Mies ei laittele arkisin mitään viestejä ja viikonloppuisin saan tehdä suurimman osan töistä hänen luonaan.
Nyt yritin puhua, haluaako edes minua ja olenko vain seuraa kun ei jaksa parempaakaan nyt etsiä.
Mietin aionko mennä viikonloppuna hänen luokseen vaikka olimme jo niin sopineet.
Mies vain nauroi ja sanoi, että keksii kyllä muutakin tekemistä, että ole vain siellä omassa nurkassas.
Taustalla se, että kaikki pyörii hänen ympärillään. Jos kehun, tuen ja autan häntä, niin saan tehdä sitä loputtomiin saamatta vastakaikuna juuri muuta kuin lisää töitä, suudelmia ja sellaista etäistä mutta lämmintä olemista. Koko ajan tunne etten riitä.
Arkisin jos vähän laitamme viestejä ja laitan hyvän yön toivottelun yhteyteen sydämen, niin voi sanoa vain kiitos. Tai hyvää yötä suht neutraalilla hymiöllä.
Eikä tässä nyt ole mistään hymiöistä kyse vaan haen nyt vain sitä takaa, etten saa osakseni samaa arvostusta, rakkautta ja olemisen iloa kuin mitä annan hänelle (hän siitä nauttii, pyytää ja haluaa) mutta en saa juuri mitään takaisin. Pienin murusin vain.
Ansaitsen niin paljon parempaa ja mies ei puhu suoraan. Sitten kun otan asian puheeksi niin minussa on se vika.
Jos huomenna menisin niin olisi sama kaava, pyytäisi siivoamaan, laittaisimme ruokaa. Joisimme hieman, puhuisimme yhteisistä matkoista ja kävisimme saunassa.
Ehkä mies saattaisi puhua yhteisestä elämästä ja samalla ajattelen, että kodinhoitajaa varmaan haluaa tai koukuttaa minua lisää suhteeseen.
Tässä ei ole mitään järkeä ja eniten harmittaa, ettei hän voi sanoa suoraan, ettei tunteita ole vaan repii hyödyn irti mitä saa.
Vai olenko väärässä?
Kommentit (167)
Voimia ap, löydät vielä varmasti parempaa.
Lähetä hänelle siivooja perjantaisin ja katso, haluaako hän vielä tavata muuten.
Vierailija kirjoitti:
Lähetä hänelle siivooja perjantaisin ja katso, haluaako hän vielä tavata muuten.
Ap:n ei tarvitse toimittaa miehelle enää yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä käyt siivoamassa epämiellyttävän miehen luona?
Fiksuja miehiä on onneksi olemassa.
Mistä löysit? En ole koskaan tavannut (muuta kuin aseksuaaleja).
Ap vaikuttaa juuri niin rasittavalta naiselta, etten yhtään ihmettele miksi mies ei halua sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
Ap vaikuttaa juuri niin rasittavalta naiselta, etten yhtään ihmettele miksi mies ei halua sitoutua.
Hyvä ettei ole sitoutunut. Ei tosta hyvää olisi seurannut aloittajalle.
Onneks tajusi äijän olevan hyväksikäyttäjä.
Ap, jätät sen miehen heti nyt!
Onnea elämällesi ilman häntä!
Te naiset, en tiedä mitä sano, mutta ilmeisesti haluat olla palvelija, niin miksi valitat.
Ao, tsemppiä! Mulla puoli vuotta sitten päättyi suhde narsistiin ja nyt alan olla yli. En mennyt takaisin, kun ilmestyi 2 kk jälkeen manipuloimaan uudelleen.
Kaiva esiin ja lue ketju Narsistin keskustelutyyli. Sinne voit myös kirjoittaa ja saada vertaistukea.
Todellakin ansaitset parempaa, mutta tuolta mieheltä et tule sitä saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan ottaisit vastuun oman elämäsi onnellisuudesta, ketään syyttelemättä, ja teisit ihan itse ne oman elämäsi kannalta parhaimmat ratkaisut?
Kiusaajaa, hyväksikäyttäjää, valehtelijaa (tulevaisuusfeikkaus) saa syyttää ja nimetä syyllisyys ja häpeä sinne minne se kuuluu.
Mies antaa juuri riittävästi huomiota, jotta saa seksiä ja siivouspalvelua. Olet osa Alfan haaremia, todennäköisesti neljännellä portaalla.
Vierailija kirjoitti:
Mies antaa juuri riittävästi huomiota, jotta saa seksiä ja siivouspalvelua. Olet osa Alfan haaremia, todennäköisesti neljännellä portaalla.
Todellinen elämä on huomattavasti tylsempää kuin isojen poikien kalajutut joilla autisteja koijataan.
Kuinka kauan olette olleet suhteessa?
Kiitos niin paljon kun rohkaisette ja saan omille ajatuksilleni voimaa. Olenhan tämän tiennyt ja olen hiljalleen muuttunut koko ajan itsekkäämmäksi.
Vielä kaksi päivää sitten mietin mitä pitäisi pakata mukaan miehen luokse. Se tuntui niin vastenmieliseltä ja aloin miettimään, että mitä hittoa minä siellä edes teen kuluttamasta aikaani. En keksinyt mitään järkevää tekosyytä.
Sitten aloin menemään vielä syvemmälle ajatuksissani ja punomaan kokonaisuutta. Ajattelin, että laittelen tässä miehelle muutakaan viestin ja katson miten vastaan. Tyyliin mitä kuuluu ja sellaista ihan mukavaa ajatuksien vaihtoa. Ei tullut vastaukseksi muuta kuin lyhyttä, tyyliin "ihan ok".
Sitten huokaisin ja ajattelin ettei tästä vaan tule mitään. Jotenkin sitä jää niin paljaaksi ja tuntee itsensä typeräksi jos edes jaksaa yrittää. Mies sai vielä viikolla iloisia uutisia, joten etäisyys ja kylmyys ei johtunut mistään stressistä tms mitä jos käyttää tekosyynä jos on kylmä.
Ei vaan jaksa. Liekki on ihan sammunut tässä koko jutussa, itselläkin. On vain sellainen fiilis, että mies on kyllä aivan kelvoton ja itseäni etoo, että piti yrittää niin paljon.
No nyt alkoi viikonloppu, Ihanaa! Saan olla itsekseni ja nauttia vain. Olen kyllä tyytyväinen, että tuli nyt kuunneltua itseään (ja teitä). :)
Hyvää viikonloppua kaikille!
Ap
Voi helvetin tekstinsyöttö. Eli laitoin miehelle muutaman viestin ja katson mitä vastaa.
Pahoittelut noista kommenteista, joita en aina jaksa tarkistaa ennen kun lähetän.
Ap
Hittoako alistut sen paskiaisen kotiorjaksi. Älä mene sinne. Kyllä sinä löydät paremmankin, sellaiselle, jolta saat seksiä ilman kotisiivousta ja tiskaustakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kuulosta kummoiselta parisuhteelta, sori. Vaikuttaa siltä, että olet vain välivaihe, kun mies etsii jotain muuta. Sinuna jäisin kotiini ja viettäisin muuten mukavan viikonlopun.
No just tältä tuntuu.
Haluankin mukavan viikonlopun. Välitän tottakai miehestä mutta en haluaa omaa elämääni tuhlata, enkä siis hänenkään.
Ärsyttää vain ristiriita. Mies aina sitten alkaa lopulta jotenkin tulemaan lähemmäksi ja on ihan erilainen, ihana ystävä ja hetken antaa vastakaikua.
Jossain vaiheessa huomaan vain "häviäväni" enemmän ja enemmän. Olen vain sellainen kodin ja hänen egonsa ylläpitäjä.
En kestä tällaista.
Niin jään kotiin kyllä. Minua ei edes haittaisi vaikka löytäisi uuden naisen mutta toivoisin, ettei tällaista epämääräistä ristiriitaista peliä tarvitsisi pelata. Kun olen tosissani ja rakastan mutta sitten vain tuntuu, kuin kannattelisin kohta tyhjää kuorta vain käsissäni eikä siinä ole mitään sielua. On vain tunne, että minua on vedätetty enkä ole minkään arvoinen.
Mies haluaisi varmaan leikkiä tätä vielä vuosikaudet mutta itse en jaksa. Haluan että asioista puhutaan suoraan mutta sekään ei onnistu :(
Ap
Tunteesi vedätyksestä vaikuttaa ihan aidolta ja oikealta.
Tämä. Taatusti alkaa rakkauspommitus kun ap ottaa etäisyyttä ja mies kerii ap:n taas takaisin. Joka kerta kun siima keritään takaisin, ap on heikompi. Ap, lähde. Mies on näyttänyt todellisen karvansa eikä ansaitse sinua kumppaniksi. Sinulla on tässä miehessä tilaisuus pilata elämäsi, jätä väliin. Olisit varmasti mahtava puoliso miehelle joka arvostaa sinua. Suosittelen poikki panemista lyhyen kaavan mukaan. Älä anna tyypin taas keriä sinua takaisin tyhjillä lupauksilla.