Miksi anoppi puhuu päiväkodista niin negatiivisesti?

Sama meidän anopilla. Murehtii, että lapsi pitäisi ottaa kotiin päiväkodista, kärsii niin kovin siellä vieraiden kanssa.

Myös meillä on aivan erinomainen päiväkoti, välittävät ja läsnäolevat hoitajat, mahtavat leikkimaastot ja tilat. Samanikäisiä ja vähän vanhempia kavereita ja joka päivä jotain uutta ohjelmaa. Satujumppaa, askartelua, laulua, pelejä, ulkoilua, kirjojen lukemista, retkiä. Ravitsevia aterioita ja tilaisuus kokea monenlaisia tunteita suhteessa toisiin vertaisiin. Illalla kotiin ja aktiivista läsnäoloa ja leikkiä omien vanhempien kanssa.

Vs. kotona yhden aikuisen kanssa ollessa se aikuinen vähintään 60% ajasta tekee jotain kotitöitä, jotka aiheutuvat ihan vaan siitä kotona olosta pikkulapsen kanssa. Aamupalan esille laitto, pois korjaaminen, tiskit, paikkojen pyyhintä. Lounaan valmistus, paikkojen siivous, kattaminen, ruokailu, tiskit, paikkojen pyyhintä. Sitten olohuoneen siivoaminen leluista ja sotkuista jotka sinne ilmestynee em. aikana. Pihalle nukkumaan päiväunet, sitten vähän ulkoilua, sitten välipalan valmistus, tiskit, siivous ja paikkojen pyyhintä. Eteisen imurointi hiekasta, päivän aikana likaantuneet pyykit pesuun, ehkä sitten vähän kirjan lukua sohvalla. Sitten joku lastenohjelma telkusta pyörimään, että vanhempi ehtii vastata pariin viestiin ja juoda yhden kahvin hiljaisuudessa.

Ei ole kovin vaikea päättää kumpi on mielekkäämpi päivä sen ikäiselle lapselle, joka jo puhuu ja liikkuu ihan täysin.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi vuotta on minusta se minimi-ikä jolloin lapsen voi pakon edessä päiväkotiin laittaa, silloinkin valikoisin päiväkodin todella tarkkaan ja päivä olisi lyhyt. 

Lapsia on erilaisia. Osa lapsista pitää jo vauvana päiväkodin monipuolisista aktiviteeteista. Kotona oleminen ei riitä ja se purkautuu häiriökäytöksenä ja lapsi oppii, että kaikki on aina väärin ja saa huonon itsetunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi vuotta on minusta se minimi-ikä jolloin lapsen voi pakon edessä päiväkotiin laittaa, silloinkin valikoisin päiväkodin todella tarkkaan ja päivä olisi lyhyt. 

Lapsia on erilaisia. Osa lapsista pitää jo vauvana päiväkodin monipuolisista aktiviteeteista. Kotona oleminen ei riitä ja se purkautuu häiriökäytöksenä ja lapsi oppii, että kaikki on aina väärin ja saa huonon itsetunnon.

Ei ole erilaisia. Kyllä se yleiskehitys on kaikilla sama.

Kotihoito ei myöskään tarkoita aktiviteettien puutetta.

Päivähoito sen sijaan voi olla todella sisältököyhää, kun lapsiryhmä on iso ja hoitajia liian vähän ja resurssit eivät salli edes lelujen tai piirustuspaperin hankkimista.

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Tämä on se teoria.

Sitten on todellisuus jossa 30 lasta on yhden epäpätevän vastuulla ia tämä vapaa-aikanaan keräilee leluja jotta olisi edes jotain mitä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin.

Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.

Ja moni päiväkoti on tosi surkea.

Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?

Ap

Se on muuten jännä juttu se, etten tunne yhtään päiväkodin tätiä, joka olisi laittanut lapsensa pienenä päiväkotiin. Sinnittelevät vaikka väkisin vähintään kaksivuotiaaksi.

Tästä otin oppia ja tein itse samoin, kolmevuotiaana vasta laitoin hoitoon. Oli kivempi laittaa sen ikäinen, että hän osaa oikeasti kertoa päivistä ja meiningistä ja mikä on hyvin tai huonosti. Kyllä siellä ihan tarpeeksi ehti silti olla.

Heidän pitkään kotonaolemisensa johtuu huonosta palkasta. Jos työ ei ole ura-ammatti ja töitä riittää niin kotona voi olla pitkäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Tämä on se teoria.

Sitten on todellisuus jossa 30 lasta on yhden epäpätevän vastuulla ia tämä vapaa-aikanaan keräilee leluja jotta olisi edes jotain mitä tehdä.

Ei ole tuollaista lapsimäärää yhdellä hoitajalla. Pienten ryhmissä on kolme lasta per hoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Aika kaukaa haettua, että päiväkodit aiheuttavat aikuisten mielenterveysongelmat. Ensinnäkin, kyllä niitä mielenterveysongelmia on aina ollut. Vai kuinka monta alkoholistia tiedät? Sama asia.

Nuorten pahoinvointia lisää esimerkiksi jatkuva tehostaminen. Yo-kirjoituksissa on pärjättävä, koska muuten ei pääse jatkokoulutukseen. Jatkokoulutuksen paikka on osattava valita kerralla oikein, koska ensikertalaiskiintiöt. Opinnoissa on pärjättävä, koska työelämä on raakaa. Esimerkiksi oman asunnon ostaminen Helsingistä alkaa olla monille parikymppisille miltei mahdotonta.

Lukekaa sitä "hätähuuto varhaiskasvatuksesta"-ketjua. Sieltä löytyy vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, nyt päästään sitten myös tähän aiheeseen. :) Olenhan ikivanha ensisynnyttäjä, koska sain esikoiseni 35-vuotiaana. Vanhan polven mielestä lapset kun pitää hankkia parikymppisenä...

Vanha polvi vielä yleensä onnistui saamaan lapsia tavoittelemansa määrän, kun nuorena hedelmällisyys oli kunnossa. Eikä vielä ollut tätä, että erittäin suuri osa lapsista syntyy "erityis"tapauksina. 90-luvulla harva edes tiesi mitä sana erityislapsi tarkoittaa.

Ei tosiaan tiedetty mitä erityislapsi tarkoittaa, sillä ne oli ihan vaan vam m aisia ja tarkkisluokkalaisia, joita kaikki vältteli.

Lapset menivät varhaiskasvatukseen kun olivat 3v. ja 5v., enkä koe, että tässä nyt mitään niin dramaattista olisi uralle tapahtunut sen takia.

t. juristi

Vierailija kirjoitti:

Meillä loppui vihjailu kotihoidosta kun pyysin äitiäni maksamaan meidän asuntolainan useampana kuuna peräkkäin.

Onpa äidillesi huonosti kasvatettu lunttu tyttärenä.

Vierailija kirjoitti:

Lapset menivät varhaiskasvatukseen kun olivat 3v. ja 5v., enkä koe, että tässä nyt mitään niin dramaattista olisi uralle tapahtunut sen takia.

t. juristi

Juristi ei välttämättä ole ura-ammatissa, jos on vaikka ammattiyhdistyksen juristina ilman kehityshaluja ja ammattinimike suojaa tehokkaasti kilpailijoilta. Lait eivät muutu kovin nopeasti, mutta viisi vuotta kotona ja olet kyllä ulkona yritysmaailmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Tämä on se teoria.

Sitten on todellisuus jossa 30 lasta on yhden epäpätevän vastuulla ia tämä vapaa-aikanaan keräilee leluja jotta olisi edes jotain mitä tehdä.

Ei ole tuollaista lapsimäärää yhdellä hoitajalla. Pienten ryhmissä on kolme lasta per hoitaja.

Katin paskat, Hulluko olet, 3/hoitaja on utopiaa.

Nykyisin kaikki lapset menevät pienenäkin päiväkotiin. Perhepäivähoitopaikkoja ei enää ole. Anoppi ei ole pysynyt ajassa mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Tämä on se teoria.

Sitten on todellisuus jossa 30 lasta on yhden epäpätevän vastuulla ia tämä vapaa-aikanaan keräilee leluja jotta olisi edes jotain mitä tehdä.

Ei ole tuollaista lapsimäärää yhdellä hoitajalla. Pienten ryhmissä on kolme lasta per hoitaja.

Teoriassa. Sitten on se todellisuus.

Meidän mökkikunnan yksityisen päiväkodin hoitajat kerjäsivät jopa huonekaluja paikallisesta Roskalava-ryhmästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset menivät varhaiskasvatukseen kun olivat 3v. ja 5v., enkä koe, että tässä nyt mitään niin dramaattista olisi uralle tapahtunut sen takia.

t. juristi

Juristi ei välttämättä ole ura-ammatissa, jos on vaikka ammattiyhdistyksen juristina ilman kehityshaluja ja ammattinimike suojaa tehokkaasti kilpailijoilta. Lait eivät muutu kovin nopeasti, mutta viisi vuotta kotona ja olet kyllä ulkona yritysmaailmasta.

Jep, juristien ja lääkärien (suojatut ammatit) on vähän eri olla töistä poissa vuosikausia kuin liikemaailman ihmisten....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Tämä on se teoria.

Sitten on todellisuus jossa 30 lasta on yhden epäpätevän vastuulla ia tämä vapaa-aikanaan keräilee leluja jotta olisi edes jotain mitä tehdä.

Ei ole tuollaista lapsimäärää yhdellä hoitajalla. Pienten ryhmissä on kolme lasta per hoitaja.

Katin paskat, Hulluko olet, 3/hoitaja on utopiaa.

Neljä on maksimi. Tätä asiaa ohjaa lait.

Ap puhuu täällä asuntolainan maksamisesta ja vaka-opet varhaiskasvatuksesta 🤣