Mies ei pärjää lapsen kanssa
Lapsi on jo viisi, eli aika kauan tässä on jo harjoiteltu. En tiedä mitä tehdä. Mies ei pärjää lapsen kanssa, siis oman lapsensa. Tai pärjää silloin, kun lapsi on erittäin hyvällä tuulella ja pirteä. Mutta jos on vähänkin väsynyt tai vastahankaan jossain asiassa (kuten lapset monesti ovat), niin mies ei selviä. Ei saa tilanteita hoidettua, ei saa houkuteltua lasta toimimaan/tekemään asioita, ja mies ahdistui ja menee paniikkiin, lopulta lapsikin vain itkee. En uskalla enää jättää lasta miehen kanssa, kun mies ei vain pärjää. Mikä ihme tähän neuvoksi. Miehen mielestä lapsi on hankala, minun mielestä ihan tavallinen lapsi, jonka saa helposti kannustettua väsyneenäkin tekemään asioita, jos yhtään viitsii yrittää.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna isän olla lapsen kanssa kahdestaan. Sinä voit mennä sillä aikaa vaikka kahville tai kirjastoon. Lakkaa kyttäämästä toisia, äläkä kontrolloi kaikkea. Joka tapauksessa jätä nämä lastensuojelujutut huomiotta!
Minähän annankin. Ja antaisin paljon paljon useammin kuin mitä mies suostuu. Enkä todellakaan halua kontrolloida vaan haluaisin että mies pärjäisi niin että en joudu miettimään koko asiaa koskaan. Ap
Sinun pitää nyt vain esittää luottavaista ja iloista. Miehesi on tottunut reagoimaan sinun huoleesi ja vaistoaa, ettet luota häneen, joten hän ei itsekään luota itseensä (lapsikin varmaan vaistoaa huolesi). Kun tulet takaisin reissuiltasi, niin esitä taas iloista, vaikka olisi sotkua ja mukula kiukuttelisi yms. Pikkuhiljaa miehesi alkaa luottamaan omaan kasvatustyyliinsä ja löytää yhteisen sävelen lapsen kanssa.
Tämä! Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Lapsi itkee hetken ja miestä ahdistaa? Jos et heti ole pelastamassa he pääsevät kyllä yhdessä sen yli. Tai suostuttele mies aloittamaan lapsen kanssa yhteinen harrastus. Mielellään sellainen, jossa mies on hyvä ja viihtyy sen parissa. Nyt olet aika syyttelevä vaan, että onpa surkea mies kun oikein ahdistuu...
Aijaa. Tuleeko tuo yllätyksenä äideille. Lapsia halusin ja sain 2, sain jäädä töistäni kotiäidiksi, mutta mies jatkoi normaalia elämää kaveriporukan kanssa. Ei edes vaippoja vaihtanut. Talouellisia huolia ei ollut. Missä haavemaailmassa tytöt elää ??????? Silti rakastan miestäni. Valitettavasti glamour lapsista on pelkkää työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna isän olla lapsen kanssa kahdestaan. Sinä voit mennä sillä aikaa vaikka kahville tai kirjastoon. Lakkaa kyttäämästä toisia, äläkä kontrolloi kaikkea. Joka tapauksessa jätä nämä lastensuojelujutut huomiotta!
Minähän annankin. Ja antaisin paljon paljon useammin kuin mitä mies suostuu. Enkä todellakaan halua kontrolloida vaan haluaisin että mies pärjäisi niin että en joudu miettimään koko asiaa koskaan. Ap
Sinun pitää nyt vain esittää luottavaista ja iloista. Miehesi on tottunut reagoimaan sinun huoleesi ja vaistoaa, ettet luota häneen, joten hän ei itsekään luota itseensä (lapsikin varmaan vaistoaa huolesi). Kun tulet takaisin reissuiltasi, niin esitä taas iloista, vaikka olisi sotkua ja mukula kiukuttelisi yms. Pikkuhiljaa miehesi alkaa luottamaan omaan kasvatustyyliinsä ja löytää yhteisen sävelen lapsen kanssa.
Ja vieläkin ihmetellään miksei joku nainen tahdo miestä.
Joudut myymään itsesi perheideologialle. Mies joutuu lähinnä luopumaan spermastaan joskus rahoistaan.Ei sitä ihmetellä. Kaikki tuntevat näitä kaltaisiasi "vahvoja" naisia, huoh. Ja mikä ihme on "perheideologia"?
Perheideologia= mies lykkää siemenet sisään ja nainen hoitaa loput.
Mielummin vahva nainen kuin ahdistunut perheenäiti.
Taitaa olla ihan oma "ideologiasi" :) Ja kun oikein etsii, niin kummasti näkee koko ajan "todisteita" niille omille lukkoon lyödyille ajatuksilleen. No, kukin tulee autuaaksi tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän hyvin tuon, että ei pärjää. Esim lapsi ei halua syödä. Pelleilee, karkaa pöydästä jne. Lopputuloksena lapsi ei ole syönyt mitään. Tai lapsi ei halua nukkua. Pelleilee, karkaa sängystä. Lopputuloksena hilluu hereillä ylikierroksilla 3h normaalin nukkumaanmenoajan jälkeen. Todella kiva lähteä mihinkään omiin menoihin, kun tietää mikä katastrofi seuraava päivä.
Joten vastaus on, että ei sitten koskaan lähde mihinkään kunnes lapsi osaa hoitaa itsensä? Kannattaisi nyt vaan kestää pari katastrofipäivää, samalla kun harjoittelee asioiden kulkua.
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän hyvin tuon, että ei pärjää. Esim lapsi ei halua syödä. Pelleilee, karkaa pöydästä jne. Lopputuloksena lapsi ei ole syönyt mitään. Tai lapsi ei halua nukkua. Pelleilee, karkaa sängystä. Lopputuloksena hilluu hereillä ylikierroksilla 3h normaalin nukkumaanmenoajan jälkeen. Todella kiva lähteä mihinkään omiin menoihin, kun tietää mikä katastrofi seuraava päivä.
Ikäväähän se on kun kotona asustelee kulissin ylläpitämiseen vaadittava mukula.
Miksi perheelliselle tuntuu joka kerta tulevan puun takaa lasten vaativuus?
Arvaa miltä siitä vaimosta tuntuu?
Vierailija kirjoitti:
"mies ei selviä. Ei saa tilanteita hoidettua, ei saa houkuteltua lasta toimimaan/tekemään asioita, ja mies ahdistui ja menee paniikkiin, lopulta lapsikin vain itkee. En uskalla enää jättää lasta miehen kanssa, kun mies ei vain pärjää."
Kertoisitko täatä ap enemmän? Jotain käytännön esimerkkejä? Onko kyse siitä, ettei oikeasti osaa tehdä mitään noissa tilanteissa, vai että sinulla on tietyt, tarkat tavat millä asia pitää hoitaa joita mies ei koe omakseen ja ahdistuu/turhautuu kun ei onnistu tekemään sinun tavallasi. Kokee, että lapsi on hankala, vaikka syy onkin siinä, ettet itse anna hänen olla isä omalla tavallaan?
En pahalla tätä sano vaan siksi, että tämä on tosi yleistä. Syyllistyin itse aiemmin samaan. Opetin ja ohjeistin miestäni koko ajan, koska minulla oli enemmän kokemusta lapsista ja miehellä ei ollenkaan. Vähitellen mies alkoi vetäytyä lastenhoidosta, tai sysäsi niitä minulle "koska sä kuitenkin osaat paremmin". Tässä vaiheessa tajusin, että kyse onkin siitä, etten anna miehelle tilaa harjoitella. Jos hän teki omalla tavallaan, olin aina heti neuvomassa ja patistamassa tekemään omalla tavallani. "Kontrollifriikkinä" vaati paljon, että annoin miehelle tilaa tehdä asioita omalla tavallaan, mutta vähitellen luottamus häneen kasvoi, hänen itseluottamuksensa isänä kasvoi ja lopulta kaikki oli tyytyväisiä.😊
Jutelkaa miehen kanssa tästä, kysy, kokeeko hän ettet anna tilaa, mieti itse oletko liikaa kontrolloimassa miten asioita hoidetaan, ahdistaako jos mies tekeekin eri tavalla, oletko heti "pelastamassa" kun tilanne vähän vaikeutuu jne.
Tee niin tai näin, teet aina väärinpäin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna isän olla lapsen kanssa kahdestaan. Sinä voit mennä sillä aikaa vaikka kahville tai kirjastoon. Lakkaa kyttäämästä toisia, äläkä kontrolloi kaikkea. Joka tapauksessa jätä nämä lastensuojelujutut huomiotta!
Minähän annankin. Ja antaisin paljon paljon useammin kuin mitä mies suostuu. Enkä todellakaan halua kontrolloida vaan haluaisin että mies pärjäisi niin että en joudu miettimään koko asiaa koskaan. Ap
Sinun pitää nyt vain esittää luottavaista ja iloista. Miehesi on tottunut reagoimaan sinun huoleesi ja vaistoaa, ettet luota häneen, joten hän ei itsekään luota itseensä (lapsikin varmaan vaistoaa huolesi). Kun tulet takaisin reissuiltasi, niin esitä taas iloista, vaikka olisi sotkua ja mukula kiukuttelisi yms. Pikkuhiljaa miehesi alkaa luottamaan omaan kasvatustyyliinsä ja löytää yhteisen sävelen lapsen kanssa.
Ja vieläkin ihmetellään miksei joku nainen tahdo miestä.
Joudut myymään itsesi perheideologialle. Mies joutuu lähinnä luopumaan spermastaan joskus rahoistaan.Ei sitä ihmetellä. Kaikki tuntevat näitä kaltaisiasi "vahvoja" naisia, huoh. Ja mikä ihme on "perheideologia"?
Perheideologia= mies lykkää siemenet sisään ja nainen hoitaa loput.
Mielummin vahva nainen kuin ahdistunut perheenäiti.Taitaa olla ihan oma "ideologiasi" :) Ja kun oikein etsii, niin kummasti näkee koko ajan "todisteita" niille omille lukkoon lyödyille ajatuksilleen. No, kukin tulee autuaaksi tavallaan.
Ainakaan en joudu kärsimään et :) vaan sullekin
Utelias, mikä vimma siinä on että muijat haluaa heti kun perheessä ei jokin asia suju niin pitää miehen selän takana tulla puhumaan niistä nyyminä tai nimellä kaikille julki? Eikö vaan voi sen sijaan mennä puhumaan miehelle suoraan keheen se asia koskee?
Vierailija kirjoitti:
Utelias, mikä vimma siinä on että muijat haluaa heti kun perheessä ei jokin asia suju niin pitää miehen selän takana tulla puhumaan niistä nyyminä tai nimellä kaikille julki? Eikö vaan voi sen sijaan mennä puhumaan miehelle suoraan keheen se asia koskee?
Jos miestä ei vain kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän hyvin tuon, että ei pärjää. Esim lapsi ei halua syödä. Pelleilee, karkaa pöydästä jne. Lopputuloksena lapsi ei ole syönyt mitään. Tai lapsi ei halua nukkua. Pelleilee, karkaa sängystä. Lopputuloksena hilluu hereillä ylikierroksilla 3h normaalin nukkumaanmenoajan jälkeen. Todella kiva lähteä mihinkään omiin menoihin, kun tietää mikä katastrofi seuraava päivä.
Miksi se seuraava päivä olisi katastrofi? Ai kun se minuuttiaikataulu ei pidä ja äitiä ahistaa? Miksi niitä lapsia pitää koko ajan kontrolloida ja aikatauluttaa? Miksei voi antaa syödä silloin kun on nälkä? Miksi koko elämä ja lapsen tulevaisuus on piloilla jokaisesta pienestä poikkeamasta siinä aikataulutetussa lapsuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Utelias, mikä vimma siinä on että muijat haluaa heti kun perheessä ei jokin asia suju niin pitää miehen selän takana tulla puhumaan niistä nyyminä tai nimellä kaikille julki? Eikö vaan voi sen sijaan mennä puhumaan miehelle suoraan keheen se asia koskee?
Onhan AP puhunut miehelleen monta kertaa. Jos ei asiat siinä ole ratkennut niin mitä silloin voi tehdä kuin kysyä neuvoa muilta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Utelias, mikä vimma siinä on että muijat haluaa heti kun perheessä ei jokin asia suju niin pitää miehen selän takana tulla puhumaan niistä nyyminä tai nimellä kaikille julki? Eikö vaan voi sen sijaan mennä puhumaan miehelle suoraan keheen se asia koskee?
Onhan AP puhunut miehelleen monta kertaa. Jos ei asiat siinä ole ratkennut niin mitä silloin voi tehdä kuin kysyä neuvoa muilta?
Niitä on muitakin vaihtoehtoja kuin randomit ja yleisesti kaikille. Vanhemmat? Isovanhemmat? Sisarukset? Serkut? Mahdollisesti neuvola? Ja mitä näitä nyt on. Nää on kuitenkin perheensisäisiä asioita ja tuskin kun tuo mies saisi kuulla että muija puhuu selän takana netissä heidän asioista niin tykkäisisi. Vai tykkäättekö te että teidän asioista puhutaan selän takana kaikille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Utelias, mikä vimma siinä on että muijat haluaa heti kun perheessä ei jokin asia suju niin pitää miehen selän takana tulla puhumaan niistä nyyminä tai nimellä kaikille julki? Eikö vaan voi sen sijaan mennä puhumaan miehelle suoraan keheen se asia koskee?
Onhan AP puhunut miehelleen monta kertaa. Jos ei asiat siinä ole ratkennut niin mitä silloin voi tehdä kuin kysyä neuvoa muilta?
Niitä on muitakin vaihtoehtoja kuin randomit ja yleisesti kaikille. Vanhemmat? Isovanhemmat? Sisarukset? Serkut? Mahdollisesti neuvola? Ja mitä näitä nyt on. Nää on kuitenkin perheensisäisiä asioita ja tuskin kun tuo mies saisi kuulla että muija puhuu selän takana netissä heidän asioista niin tykkäisisi. Vai tykkäättekö te että teidän asioista puhutaan selän takana kaikille?
Ei kaikilla ole sellaisia läheisiä, joilta saisi viisaita neuvoja. Eikä tuo mies ole tunnistettavissa AP:n teksteistä millään tavalla.
P.S. Älä viitsi kutsua naisia muijiksi, se ei ole asiallista.
Juokse äkkiä pois tuosta suhteesta
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kärsii, jätä se sika
Eikä kärsi. Mutta sitten kyllä kärsii, jos menettää isänsä. Saa sitten täällä palstalla kommentoida katkerana, "vahvana" naisena, kuinka itse ei lähtisi parisuhteeseen ikinä ja että kaikki miehet ovat sikoja.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika
Klassikko! Onneksi palstalla ei ole miesvihaa!
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kärsii, jätä se sika
Ihana nainen!
Minä ymmärrän hyvin tuon, että ei pärjää. Esim lapsi ei halua syödä. Pelleilee, karkaa pöydästä jne. Lopputuloksena lapsi ei ole syönyt mitään. Tai lapsi ei halua nukkua. Pelleilee, karkaa sängystä. Lopputuloksena hilluu hereillä ylikierroksilla 3h normaalin nukkumaanmenoajan jälkeen. Todella kiva lähteä mihinkään omiin menoihin, kun tietää mikä katastrofi seuraava päivä.