Lue keskustelun säännöt.
Miten te 33-40 vuotiaat olette löytäneet/aloittaneet uuden suhteen?
09.06.2022 |
AP on mies, 37-vuotias. Elämä on ollut oikeastaan yhtä uraputkea kuntasektorilla. Nyt työskentelen teknisenä johtajana. Miten tässä iässä enää voisi mitään uutta parisuhdetta aloittaa, kun arki on aivan erilaista, kuin vaikkapa 20-vuotiaalla. En esim. itse käy baareissa, en festareilla enkä juo alkoa juuri laisinkaan.
Meille töiden perässä ahkerasti muuttajille lienee tyypillistä, ettei sellaisia kunnollisia ihmissuhteita juuri ole.
Itse olen muuttanut urani aikana 7 kertaa. Suomen sisällä pisin muuttomatka 700 km.
Muutamia kavereita on, mutta hekin kun ovat perheellisiä, niin näemme vain ehkä kerran vuodessa, jos vuokrataan mökki tjsp.
Eli parisuhdetta vastakkaisen sukupuolen kautta en voi metsästää tuttujen/kavereiden kautta, kuten aika usein taitaa olla. Tietenkin iän muita on tullut joitakin vaatimuksia, joita ei parikymppisillä ole, kun siinä iässä kaikki on samalla lähtöviivalla. Liittyen koulutukseen yms. Tinderit yms. on kokeiltu, jotenkin niissä on vaikea aloittaa keskustelua. Omat harrastuksetkin on enemmän tai vähemmän äijähommaa.
Vaellusta, pyöräilyä, ammuntaa, juoksua yms.
Kommentit (105)
En jotenkin usko, että löydän kovin helposti ketään, kuten en aiemminkaan löytänyt. Kesti vuosia löytää nykyinen kumppani. Hänestä olen nyt kuitenkin eroamassa. Ikää on 30+, olen nainen ja asun Helsingissä. Yököttää jo valmiiksi koko Tinder. Yhden asian perässä taitaa olla moni. Livenä kukaan ei ole minua lähestynyt, ellei lasketa minua 40 vuotta vanhempia ahdistelijoita. Pitäisi löytyä joku mukava, avoin ja positiivinen mies, joka osaa sekä keskustella että olla hiljaisuudessa ilman ahdistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 34-vuotias nainen ja mietin samaa. Käsittääkseni ikäisiäni miehiä ei ole olemassakaan, tai ne on kaikki työntelemässä lastenvaunuja tai töissä kaiket päivät. En jaksa innostua baareista, en myöskään koskaan ole juossut joka tapahtumassa, tykkään puuhaa koirien kanssa, lukea, käydä luonnossa, tms. Koira kyllä lisää aika paljon kohtaamisia, kun on muita koiranulkoiluttajia, varsinkin samassa naapurustosssa. Koirapuistoissa tapaa ihmisiä, mutta pääosin naiset vaikuttavat olevan koiraharrastajia. Miehissä on vanhoja, pariskunnan toisia puolia ja nuoria poikia. Oman ikäisiäni koiraharrastajamiehiä ei ole olemassa. Olen luvannut itselleni, ettei mun tarvi enää ikinä mennä tinderiin enkä mene. Mieluummin kuolen yksin ja löydyn koirien syömänä ku enää jaksan sitä paskaa. Eikä miehet juttele mulle missään enkä mä niille. Jotenkin se on tosi outoa alkaa puhua tuntemattomalle, ja itellekin tulee tosi kiusaantunut olo sellasesta. Mutta oonki introvertti ja epäilen miehiä aina hyypiöiksi ja yleensä ne onki niitä, ne jotka juttelee. :D Aina jotain ikivanhoja tai kännissä. En halua harrastaa mitään vaan tavatakseni miehiä. Harrastan jo kaikkea, mikä kiinnostaa. Ei ole aikaa eikä motivaatiota jollekin tylsälle. Olen luovuttanut jo ja odotan enää ihmettä, jota en oikeasti odota tapahtuvaksi. Olisi pitänyt pariutua opiskeluvuosina tai pitäs olla toisenlainen persoonallisuus. Minkäs teet.
Itse miettinyt myös, että pitäisikö hommata koira. Pääsisi kätevästi sen koiran siivellä tutustumaan nätteihin koiranomistajanaisiin. Muutamilla kavereilla on (nelijalkainen) kissa. En ole koskaan käsittänyt kissoja. Kissat ovat patalaiskoja, lähinnä vain makaavat yms. En tiedä kuvastaako omistajaansa.
Koirat ovat sopivan vilkkaita, ovat aina samaa mieltä. Eihän nyt kukaan kissanomistaja lähde kissaa ulkoiluttamaan esim. Kyllä se on koiranomistajien puuhaa.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnan lyhytkurssit urheiluseuroissa ja urheiluopistoissa, mitä näitä nyt on, juoksukoulu, golfin alkeet, melonta, jooga varsinkin kiinnostaa naisia, mutta sopii myös miehille. Sitten ammattiyhdistyksen tapahtumat, koulutukset, teatteri-illat tai muut yhdistykset, joilla on yhdistyksen kokoontumisia. Näitäkin on asiaihmisille, valitse sellainen, jossa ihmiset muutenkin haluaa vaihtaa kokemuksia esim. sijoittamisesta. Osta osakkeita ja käy yhtiökokouksissa. Kalenteri täyteen risteilyjä, Tallinnan matkaa, talvella Kuortaneen urheiluopiston virkistysviikonloppuja ja vastaavia. Nopeatempoisesti eri aktiviteetteja, joissa tapaamasi ihmiset ovat todennäköisesti jostain läheltä ja mukana on ehkä joku sinkku. Jos ei löydy ketään, niin on ollut kuitenkin rentouttava viikonloppu. Nämä erilaiset kokoukset on just niitä, joihin voi tulla ketä vaan ja kynnys madaltuu tutustua, jos on joskus edes nähnyt jossain, jos näkee uudestaan.
liikunnan lyhytkursseilla esim. siellä melonnassa monesti 99% osallistujista pariskuntia tai kaveripareja..koettu on eli sinkkuna loistaa siellä sitten "erilaisena"
Kaveripareista se toinen voi olla just se oikea, en ymmärrä mikä ongelma? Jos ei yksin uskalla lähteä kotoota, niin yksin myös jää. Ei sinkkuus tai yksin oleminen oo noloa.
no kun ne kaveriparit nyhjää näillä keskenään kuten myöskin oikeat pariskunnat. Eli tämä ihan kokemuksesta, on näillä kursseilla käyty mutta en mainostaisi kovinkaan potentiaaliseksi seuran löytämisen paikoiksi. ainakaan täällä pk-seudulla ei muutenkaan liikaa "muille" puhuta, siitä ei ole kokemusta minkälainen meno muuallapäin Suomea on.
Vierailija kirjoitti:
Siis taas joku muka löytänyt tinderistä kavereita. Ei kukaan mies ole halunnut musta pelkkää kaveria. Kiinnostaisi kyllä tietää minkälaisia ihmisiä nämä kaverin löytäjät ovat...
Mutta joo, tinder kai on se paras paikka miehen kalasteluun. Se vaan vaatisi todella pitkää pinnaa. Kaikki ne vanhentuneet kuvat, törkeydet jne. Ei vaan nyt jaksa. Muutaman kerran olen siis kyseistä sovellusta kokeillut. N38
Minä löysin nettitreffeiltä yhden parhaista ystävistäni :) Olimme siis treffeillä ja juttu luisti ihan poikkeuksellisen hyvin, mutta ainakaan minun puoleltani ei ollut fyysistä kemiaa (tai toivoa siitä). Uskaltauduin kysymään, kiinnostaisiko tyyppiä tavata joskus ihan kavereina. Voi olla, että hän alkuun elätteli toiveita muustakin, mutta fiksuna ihmisenä tajusi että muuta ei tule. Ystävystyimme ja nyt vuosia myöhemmin hän on lasteni kummisetä <3
Romanttisen suhteen löysin muutamaa vuotta myöhemmin netistä. Onhan se joskus pitkähkö prosessi, jossa sattumalla on osuutensa, mutta jos perusasiat on kunnossa niin kyllä netistä voi hyvinkin löytää vaikka miten ihania ihmisiä :) Itsellä meni jonkin aikaa hahmottaa mitä etsin jne., mutta en nyt millään sadoilla treffeillä "joutunut" käymään, ehkä noin parilla kymmenellä parin vuoden aikana :)
No huhhuh. On siellä varmasti ilmaakin resursseissa (suojatyöpaikkoja, työpaikkoja joihin ei aktiivista työtä vaadita kuin pari tuntia/päivä jne.), mutta kyllä ne sairaanhoitajat, lääkärit, siivooja jne. tekee varmasti ihan täyttä päivää ja teknisen johtajankin vastuualue todennnäköisesti niin laaja, että varmasti riittää tekemistä koko päiväksi. Johtajan pesti on liian näkyvä ollakseen suojatyöpaikka. Ne on jotkut epämääräiset asiantuntija-konttorirotat siellä piilossa, ketkä ei tee mitään.