Miksi anoppi puhuu päiväkodista niin negatiivisesti?

Mun mummo ei myöskään arvostanut päiväkoteja. Tarjoutui hoitamaan mut itse. (olen -91)

Tästä seurasi se, että en koskaan oikein oppinut olemaan ikäisteni seurassa vaan kuulostin jo viisivuotiaana vähintään 75-vuotiaalta. Serkulla sama juttu.

Edelleen tulen toimeen vanhojen ihmisten kanssa mutta omanikästen jutut on monilta osin ihan utopiaa. :D Myös sosiaaliset taidot jäi vähän kehnoiksi.

Eli kyllä se päiväkoti on lapselle tarpeellinen.

Vierailija kirjoitti:

Mun mummo ei myöskään arvostanut päiväkoteja. Tarjoutui hoitamaan mut itse. (olen -91)

Tästä seurasi se, että en koskaan oikein oppinut olemaan ikäisteni seurassa vaan kuulostin jo viisivuotiaana vähintään 75-vuotiaalta. Serkulla sama juttu.

Edelleen tulen toimeen vanhojen ihmisten kanssa mutta omanikästen jutut on monilta osin ihan utopiaa. :D Myös sosiaaliset taidot jäi vähän kehnoiksi.

Eli kyllä se päiväkoti on lapselle tarpeellinen.

Riittää ihan hyvin että sinne menee esimerkiksi 3-4-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin.

Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.

Ja moni päiväkoti on tosi surkea.

Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?

Ap

Se on muuten jännä juttu se, etten tunne yhtään päiväkodin tätiä, joka olisi laittanut lapsensa pienenä päiväkotiin. Sinnittelevät vaikka väkisin vähintään kaksivuotiaaksi.

Tästä otin oppia ja tein itse samoin, kolmevuotiaana vasta laitoin hoitoon. Oli kivempi laittaa sen ikäinen, että hän osaa oikeasti kertoa päivistä ja meiningistä ja mikä on hyvin tai huonosti. Kyllä siellä ihan tarpeeksi ehti silti olla.

Minä en tunne yhtään lastentarhanopettajaa tms jonka lapsi olisi mennyt alle kaksivuotiaana päivähoitoon

Enkä yhtä ainutta opettajaa jonka lapsi kävisi lähikoulua.

Helsinkiläinen

Nimenomaan, ammattilaiset itse EIVÄT laita lapsiaan pieninä päiväkotiin. Yhden kanssa puhuinkin (oli samaan aikaan vauvakuvioissa) ja hän sanoi, että mieluummin vaikka ryhtyy väliaikaisesti perhepäivähoitajaksi, jos on pakko koska rahat totaalisesti loppuu. Jos se päiväkoti oikeasti olisi ihana paikka 1-2-vuotiaalle lapselle, ammattilaiset varmasti helpommin laittaisivat sinne. Mikäs olisi laittaessa?

Eri juttu sitten 3-5-vuotiailla, joilla alkaa olla kaverit tärkeitä jne.

Johtuisiko  tuo kenties siitä, että ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia, ja miksi menisivät töihin tekemään sitä samaa jonkun toisen lapselle, kun voivat keskittyä tekemään sitä omalle lapselleen (jos talous antaa myöten)? Minä sen sijaan en tee päivätyökseni lastenkasvatusta. Olen aika kovassakin päällikköduunissa ja tyypiltäni sellaiseen sopiva. Meinasin todella seota ja masentua perhevapailla, kun olin vain kahdestaan lapsen kanssa. Oma työni on hyvin erilaista.

En sano, ettenkö ollenkaan viihtyisi lapseni kanssa, mutta ne kotiympyrät ei riitä minulle elämän ainoaksi merkitykseksi. Voin vannoa, että on lapsellenikin parempi olla päiväkodissa ja äiti työssä, niin sitten ei kukaan meillä ole masentunut tai ole sekoamispisteessä.

Ja yhteiskunnallisesti ei olisi mitään järkeä, että kaltaiseni ei-niin-pullantuokseiset äidit ei saisi tehdä lapsia. Muutenkin lapsista pulaa huoltosuhde takaamaan, ja tuskin mullakaan korkeakoulutettuna niin huonot geenit on. Ja lapsetkin tykkää olla päiväkodissa, ovat sosiaalisia, on ryhmissä, joissa ei ole viime juurikaan vaihtuvuutta ollut aikuisissa ja meno vaikuttaa hyvältä.

Onhan päivähoitoaika laadukkaampaa lapselle, kun ruoan laittaa päiväkodissa keittäjä ja leikkiä saa ihan koko päivän. Kotona vanhemman ajasta menee merkittävä osa siivoamiseen ja ruoan laittoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Tämä on se teoria.

Sitten on todellisuus jossa 30 lasta on yhden epäpätevän vastuulla ia tämä vapaa-aikanaan keräilee leluja jotta olisi edes jotain mitä tehdä.

Ei ole tuollaista lapsimäärää yhdellä hoitajalla. Pienten ryhmissä on kolme lasta per hoitaja.

Katin paskat, Hulluko olet, 3/hoitaja on utopiaa.

Neljä on maksimi. Tätä asiaa ohjaa lait.

Vaan kuk se lakiteksti sallii tilapäiset poikkeukset ja ne on nyt se todellisuus.

Ja kunnat rikkoo lakia enemmän kuin noudattaa, kaikessa muussakin

Vierailija kirjoitti:

Onhan päivähoitoaika laadukkaampaa lapselle, kun ruoan laittaa päiväkodissa keittäjä ja leikkiä saa ihan koko päivän. Kotona vanhemman ajasta menee merkittävä osa siivoamiseen ja ruoan laittoon.

Miksi menisi???

Päiväkodin ruoka on laitosmoskaa ja lapsilta menee suurin osa ajasta jonotteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin.

Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.

Ja moni päiväkoti on tosi surkea.

Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?

Ap

Vuosikausia? Kolme vuotta.

Oletko tutustunut lapsen kehirykseen ollenkaan?

Päiväkodeissa on valtavia laatueroja.

Niin, eli sinulla itselläsi ei ole kunnollista kokemusta päiväkodeista. Jätit siihen vastaamatta. Jos lapsia on vaikkapa kaksi, kolmen vuoden kotihoidolla sitä ollaankin yhtäkkiä viisi-kuusi vuotta kotona. Sen jälkeen voikin jäädä mukavasti työttömäksi.

Uskallan väittää, että nämä kotihoidon kannattajat ovat pääasiassa ihmisiä, joilla ei ole korkeakoulutusta tai mitään järkevää uraa.

Ap

No eihän sitä työttömäksi tarvii jäädä kun pusertaa seuraavan lapsen ulos aina ennenkuin edellinen täyttää kolme vuotta. Saa pitää omaa perhepäivähoitolaa ja mummot tykkää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan päivähoitoaika laadukkaampaa lapselle, kun ruoan laittaa päiväkodissa keittäjä ja leikkiä saa ihan koko päivän. Kotona vanhemman ajasta menee merkittävä osa siivoamiseen ja ruoan laittoon.

Miksi menisi???

Päiväkodin ruoka on laitosmoskaa ja lapsilta menee suurin osa ajasta jonotteluun.

Just näin. Ihme kuvitelmia vanhemmilla. Se ruoka tulee jostain ties mistä keskuskeittiöstä ja on täysin ala-arvoista. Kysypä vaikka niiltä työntekijöiltä. Ja leikkiä ei saa tosiaan koko päivää. Suurin osa ajasta jonotetaan käsienpesuun, pukemiseen, syömään, vessaan, nukkumaan.. Jne..

Miksi hankkia lapsia, jos ei kerran halua tai jaksa hoitaa lapsia vaan ne pitää pistää laittaa päiväkotiin? 

Loppujen lopuksi asiahan ei kuulu anopille hemmetinkään vertaa. Se kuuluu tasan just vain sinulle ja miehellesi. Muut voisivat pitää mielipiteensä omana tietonaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hankkia lapsia, jos ei kerran halua tai jaksa hoitaa lapsia vaan ne pitää pistää laittaa päiväkotiin? 

Tämä on taas sen tasoinen kommentti, että hohhoijaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Tämä on se teoria.

Sitten on todellisuus jossa 30 lasta on yhden epäpätevän vastuulla ia tämä vapaa-aikanaan keräilee leluja jotta olisi edes jotain mitä tehdä.

Ei ole tuollaista lapsimäärää yhdellä hoitajalla. Pienten ryhmissä on kolme lasta per hoitaja.

Katin paskat, Hulluko olet, 3/hoitaja on utopiaa.

Minun lapsen päiväkotiryhmässä (3-5v) on 14 lasta ja 4-5 hoitajaa. Kaikki ei tietysti ole aamusta iltaan, mutta ei ole kaikki lapsetkaan. On ihan normaali keskikokoinen arkipäivisin auki oleva kunnallinen päiväkoti. Lapsi on ilo viedä sinne ja viihtyy super hyvin.

Veikkaan, että anoppi on vanha, ehkä matalasti koulutettu ja maaseudulta/pikkupaikkakunnalta kotoisin - ehkä myös elänyt miehensä rahoilla pääosin.

Joskus 60-luvulla päiväkotipaikkoja pienillä paikkakunnilla annettiin vain vähävaraisille ja duunariäitien lapsille ja siitä lienee kysymys. Eli joku statusjuttu on kyseessä ja nyt syyllistää sitten miniäänsä siitä, ettei miniänsä tarjoa juuri samanlaisia olosuhteita ja tee samoja uhrauksia työelämän suhteen kuin mitä hän itse teki.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että anoppi on vanha, ehkä matalasti koulutettu ja maaseudulta/pikkupaikkakunnalta kotoisin - ehkä myös elänyt miehensä rahoilla pääosin.

Joskus 60-luvulla päiväkotipaikkoja pienillä paikkakunnilla annettiin vain vähävaraisille ja duunariäitien lapsille ja siitä lienee kysymys. Eli joku statusjuttu on kyseessä ja nyt syyllistää sitten miniäänsä siitä, ettei miniänsä tarjoa juuri samanlaisia olosuhteita ja tee samoja uhrauksia työelämän suhteen kuin mitä hän itse teki.

Tai sitten anoppi osaa lukea ja tietää että nykypäivän päivähoito on kriisissä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä loppui vihjailu kotihoidosta kun pyysin äitiäni maksamaan meidän asuntolainan useampana kuuna peräkkäin.

Hah! Mun anoppiin ei asuntolainat tepsi. Lapsen kanssa voi hyvin asua yksiössä tai vaikka teltassa. Töihin ei äidin sovi mennä, ennenkuin nuorinkin on täysi-ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.

Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.

Ap

Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.

Se oli päivähoitoa vuoteen 2018 asti eli nykyiset masentuneet, ahdistuneet, itseään koko ajan muihin vertaavat ja vanhempiaan kaikesta syyttävät oli nimenomaan päivähoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että anoppi on vanha, ehkä matalasti koulutettu ja maaseudulta/pikkupaikkakunnalta kotoisin - ehkä myös elänyt miehensä rahoilla pääosin.

Joskus 60-luvulla päiväkotipaikkoja pienillä paikkakunnilla annettiin vain vähävaraisille ja duunariäitien lapsille ja siitä lienee kysymys. Eli joku statusjuttu on kyseessä ja nyt syyllistää sitten miniäänsä siitä, ettei miniänsä tarjoa juuri samanlaisia olosuhteita ja tee samoja uhrauksia työelämän suhteen kuin mitä hän itse teki.

Eli ap:n mies olisi noin 60v ikäinen vai miksi hän olisi ollut päivähoidossa 60-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että anoppi on vanha, ehkä matalasti koulutettu ja maaseudulta/pikkupaikkakunnalta kotoisin - ehkä myös elänyt miehensä rahoilla pääosin.

Joskus 60-luvulla päiväkotipaikkoja pienillä paikkakunnilla annettiin vain vähävaraisille ja duunariäitien lapsille ja siitä lienee kysymys. Eli joku statusjuttu on kyseessä ja nyt syyllistää sitten miniäänsä siitä, ettei miniänsä tarjoa juuri samanlaisia olosuhteita ja tee samoja uhrauksia työelämän suhteen kuin mitä hän itse teki.

Tai sitten anoppi osaa lukea ja tietää että nykypäivän päivähoito on kriisissä.

Ei se kriisi kaikkialla näy. Lisäksi nykyisin on kriteeritkin kovemmat kuin ennen vanhaan. Eli vaikeampaa on täyttää ne kriteerit, vaikka tosiasiallisesti taso voi olla paikoin paljon parempi kuin ennen. Eipä kotonakaan suurimmassa osassa kodeista se kotihoito mitään valtavaa jatkuvasti kehittävää viriketulvaa ole, vaan normaalia elelyä, piirtelyä, leikkimistä, ruoka-aikoja ja ulkoilua vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin.

Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.

Ja moni päiväkoti on tosi surkea.

Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?

Ap

Se on muuten jännä juttu se, etten tunne yhtään päiväkodin tätiä, joka olisi laittanut lapsensa pienenä päiväkotiin. Sinnittelevät vaikka väkisin vähintään kaksivuotiaaksi.

Tästä otin oppia ja tein itse samoin, kolmevuotiaana vasta laitoin hoitoon. Oli kivempi laittaa sen ikäinen, että hän osaa oikeasti kertoa päivistä ja meiningistä ja mikä on hyvin tai huonosti. Kyllä siellä ihan tarpeeksi ehti silti olla.

Minä en tunne yhtään lastentarhanopettajaa tms jonka lapsi olisi mennyt alle kaksivuotiaana päivähoitoon

Enkä yhtä ainutta opettajaa jonka lapsi kävisi lähikoulua.

Helsinkiläinen

Nimenomaan, ammattilaiset itse EIVÄT laita lapsiaan pieninä päiväkotiin. Yhden kanssa puhuinkin (oli samaan aikaan vauvakuvioissa) ja hän sanoi, että mieluummin vaikka ryhtyy väliaikaisesti perhepäivähoitajaksi, jos on pakko koska rahat totaalisesti loppuu. Jos se päiväkoti oikeasti olisi ihana paikka 1-2-vuotiaalle lapselle, ammattilaiset varmasti helpommin laittaisivat sinne. Mikäs olisi laittaessa?

Eri juttu sitten 3-5-vuotiailla, joilla alkaa olla kaverit tärkeitä jne.

Johtuisiko  tuo kenties siitä, että ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia, ja miksi menisivät töihin tekemään sitä samaa jonkun toisen lapselle, kun voivat keskittyä tekemään sitä omalle lapselleen (jos talous antaa myöten)? Minä sen sijaan en tee päivätyökseni lastenkasvatusta. Olen aika kovassakin päällikköduunissa ja tyypiltäni sellaiseen sopiva. Meinasin todella seota ja masentua perhevapailla, kun olin vain kahdestaan lapsen kanssa. Oma työni on hyvin erilaista.

En sano, ettenkö ollenkaan viihtyisi lapseni kanssa, mutta ne kotiympyrät ei riitä minulle elämän ainoaksi merkitykseksi. Voin vannoa, että on lapsellenikin parempi olla päiväkodissa ja äiti työssä, niin sitten ei kukaan meillä ole masentunut tai ole sekoamispisteessä.

Ja yhteiskunnallisesti ei olisi mitään järkeä, että kaltaiseni ei-niin-pullantuokseiset äidit ei saisi tehdä lapsia. Muutenkin lapsista pulaa huoltosuhde takaamaan, ja tuskin mullakaan korkeakoulutettuna niin huonot geenit on. Ja lapsetkin tykkää olla päiväkodissa, ovat sosiaalisia, on ryhmissä, joissa ei ole viime juurikaan vaihtuvuutta ollut aikuisissa ja meno vaikuttaa hyvältä.

Tämä on kyllä täyttä asiaa. Ei ollut lasten kotihoito minun juttu ollenkaan, eikä myöskään miehen. Ollaan myöskin korkeakoulutettuja ja ihan muulla alalla, päiväkodissa työskentely olisi ihan painajainen minulle. Omat lapset on ihania, mutta voin paljon paremmin kun päivissä on muutakin ohjelmaa kuin aamusta iltaan kotitöiden tekoa, muumilauluja, nuppipalapelejä ja hiekkiksen reunalla istumista. Onneksi on niitä ihania ihmisiä jotka haluaa tehdä töitä lasten kanssa, ja voin viedä lapset hoitoon ja tehdä niitä töitä joissa minä olen hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että anoppi on vanha, ehkä matalasti koulutettu ja maaseudulta/pikkupaikkakunnalta kotoisin - ehkä myös elänyt miehensä rahoilla pääosin.

Joskus 60-luvulla päiväkotipaikkoja pienillä paikkakunnilla annettiin vain vähävaraisille ja duunariäitien lapsille ja siitä lienee kysymys. Eli joku statusjuttu on kyseessä ja nyt syyllistää sitten miniäänsä siitä, ettei miniänsä tarjoa juuri samanlaisia olosuhteita ja tee samoja uhrauksia työelämän suhteen kuin mitä hän itse teki.

Eli ap:n mies olisi noin 60v ikäinen vai miksi hän olisi ollut päivähoidossa 60-luvulla?

Ei tarvitsisi olla noinkaan vanha, mutta voisi olla vähän iäkkäämmän äidin iltatähti tms.