Lue keskustelun säännöt.
Miten koulu suosii tyttöjä?
14.06.2022 |
Tätä pidetään poikien ja miesten yhtenä syrjäytymisen syynä, mutta en ymmärrä miten. Tytöiltä vaaditaan koulussa tietynlaista käytöstä, ja pojille sallitaan huono käytös, koska "pojat on poikia". Tuossa on mielestäni yhteiskunnallinen asenne, johon pitäisi kiinnittää huomiota, mutta näkisin, että se ei ole pelkästään koululaitoksen ongelma.
Mitä muita syitä siihen on, että koulu suosii tyttöjä?
Keskustellaan fiksusti, koska haluan ihan oikeasti tietää tästä aiheesta enemmän ja kuulla etenkin vanhempien kokemuksia.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tyttöjen ja poikien välisissä Pisa-tuloksissa OECD-maiden suurin ero. On älyllisesti epärehellistä yrittää syyllistää suomalaisia poikia tästä.
Miksi aina oletetaan, että jokainen tekee parhaansa Pisa-kokeissa? Hyvin vastaamalla ei voita itselleen mitään. Pisa ei vaikuta arvosanaan eikä siitä saa mainetta tai kunniaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei suosi todellakaan.
Tämä on vain oiva selitys sille, että ennen pojat pärjäsivät paremmin ja nyt taas tytöt. Kun poikien tulokset olivat tyttöjä parempia, syy oli poikien erinomaisuudessa ja mahtavassa matikkapäässä. Kun tytöt alkoivat kiriä ja menivät ohi, syy on naisissa ja tytöissä. Mitäs suosivat tyttöjä.
Koulua on kehitetty jo 70-luvulta nimenomaan tukemaan enemmän tyttöjen oppimisprofiilia kuin poikien. Matematiikan ja kielten opetusta on uudistettu, niin, että ne ovat tytöille helpompia ja pojille vaikeampia. Suurin muutos on esim. tuntien kestossa. Tutkimusten mukaan pojat jaksaa noin 35 minuuttia, tytöt 50 minuuttia tuntia, joten nyt ollaan vetämässä jo puolen toista tunnin oppitunteja, että pojat varmasti tippuisivat kyydistä. Viime viikolla julkaistussa sokkotutkimuksessa todettiin, että tyttöjen nimillä saa parempia pisteitä samoista vastauksista kokeista.
Opettajat ovat pääsääntöisesti naisia, eikä miehille ole mitään erikoiskiintiöitä, vaikka poikien oppiminen on selvästi parempaa jos on miesopettajia. Aikoinaan yhteiskoulutkin tulivat sen takia, että pojat pärjäsivät poikakouluissa paljon tyttöjä paremmin, joten ne piti poistaa.
Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Jos luet opetusministeriön oppimiseen tähtääviä uudistuksia, yhdessäkään ei edes lue poikien oppiminen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tyttöjen ja poikien välisissä Pisa-tuloksissa OECD-maiden suurin ero. On älyllisesti epärehellistä yrittää syyllistää suomalaisia poikia tästä.
Eihän se varsinaisesti niiden pikkupoikien vika olekaan. Vika on vanhemmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tyttöjen ja poikien välisissä Pisa-tuloksissa OECD-maiden suurin ero. On älyllisesti epärehellistä yrittää syyllistää suomalaisia poikia tästä.
Pojat nyt vaan ovat keskimäärin tyhmempiä ja kotikasvatuksrella ja kodin arvoilla on suuri vaikutus siihen millaisiksi alisuoriutujiksi pojat kasvatetaan.
Poikien puberteetti osuu noin 1,5 vuotta myöhemmäksi kuin tytöillä ja hormonitoiminta häiritsee enemmän koulunkäyntiä kriittisessä vaiheessa. Mikä tähän olisi ratkaisu? Jättää pojat ala-koulussa pariksi vuodeksi luokalleen vai peräti pistää 6 vuotiaita kolme vuotta kestävään esikouluun
Kyllähän se on poikien ja heidänkasvattajiensa vika , että pojat eivät pärjää pojille räätälöidyssä systeemissä. Tehdäisiinpä koulujärjestelmän me kä tahansa muutos niin tytöt sopeutuvat siihen paremmin.
Ei pojat ole keskimääräistä tyhmempiä. Heidän arvosanansa voivat olla keskimääräisesti alhaisempia, mutta niin on motivaatiokin. Varmasti heistä olisi vaikka mihin, jos vanhemmat ja ympäristö kannustaisivat ja tukisivat heitä. Vastaavasti tytöistäkin olisi vielä parempaan.
Mistä johtuu, että erityiskoulujen ja -luokkien oppilaista valtaosa on poikia? Eivätkö tyttöjen vaikeudet ja poikkeavuudet vain näy niin selvästi ulospäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.
On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.
Mutta silloin oppiaineen nimen tulisi olla "matematiikka, käytös ja ryhmätyötaidot", eikä "matematiikka".
Nuo pehmeät taidot pitäisi arvioida aina erikseen, koska on positioita, joissa etsitään sitä parasta osaajaa, eikä parasta kaveria ja opea miellyttävää lasta.
Myös syyt häiriköinnin takia tulisi selvittää, eikä aina kyse ole oppilaan ongelmasta, vaan siitä, että koulu ei ole lapsikuntoinen. Liian isot opetusryhmät (yli 50 lasta --- jopa yli 100), avoimet ympäristöt. Joskus osa oppilaista joutuu pitämään melua peittääkseen sen muun melun ja pysyäkseen järjissään. Sitten taas jossain ydin- tai cyberlabrassa ei tällaista ole, vaan siellä on työrauha ja mahdollisuus keskittyä siihen hommaan, eikä vain rupatella ja auttaa muita.
Nämä lapsinerot jotka kuitenkin häiriköivät ovat kyllä enemmän legendaa kuin todellisuutta. Sellaisia voi olla koulussa ehkä se yksi mutta sitä vastaa sitten ne viisikymmentä oppilasta jotka eivät ole keskimääräistä kummoisempia matikassa ja jotka sen lisäksi eivät jaksa tai halua keskittyä siihen. Miksi kaikkea muuta puuhaavan ja muita häiritsevät oppilaan pitäisi saada sama numero kuin sen joka keskittyy siihen aineeseen?
Tärkeää olisikin, että myös se ei-soft-skill -tyyppi saisi kannustusta ja tunnustusta osaamisestaan. Nyt hänet lytätään 5-6 arvosanalla jonnekin umpikujaan, eikä hän pääse ehkä koskaan kouluttautumaan ja työllistymään, kuten hänellä olisi edellytyksiä.
Osaaminen pitää mennä osaamisen mukaan. Siinä asiassa, mitä mitataan.
Koska jos mitataan pituutta, ei siinä huomioida verenpainetta tai sitä, oletko kohtelias. Osaamisen mittaamista ei pidä sotkea millään typeryydellä. Työhön sopivuuden testaa sitten työhaastattelussa ja koeaikana työnantaja, sitä ei tarvitse sisällyttää matikan tai fysiikan arvosanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun ongelma on liika lepsuilu. Oppilailta hyväksytään sekä laiskottelu että erittäin huono käytös. Lepsuilu aiheuttaa pojille enemmän harmia kuin tytöille, sillä tytöt ovat 7-15 vuoden iässä keskimäärin rauhallisempia ja itseohjautuvampia kuin pojat. Tytöt siis pärjäävät paremmin koulun lepsuudesta huolimatta, ei sen ansiosta. Lisäksi monet uudet pedagogiset keinot edellyttävät itseohjautuvuutta eli hyödyttävät keskimäärin enemmän tyttöjä. Itselläni on mielikuva, että pojat pärjäsivät paremmin silloin, kun koulu oli opettajavetoista ja korosti kuria ja auktoriteetteja.
Itse muuttaisin systeemiä siten, että vähennetään itseohjautuvia opiskelumetodeita. Lisäksi tärkeimpiin nivelkohtiin (esim. 2 lk, 6 lk ja 9 lk) otetaan käyttöön standardoitu valtakunnallinen koe, joka on läpäistävä hyväksytysti ennen eteenpäin siirtymistä. Kokeet olisi helppo toteuttaa digitaalisesti siten, että oppilaan henkilöllisyys ei paljastu eikä vaikuta arviointiin. Jos kokeissa testataan vain kaikkein tärkeimpiä taitoja eli äidinkieltä ja matematiikkaa niin voidaan välttää laajempiin tasokokeisiin liittyvät negatiiviset sivuvaikutukset. Valtakunnallinen tasokoe tasa-arvoistaisi opetusta valtakunnallisesti, kun sekä oppilaita että välillisesti myös opettajia arvioitaisiin objektiivisesti samoilla kriteereillä. Se toisi peruskoulun opettajille myös tulosvastuuta.
2 lk lopussa pitää olla mekaaninen lukutaito ja osata helpot peruslaskutoimitukset pienillä luvuilla, 6 lk pitää jo ymmärtää luettua, osata kirjoittaa, osata peruslaskutoimitukset sekä ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun käsitteet. 9 lk lopussa pitää olla hallussa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla pystyy siirtymään toisen asteen opintoihin, mm. ymmärtää isoja numeroita, osata peruslaskutoimituksia murto- ja desimaaliluvuilla, ymmärtää prosenttiluvut, osata ilmaista itsensä kirjallisesti ja ymmärtää tietotekstejä. Jokaisen peruskoulun päättävän on oltava luku- ja laskutaitoinen.
Ymmärrän tarkoituksesi mutta mitä tehdään niille, jotka eivät kokeita läpäise!? Otapa huomioon, että ei ole erityiskouluja eikä apukouluja eikä tarkkiksia. Kaikki pyörii siellä peruskoulussa! Kehitysvammaisiakin on ja autisteja. Heillä on aivan omat opetussuunnitemat koulun sisällä. Kokeet eivät voisi olla siis samanlaisia kaikille ja seurauksena hirvittävä säätäminen ja eriyttäminen. Ei myöskään haluta raahata luokalle jäänyttä lössiä vuodesta toiseen mukana. Poliitikot päättävät, että peruskoulu on tällainen nykyään.
Kehitysvammaiset ovat oma lukunsa, tarkoitin terveitä nuoria. Minun mallissani jäädään kertaamaan kunnes tarvittava taitotaso on omaksuttu. Mitä hyötyä on laittaa oppilas 3 luokalle opiskelemaan lukuaineita, jos hän ei omaa edes mekaanista lukutaitoa eikä osaa laskea 2+2? Ja mitä hyötyä on siirtää oppilas yläkouluun opiskelemaa kemiaa ja fysiikkaa, jos hän ei edes ymmärrä, mitä murtoluvut ovat tai ei ymmärrä lukemaansa? Minun mallissani testit tehdään oppilaiden itsensä parhaaksi ja heidän oikeusturvansa takaamiseksi. Heillä on oikeus saada sellaista opetusta, että he oikeasti myös oppivat määritellyt minimisisällöt. Ei ole kenenkään etu, että peruskoulusta voi valmistua ilman luku- ja laskutaitoa. Nyky-yhteiskunnassa ei tällaisille ihmisille ole mitään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kaikissa suorittavissakin ammateissa pitää osata lukea!
Mitä tarkoittaa terve nuori? Monet ominaisuudet näkyvät kirjona, esim. tarkkaavaisuus, lukihäiriö, autismi, hahmottamishäiriöt, ei-kielelliset oppimisvaikeudet.
Mistä sä ajattelit saatavan resurssit tähän ikuiseen peruskouluun?
Mitä, jos lukeminen ja kirjoittaminen takkuaa, mutta on matikassa tosi hyvä? Tai toisinpäin? Tai ymmärtää äänikirjan avulla, mutta oma lukeminen on hankalaa. Muissa aineissa oppilas voi menestyä tosi hyvinkin.
Näille ihmisille on ihan yhtä paljon mahdollisuuksia kuin ennenkin. Tekniikka kehittyy ja mm. äänikirjoja ja selkokieltä käytetään paljon.
Ehdottamassani mallissa niille, jotka eivät läpäise tasokoetta kohdistetaan tukitoimia. Selvitetään viimeistään siinä vaiheessa, mistä oppimisen ongelmat johtuvat. Tasokokeen läpäisy ei myöskään vaadi täydellistä osaamista vaan ainoastaan sen osoittamista, että ylittää minimikriteerit. Jos ei pysty edes minimikriteereitä saavuttamaan, on heikkolahjainen ja vaatii erityisratkaisuja myös jatko-opinnoissa ja todennäköisesti myös aikuisena. Jos oppilas ei ymmärrä lukemaansa eikä osaa edes peruslaskutoimituksia, hän ei menesty missään lukuaineessa eikä hänelle ole nyky-yhteiskunnassa kovinkaan paljon mahdollisuuksia. Kerro minulle työ, jossa ei tarvitse osata lukea eikä laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun miettii nyky pojan elämää äiti määrää ja vaatii kotona kun isä on potkittu pellolle, naisopettaja määrää ja vaatii koulussa kun miesopettajat on savustettu pihalle. Pojan elämässä ei ole roolimallia ja kaikki aikuiset kenen kanssa on tekemisissä vain määrää ja vaatii niin onko se ihme kun mikään ei kiinnosta kun missään ei koe itseään arvostetuksi ja hyväksytyksi
Vierailija kirjoitti:
Ongelmat ovat niin syvällä yhteiskunnassa, ettei mitään yksittäistä syytä tyttöjen ja poikien eroon koulumenestyksessä ole. Korkeakoulutettujen perheiden lapset (tytöt ja pojat) pärjäävät koulussa paremmin, sillä vanhemmat ovat kiinnostuneita heidän koulunkäynnistään. Eriytyminen alkaa jo päiväkodista, jossa ylikuormittuneet hoitajat ja opettajat yrittävät tehdä parhaansa lasten eteen. Monien kohdalla romahdus tapahtuu alakoulussa, ja yläkoulussa on enää mahdotonta kuroa yhteen oppimisvajetta. Suomalaisissa kouluissa tärkeää on, ettei oppilasta jätetä luokalle. Näin peruskoulusta pääsee pois nuoria, joilla on valtavia aukkoja osaamisessa ja tiedoissa. Suurin osa näistä on poikia.
Yksi syy huonoon koulumenestykseen on sinnikkyyden ja keskittymiskyvyn puute. Älypuhelimet on oikea vitsaus. Moni poika menee siitä, mistä aita on matalin. He odottavat opettajan ohjausta ja apua, jota on joskus mahdotonta saada, kun luokassa säätää monenlaista hiihtäjää. Tytöt tuntuvat ottavan paljon enemmän vastuuta itse omasta opiskelustaan. Tämän vastuunoton huomaa kaikkialla. Me suomalaiset naisethan olemme tottuneet siihen, että jos jotain haluaa tehtävän kunnolla, se pitää tehdä itse.
Ilmiö näkyy hyvin myös naisvaltaisissa opettajanhuoneissa. Usein miesopettajat onnistuvat sluibailemaan töistä (muista kuin opetushommosta), ja naiset kantavat vastuun projekteista ja juhlista. En syytä miehiä laiskottelusta, vaan tämä on mielestäni kulttuurinen ilmiö.
Kyllä ne miesopet usein sluibailee ihan niissä opetushommissakin. Osa oikein kehuskelee sillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun miettii nyky pojan elämää äiti määrää ja vaatii kotona kun isä on potkittu pellolle, naisopettaja määrää ja vaatii koulussa kun miesopettajat on savustettu pihalle. Pojan elämässä ei ole roolimallia ja kaikki aikuiset kenen kanssa on tekemisissä vain määrää ja vaatii niin onko se ihme kun mikään ei kiinnosta kun missään ei koe itseään arvostetuksi ja hyväksytyksi
Kukaan ei ole savustanut miesopettajia pihalle. Miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Tyypillisesti, jos koulussa on miesopettaja, hän on tai hänestä pian tulee rehtori. Sama myös varhaiskasvatuksen puolella. Näin nekin vähät miehet joita kouluissa ja päiväkodeissa on, suuntautuvat enemmän hallintoon kuin varsinaiseen opetukseen/kasvatukseen.
Koulu ei syrji poikia. Minulla kaksi poikaa ovat saaneet todistuksensa täyteen kymppejä ihan vain tekemällä läksyt ja lukemalla kokeisiin. Tyttö on samalla tiellä samoilla metodeilla. Ei ole koulu pilannut kummankaan sukupuolen opintaivalta, kun lapsi vain tekee läksynsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oppilaat istuvat tunneilla passiivisina ehkä kirjoittaen joitain muistiinpanoja. OPettaja näyttää digimateriaaleista jotain ja kettään ei kiinnosta. oikeaa oppimista ei tapahtu. tytöt jaksavat kiemurrella ne tunnit tylsinä läpi ja pojat taas hölisevät ja pelaavat. koulu on jäänyt ajastaan jälkeen. Oppilaiden pitäisi saada tehdä aivoillaan jotain oiekasti itselleen tärkeää ja näyttää osaamistaan ja tehdä pari ja ryhmätöitä joissa oikeasti täytyy ponnistella.
Pari- ja ryhmätöissä kukaan ei opi yhtään mitään. Niissä yksi käyttää aivojaan minkä käyttää ja suurin osa ei viitsi vaivautua.
Huonosti johdettu ryhmätyö jos näin pääsee tapahtumaan. Opettajana seuraan ryhmien työskentelyä, ja lisäksi ryhmän jäsenet täyttävät itsearvioinnin, johon selostavat, miten osallistuivat ryhmän työskentelyyn. Opettaja voi myös auttaa ryhmää jakamaan työt, jos he eivät sitä osaa.
Tärkeää on myös, että ryhmätöitten aiheet ovat pohtivia ja ratkaistavan ongelman esittäviä, ei vain tiedon keräämistä ja järjestämistä.
Myös ryhmien kokoaminen pitää tehdä taidolla ja vaihdella kokoonpanoja.
Työelämässä ryhmätyötaidot ja esim. kyky ilmaista omia ajatuksiaan ryhmässä muille ovat olennaisia. Entiseen ei ole paluuta, on kehitettävä opetusta tutkivan oppimisen suuntaan. Se pakottaa ajattelemaan, kun vastausta ei voi löytää wikipediasta.
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei syrji poikia. Minulla kaksi poikaa ovat saaneet todistuksensa täyteen kymppejä ihan vain tekemällä läksyt ja lukemalla kokeisiin. Tyttö on samalla tiellä samoilla metodeilla. Ei ole koulu pilannut kummankaan sukupuolen opintaivalta, kun lapsi vain tekee läksynsä.
Otantasi on ehkä hieman liian pieni laajempiin johtopäätöksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulu ei suosi yhtään ketään. On poikien aliarvioimista jos heiltä ei vaadita käyttäytymistä yhtä lailla kuin tytöiltä. Opetan peruskoulun luokkia 3-9 ja en ollenkaan tunnista tätä että tytöt saisivat parempia numeroita kuin pojat. On totta, että monesti he ovat ns. näkyvämpiä jos on esim. käytös ongelmia joihin pitää puuttua mutta varsinaisessa osaamisessa ei ole eroa. Kodin vaikutus on kyllä suuri eli seurataanko wilmaa ja vaaditaanko opiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Mistä johtuu, että erityiskoulujen ja -luokkien oppilaista valtaosa on poikia? Eivätkö tyttöjen vaikeudet ja poikkeavuudet vain näy niin selvästi ulospäin?
Pojat tungetaan jonnekin ajatuksella poissa silmistä poissa mielestä kun koulu on kuotenkin pakko käydä ja tytöt täyttävät terapia jonot
Vierailija kirjoitti:
Ihan jokin aika sitten havaittiin aivokuvantamisessa, että miesten aivojen takaosasta löytyi alue, joka aktiivisesti hallinnoi liikkumisen taitoja. Naisilla se ei ollut yhtä aktiivinen. Jos uskoo evoluutioon, tälle kyllä löytyy selitys: nainen imetti luolassa paikoillaan, mies juoksi pitkin savannia saaliin perässä.
Voisiko johtua tästä erityisominaisuudesta, että pojille paikoillaan istuminen on usein vaikeampaa kuin tytöille?
Nykyfeminismin uskontunnustuksen valossa "miehet-ja-naiset-ovat-täysin-samanlaisia" tämä ei tietenkään aukea.
Olen ollut yläkoulun opena 30 vuotta, ja todellakin, eroja poikien ja tyttöjen välillä on paljon, esim. huumori, ryhmäkäyttäytyminen ja tapa kiusata muita eroavat sukupuolilla.
Ensinnäkin ennen maanviljelyn keksimistä naiset eivät istuneet paikoillaan luolassa imettämässä miesten "juostessa savannilla", vaan he olivat liikkeessä yhtälailla kuin miehetkin. Esihistoriallisten homo sapiens -naisten luurangot olivat vahvarakenteisia aina maanviljelyn yleistymiseen asti, jolloin naisten luurangoissa yleistyivät hentorakenteisuus ja puutostautien merkit. Tämän on oletettu johtuvan siitä, että kun ihmiskunta jäi paikoilleen viljelemään maata, muuttuivat naiset ikään kuin omaisuusluokaksi. Koska naisten arvoa pidetiin miehiä vähäisempänä, näille ajateltiin riittävän vähäisemmän ravinnon kuin miehille.
Lisäksi pojilla ja miehillä oli lähes 1000 vuoden yksinoikeus yliopisto-opintoihin. Jännä että miehet ovat olleet kyvykkäitä istumaan perseellään kopioimassa pyhiä kirjoituksia vuosisatojen ajan, mutta 2020-luvun ihmislapset eivät pysty seuraamaan opetusta ja istumaan persuuksillaan puolta tuntia kauempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun miettii nyky pojan elämää äiti määrää ja vaatii kotona kun isä on potkittu pellolle, naisopettaja määrää ja vaatii koulussa kun miesopettajat on savustettu pihalle. Pojan elämässä ei ole roolimallia ja kaikki aikuiset kenen kanssa on tekemisissä vain määrää ja vaatii niin onko se ihme kun mikään ei kiinnosta kun missään ei koe itseään arvostetuksi ja hyväksytyksi
Kukaan ei ole savustanut miesopettajia pihalle. Miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Tyypillisesti, jos koulussa on miesopettaja, hän on tai hänestä pian tulee rehtori. Sama myös varhaiskasvatuksen puolella. Näin nekin vähät miehet joita kouluissa ja päiväkodeissa on, suuntautuvat enemmän hallintoon kuin varsinaiseen opetukseen/kasvatukseen.
Kuka tervejärkinen mies haluaisi työskennellä naisvaltasella alalla jossa juorut ja seläntakana keräily on joka päiväistä toimintaa. Ja siihen vielä lisäksi se naisten hyväksikäyttö kun laitappas miehenä tuo teeppäs miehenä tuo ja noiden perään lisätään joku tekosyy joka liittyy naiseuteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tämä ajatus, että käytös ei vaikuta arvosanoihin. Tottakai vaikuttaa mutta ei niin, että opettaja voi yksin sen perusteella alentaa tai ylentää arvosanaa. Käytös vaikuttaa opiskeluun ja osaamiseen. Arvioinnin on perustuttava monipuoliseen näyttöön, ei pelkkiin koearvosanoihin. Tuntiosaaminen, ahkeruus, muiden auttaminen ja työrauhan edistäminen ovat siis asioita, jotka ilman muuta vaikuttavat arviointiin. Jos oppilas ei suostu tekemään tehtäviä vaan mieluummin häiriköi, ei hän myöskään omaksu asioita eikä osoita innostustaan, kiinnostustaan ja osaamistaan kyseisessä asiassa. Jos toinen oppilas tekee tehtävät ja auttaa vielä muita, osoittaa tämä oppilas osaamistaan aivan toisella tavalla.
On siis typerää hurskastelua yrittää erottaa oppilaan käytös ja osaamisen taso toisistaan. Niin kauan kuin meillä ei ole tasokokeita ja arvioinnin on perustuttava monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön, vaikuttaa myös se käytös siellä tunneilla asiaan. Sitä ei vain sanota ääneen, jotta sen riehuvan kaverin vanhemmat eivät valittaisi asiasta. On myös oikeudenmukaista, ettei se häiriköijä saa kymppiä torpedoidessaan muiden mahdollisuudet opiskeluun. Olkoon vaikka superälykäs ihmelapsi mutta yhteiskunnassa on muita ihmisiä, jotka on osattava huomioida edes alkeellisella tasolla. Opettajalle saa minun puolestani haistatella vaikka kuinka paljon mutta jos ei anna muille mahdollisuutta opiskeluun, ei todellakaan ansaitse kymppiä todistukseen.
Mutta silloin oppiaineen nimen tulisi olla "matematiikka, käytös ja ryhmätyötaidot", eikä "matematiikka".
Nuo pehmeät taidot pitäisi arvioida aina erikseen, koska on positioita, joissa etsitään sitä parasta osaajaa, eikä parasta kaveria ja opea miellyttävää lasta.
Myös syyt häiriköinnin takia tulisi selvittää, eikä aina kyse ole oppilaan ongelmasta, vaan siitä, että koulu ei ole lapsikuntoinen. Liian isot opetusryhmät (yli 50 lasta --- jopa yli 100), avoimet ympäristöt. Joskus osa oppilaista joutuu pitämään melua peittääkseen sen muun melun ja pysyäkseen järjissään. Sitten taas jossain ydin- tai cyberlabrassa ei tällaista ole, vaan siellä on työrauha ja mahdollisuus keskittyä siihen hommaan, eikä vain rupatella ja auttaa muita.
Nämä lapsinerot jotka kuitenkin häiriköivät ovat kyllä enemmän legendaa kuin todellisuutta. Sellaisia voi olla koulussa ehkä se yksi mutta sitä vastaa sitten ne viisikymmentä oppilasta jotka eivät ole keskimääräistä kummoisempia matikassa ja jotka sen lisäksi eivät jaksa tai halua keskittyä siihen. Miksi kaikkea muuta puuhaavan ja muita häiritsevät oppilaan pitäisi saada sama numero kuin sen joka keskittyy siihen aineeseen?
Tärkeää olisikin, että myös se ei-soft-skill -tyyppi saisi kannustusta ja tunnustusta osaamisestaan. Nyt hänet lytätään 5-6 arvosanalla jonnekin umpikujaan, eikä hän pääse ehkä koskaan kouluttautumaan ja työllistymään, kuten hänellä olisi edellytyksiä.
Osaaminen pitää mennä osaamisen mukaan. Siinä asiassa, mitä mitataan.
Koska jos mitataan pituutta, ei siinä huomioida verenpainetta tai sitä, oletko kohtelias. Osaamisen mittaamista ei pidä sotkea millään typeryydellä. Työhön sopivuuden testaa sitten työhaastattelussa ja koeaikana työnantaja, sitä ei tarvitse sisällyttää matikan tai fysiikan arvosanaan.
Koska harva pystyy elämänsä elämään erakkona ja erillään muista, olisi erittäin tärkeää opettaa näille tyoeryksillekin vuorovaikutustaitoja, ahkeruutta ja sinnikkyyttä. Tokihan tämä pitäisi tehdä jo varhaiskasvatuksen aikana ja kotona. Tämä väärin ymmärretty nero liibalaaba on aivan turhaa. Koulussa tiedon lisäksi opetetaan myös sosiaalisitaitoja - tosin huonolla menestyksellä, koska oppilaat tulee niin eri lähtökohdista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei syrji poikia. Minulla kaksi poikaa ovat saaneet todistuksensa täyteen kymppejä ihan vain tekemällä läksyt ja lukemalla kokeisiin. Tyttö on samalla tiellä samoilla metodeilla. Ei ole koulu pilannut kummankaan sukupuolen opintaivalta, kun lapsi vain tekee läksynsä.
Otantasi on ehkä hieman liian pieni laajempiin johtopäätöksiin.
Se vaan kertoo ,että on mahdollista kasvattaa pojat niin että menestyvät koulussa.
Itsellä on kaksi poikaa ja tytär. Tytär on motivoitunut suorittaja . Peruskoulusta lukioon 9,8 keskiarvolla. Lukiosta 4 ällällä ja 3 eximalla opiskelemaan yliopistoon teknistä alaa.. poikia ei vaan kiinnosta. Kumpikin suoriutui ,,noin 8,5 keskiarvolla lukioon ja b/c n ylioopilastodistuksella amk insinööriksi. Kaikki yhtä älykkäitä, mutta poikia sai olla kokoajan potkimassa eteenpäin . Amkissa sitten alkoi taas sujua kun pääsi kiinni itseään kiinnostaviin asioihin.
Ennen oli kunnollista kun tasokurssit yläasteella erotteli amis- ja luuseri Marskin lukioon jatkavista ja kaikille pystyttiin järjestämään sopivan tasoinen opetus.