Lihoin 40 kg tajuamatta sitä itse. Enkä tajua vieläkään, koska en näytä niin lihavalta

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on vaikea tilanne kun kulutukseni on todenäköisesti vain noin 1700 kcal vuorokaudessa. On todella vaikea pysyä mitoissaan keski-ikäisenä istumatyötä tekevänä naisena. Sitä saa syödä niin vähän. Ja vaikka minäkin liikun sen verran mitä aikaa vain on, vapaa-ajan liikunnan määrä ei mitenkään kompensoi tuota työpäivän aikana paikallaan vietettyä aikaa.

Painon hallinnassa pitäisi kuitenkin saada tehtyä pysyviä muutoksia. Ei ole mitään järkeä kitukuurilla tiputtaa painoa, joka sitten kuurin loputtua hiippailee takaisin vyötärölle. Siinä on vähemmän kyse itsehillinnästä mielestäni. Ehkä vähän siitäkin, niin ettei joka tarjotun munkin kohdalla lankea, mutta enemmän kuitenkin siitä että opettelee syömään laadullisesti paremmin loppu elämänsä ajan.

Täällä myös istumatyötä tekevä keski-ikäinen. Muutin ruokavalioni vähemmänhiilariseksi. Mitään tiettyä ruokavaliota en orjallisesti noudata, mutta jätin viljat ja lisätyn sokerin pois, makeutusaineita en käytä. Joskus harvoin syön 100 % kaurasta tehtyä leipää tai kaurapuuroa, mutta ehkä parina päivänä viikossa. Muuten olen vaihtanut viljat ja perunan kasviksiin. Ja pelkästään tuolla ihoni muuttui paremman näköiseksi, nuorennuin viljattomalla ja sokerittomalla ruokavaliolla naamasta muutamassa päivässä 10 vuotta. Silmienaluset vaalenivat, silmäpussit katosivat, kasvoista hävisi turvotus. Myöskään maha ei enää olut turvonnut vaan pysyi litteänä, ja jopa allergiat lievenivät :O Minulla on ollut aivan hirveän karsea siitepölyallergia, mutta se on nykyisin todella lievä. Ja pahenee jos syön vehnää... Ei ole enää jatkuvasti väsynyt, ontto ja nälkäinen olo. Kropasta katosi löllöys ja muutuin timmimmäksi. Tämä kai on sitä kaikkien kaipaamaan kiinteyttä... Ensimmäisen kuukauden aikana katosi viisi kiloa, suurin osa varmasti nestettä mutta ihan turhaa nestettähän se on ollut. Elämänmuutos oli helppo tehdä ja tätä on helppo ylläpitää. Toki välillä syön mualla jotain viljapitoista enkä vieraisille tai juhliin mennessä jaksa vinkua ruokavaliostani vaan syön sitä mitä on tarjolla, mutta kotonani ei viljoja ole (paitsi sitä kauraleipää tai kaurahiutaleita). Joskus kaveri tuo tullessaan jotain viljaista, ja sitten syömme sitä kahvin kanssa, mutta tuota tapahtuu harvoin. Pannukakun teen nykyisin viljattomana raejuustopannarina, sen kanssa syön kyllä ihan sokerillista mansikkahilloa, mutta toooodella harvoin tulee pannaria tehtyä. Ja ruokapäiväkirjassa oli iso muutos, kalorimäärä romahti viljattomaan ja sokerittomaan ruokavalioon siirryttyäni. Ja kilot karisivat itsestään eikä ole enää mitään hankaluuksia pitää paino kurissa. Ja vaatteet istuu päälle todella kauniisti :) Teen myös päivittäin jumppaa että saisin lihaksia käyttöön enkä olisi niin jumissa ja huonoryhtinen. Ja saan syödä reilusti, ei tarvitse kituuttaa! Jonkin verran syön hedelmiä, mutta muuten en oikein sokeria syö.

Fiksua olisi pysyä kohtuudessa. Kukaan ei nuorru parissa päivässä kymmentä vuotta. Edes kauneusleikkaus ei sitä tee. 

Toiseksi, jokainen lihaksia kasvattanut tietää, että vähähiilarinen ruokavalio vie lihaksista nimenomaan sen timmiyden pois ja niistä tulee veltommat. Siksi esim fitnesstyypit tankkaa hiilareita juuri ennen kisoja, että lihakset täyttyisivät hiilareilla ja turpoaisivat. 

Tiedän kokemuksesta, ettei sitä hurjaa lihomista tajua, kun on vaan kotona isot säkkivaatteet päällä. Siihen lihomiseen tottuu. Itsellä ei paljon peilejä kotona. Kun lähtee ihmistenilmoille, niin etsii vaan ne joustavat vaatteet...Hups olenkin lihonut 30-40 kg.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on vaikea tilanne kun kulutukseni on todenäköisesti vain noin 1700 kcal vuorokaudessa. On todella vaikea pysyä mitoissaan keski-ikäisenä istumatyötä tekevänä naisena. Sitä saa syödä niin vähän. Ja vaikka minäkin liikun sen verran mitä aikaa vain on, vapaa-ajan liikunnan määrä ei mitenkään kompensoi tuota työpäivän aikana paikallaan vietettyä aikaa.

Painon hallinnassa pitäisi kuitenkin saada tehtyä pysyviä muutoksia. Ei ole mitään järkeä kitukuurilla tiputtaa painoa, joka sitten kuurin loputtua hiippailee takaisin vyötärölle. Siinä on vähemmän kyse itsehillinnästä mielestäni. Ehkä vähän siitäkin, niin ettei joka tarjotun munkin kohdalla lankea, mutta enemmän kuitenkin siitä että opettelee syömään laadullisesti paremmin loppu elämänsä ajan.

Täällä myös istumatyötä tekevä keski-ikäinen. Muutin ruokavalioni vähemmänhiilariseksi. Mitään tiettyä ruokavaliota en orjallisesti noudata, mutta jätin viljat ja lisätyn sokerin pois, makeutusaineita en käytä. Joskus harvoin syön 100 % kaurasta tehtyä leipää tai kaurapuuroa, mutta ehkä parina päivänä viikossa. Muuten olen vaihtanut viljat ja perunan kasviksiin. Ja pelkästään tuolla ihoni muuttui paremman näköiseksi, nuorennuin viljattomalla ja sokerittomalla ruokavaliolla naamasta muutamassa päivässä 10 vuotta. Silmienaluset vaalenivat, silmäpussit katosivat, kasvoista hävisi turvotus. Myöskään maha ei enää olut turvonnut vaan pysyi litteänä, ja jopa allergiat lievenivät :O Minulla on ollut aivan hirveän karsea siitepölyallergia, mutta se on nykyisin todella lievä. Ja pahenee jos syön vehnää... Ei ole enää jatkuvasti väsynyt, ontto ja nälkäinen olo. Kropasta katosi löllöys ja muutuin timmimmäksi. Tämä kai on sitä kaikkien kaipaamaan kiinteyttä... Ensimmäisen kuukauden aikana katosi viisi kiloa, suurin osa varmasti nestettä mutta ihan turhaa nestettähän se on ollut. Elämänmuutos oli helppo tehdä ja tätä on helppo ylläpitää. Toki välillä syön mualla jotain viljapitoista enkä vieraisille tai juhliin mennessä jaksa vinkua ruokavaliostani vaan syön sitä mitä on tarjolla, mutta kotonani ei viljoja ole (paitsi sitä kauraleipää tai kaurahiutaleita). Joskus kaveri tuo tullessaan jotain viljaista, ja sitten syömme sitä kahvin kanssa, mutta tuota tapahtuu harvoin. Pannukakun teen nykyisin viljattomana raejuustopannarina, sen kanssa syön kyllä ihan sokerillista mansikkahilloa, mutta toooodella harvoin tulee pannaria tehtyä. Ja ruokapäiväkirjassa oli iso muutos, kalorimäärä romahti viljattomaan ja sokerittomaan ruokavalioon siirryttyäni. Ja kilot karisivat itsestään eikä ole enää mitään hankaluuksia pitää paino kurissa. Ja vaatteet istuu päälle todella kauniisti :) Teen myös päivittäin jumppaa että saisin lihaksia käyttöön enkä olisi niin jumissa ja huonoryhtinen. Ja saan syödä reilusti, ei tarvitse kituuttaa! Jonkin verran syön hedelmiä, mutta muuten en oikein sokeria syö.

Fiksua olisi pysyä kohtuudessa. Kukaan ei nuorru parissa päivässä kymmentä vuotta. Edes kauneusleikkaus ei sitä tee. 

Toiseksi, jokainen lihaksia kasvattanut tietää, että vähähiilarinen ruokavalio vie lihaksista nimenomaan sen timmiyden pois ja niistä tulee veltommat. Siksi esim fitnesstyypit tankkaa hiilareita juuri ennen kisoja, että lihakset täyttyisivät hiilareilla ja turpoaisivat. 

Ei ole pakko uskoa, jos haluat olla hiilareilla itsesi turvottanut plösöpallo. Minä ihan hämmästyin miten naamani muuttui jo parissa päivässä. Kun naamasta lähti turvotus ja ihosta katosi sameus ja epäpuhtaudet ja se silottui samalla, niin kyllä minä siinä nuorennuin. Ei kukaan usko minun olevan nelikymppinen, kun naamasta näytän nuoremmalta kuin nykyiset kurpsahtaneet 25-vuotiaat :D

Ja fitness-tyypit eivät yritä turvottaa itseään ennen kisoja, vaan kisa-aamuna nimenoaam pidetään kroppa mahdollisimman kuivana että lihakset erottuisivat, ei syödä mitään, ainoastaan konjakkiryyppy ennen lavalle menoa. Lihakset toki treenataan läpi ennen lavalle menoa, mutta niitä ei turvoteta syömällä ja juomalla kun tavoite on olla kuiva, ei löllö. Kisojen jälkeen sitten tankataan kaikkea mahdollista jolloin saadaan sitä nesteturvotustakin samalla.

Ja jos ruokavaliolla on tarkoitus saada ylimääräinen nesteturvotus pois, niin miksi ihmeessä pitäisi turvottaa itseään hiilareita syömällä? :) Minulla ainakin lihakset on nimenomaan piirtyneet esiin ja nykyisin näytän lihaksikkaalta, kun lihasten päältä on kadonnut löllökerros. Vaikka en varmastikaan ole sen lihaksikkaampi kuin aiemminkaan, varsinkaan kun vaihdoin fyysisestä työstä istumatyöhön ;)

Vierailija kirjoitti:

Täällä 171cm ja 90kg. Just kun kävin lääkärissä vähän aikaa sitten ja punnitsi minut, valittelin, että olen lihonut. Hän vastasi, että et sä näytä edes ylipainoiselta.

Kaverini on 152 cm 63 kg. Todella harteikas, hartiat siis luustoltaan ihan luonnottoman leveät. mutta on niissä rasvaakin. Lantio on "alaspäin levenevä" mutta pakaroihin tai reisiin ei kerry ylimääräistä. On siis lantioltaan aika siro. Mutta keskivartalo. Rinnat on aika pienet ja "laakeat", mutta selässä roikkuu todella isot "tissit" ja maha on iso ja pullottava. Hänen BMI 27.27, ja hän valitti että on lihonut ja olo todella huono. Lääkäri oli sanonut että höpö höpö ja kirjannut papereihin "hoikka nainen". Ja tuon jälkeen kaverini selitti että "Oon BMI:n mukaan ylipainoinen mutta ei ne kilot missään näy!!". Näkyvät kyllä, mutta eipä lääkäri kehtaa sitä sanoa... Hänellä vaatekoko M, mutta "pää ei kestä ostaa niin isoja vaatteita", joten osteli kaupasta S-koon vaatteita ja näytti ihan makkaralta nakinkuoressa, ja sitten alkoikin itse ommella itselleen vaatteita ja neuloa islantilaisvillapuseroita kun niissä ei näy kokonumeroa.  Hän myös käy välillä salilla selaamassa puhelintaan ja selittää miten hän painaa niin paljon koska on lihaksikas. Harmi vain, ettei ne lihakset missään näy, kun on ihan lättänä peppu eikä hauistakaan ole. Ja joka puolelta vain roikkuu.

Nykyisin 70 % aikuisista on ylipainoisia, joten ylipainoa pidetään normaalina ja hoikkana. Ja normaalipainoista epänormaalina ja alipainoisena... Huoh. Myös lääkärit ja hoitajat ovat itse niin lihavia, ettei heillä oikein ole pokkaa käskeä potilastaan laihduttamaan. Ja jos niin tekevät, niin potilas suuttuu, nauraa tai haukkuu sanojan kun "olet itsekin niin lihava". No, ehkä on, mutta tiedostaa sen hyvin, myös sen riskit....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä 171cm ja 90kg. Just kun kävin lääkärissä vähän aikaa sitten ja punnitsi minut, valittelin, että olen lihonut. Hän vastasi, että et sä näytä edes ylipainoiselta.

Kaverini on 152 cm 63 kg. Todella harteikas, hartiat siis luustoltaan ihan luonnottoman leveät. mutta on niissä rasvaakin. Lantio on "alaspäin levenevä" mutta pakaroihin tai reisiin ei kerry ylimääräistä. On siis lantioltaan aika siro. Mutta keskivartalo. Rinnat on aika pienet ja "laakeat", mutta selässä roikkuu todella isot "tissit" ja maha on iso ja pullottava. Hänen BMI 27.27, ja hän valitti että on lihonut ja olo todella huono. Lääkäri oli sanonut että höpö höpö ja kirjannut papereihin "hoikka nainen". Ja tuon jälkeen kaverini selitti että "Oon BMI:n mukaan ylipainoinen mutta ei ne kilot missään näy!!". Näkyvät kyllä, mutta eipä lääkäri kehtaa sitä sanoa... Hänellä vaatekoko M, mutta "pää ei kestä ostaa niin isoja vaatteita", joten osteli kaupasta S-koon vaatteita ja näytti ihan makkaralta nakinkuoressa, ja sitten alkoikin itse ommella itselleen vaatteita ja neuloa islantilaisvillapuseroita kun niissä ei näy kokonumeroa.  Hän myös käy välillä salilla selaamassa puhelintaan ja selittää miten hän painaa niin paljon koska on lihaksikas. Harmi vain, ettei ne lihakset missään näy, kun on ihan lättänä peppu eikä hauistakaan ole. Ja joka puolelta vain roikkuu.

Nykyisin 70 % aikuisista on ylipainoisia, joten ylipainoa pidetään normaalina ja hoikkana. Ja normaalipainoista epänormaalina ja alipainoisena... Huoh. Myös lääkärit ja hoitajat ovat itse niin lihavia, ettei heillä oikein ole pokkaa käskeä potilastaan laihduttamaan. Ja jos niin tekevät, niin potilas suuttuu, nauraa tai haukkuu sanojan kun "olet itsekin niin lihava". No, ehkä on, mutta tiedostaa sen hyvin, myös sen riskit....

Tuo on totta, että lääkäritkin ovat usein pullukoita ja siksi eivät sano potilaalle että hänen vointinsa paranisi elintapamuutoksella paljon paremmin kuin lääkkeillä ja valittamisella. Ja potilaat eivät ota ohjeita vastaan lihavilta lääkäreiltä. Ja jos lääkäri on hoikka, niin sitten ei varmasti suostuta ottamaan mitään vastaan, kun "eihän se lääkäri mistään mitään tiedä kun ei itse ole lihava". Huoh...

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kokemuksesta, ettei sitä hurjaa lihomista tajua, kun on vaan kotona isot säkkivaatteet päällä. Siihen lihomiseen tottuu. Itsellä ei paljon peilejä kotona. Kun lähtee ihmistenilmoille, niin etsii vaan ne joustavat vaatteet...Hups olenkin lihonut 30-40 kg.

Mulla lihominen alkoi,kun tapasin miehen ja muutin hänen luokse maalle. Miestä ei kilot haittaa eikä muitakaan täällä maaseudulla. Lisäksi täällä ei olla niin muodin mukaan. Mulle kams tullut 6 vuodessa yli 40kg . Vieläkään en todellakaan ajattele painoa päivittäin. En oo kokenut että olisin jäänyt jostain paitsi. Jokainen elää omaa elämää niinkuin parhaaksi näkee.

Mulla ystävä ollut aina ylipainoinen niin omaakaan yllipainoa ei tajua niin .

Me ollaan molemmat lihottu niin helppoa unohtaa koko asia.

Nostetaan

Nostetaan vielä just ennen joulua

Minäkään en huomannut lihomista koronavuonna, vaikka muutos oli 40kg:sta yli 50:een, siis suhteellisen paljon.

Onpa isoja naisia. Onko mt-lääkeistä paino noussut?

Miten on varaa syödä kahden ihmisen edestä?

Lihoin 2 kiloa, ja huomasin sen ensimmäisenä peilin kautta ja sitten huomasin katsomalla omia reisiä. Laihdutin ne 2 kiloa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te valehtelette itsellenne. Itsepetosta harjoitatte.

Jos paino nousee 40 kg, niin jokaisen kyllä pitäisi huomata se. No ehkä niin moni muukin on lihonnut sen 40 kg ja kaikki sitten näyttävät normaalipainoisilta. Herätkää jo.

Herää sinä siihen, että äidinkielentaitosi on mitä on.

On ihmisiä, jotka eivät huomaa lihoneensa, olevansa raskaana, olevansa aina vmainen muille, olevansa ikäviä ja rasittavia ihmisiä. Monenlaisia asioita ihminen ei itse huomaa. Varmaan syynä, että ei halua huomata, haluaa nähdä asian toisin.

Tarkista tekstisi ennen lähettämistä. Noloa.

Sama juttu kaverilla ja taitaa olla sama homma ettei tule itseä sivusta niin kauheasti peilistä peilailtua ja edestäpäin näyttää kuitenkin suht kapealta. Sillä sivustapäin sen pyöreyden todellakin huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että olet kokoa 46 jos painat tuon verran? Ei ollenkaan pahalla vaan hämmentyneenä.

Samaa ihmettelen, koska painan pikkasen yli puolet siitä mitä ap ja vaatekokoni on useimpien kokotaulukkojen mukaan silti 40. Olen toki myös 13 cm lyhyempi, mutta ei sekään ihan selitä asiaa. Ehkä ap käyttää todella joustavia oversize-mallisia vaatteita, eikä siksi huomaa olevansa oikeasti paljon isompi kuin kuvittelee. Itsekin painon kanssa kamppailevana olen oppinut että vaatekaapissa tulee olla ainakin yksi tyköistuva ja täysin joustamaton vaate, koska sellainen ei jätä yhtään varaa itsensä huijaamiseen.

Ihmettelen myös. Olen 175 cm ja 60 kg, ja työhousut kokoa 40..

Etkö sinä ole käynyt vaa'alla. Kyllä nyt pari kertaa vuoteen täytyy punnita.

Tästä olikin jo ketju, mutta minulle kävi tämä sama ilmiö. Näytän mielestäni edelleen samalta kuin ennenkin. On ollut lievästi ylipainoa, pituus 176 cm ja paino oli vuosi sitten 89 kg. Olen mielestäni vain hieman tukevampi nyt kuin silloin, mutta saman muotoinen enkä todellakan mitään lihava. Käytännössä saman kokoinen. Huomasin, ettei uimapuku mahtunut pitkän tauon jälkeen päälle. Punnitsin itseni ja painoa oli tullut lisää ihan liian paljon. Tuntuu aivan absurdilta että painan nyt 104 kg. En tiedä mitä tehdä.

Kyllä se on aikamoinen järkytys monelle, kun uskoo ehkä vähän lihoneensa ja kiloja onkin tullut jopa kymmeniä. Aluksi vaatteetkin sopivat ja sitten vain alkaa ostella isompia ja isompia.

Been there done that

Rohkeasti vaakalle astuminen voi auttaa muuttamaan jotain,