien osaamista, ovat parantaneet tyttöjen osaamista enemmän. Tai uudistusten kielteiset vaikutukset ovat olleet poikiin suuremmat. Minun on vaikea nähdä, millainen uudistus tiputtaisi osaavat ja ahkerat oppilaat, joita tytöistä iso osa on, pois kärryiltä, ellei mennä Taleban-linjalle ja aktiivisesti estetä tyttöjen opiskelua.

Omilla lapsillani on toiminut ihan kuri, vaatimukset, haasteet ja kilpaileminen. Kaikki tämä nykykoulusta puuttuu.

Samaa mieltä, tätä tarvittaisiin peruskouluun lisää ja se varmasti hyödyttäisi poikia. Mutta hyödyttäisikö se poikia enemmän kuin tyttöjä, tästä en ole lainkaan varma.

Todennäköisesti hyödyttäisi tyttöjä enemmän. Tytöt ovat kunnianhimoisempia ja heitä on helppompi motivoida kuin poikia.

Eiköhän me sieltä toteutuvasta uraelämästä kuitenkin se sitten tälläkin hetkellä nähdä kumpaa sukupuolta vaatimukset ja kilpailu motivoi enemmän. Tämä vaan pitäisi aloittaa koulussa jo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.

On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.

Kyllä se vaan kaikille olisi parempi että se superlahjakas lapsi pääsisi arvoiseensa ja tasoiseensa seuraan, eikä joutuisi rangaistavaksi päivästä toiseen tyhmempiensä taholta. Pitää erottaa se mitä oppilas osaa, ja kuinka hyvä hän on missäkin aineessa siitä että harmittaako lapsi opettajaa noin muuten. 

Kaikille ihmisille, myös ja erityisesti, niille superlahjakkaille tekee hyvää olla osa yhteiskuntaa, jossa on kaikenlaisia ihmisiä. Miksi kenellekään lapselle olisi hyväksi, että hänet eristetään johonkin erityislahjakkaiden kerhoon vanhempiensa kunnianhimon vuoksi? Nykymaailma korostaa yksilöllisyyttä ja oman navan ympärillä pyörimistä jo ihan tarpeeksi.

Olen eri mieltä. Oma kympin keskiarvon omaava lapseni, joka on monella tavoin poikkeuksellisen lahjakas, voi paljon paremmin yläkoulussa, jossa on lahjakkaita oppilaita painotetulla luokalla. Myöskin hänen lahjansa pääsevät paljon paremmin käyttöön ja myöhemmin yhteiskunnan käyttöön. Alakoulussa kiusaavien ja väkivaltaisten häirikköjen kanssa vain taantuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keneltäkään ei sallita huonoa käytöstä. Älä viitsi levittää tuubaa.

Koulu suosii ahkeria sukupuolista riippumatta!

Tämä riippuu ihan opettajasta, millainen persoona hän on. Poikani opettajalla ei itsellään ollut poikia, vaan tyttöjä. Hän tuntui inhoavan poikia, varsinkin sellaisia, jotka sanovat mielipiteensä ja ovat kovaäänisiä eli eivät istu kiltin tytön muottiin. Oman poikani keskiarvo oli 9.8, lukuaineissa kymppi. Stipendi koulumenestyksestä meni kiltille tytölle huonommalla keskiarvolla. Tämän keskiarvon poika tiesi, koska he viestittelevät tytön kanssa. Tässä esimerkki tyttöjen suosimisesta. Sitten on esimerkkejä kyllä opettajista, jotka ovat reiluja ja oikeudenmukaisia kumpaakin sukupuolta kohtaan.

Kaikki opettajat eivät myöskään huomaa lahjakkuutta, lähinnä ovat niitä, jotka itse eivät ole erityisen älykkäitä/lahjakkaita. Älykäs opettaja tunnistaa älykkään, tyhmä ei tunnista älykästä. Osalle älykäs on sama kuin kiltti, hiljainen, tunnollinen, josta ei ole mitään harmia. Toki tällainen luonne voi olla myös ja usein onkin hyvin älykäs. Älykäs ja äänekäs ja kaikkea vastustava poika ei kuulu tähän kategoriaan.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun ongelma on liika lepsuilu. Oppilailta hyväksytään sekä laiskottelu että erittäin huono käytös. Lepsuilu aiheuttaa pojille enemmän harmia kuin tytöille, sillä tytöt ovat 7-15 vuoden iässä keskimäärin rauhallisempia ja itseohjautuvampia kuin pojat. Tytöt siis pärjäävät paremmin koulun lepsuudesta huolimatta, ei sen ansiosta. Lisäksi monet uudet pedagogiset keinot edellyttävät itseohjautuvuutta eli hyödyttävät keskimäärin enemmän tyttöjä. Itselläni on mielikuva, että pojat pärjäsivät paremmin silloin, kun koulu oli opettajavetoista ja korosti kuria ja auktoriteetteja.

Itse muuttaisin systeemiä siten, että vähennetään itseohjautuvia opiskelumetodeita. Lisäksi tärkeimpiin nivelkohtiin (esim. 2 lk, 6 lk ja 9 lk) otetaan käyttöön standardoitu valtakunnallinen koe, joka on läpäistävä hyväksytysti ennen eteenpäin siirtymistä. Kokeet olisi helppo toteuttaa digitaalisesti siten, että oppilaan henkilöllisyys ei paljastu eikä vaikuta arviointiin.  Jos kokeissa testataan vain kaikkein tärkeimpiä taitoja eli äidinkieltä ja matematiikkaa niin voidaan välttää laajempiin tasokokeisiin liittyvät negatiiviset sivuvaikutukset. Valtakunnallinen tasokoe tasa-arvoistaisi opetusta valtakunnallisesti, kun sekä oppilaita että välillisesti myös opettajia arvioitaisiin objektiivisesti samoilla kriteereillä. Se toisi peruskoulun opettajille myös tulosvastuuta.

2 lk lopussa pitää olla mekaaninen lukutaito ja osata helpot peruslaskutoimitukset pienillä luvuilla, 6 lk pitää jo ymmärtää luettua, osata kirjoittaa, osata peruslaskutoimitukset sekä ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun käsitteet. 9 lk lopussa pitää olla hallussa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla pystyy siirtymään toisen asteen opintoihin, mm. ymmärtää isoja numeroita, osata peruslaskutoimituksia murto- ja desimaaliluvuilla, ymmärtää prosenttiluvut, osata ilmaista itsensä kirjallisesti ja ymmärtää tietotekstejä. Jokaisen peruskoulun päättävän on oltava luku- ja laskutaitoinen.

Miten sitten, jos koetta ei läpäise?

Nykyäänhän ei jäädä luokalleen, koska sen ei ole todettu edistävän oppimista. Oppimisen vaikeuksien syyt pitäisi aina selvittää ja niitä pitäisi kuntouttaa. 

Koulu on muutakin kuin äikkää / matikkaa, ja jos resursseja ei ole opettaa kaikki oppilaita, ei heitä voi jättää vuosiksi kertaamaan luokkia. Koska edelleen he häiriköivät siellä muita, varsinkin, jos alkavat olla vuosia isompia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tytöiltä vaaditaan koulussa tietynlaista käytöstä, ja pojille sallitaan huono käytös, koska pojat on poikia"

Kylläpä on tosi harhainen väittämä. Totuus on, että tyttöjen huonoa käytöstä katsotaan läpi sormien. Tosiasiassa pojilta selvästi vaaditaan tietynlaista käytöstä, koska heitä sentään rangaistaan jälki-istunnolla tyttöjä huomattavasti useammin. Semminkin kun myöhemmällä iällä on tuo armeijapakkokin ja sen myötä käytöstapaisuus korostuukin.

Karu totuus on se, että pojilla on enemmän ulospäinsuuntautuvia käytöshäiriöitä. Minulla on kolme lasta ja jokaisen luokalla on läpi koko peruskoulun ollut vähintään 2-3 erittäin huonosti käyttäytyvää oppilasta, yhteensä useita kymmeniä. Vain yksi näistä oli tyttö. Kaikkien heidän annettiin häiritä muiden opiskelua, yhtä lailla sen yhden tytön kuin niiden kymmenien poikien.

Jokaisessa luokassa parhaat oppilaat olivat tyttöjä ja näitä hyviä tyttöoppilaita oli joka luokalla useita. Tyttöjen kesken oli kilpailua arvosanoista ja koulumenestys toi tytöille statusta. Myös muutama hyvä poikaoppilas oli joukossa, mutta poikien keskuudessa hyvää koulumenestystä ei pidetty tavoiteltavana. Pojat saivat statusta mm. urheilumenestyksestä. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tämä ero johtuu. 

Pojat häiriköivät avoimesti, tytöt sisäänpäin. Jo ala-asteiässä osa tytöistä viiltelee itseään, yläasteella erilaiset pakko-oireiset käytösmallit ovat hyvin yleisiä. Keksitään itselle sääntöjä, kuritetaan itseään ja vaaditaan enemmän ja enemmän. Syömishäiriöitä on enemmän tytöillä.

Että summarum: kumpi pahempi ja kumpaan uskot, että lapsi/nuori saa apua?

Yksi vaihtoehto olisi esim. peruskoulussa siirtyä väljempään arviointiin: hylätty, hyväksytty, hyväksytty hyvin tiedoin. Eli nykyisestä 8 eteenpäin kaikki olisi tuota ylintä arvosanaa. Ei oikeasti ole mitään eroa, onko lapsella arvosanana 8 vai 10. Siis elämän, onnellisuuden, tulevaisuuden ja menestymisen kannalta. Tämä poistaisi ahdistusta ja stressiä monilta tytöiltä varsinkin.

Sitten lukiot ja yliopistojen valintahässäkät vielä takaisin järkipäätökseen, niin helpottaa nuorilla elämä. Amikseen kunnon resurssit ja käytännön opetusta; erityisopetusta sekä amikseen että lukioon enemmän.