Lihoin 40 kg tajuamatta sitä itse. Enkä tajua vieläkään, koska en näytä niin lihavalta
Ja joo, on minulla silmät, on vaatteet, on peili. Olen 180 cm pitkä nainen ja painoin vielä 10 vuotta sitten 75 kg. Siinä on sitten tullut keskimäärin 4 kg vuodessa, ja nyt painan 115 kg. Koska olen pitkä, se ei näy niin dramaattisesti, oikein pukeutuneena saatan näyttää ihan normaalipainoiselta. Käytän koon 46 vaatteita, osa 44. Liikkumiseni ei ole hankalaa, saan itse lakattua varpaankynteni, mahdun huvipuistolaitteisiin jne. eli mikään ei ns. herättänyt minua tähän massaani. Tämä paino kävi siis ilmi työpaikan terveystarkastuksessa.
Arvatkaa vain miltä nyt tuntuu, kun on kuvitellut että ylimääräisiä kiloja on noin 15, mutta niitä onkin 40!!! Herra varjele.
Voin sanoa että nyt aivot nyrjähti laihdutukseen, ja aivan toden teolla. Ei tee mieli syödä eikä juoda mitään kun päässä pyörii vain +40 kg.
Kommentit (146)
Itselläni on vaikea tilanne kun kulutukseni on todenäköisesti vain noin 1700 kcal vuorokaudessa. On todella vaikea pysyä mitoissaan keski-ikäisenä istumatyötä tekevänä naisena. Sitä saa syödä niin vähän. Ja vaikka minäkin liikun sen verran mitä aikaa vain on, vapaa-ajan liikunnan määrä ei mitenkään kompensoi tuota työpäivän aikana paikallaan vietettyä aikaa.
Painon hallinnassa pitäisi kuitenkin saada tehtyä pysyviä muutoksia. Ei ole mitään järkeä kitukuurilla tiputtaa painoa, joka sitten kuurin loputtua hiippailee takaisin vyötärölle. Siinä on vähemmän kyse itsehillinnästä mielestäni. Ehkä vähän siitäkin, niin ettei joka tarjotun munkin kohdalla lankea, mutta enemmän kuitenkin siitä että opettelee syömään laadullisesti paremmin loppu elämänsä ajan.
Täällä myös istumatyötä tekevä keski-ikäinen. Muutin ruokavalioni vähemmänhiilariseksi. Mitään tiettyä ruokavaliota en orjallisesti noudata, mutta jätin viljat ja lisätyn sokerin pois, makeutusaineita en käytä. Joskus harvoin syön 100 % kaurasta tehtyä leipää tai kaurapuuroa, mutta ehkä parina päivänä viikossa. Muuten olen vaihtanut viljat ja perunan kasviksiin. Ja pelkästään tuolla ihoni muuttui paremman näköiseksi, nuorennuin viljattomalla ja sokerittomalla ruokavaliolla naamasta muutamassa päivässä 10 vuotta. Silmienaluset vaalenivat, silmäpussit katosivat, kasvoista hävisi turvotus. Myöskään maha ei enää olut turvonnut vaan pysyi litteänä, ja jopa allergiat lievenivät :O Minulla on ollut aivan hirveän karsea siitepölyallergia, mutta se on nykyisin todella lievä. Ja pahenee jos syön vehnää... Ei ole enää jatkuvasti väsynyt, ontto ja nälkäinen olo. Kropasta katosi löllöys ja muutuin timmimmäksi. Tämä kai on sitä kaikkien kaipaamaan kiinteyttä... Ensimmäisen kuukauden aikana katosi viisi kiloa, suurin osa varmasti nestettä mutta ihan turhaa nestettähän se on ollut. Elämänmuutos oli helppo tehdä ja tätä on helppo ylläpitää. Toki välillä syön mualla jotain viljapitoista enkä vieraisille tai juhliin mennessä jaksa vinkua ruokavaliostani vaan syön sitä mitä on tarjolla, mutta kotonani ei viljoja ole (paitsi sitä kauraleipää tai kaurahiutaleita). Joskus kaveri tuo tullessaan jotain viljaista, ja sitten syömme sitä kahvin kanssa, mutta tuota tapahtuu harvoin. Pannukakun teen nykyisin viljattomana raejuustopannarina, sen kanssa syön kyllä ihan sokerillista mansikkahilloa, mutta toooodella harvoin tulee pannaria tehtyä. Ja ruokapäiväkirjassa oli iso muutos, kalorimäärä romahti viljattomaan ja sokerittomaan ruokavalioon siirryttyäni. Ja kilot karisivat itsestään eikä ole enää mitään hankaluuksia pitää paino kurissa. Ja vaatteet istuu päälle todella kauniisti :) Teen myös päivittäin jumppaa että saisin lihaksia käyttöön enkä olisi niin jumissa ja huonoryhtinen. Ja saan syödä reilusti, ei tarvitse kituuttaa! Jonkin verran syön hedelmiä, mutta muuten en oikein sokeria syö.
Miksi kommenttini ei mene läpi? Joutuu hyväksyttäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on vaikea tilanne kun kulutukseni on todenäköisesti vain noin 1700 kcal vuorokaudessa. On todella vaikea pysyä mitoissaan keski-ikäisenä istumatyötä tekevänä naisena. Sitä saa syödä niin vähän. Ja vaikka minäkin liikun sen verran mitä aikaa vain on, vapaa-ajan liikunnan määrä ei mitenkään kompensoi tuota työpäivän aikana paikallaan vietettyä aikaa.
Painon hallinnassa pitäisi kuitenkin saada tehtyä pysyviä muutoksia. Ei ole mitään järkeä kitukuurilla tiputtaa painoa, joka sitten kuurin loputtua hiippailee takaisin vyötärölle. Siinä on vähemmän kyse itsehillinnästä mielestäni. Ehkä vähän siitäkin, niin ettei joka tarjotun munkin kohdalla lankea, mutta enemmän kuitenkin siitä että opettelee syömään laadullisesti paremmin loppu elämänsä ajan.
Täällä myös istumatyötä tekevä keski-ikäinen. Muutin ruokavalioni vähemmänhiilariseksi. Mitään tiettyä ruokavaliota en orjallisesti noudata, mutta jätin viljat ja lisätyn sokerin pois, makeutusaineita en käytä. Joskus harvoin syön 100 % kaurasta tehtyä leipää tai kaurapuuroa, mutta ehkä parina päivänä viikossa. Muuten olen vaihtanut viljat ja perunan kasviksiin. Ja pelkästään tuolla ihoni muuttui paremman näköiseksi, nuorennuin viljattomalla ja sokerittomalla ruokavaliolla naamasta muutamassa päivässä 10 vuotta. Silmienaluset vaalenivat, silmäpussit katosivat, kasvoista hävisi turvotus. Myöskään maha ei enää olut turvonnut vaan pysyi litteänä, ja jopa allergiat lievenivät :O Minulla on ollut aivan hirveän karsea siitepölyallergia, mutta se on nykyisin todella lievä. Ja pahenee jos syön vehnää... Ei ole enää jatkuvasti väsynyt, ontto ja nälkäinen olo. Kropasta katosi löllöys ja muutuin timmimmäksi. Tämä kai on sitä kaikkien kaipaamaan kiinteyttä... Ensimmäisen kuukauden aikana katosi viisi kiloa, suurin osa varmasti nestettä mutta ihan turhaa nestettähän se on ollut. Elämänmuutos oli helppo tehdä ja tätä on helppo ylläpitää. Toki välillä syön mualla jotain viljapitoista enkä vieraisille tai juhliin mennessä jaksa vinkua ruokavaliostani vaan syön sitä mitä on tarjolla, mutta kotonani ei viljoja ole (paitsi sitä kauraleipää tai kaurahiutaleita). Joskus kaveri tuo tullessaan jotain viljaista, ja sitten syömme sitä kahvin kanssa, mutta tuota tapahtuu harvoin. Pannukakun teen nykyisin viljattomana raejuustopannarina, sen kanssa syön kyllä ihan sokerillista mansikkahilloa, mutta toooodella harvoin tulee pannaria tehtyä. Ja ruokapäiväkirjassa oli iso muutos, kalorimäärä romahti viljattomaan ja sokerittomaan ruokavalioon siirryttyäni. Ja kilot karisivat itsestään eikä ole enää mitään hankaluuksia pitää paino kurissa. Ja vaatteet istuu päälle todella kauniisti :) Teen myös päivittäin jumppaa että saisin lihaksia käyttöön enkä olisi niin jumissa ja huonoryhtinen. Ja saan syödä reilusti, ei tarvitse kituuttaa! Jonkin verran syön hedelmiä, mutta muuten en oikein sokeria syö.
Enkä todellakaan syö rasvattomasti! Rasva täyttää niin ettei ole nälkä. Ja hyvänlaatuiset rasvat ovat elimistölle tärkeitä. Ja laihduttajan kannattaa muistaa, että jos syöt rasvattomasti, niin elimistösi luulee että rasvasta on pula, ja panttaa elimistön omia rasvavarastoja jolloin laihtuminen on melko mahdotonta. Tai siis kilot lähtevät muualta kuin rasvasta. Elimistö luopuu ennemmin lihasmassasta kuin rasvavarastoista. Ja jos syöt hiilareita, nin ne ovat elimistölle helpommin hyödynnettävissä, joten elimistö käyttää ensin hiilarit pois ja sitten on taas nälkä, eli rasvavarastoja ei juuri käytetä. Ja verensokeri seilaa.
Jokaiselle tekisi hyvää vaihtaa edes osa päivän viljoista kasviksiin, saisi vähemmän kaloreita ja painonhallinta ei enää olisi niin vaikeaa.
Ja vaikka liikunnalla ei laihdutetakaan ensisijaisesti, on liikunta aina hyvästä. Lihakseton kroppa roikkuu ja on r u m a ja hu.onoryhtinen, ja lihaksikas kroppa kuluttaa enemmän kaloreita kuin lihakseton.
Eikä ole pakko lähteä kolmeksi tunniksi salille, ihan kunnon (lyhytkin, kunhan liikkeet tosiaan ottavat lihaksiin) kotijumppa auttaa jo paljon ja kävelylenkki. Ei siis tarvitse rä.äkätä itseään urheilulla.
Ja istumatyöläiselle tekee hyvää tehdä lyhyt yläkropan treeni/venytys vaikka jumppakepillä tai -kuminauhalla.
Vierailija kirjoitti:
Minä lihoin joskus 10 kg melko tasaisesti ja vaikka minulle mahtui edelleen samat vaatteet päälle, niin olihan niiden istuvuudessa hurja ero. Ja sen eron huomasi kyllä erittäin selvästi kun laihduin takaisin vanhaan painooni. Eikä valokuvatkaan valehtele. kyllä ne kilot näkyivät.
Olette te lihavat kyllä hyviä valehtelemaan itsellenne ja mestareita keksimään tekosyitä, mutta teette itsestänne vain i d i o o t teja selittelemällä että "ei kilot missään näy" tai "olen lihonut huomaamattani". Kyllä ne kilot muille näkyy, vaikka eivät sitä kehtaa suoraan sanoa. Kun sehän on epäkohteliasta sanoa, että olet lihonut, tai että kyllä ne kilot näkyy.
Huomaamatta ne silti helposti tulevat. Osalla +10 kg vie heti hillittömäksi tankiksi, osalla on isompi pylly ja makkara mahassa.
E i o l e n i i n k a m a l a n h u o n o r y h t i s i t t e n.
Tuoko lause aiheutti sen että koko kommentti menee hyväksyttäväksi? Mikä sana siinä on kielletty?
kyllä muaki vatuttaa ku paino nousee heti jos ei oo kierosilmäseksi asti kurinalainen.
Minä olin vastikään yo-juhlissa ja huomasin valokuvista jälkikäteen miten ISO olen joka suuntaan. Tokihan minä olen tiennyt, että kiloja on tullut vuosien varrella, mutta että NOIN paljon. Tulostin kuvani ja liimasin sen jääkaapin oveen. Erittäin tehokasta! Kun tuon kuvan näen niin eipä tee mieli herkutella samaan tahtiin kuin ennen. Vai "lihottavatko" valokuvat?
Vierailija kirjoitti:
Nyt yritän polkea kuntopyörää, mutta ei tämä paino ole toistaiseksi laskenut. Tervetuloa läskeys.
Kuntopyörä on aika hyödytän, ellet koko ajan polje seisaalatsi paino polkimilla. Moni tuolloinkin nojaa ohjaustankoon niin ettei pers- ja jalkalhakset joudu paljonkaan töihin, sen sijaan kädet kyllä väsyy. Ja harva viitsii polkea niin että hengästyy ja hikoaa, moni vain pyörittelee polkimia kevyesti jolloin vain persaus tulee kipeäksi huonon satulan vuoksi mutta liikuntaa ei tule.
Tehokkainta laihdutusliikuntaa on reipas kävely. Huomasin sen itse joskus kun aloin käydä töiden jälkeen (eli 5 päivänä viikossa) tunnin kävelylenkillä. Mutta sen kävelyn pitää olla reipastahtista, ei mitään hidasta haaveilua eikä varsinkaan mitään koiran talutusta, jossa pysähdellään kolmen metrin välein viideksi minuutiksi kun koira jää haistelemaan. Reipasta kävelyä tunnin verran niin kroppa joutuu tekemään jotain. Ja jos viitsii, niin hölkkää vaikka pikkupätkiä väliin, ihan vaikka 10-20 metriä. Ei ole pakko juosta kilometritolkulla, en itsekään jaksa. Mutta lenkkeily on helpottanut painonpudotustani.
Jepjep... Koronan myötä noin 10kg tuli painoa, sitä ennenkin oli jo muutama ylimääräinen itselleni sopivaan painoon. Noin 15kg pitäisi saada pois, tuon kympin päässä on normaalipaino.
Olen muuttanut kolmen vuoden sisään, asunut kolmessa eri asunnossa. Lihominen alkoi tapahtua pikkuhiljaa siinä kämpässä, jossa ei ollut kokovartalopeiliä vaan katselin itseäni aina vain vessan puolipeilistä. En siis niin selvästi huomannut, että mahamakkaraa ja reisilöllöä alkoi kertyä.
Itsekin kyllä väittäisin, että näytän vaatteet päällä isolta kyllä, mutten varsinaisesti lihavalta. Vaikka ylipainoa siis on lukemien valossa. Nakuna onkin toinen juttu, raaka totuus paljastuu ja inhottaa oikein... Mutta vaatteet peittävät hyvin ja vyötäröllekin minulle on tullut vain noin 7cm lisää, siksi en alkuun ole huomannut nousua. Ja varmaan korona-ajan etätöilläkin on siinä osuutensa, ettei tullut pukeuduttua farkkuihin pitkään aikaan. Mutta kokemuksesta tiedän kyllä, että jo 5kg pudotus tuntuu, 10kg myös näkyy ja varsinkin 15. Että hommiin vaan...
178/~90
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä. 🤔
Itse olen 170cm ja tunnen heti jos paino on laskenut tai noussut pari kiloa. Yleensä painan n 60kg mutta vaihteluväli on 62-58kg. Käyn kyllä ahkerasti vaa'alla, yleensä joka aamu mutta vähintään kerran viikkoon. Tunnen jo ennen kuin luku näkyy, että nyt on tapahtunut jotain.Samat mitat täällä. Olen niin saita, että olen vaikka syömättä, jotta mahtuisin vanhoihin housuihini, eikä tarvitsisi ostaa uusia.
Heh. Mullakin on paljon kivoja vaatteita ja olisi tylsää jos en voisi niitä enää käyttää 😁 se on kans mun motivaattori.
Oon ollut suunnilleen saman kokoinen 13-vuotiaasta asti. Paino on kyllä hetkellisesti käynyt 70 ja 50 kgssä. Olen nyt 30v.Se edellinen
Mulla on kivoja isoksi jääneitä vaatteita ja on ikävä, etten voi käyttää niitä enää.
Niitä voi pienentää/pienennyttää. Ainakin osaa, Lisäksi vaikka mekkoja voi pitää ainakin kotimekkoina aivan hyvin vaikka olisikin isoa kokoa. Ja ainahan sitä voi vaikka vyöllä kuroa kapeammaksi. Tai tehdä mekosta hameen kun se extraväljyys ei niin siinä helmassa haittaa.
40 kg lisää painoa etkä näytä lihavalta? Tuota noin....älä ny järkyty, mutta ... kyllä.sä näytät.
Olen kuullut että valokuva lihottaa 5 kg, tottako? Vai oliko se tv...Itse kuvittelisin että elävässä elämässä ei näytä samalta kuin valokuvissa koska liikut ja näyt eri suunnista jne. Huono kuvakulma myös tekee paljon vahinkoa. Hyvällä kuvakulmalla esim. peilin kautta otetussa selfiessä voi näyttää jopa hoikemmalta kuin oikeasti on.
Omaan peilikuvaan tottuu. Minä lihoin tosin vaan 10 kg etätyöaikana, mutta en minä sitä huomannut. Muiden ottamat valokuvat kyllä paljastavat aina!
mulla housut kiristyy jo siitä että lihon 67 -> 70kg
M178
En ymmärrä, miten voi lihoa 40kg huomaamatta. Tunnen ja näen itse jo muutaman kilon lihomisen. Vyötärölle tulee makkara, josta saan kiinni, polven sisäsyrjään myös. Noista aina tiedän, että aika kiristää ruokavaliota vähäksi aikaa. Ettekö pidä lainkaan vartalonmyötäisiä vaatteita, esim trikoopaitoja? Niistä näkee kyllä heti, jos on lihonut. Rintojen koko muuttuu, sormet turpoavat, yläluomiin tulee turvotusta, jenkkakahvat tulevat näkyviin jne.
En itse käy puntarilla, mutta pyrin seuraamaan omaa painoani ihan vain tunnustelemalla omaa olotilaa ja tsekkaamalla välillä, miltä näytän peilistä.
Minunkaan kommenttini ei mennyt läpi. Olen kokenut saman ja ongelma on liikaa kaloreita sisään. Omat kasvoni muuttuivat tunnistamattomiksi lihomisen takia, koin rankan eron ja työpaikkakiusaamisen ja ryöstön. Kun vaihdoin työpaikkaa he ottivat minusta valokuvan ja havahduin että en ollut enää 57kg vaan 99kg, olen 168cm. En oikein kunnolla ollut tajunnut asian laitaa sitä ennen. Lopetin välittömästi pitsan, lasagnen ja sipsien syömisen ja lopetin hedelmämehun juomisen seinään. Latasin FatSecret sovelluksen (suositeltu Kuningaskuluttajan sivuilla) puhelimeen ja aloin tarkkailemaan kaloreita ja kävin vaaalla joka päivä. Olen joutunut vaihtamaan kaurapuuroon ja salaattiin ja alkanut käymään puolentoista tunnin kävelylenkillä muutaman kerran viikossa. En tosiaan kunnolla tajunnut lihomista mutta muut ihmiset alkoivat tuijottaa ja oli vaikeampi saada töitä ja kunnollista kohtelua. Nyt on puolet ylipainosta poissa mutta en kiirehdi, tämä on elämäntapamuutos.
Minä lihoin joskus 10 kg melko tasaisesti ja vaikka minulle mahtui edelleen samat vaatteet päälle, niin olihan niiden istuvuudessa hurja ero. Ja sen eron huomasi kyllä erittäin selvästi kun laihduin takaisin vanhaan painooni. Eikä valokuvatkaan valehtele. kyllä ne kilot näkyivät.
Olette te lihavat kyllä hyviä valehtelemaan itsellenne ja mestareita keksimään tekosyitä, mutta teette itsestänne vain i d i o o t teja selittelemällä että "ei kilot missään näy" tai "olen lihonut huomaamattani". Kyllä ne kilot muille näkyy, vaikka eivät sitä kehtaa suoraan sanoa. Kun sehän on epäkohteliasta sanoa, että olet lihonut, tai että kyllä ne kilot näkyy.