Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei laittele arkisin mitään viestejä ja viikonloppuisin saan tehdä suurimman osan töistä hänen luonaan.
09.06.2022 |
Nyt yritin puhua, haluaako edes minua ja olenko vain seuraa kun ei jaksa parempaakaan nyt etsiä.
Mietin aionko mennä viikonloppuna hänen luokseen vaikka olimme jo niin sopineet.
Mies vain nauroi ja sanoi, että keksii kyllä muutakin tekemistä, että ole vain siellä omassa nurkassas.
Taustalla se, että kaikki pyörii hänen ympärillään. Jos kehun, tuen ja autan häntä, niin saan tehdä sitä loputtomiin saamatta vastakaikuna juuri muuta kuin lisää töitä, suudelmia ja sellaista etäistä mutta lämmintä olemista. Koko ajan tunne etten riitä.
Arkisin jos vähän laitamme viestejä ja laitan hyvän yön toivottelun yhteyteen sydämen, niin voi sanoa vain kiitos. Tai hyvää yötä suht neutraalilla hymiöllä.
Eikä tässä nyt ole mistään hymiöistä kyse vaan haen nyt vain sitä takaa, etten saa osakseni samaa arvostusta, rakkautta ja olemisen iloa kuin mitä annan hänelle (hän siitä nauttii, pyytää ja haluaa) mutta en saa juuri mitään takaisin. Pienin murusin vain.
Ansaitsen niin paljon parempaa ja mies ei puhu suoraan. Sitten kun otan asian puheeksi niin minussa on se vika.
Jos huomenna menisin niin olisi sama kaava, pyytäisi siivoamaan, laittaisimme ruokaa. Joisimme hieman, puhuisimme yhteisistä matkoista ja kävisimme saunassa.
Ehkä mies saattaisi puhua yhteisestä elämästä ja samalla ajattelen, että kodinhoitajaa varmaan haluaa tai koukuttaa minua lisää suhteeseen.
Tässä ei ole mitään järkeä ja eniten harmittaa, ettei hän voi sanoa suoraan, ettei tunteita ole vaan repii hyödyn irti mitä saa.
Vai olenko väärässä?
Kommentit (167)
Kertokaa nyt te naiset jotka hyväksytte ja alistutte kaikkeen, MIKSI?
Miksi ihmeessä???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan ottaisit vastuun oman elämäsi onnellisuudesta, ketään syyttelemättä, ja teisit ihan itse ne oman elämäsi kannalta parhaimmat ratkaisut?
No näin teenkin tottakai mutta kyllä myönnän, että olen itkenytkin hieman tänään. Vain sen vuoksi kun olen antanut aivan liikaa väärälle ihmiselle, joka ei rakasta minua. Ei minua muu häiritse kun se, ettei asioista voi puhua suoraan. Jos vaikka kertoisi, ettei rakasta minua ja että olen ollut vain jokin "vaihe", niin olisin iloinen, että tämä asia selvitetään ja punotaan kasaan aikuisten kesken.
Tällaista arvailuleikkiä ja miehen naamioiden vaihtelu saa hämmentymään ja sitten tajuan mitä kaikki on oikeasti ollut hänelle.
Olemme tunteneet muutaman vuoden, eri vaiheita käyneet läpi mutta toisaalta ihan samaa kaavaa ollut. Mies etusijalla.
Kuvottaa. Onneksi kuitenkin minulla on paljon muutakin elämää kuin hän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Radiohiljaisuus ja jos ottaa yhteyttä niin olet yhtä ylimalkainen ja välinpitämätön kuin hän on ollut sinua kohtaan. Pitää sua itsestäänselvyytenä ja on mielestään parempi kuin mitä ansaitset. Opettele itsekkyyttä ja arvostamaan itseäsi. Vietä upea viikonloppu. 🥰
Juu, en minä jaksa tässä selvitellä asiaa enempää. En mene enkä jaksa kaipailla.
Vietän hyvän viikonlopun omien asioideni ääressä, itseeni keskittyen :) Kiitos, sinulle myös.
ApSuosittelen että blokkaat hemmon numeron mikäli sun tavaroita ei ole hänen kämpillään.
Ei jonkun hammasharjan takia kannatta äijässä roikkua.
Hyvä että saat tehdä kaikki etkä joudu tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kuulosta kummoiselta parisuhteelta, sori. Vaikuttaa siltä, että olet vain välivaihe, kun mies etsii jotain muuta. Sinuna jäisin kotiini ja viettäisin muuten mukavan viikonlopun.
No just tältä tuntuu.
Haluankin mukavan viikonlopun. Välitän tottakai miehestä mutta en haluaa omaa elämääni tuhlata, enkä siis hänenkään.
Ärsyttää vain ristiriita. Mies aina sitten alkaa lopulta jotenkin tulemaan lähemmäksi ja on ihan erilainen, ihana ystävä ja hetken antaa vastakaikua.
Jossain vaiheessa huomaan vain "häviäväni" enemmän ja enemmän. Olen vain sellainen kodin ja hänen egonsa ylläpitäjä.
En kestä tällaista.
Niin jään kotiin kyllä. Minua ei edes haittaisi vaikka löytäisi uuden naisen mutta toivoisin, ettei tällaista epämääräistä ristiriitaista peliä tarvitsisi pelata. Kun olen tosissani ja rakastan mutta sitten vain tuntuu, kuin kannattelisin kohta tyhjää kuorta vain käsissäni eikä siinä ole mitään sielua. On vain tunne, että minua on vedätetty enkä ole minkään arvoinen.
Mies haluaisi varmaan leikkiä tätä vielä vuosikaudet mutta itse en jaksa. Haluan että asioista puhutaan suoraan mutta sekään ei onnistu :(
Ap
Taidat olla nyt manipuloijan, narsistin kynsissä. Kuulostaa niin tutulle mun exälle. Alistaa, manipuloi, vetää lähelle, työntää pois, syyllistää jne. Jätä tuollainen ihminen. Haluaa vain hyötyä sinusta niin henkisesti( seksi) kuin fyysisesti( raha). Jätä tuollainen joka luulee sinun olevan tyhmä, sokea ja hyväksikäytettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tämä olisi aina ollut tällaista niin tottakai olisin lähtenyt kävelemään ajat sitten.
Eri vaiheita kuitenkin on, sellaista outoa manipulointia. En osaa selittää.
Kai minä olen jotenkin sidoksissa häneen ja kun lähden, hän repii minut takaisin niin kauan kunnes en jaksa enää ponnistella. Hänessä on kaksi eri puolta.
No, löytäisi nyt vaan uuden ihmisen.
Onneksi itsellä on niin paljon töitä, etten olisi tämän viikonlopun jälkeen ehtinytkään näkemään häntä hetkeen, joten tämä hajurako omalla työmatkalla on erittäin hyvä, jolloin homma saisi katketa tyystin.
Ap
En voisi kuvitella seurustelukumppania, joka tulee käymään viikonloppuisin, että panisin hänet siivoamaan omat sotkuni.
Omituinen asetelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä olisi aina ollut tällaista niin tottakai olisin lähtenyt kävelemään ajat sitten.
Eri vaiheita kuitenkin on, sellaista outoa manipulointia. En osaa selittää.
Kai minä olen jotenkin sidoksissa häneen ja kun lähden, hän repii minut takaisin niin kauan kunnes en jaksa enää ponnistella. Hänessä on kaksi eri puolta.No, löytäisi nyt vaan uuden ihmisen.
Onneksi itsellä on niin paljon töitä, etten olisi tämän viikonlopun jälkeen ehtinytkään näkemään häntä hetkeen, joten tämä hajurako omalla työmatkalla on erittäin hyvä, jolloin homma saisi katketa tyystin.
Ap
Laita viesti, että tämä oli tässä. Anna mahdollisuus vastata ja sen jälkeen numero sekä somet blokkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä olisi aina ollut tällaista niin tottakai olisin lähtenyt kävelemään ajat sitten.
Eri vaiheita kuitenkin on, sellaista outoa manipulointia. En osaa selittää.
Kai minä olen jotenkin sidoksissa häneen ja kun lähden, hän repii minut takaisin niin kauan kunnes en jaksa enää ponnistella. Hänessä on kaksi eri puolta.No, löytäisi nyt vaan uuden ihmisen.
Onneksi itsellä on niin paljon töitä, etten olisi tämän viikonlopun jälkeen ehtinytkään näkemään häntä hetkeen, joten tämä hajurako omalla työmatkalla on erittäin hyvä, jolloin homma saisi katketa tyystin.
ApLaita viesti, että tämä oli tässä. Anna mahdollisuus vastata ja sen jälkeen numero sekä somet blokkiin.
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vain siis luonteeltani sellainen, että pidän järjestyksestä, kodin lämpimästä ilmapiiristä, kybttilöistä ja puhtaista lakanoista. Pidän hyvästä ruoasta ja saunomisesta. Hyvistä keskusteluista sekä illanvietosta kevyessä tunnelmassa.
Sellaista hyvää turvallista mukavaa arkea ja välillä viiniä.Vaihvihkaa minusta tuli sitten tätä kaikkea ja mies oli iloinen kun siivosin. Sitä pyytää ja vetoaa sairauteensa. Sitten olen tajunnut, että kaiken hyödyn ottaa irti. Olen hänelle turvallista seuraa, sellaista mukavaa ja rakastettavaa mutta ei mitään aitoa. Ei mitään sellaista todellista aitoa tunnetta minua kohtaan vaan vain olosuhteisiin joita voin luoda hänen kanssaan viihteellisessä mielessä.
Ap
Jos mies on kerta niin sairas ettei pysty siivoamaan ollenkaan, miksei hae jotain henkilökohtaista avustajaa tai hoitajaa itselleen.
Noh, ei se ole sinun ongelmasi tietenkään.
On ollut miehelle mukava suhde, mutta ei sitten ymmärrä, että ei tuommoista rakastunutkaan pitkään jaksa. Se vastavuoroisuuden tarve. Tsemppiä ap:lle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä olisi aina ollut tällaista niin tottakai olisin lähtenyt kävelemään ajat sitten.
Eri vaiheita kuitenkin on, sellaista outoa manipulointia. En osaa selittää.
Kai minä olen jotenkin sidoksissa häneen ja kun lähden, hän repii minut takaisin niin kauan kunnes en jaksa enää ponnistella. Hänessä on kaksi eri puolta.No, löytäisi nyt vaan uuden ihmisen.
Onneksi itsellä on niin paljon töitä, etten olisi tämän viikonlopun jälkeen ehtinytkään näkemään häntä hetkeen, joten tämä hajurako omalla työmatkalla on erittäin hyvä, jolloin homma saisi katketa tyystin.
Ap
Voit ottaa opiksesi tästä kokemuksesta, ainakin olet harvinaisen hyväsydäminen ja auttavainen ihminen. Älä ota enää samanlaista miestä, jonka ns rakkaus sinua kohtaan onkin pelkkää itsekeskeisyyttä.
Laitoin viestiä, että tässä tuhlaillaan molempien aikaa yms. Myös halusin vinkata, että löytäisi jotain muuta. Olis tosi kiva, jos oikeasti lakkaisi vain katsomasta minuun ja kääntäisi katseen muualle.
Vastasi tosi rumasti takaisin. Nauravia vain ja minun alentamista. Tuli jopa yllätyksenä kuitenkin, että noin lapsellisesti voi laittaa viestiä takaisin.
No itse ainakin arvostin ja kunnioittavasti puhuin loppuun asti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan ottaisit vastuun oman elämäsi onnellisuudesta, ketään syyttelemättä, ja teisit ihan itse ne oman elämäsi kannalta parhaimmat ratkaisut?
No näin teenkin tottakai mutta kyllä myönnän, että olen itkenytkin hieman tänään. Vain sen vuoksi kun olen antanut aivan liikaa väärälle ihmiselle, joka ei rakasta minua. Ei minua muu häiritse kun se, ettei asioista voi puhua suoraan. Jos vaikka kertoisi, ettei rakasta minua ja että olen ollut vain jokin "vaihe", niin olisin iloinen, että tämä asia selvitetään ja punotaan kasaan aikuisten kesken.
Tällaista arvailuleikkiä ja miehen naamioiden vaihtelu saa hämmentymään ja sitten tajuan mitä kaikki on oikeasti ollut hänelle.
Olemme tunteneet muutaman vuoden, eri vaiheita käyneet läpi mutta toisaalta ihan samaa kaavaa ollut. Mies etusijalla.
Kuvottaa. Onneksi kuitenkin minulla on paljon muutakin elämää kuin hän.
Ap
Ei tommoset miehet mitään tällaisia paljasta. Sillähän menettää just ne saavutetut edut eli piika-panopuun viikonlopuksi, kun nainen alkaakin arvostaa itseään todeten, että minä en halua tällaista. Parempi vaan pitää ne arvailemassa ja välillä vähän lämmitellä, etteivät tajua lähteä lätkimään, vaan jäävät kuin uskolliset koirat odottamaan isännältä seuraavaa huomionosoitusta.
Summa summarum; et saa tältä ukolta mitään vahvista asialle, luota vaan siihen mitä näet todeksi. Asioita ei tarvitse sanoa ääneen, jotta niistä tulee totta.
Niin se on, apinaa koijataan aina.
Vierailija kirjoitti:
Laitoin viestiä, että tässä tuhlaillaan molempien aikaa yms. Myös halusin vinkata, että löytäisi jotain muuta. Olis tosi kiva, jos oikeasti lakkaisi vain katsomasta minuun ja kääntäisi katseen muualle.
Vastasi tosi rumasti takaisin. Nauravia vain ja minun alentamista. Tuli jopa yllätyksenä kuitenkin, että noin lapsellisesti voi laittaa viestiä takaisin.
No itse ainakin arvostin ja kunnioittavasti puhuin loppuun asti.
Ap
Totta kai! Mies ei ole kunnioittanut sinua hetkeäkään, joten ihan normaali väheksyvä vastaus naiselle sieltä tuli. Varmaan näitä miehiä, jotka on mielestään ansainneet naisen palveluksia vaan syntymällä mieheksi.
Hyvästi vaan tuollaiselle "löydölle". Eikä tartte olla ystävällinen. Lakkaat vastaamasta ja pistät estot päälle, jos heittäytyy väheksyväksi ja kiusaajaksi. Ei niitä tartte ymmärtää ja olla niille mukava, ei ne ymmärrä sinuakaan tai kohtele sinua hyvin.
Mies saattaa hyvinkin yrittää saada suhteen palautettua. Pysy kovana silloin, koska mikään ei muutu.
Sen verran on hyvä aina olla varovainen, ettei anna itsestä liikaa, jos huomaa ettei toinen toimi vastavuotoisesti. Mlninottaa kyllä mielellään vastaan hyvää, vaikka pärjäisi vähemmälläkin. Kannattaa olla sen verran itsekäs, että ajattelee myös omaa etuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kuulosta kummoiselta parisuhteelta, sori. Vaikuttaa siltä, että olet vain välivaihe, kun mies etsii jotain muuta. Sinuna jäisin kotiini ja viettäisin muuten mukavan viikonlopun.
No just tältä tuntuu.
Haluankin mukavan viikonlopun. Välitän tottakai miehestä mutta en haluaa omaa elämääni tuhlata, enkä siis hänenkään.
Ärsyttää vain ristiriita. Mies aina sitten alkaa lopulta jotenkin tulemaan lähemmäksi ja on ihan erilainen, ihana ystävä ja hetken antaa vastakaikua.
Jossain vaiheessa huomaan vain "häviäväni" enemmän ja enemmän. Olen vain sellainen kodin ja hänen egonsa ylläpitäjä.
En kestä tällaista.
Niin jään kotiin kyllä. Minua ei edes haittaisi vaikka löytäisi uuden naisen mutta toivoisin, ettei tällaista epämääräistä ristiriitaista peliä tarvitsisi pelata. Kun olen tosissani ja rakastan mutta sitten vain tuntuu, kuin kannattelisin kohta tyhjää kuorta vain käsissäni eikä siinä ole mitään sielua. On vain tunne, että minua on vedätetty enkä ole minkään arvoinen.
Mies haluaisi varmaan leikkiä tätä vielä vuosikaudet mutta itse en jaksa. Haluan että asioista puhutaan suoraan mutta sekään ei onnistu :(
ApTaidat olla nyt manipuloijan, narsistin kynsissä. Kuulostaa niin tutulle mun exälle. Alistaa, manipuloi, vetää lähelle, työntää pois, syyllistää jne. Jätä tuollainen ihminen. Haluaa vain hyötyä sinusta niin henkisesti( seksi) kuin fyysisesti( raha). Jätä tuollainen joka luulee sinun olevan tyhmä, sokea ja hyväksikäytettävä.
Kuuntelen just kirjaa sata tapaa tappaa sielu -
Narsistin uhrit kertovat.
Kovin tuttua. Liikaa tulee flashbackejä mieleen, etenkin kaksoiside on tuttua.
Esim. Kehuu kauniiksi mutta haukkuu lihavaksi. Lukuisia esimerkkejä olisi minullakin.
Aina toivoa ja riittämättömyys sitten kuitenkin on se päällimmäisin tunne.
Olen oireillut paljon. Sekin ahdistaa, että on jotenki nurkkaan ahdettu olo ja syytän siitä itseäni, samalla mieli on rikki enemmän ja vähemmän.
Samalla olen positiivinen ja rakennan itselleni hyvää elämää. Nuorikin olen, joten kaikki vielä mahdollista ja ehdin vielä perustamaan vaikka perheen hyvän miehen kanssa jos tulee vastaan. Kiirettä ei tietenkään, ensin terapia.
Minä olen kasvanut kovin julmassa päihdeympäristössä, joten taipumusta sitten tulee sieltä siihen, että olen liiankin vahva ja miellyttäjäpersoona. Pistän liikaa asioita itseni edelle jos näen, että joku voi huonosti. Tuntuu kuin olisi velvollisuus ymmärtää ja auttaa. Samalla tiedän rajat mutta manipulointi saa pääni sekaisin. Haluan todistaa olevani hyvä sellaisille.
Ap
Samaa mieltä mitä täällä monet muutkin sanoneet ja itsekin olet tainnut tulla samaan tulokseen: suhteenne loppukoon. Nimenomaan loppuu kokonaan, ei mitään tyyliin "voidaan olla kyllä ystäviä, tavataan joskus" ym. Sinun oltava tiukkana, on jo ollut teillä soutamista ja huopaamista. Älä ole enää kynnysmattona.
Alue: Aihe vapaa
Suosittelen että blokkaat hemmon numeron mikäli sun tavaroita ei ole hänen kämpillään.