Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten koulu suosii tyttöjä?
14.06.2022 |
Tätä pidetään poikien ja miesten yhtenä syrjäytymisen syynä, mutta en ymmärrä miten. Tytöiltä vaaditaan koulussa tietynlaista käytöstä, ja pojille sallitaan huono käytös, koska "pojat on poikia". Tuossa on mielestäni yhteiskunnallinen asenne, johon pitäisi kiinnittää huomiota, mutta näkisin, että se ei ole pelkästään koululaitoksen ongelma.
Mitä muita syitä siihen on, että koulu suosii tyttöjä?
Keskustellaan fiksusti, koska haluan ihan oikeasti tietää tästä aiheesta enemmän ja kuulla etenkin vanhempien kokemuksia.
Kommentit (291)
Meillä koulussa tyttöjen puolella oli kolme vessakoppia ja poikien puolella kaksi. Sukupuolijako taisi olla jota kuinkin puolet ja puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun ongelma on liika lepsuilu. Oppilailta hyväksytään sekä laiskottelu että erittäin huono käytös. Lepsuilu aiheuttaa pojille enemmän harmia kuin tytöille, sillä tytöt ovat 7-15 vuoden iässä keskimäärin rauhallisempia ja itseohjautuvampia kuin pojat. Tytöt siis pärjäävät paremmin koulun lepsuudesta huolimatta, ei sen ansiosta. Lisäksi monet uudet pedagogiset keinot edellyttävät itseohjautuvuutta eli hyödyttävät keskimäärin enemmän tyttöjä. Itselläni on mielikuva, että pojat pärjäsivät paremmin silloin, kun koulu oli opettajavetoista ja korosti kuria ja auktoriteetteja.
Itse muuttaisin systeemiä siten, että vähennetään itseohjautuvia opiskelumetodeita. Lisäksi tärkeimpiin nivelkohtiin (esim. 2 lk, 6 lk ja 9 lk) otetaan käyttöön standardoitu valtakunnallinen koe, joka on läpäistävä hyväksytysti ennen eteenpäin siirtymistä. Kokeet olisi helppo toteuttaa digitaalisesti siten, että oppilaan henkilöllisyys ei paljastu eikä vaikuta arviointiin. Jos kokeissa testataan vain kaikkein tärkeimpiä taitoja eli äidinkieltä ja matematiikkaa niin voidaan välttää laajempiin tasokokeisiin liittyvät negatiiviset sivuvaikutukset. Valtakunnallinen tasokoe tasa-arvoistaisi opetusta valtakunnallisesti, kun sekä oppilaita että välillisesti myös opettajia arvioitaisiin objektiivisesti samoilla kriteereillä. Se toisi peruskoulun opettajille myös tulosvastuuta.
2 lk lopussa pitää olla mekaaninen lukutaito ja osata helpot peruslaskutoimitukset pienillä luvuilla, 6 lk pitää jo ymmärtää luettua, osata kirjoittaa, osata peruslaskutoimitukset sekä ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun käsitteet. 9 lk lopussa pitää olla hallussa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla pystyy siirtymään toisen asteen opintoihin, mm. ymmärtää isoja numeroita, osata peruslaskutoimituksia murto- ja desimaaliluvuilla, ymmärtää prosenttiluvut, osata ilmaista itsensä kirjallisesti ja ymmärtää tietotekstejä. Jokaisen peruskoulun päättävän on oltava luku- ja laskutaitoinen.
Ymmärrän tarkoituksesi mutta mitä tehdään niille, jotka eivät kokeita läpäise!? Otapa huomioon, että ei ole erityiskouluja eikä apukouluja eikä tarkkiksia. Kaikki pyörii siellä peruskoulussa! Kehitysvammaisiakin on ja autisteja. Heillä on aivan omat opetussuunnitemat koulun sisällä. Kokeet eivät voisi olla siis samanlaisia kaikille ja seurauksena hirvittävä säätäminen ja eriyttäminen. Ei myöskään haluta raahata luokalle jäänyttä lössiä vuodesta toiseen mukana. Poliitikot päättävät, että peruskoulu on tällainen nykyään.
Kehitysvammaiset ovat oma lukunsa, tarkoitin terveitä nuoria. Minun mallissani jäädään kertaamaan kunnes tarvittava taitotaso on omaksuttu. Mitä hyötyä on laittaa oppilas 3 luokalle opiskelemaan lukuaineita, jos hän ei omaa edes mekaanista lukutaitoa eikä osaa laskea 2+2? Ja mitä hyötyä on siirtää oppilas yläkouluun opiskelemaa kemiaa ja fysiikkaa, jos hän ei edes ymmärrä, mitä murtoluvut ovat tai ei ymmärrä lukemaansa? Minun mallissani testit tehdään oppilaiden itsensä parhaaksi ja heidän oikeusturvansa takaamiseksi. Heillä on oikeus saada sellaista opetusta, että he oikeasti myös oppivat määritellyt minimisisällöt. Ei ole kenenkään etu, että peruskoulusta voi valmistua ilman luku- ja laskutaitoa. Nyky-yhteiskunnassa ei tällaisille ihmisille ole mitään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kaikissa suorittavissakin ammateissa pitää osata lukea!
Mitä tarkoittaa terve nuori? Monet ominaisuudet näkyvät kirjona, esim. tarkkaavaisuus, lukihäiriö, autismi, hahmottamishäiriöt, ei-kielelliset oppimisvaikeudet.
Mistä sä ajattelit saatavan resurssit tähän ikuiseen peruskouluun?
Mitä, jos lukeminen ja kirjoittaminen takkuaa, mutta on matikassa tosi hyvä? Tai toisinpäin? Tai ymmärtää äänikirjan avulla, mutta oma lukeminen on hankalaa. Muissa aineissa oppilas voi menestyä tosi hyvinkin.
Näille ihmisille on ihan yhtä paljon mahdollisuuksia kuin ennenkin. Tekniikka kehittyy ja mm. äänikirjoja ja selkokieltä käytetään paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvosanat annetaan fiilispohjalta, jolloin samalla osaamisella tyttö voi saada 9 ja poika 7 riippuen tuntikäyttäytymisestä.
Käytös ei vaikuta (tai sen ei ainakaan pitäisi vaikuttaa) aineen arvosanaan. Arvosanaan vaikuttaa osaaminen ja työskentely, käytöksestä saa erillisen arvosanan. Olen itse opettaja yläkoulussa sekä lukiossa, ja annan arvosanan puhtaasti osaamisen perusteella. Jos joku murrosikäinen kutsuu minua vaikka "vatun nuoraksi", sillä ei ole mitään väliä arvosanaa mietittäessä (toki pääsee keskustelemaan rehtorin kanssa käytöksestä).
Vaikuttaa käytös, vaikuttaa huolellisuus. Vaikuttaa lapsen temperamentti, sosiaalisuus, esiintymistaidot, tarkkaavaisuus, impulsiivisuus, aistisäätelyn haasteet. Ala-asteella on näin; ehkä arviointi on vasta tulossa yläkouluun tällaiseksi.
Kannattaisiko kasvattaa niitä lapsia sillä kurilla mitä opettajilta vaaditaan, niin ei aika mene pelkkään tuolissa istumisen opetteluun? Huom. Opettajilla ei sitten nykyään ole paljon valtaa näitten riehujien taltuttamisessa, lukekaa lakia.
Miksi nämä kurista vaahtoajat ei saa kodeissaan sillä kurilla iskostettua että koulussa käyttäydytään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen hyvät arvosanat eivät kanna tutkimusten mukaan hedelmää ainakaan myöhemmässä tulotasossa. Pojat kirivät siellä.
Hyvä pojat ja tsemppiä myös tytöille jatkoon!Tämä on perinteisesti johtunut naisvaltaisten alojen alhaisesta palkkatasosta. Uskoisin, että tilanne voi jatkossa muuttua ja yhtenä ajurina tässä muutoksessa on pitkän matematiikan painottaminen lukio-opinnoissa (jota itse kannatan). Yhä useampi tyttö valitsee pitkän matikan ja panostaa siihen, koska sen avulla saa hyvät todistuspisteet. Kun on opiskellut matematiikkaa ja saanut siitä hyviä arvosanoja, kynnys hakeutua teknisille aloille laskee. Näin jatkossa naisten määrä hyväpalkkaisissa korkeakoulutetuissa ammateissa todennäköisesti lisääntyy. Samaan viittaa myös EU:n kiintiökaavailut (joita itse vastustan) sekä monien yritysten oma-aloitteinen halu laajentaa sukupuolijakaumaa päättävissä positioissa. All male panel alkaa olla monella toimialalla jo haitaksi.
Kun naiset ovat kerran niin hyviä koulussa, niin miksi eivät sitten perusta yrityksiä ja ala tienata? Vai onko niin, että koulu sittenkään anna eväitä tähän vaan kasvattaa ns. bytokraatteja, jotka eivät kykene rakentamaan mitään tuottavaa?
Siinä vaiheessa kun miehet perustavat yrityksiä, naiset perustavat perheitä eli saavat lapsia. Monilla perheellisillä naisilla prioriteetit muuttuvat ja lasten hyvinvointi nousee keskiöön. Miehillä samanlaista muutosta ei perinteisesti ole ollut, vaan perheellisetkin miehet ovat voineet edelleen keskittyä omaan uraansa täysillä. Miehillä on myös keskimäärin enemmän riskinottohalua. Julkisuudessa esiin nousevat ne, joiden riskinotto kannatti.
Myös ne näkyvät uutisissa, joiden riskinotto ei kannattanut. Ajetaan 160 km/h ja ulos tieltä. Kaveri vielä peräkontissa ja huonostihan siinä kävi osalle/kaikille. Tai lähdetään ohittamaan mutkassa, vaikka keli on kamala ja sehän olikin sitten viimeinen ohitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on aina lukenut paljon ja on tosi kiinnostunut kaikista maailman asioista. Puhuu niistä myös kotona paljon. Ja kummasti molemmat poikamme ovat sitten pärjänneet koulussa tosi hyvin. Keskiarvot paljon yli ysin ja jatkaneet nyt korkeakouluun.
Kyllä se malli varsinkin pojille tulee kotoa ja siltä isältä.
Tai sitten pojillasi / miehelläsi on geenit, jotka mahdollistavat paikallaan istumisen ja lukemisen.
Olen eri, mutta olen diagnosoimaton add, ja kertakaikkinen himolukija. Kaikki jää rempalleen kun vain luen.
Pojallani on vahvasti adhd-piirteitä, ja hänkin on himolukija. Lukeminen ei ole vaikeaa, koska siinä saa edetä omaa tahtiaan, koulussa istuminen ja ryhmässä toimiminen on.
Minulla on adhd-tytär, fiksu ja taiteellinen. Koulussa kehuivat, kun alkoi lukea joskus 4-lk:lla. Joo, alkoi lukemaan ja luki yöt läpi. Tuon ikäisenä. Joku Harry Potter meni yhdellä istumalla ja kaikki muu unohtui. Sai jopa stipendin lukemisesta. Todella haastavaa, kun monta kertaa yössä piti itse herätä ja käydä tsekkaamassa, että ei enää lue. Sitä saa, mitä tilaa?
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.
On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.
Mutta silloin oppiaineen nimen tulisi olla "matematiikka, käytös ja ryhmätyötaidot", eikä "matematiikka".
Nuo pehmeät taidot pitäisi arvioida aina erikseen, koska on positioita, joissa etsitään sitä parasta osaajaa, eikä parasta kaveria ja opea miellyttävää lasta.
Myös syyt häiriköinnin takia tulisi selvittää, eikä aina kyse ole oppilaan ongelmasta, vaan siitä, että koulu ei ole lapsikuntoinen. Liian isot opetusryhmät (yli 50 lasta --- jopa yli 100), avoimet ympäristöt. Joskus osa oppilaista joutuu pitämään melua peittääkseen sen muun melun ja pysyäkseen järjissään. Sitten taas jossain ydin- tai cyberlabrassa ei tällaista ole, vaan siellä on työrauha ja mahdollisuus keskittyä siihen hommaan, eikä vain rupatella ja auttaa muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.
On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.
Mutta silloin oppiaineen nimen tulisi olla "matematiikka, käytös ja ryhmätyötaidot", eikä "matematiikka".
Nuo pehmeät taidot pitäisi arvioida aina erikseen, koska on positioita, joissa etsitään sitä parasta osaajaa, eikä parasta kaveria ja opea miellyttävää lasta.
Myös syyt häiriköinnin takia tulisi selvittää, eikä aina kyse ole oppilaan ongelmasta, vaan siitä, että koulu ei ole lapsikuntoinen. Liian isot opetusryhmät (yli 50 lasta --- jopa yli 100), avoimet ympäristöt. Joskus osa oppilaista joutuu pitämään melua peittääkseen sen muun melun ja pysyäkseen järjissään. Sitten taas jossain ydin- tai cyberlabrassa ei tällaista ole, vaan siellä on työrauha ja mahdollisuus keskittyä siihen hommaan, eikä vain rupatella ja auttaa muita.
Nämä lapsinerot jotka kuitenkin häiriköivät ovat kyllä enemmän legendaa kuin todellisuutta. Sellaisia voi olla koulussa ehkä se yksi mutta sitä vastaa sitten ne viisikymmentä oppilasta jotka eivät ole keskimääräistä kummoisempia matikassa ja jotka sen lisäksi eivät jaksa tai halua keskittyä siihen. Miksi kaikkea muuta puuhaavan ja muita häiritsevät oppilaan pitäisi saada sama numero kuin sen joka keskittyy siihen aineeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu suosii tyttöjä rakentamalla oppimisympäristöstä ryhmätöitä, mitkä suosivat tyttöjen kykyä manipuloida tiimin jäseniä, muodostamaan erilaisia klikkejä. Pyritään poispäin yksilötasoisesta oppimisesta ryhmätyöskentelyyn, missä tyttöjen paremmat sosiaaliset taidot tulevat enemmän esille. Tytöt ovat enemmän ulospäinsuuntautuneita kuin pojat keskimäärin, ja pojat ovat parempia ratkomaan analyyttisiä ja matemaattisia ongelmia, joita ratkotaan usein keskittymällä yksin.
Voi pientä. Ryhmätöitä tehdään, koska koulussa opetetaan myös taitoja, joita elämässä tarvitaan yleisesti. Jos sinä olisit ollut töissä, niin tietäisit, että siellä tarvitaan ryhmätyötaitoja. Lisäksi - ryhmätyön periaatteet opetetaan myös koulussa, ja opettaja valvoo niiden tekemistä. Opettajilla on keinot ohjata, että niistä ei toimita, kuten sinä sanot. Huomaa, kyllä, että a) sinulla ei ole kokemusta työelämästä b) olet käynyt koulydi joskus kultausella 80- luvulla. Kommenttisi ei kerro mistään muusta, kuin sinun ajattelutavastasi, jonka kaikki me kyllä tajuamme.
Jo 80-luvulla tehtiin ryhmätöitä.
Ryhmätöissä, varsinkin työelämässä, on tärkeintä kompetenssi. Jos et ole tarpeeksi fiksu, ei sinua otetaan vain puhuskelemaan ja ryhmäilemään töihin. Tiimityö tehdään asiasta käsin, yhdessä tekeminen ei ole itseisarvo. Ja jos joku on tosi hyvä jossain, hän saa tehdä töitä, miten haluaa. Kunhan jokseenkin osaa jakaa tietoa ja kommunikoida. Ei tartte olla mikään työpaja- tai brainstormausihminen, kunhan on kova osaaja, usein tekninen.
Sitten taas on työpaikkoja, joissa ryhmätyöt on itseisarvo ja niitä teetetään asiakkaillakin / vanhemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on aina lukenut paljon ja on tosi kiinnostunut kaikista maailman asioista. Puhuu niistä myös kotona paljon. Ja kummasti molemmat poikamme ovat sitten pärjänneet koulussa tosi hyvin. Keskiarvot paljon yli ysin ja jatkaneet nyt korkeakouluun.
Kyllä se malli varsinkin pojille tulee kotoa ja siltä isältä.
Tai sitten pojillasi / miehelläsi on geenit, jotka mahdollistavat paikallaan istumisen ja lukemisen.
Aika harvalla lienee geenit jotka estäisivät kokonaan paikalla istumisen ja lukemisen. Työpaikoilla näkee aika vähän miehiä jotka eivät pysty istumaan koneen ääressä viittä minuuttia pidempään vaan joiden on pakko pyrähdellä aina välillä juoksuun.
Rauhassa johonkin keskittyminen on myös tottumusasia jota voi kehittää. Ei se riippu vain geeneistä.
Paikallaan istuminen silloin, kun tekee jotain itselleen mieluista vs. jotain, mikä ei ollenkaan nappaa, on kaksi ihan eri juttua. Tämä korostuu myös adhd / autisminkirjon ihmisillä. Omat kiinnostuksen kohteet vie vaikka tuntia aikaa putkeen, mutta ulkoa päin määrätty kiinnostamaton juttu ei kertakaikkiaan onnistu.
Esim. ekaluokkalainen vilkas poika: 45 min pleikalla rakentelupeliä vs. koulussa tehtävä virkkausharjoitus 45 min. Kumpihan onnistuu ja kumpi ei? Kumpikin vaatii oikeastaan samaa: sorminäppäryyttä, 3-ulotteista hahmottamista, sinnikkyyttä, suunnittelutaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun ongelma on liika lepsuilu. Oppilailta hyväksytään sekä laiskottelu että erittäin huono käytös. Lepsuilu aiheuttaa pojille enemmän harmia kuin tytöille, sillä tytöt ovat 7-15 vuoden iässä keskimäärin rauhallisempia ja itseohjautuvampia kuin pojat. Tytöt siis pärjäävät paremmin koulun lepsuudesta huolimatta, ei sen ansiosta. Lisäksi monet uudet pedagogiset keinot edellyttävät itseohjautuvuutta eli hyödyttävät keskimäärin enemmän tyttöjä. Itselläni on mielikuva, että pojat pärjäsivät paremmin silloin, kun koulu oli opettajavetoista ja korosti kuria ja auktoriteetteja.
Itse muuttaisin systeemiä siten, että vähennetään itseohjautuvia opiskelumetodeita. Lisäksi tärkeimpiin nivelkohtiin (esim. 2 lk, 6 lk ja 9 lk) otetaan käyttöön standardoitu valtakunnallinen koe, joka on läpäistävä hyväksytysti ennen eteenpäin siirtymistä. Kokeet olisi helppo toteuttaa digitaalisesti siten, että oppilaan henkilöllisyys ei paljastu eikä vaikuta arviointiin. Jos kokeissa testataan vain kaikkein tärkeimpiä taitoja eli äidinkieltä ja matematiikkaa niin voidaan välttää laajempiin tasokokeisiin liittyvät negatiiviset sivuvaikutukset. Valtakunnallinen tasokoe tasa-arvoistaisi opetusta valtakunnallisesti, kun sekä oppilaita että välillisesti myös opettajia arvioitaisiin objektiivisesti samoilla kriteereillä. Se toisi peruskoulun opettajille myös tulosvastuuta.
2 lk lopussa pitää olla mekaaninen lukutaito ja osata helpot peruslaskutoimitukset pienillä luvuilla, 6 lk pitää jo ymmärtää luettua, osata kirjoittaa, osata peruslaskutoimitukset sekä ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun käsitteet. 9 lk lopussa pitää olla hallussa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla pystyy siirtymään toisen asteen opintoihin, mm. ymmärtää isoja numeroita, osata peruslaskutoimituksia murto- ja desimaaliluvuilla, ymmärtää prosenttiluvut, osata ilmaista itsensä kirjallisesti ja ymmärtää tietotekstejä. Jokaisen peruskoulun päättävän on oltava luku- ja laskutaitoinen.
Japani on paljon tiukempi maa koululaisten osalta. Ei saa värjätä hiuksia, koulupuvut ja alkkareiden pitää olla valkoiset. Ne tarkistetaan luokittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykykoulu suosii tyttöjä ja tämä johtuu juuri kurin puutteesta. Pojat tarvitsevat enemmän kuria. Usein se luokan pahin häirikkö on poika, ja jos kuria ei ole, niin sillä huonolla käyttäytymisellä on tapana levitä myös muihin poikiin. On uskomatonta, miten niin kohteliaista pojistakin tulee hirveitä riiviöitä, kun yksi häirikkö on antamassa luokassa esimerkkiä. Ryhmäpaineelle on annettu liikaa valtaa koulussa.
No tuo on sinällään totta. Mutta poikien sisäistä ryhmädynamiikkaa (tai painetta, jos niin haluaa sanoa) ei kannata turhaan väheksyä. Se on kuitenkin tärkeässä roolissa estämässä etteivät pojat naisistu liikaa. Ja muutenkin tärkeä tekijä luonnollisten sukupuoliroolien syntymiseen.
Oma käsitykseni tästä omilta peruskouluajoilta oli pojat, jotka olisivat saaneet hyviä arvosanoja, jos olisivat viitsineet. Häiriköiminen ja opettajille veetuilu oli hauskempaa ja kavereille esittäminen että "mä oon kova jätkä ku sain arvosanaks 5".
Tämän todisti yksi pojista, jolle vanhemmat oli antaneet haasteen: paranna arvosanoja ja he ostavat mopon, käy lukio ja vanhemmat ostavat auton. Arvatkaa mitä tapahtui? Entinen 5-sen poika kuroi kahdessa vuodessa yläasteella arvosanat ja olikin 8-sin poika. Sitä en muista minne meni opiskelemaan, mutta uskoisin että sama motivaatio toimi. Kyse oli ihan puhtaasti viitseliäisyydestä ja siitä että kaverit tiesi, miksi poika koittaa petrata niin eivät veetuilleet "hikkeilystä". Kumma juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma käsitykseni tästä omilta peruskouluajoilta oli pojat, jotka olisivat saaneet hyviä arvosanoja, jos olisivat viitsineet. Häiriköiminen ja opettajille veetuilu oli hauskempaa ja kavereille esittäminen että "mä oon kova jätkä ku sain arvosanaks 5".
Tämän todisti yksi pojista, jolle vanhemmat oli antaneet haasteen: paranna arvosanoja ja he ostavat mopon, käy lukio ja vanhemmat ostavat auton. Arvatkaa mitä tapahtui? Entinen 5-sen poika kuroi kahdessa vuodessa yläasteella arvosanat ja olikin 8-sin poika. Sitä en muista minne meni opiskelemaan, mutta uskoisin että sama motivaatio toimi. Kyse oli ihan puhtaasti viitseliäisyydestä ja siitä että kaverit tiesi, miksi poika koittaa petrata niin eivät veetuilleet "hikkeilystä". Kumma juttu.
Mulla toimi sama. 7,5 keskiarvo nousi ysiin, kun porukat iskivät porkkanaa kehiin.
Suomessa on tyttöjen ja poikien välisissä Pisa-tuloksissa OECD-maiden suurin ero. On älyllisesti epärehellistä yrittää syyllistää suomalaisia poikia tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.
On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.
Mutta silloin oppiaineen nimen tulisi olla "matematiikka, käytös ja ryhmätyötaidot", eikä "matematiikka".
Nuo pehmeät taidot pitäisi arvioida aina erikseen, koska on positioita, joissa etsitään sitä parasta osaajaa, eikä parasta kaveria ja opea miellyttävää lasta.
Myös syyt häiriköinnin takia tulisi selvittää, eikä aina kyse ole oppilaan ongelmasta, vaan siitä, että koulu ei ole lapsikuntoinen. Liian isot opetusryhmät (yli 50 lasta --- jopa yli 100), avoimet ympäristöt. Joskus osa oppilaista joutuu pitämään melua peittääkseen sen muun melun ja pysyäkseen järjissään. Sitten taas jossain ydin- tai cyberlabrassa ei tällaista ole, vaan siellä on työrauha ja mahdollisuus keskittyä siihen hommaan, eikä vain rupatella ja auttaa muita.
Nämä lapsinerot jotka kuitenkin häiriköivät ovat kyllä enemmän legendaa kuin todellisuutta. Sellaisia voi olla koulussa ehkä se yksi mutta sitä vastaa sitten ne viisikymmentä oppilasta jotka eivät ole keskimääräistä kummoisempia matikassa ja jotka sen lisäksi eivät jaksa tai halua keskittyä siihen. Miksi kaikkea muuta puuhaavan ja muita häiritsevät oppilaan pitäisi saada sama numero kuin sen joka keskittyy siihen aineeseen?
Minä häiriköin ihan puhtaasti siksi, koska a) sillä sai tytöiltä huomiota ja b) olin jo opiskellut aiheen edellisenä iltana. 75 minuuttia käytettiin aiheeseen, jonka pystyin itse opiskelemaan 10-15 minuutissa. Tämä "tietysti" näkyi numerossa, vaikka aina kokeista tuli 9-10. Jäin miettimään lainatun tekstin pohjalta kuinka surkeita mun tulokset olisivat yliopistossa, jos arvosana määräytyisi samoilla kriteereillä. Kävin vain pakollisilla luennoilla ja silloinkin puuhailin muuta.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ymmärtää, että tytöt ja pojat oppivat erilailla, vaikka kuinka tasa arvosia nyt ollaankin. Koulu perustuu edelleen lukemiseen ja pänttäämiseen. Se sujuu tytöiltä paremmin ja pojat oppii enemmän tekemällä. Etenkin lukio on vaikea pojille. Lukio ei tarjoa esimerkiksi teknisiä töitä, joissa voisi näyttää osaamistaan puu ja metallitöiden parissa. Myös fysiikan ja kemian työt loppuvat ja asiat käsitellään lukiossa vain teoriassa. Ennen oli kansalaiskoulu ja keskusammattikoulujärjestelmä, joka tarjosi käytännön läheisille ihmisille mahdollisuutta menestyä koulussa ja päästä toivettaan vastaavaan töihin. Peruskoulussa matemaattiset aineet jää vähemmälle huomiolle. Fysiikka ja kemia alkaa myöhään ja matematiikkaa opetetaan liian pitkään luokanopettajan voimin. Mikään ei estäisi sitä jos aineopettaja kävisi pitämässä matematiikan tunteja kutosille ja järjestettäisiin myös kemian ja fysiikan tunteja.
Jos haluaa oppia puu-ja metallitöitä niin lukio on tosiaan väärä paikka. Silloin kuuluu hakeutua amikseen. Nykyään amiksesta pääsee yhtälailla etenemään amkiin ja yliopistoon niin halutessaan. Nykyisin iso osa amiksen 1 ja 2 vuoden opinnoista on ytö-aineita eli kieliä, matematiikkaa ,äidinkieltä jne. Lukio on tarkoituksella yleissivistävä ja teoreettinen.
Mikähän amiksen linja olisi sellainen, jolla saa oppia puu- ja metallitöitä?
-eri.
Nykyisin saa aika vapaasti koostaa tutkintoonsa sisältyviä kursseja, joten eiköhän sieltä kouluasteen artesaanipuolelta sopivia kursseja löydy, mikäli ei puusepän tai Metallimiehen ura kiinnosta. Joka tapauksessa lukion on tarkoitus olla sivistävä ja korkeakouluopintoihin valmentava . Jos lukemista enemmän kiinnostunut sotaa kädentaidot niin todellakin kannattaa katsoa muita vaihtoehtoja kuinlukiota.
Vanhempien mielistely on se juttu, minkä monet tytöt oppivat hyvin nuorina ja tämä näkyy myös koulunkäynnin kiltteytenä. Ovat oppineet saamaan omia etuja sillä kun ovat kilttejä ja useat vanhemmat kannustaakin tämmöiseen, vaikka se teennäistä olisikin. Poikia ei taas aina vastaava teeskentely kiinnosta ja se näytetään tosielämässä käytöksellä. Myös se tosiasia, että tyttöjä kasvatetaan paremmin saa aikaan pojissa kapinointia, vaikka tätä ei kaikki ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tyttöjen ja poikien välisissä Pisa-tuloksissa OECD-maiden suurin ero. On älyllisesti epärehellistä yrittää syyllistää suomalaisia poikia tästä.
Pojat nyt vaan ovat keskimäärin tyhmempiä ja kotikasvatuksrella ja kodin arvoilla on suuri vaikutus siihen millaisiksi alisuoriutujiksi pojat kasvatetaan.
Poikien puberteetti osuu noin 1,5 vuotta myöhemmäksi kuin tytöillä ja hormonitoiminta häiritsee enemmän koulunkäyntiä kriittisessä vaiheessa. Mikä tähän olisi ratkaisu? Jättää pojat ala-koulussa pariksi vuodeksi luokalleen vai peräti pistää 6 vuotiaita kolme vuotta kestävään esikouluun
Kyllähän se on poikien ja heidänkasvattajiensa vika , että pojat eivät pärjää pojille räätälöidyssä systeemissä. Tehdäisiinpä koulujärjestelmän me kä tahansa muutos niin tytöt sopeutuvat siihen paremmin.
Alue: Aihe vapaa
Mistä sä tiedät, mitä ne ihmiset ovat päänsä sisällä tunteneet?
Itse tiedän lukuisia, jotka on pitkästyneet, osa häiriköinyt ja tuntenut suurta turhautumista peruskoulussa 80/90-luvuilla. Vasta korkeakoulussa he ovat saaneet haastetta. Useimmat matemaattis-luonnontieteellis-teknillisen alan ihmisiä. Minä mukaan lukien.