Aikuinen tytär haluaa muuttaa takaisin kotiin
Mieheni ja minä olemme viisikymppisiä. Lapset ovat muuttaneet kotoa pois, mutta nyt 25v tyttäremme on muuttamassa ulkomailta takaisin. Hän tarvitsee asuinpaikan jotta saa säästettyä rahaa omaa asuntoaan varten. Looginen päätös on siis se, että hän tulee vuodeksi, pariksi takaisin kotiin.
Mutta minä en ole tästä kovinkaan innoissani. Meillä on omat rutiini me ja mukava, rauhallinen elämä. Rakastamme lapsiamme, mutta nyt olisi aika nauttia omasta ajasta ja rauhasta. Tyttäreni on minulle äärettömän tärkeä, mutta hän ei ole helppo ihminen. Tunnen syyllisyyttä näistä tunteista, ja tunnustan, että olisin hyvilläni jos hän hankkisi asuinpaikan kaverinsa ym luota. Olemme tarjonneet raha-apua, mutta tytön mielestä on kaikin tavoin helpompaa että hän tulee kotiin. Oman äitini mielestä olen itsekäs ja "luonnoton" äiti. Hän tarjosi myös tyttärelleni asuinpaikkaa, mutta se on liian kaukana hänen tulevasta työpaikastaan.
Kommentit (549)
Vierailija kirjoitti:
On ok että aikuinen lapsi punkkaa vuosia vanhemmillaan, mikäli vanhemmat voi vastaavasti muuttaa aikuisten lastensa luokse niin halutessaan.
Sellaista kulttuuria ei ole, jossa lapset asuisivat aikuisina vanhemmillaan pitkään, mutta jossa lapset eivät huolehtisi vanhenevista vanhemmistaan. Ei kukaan voi poimia vain rusinoita pullasta.
Ei niin, meillä on päinvastainen kulttuuri Suomessa, tässä kylmäsydämisten narsistien maassa.
Kelatukeetätä kirjoitti:
Tulevaisuudessa asuu Suomessa taas monta sukupolvea samassa asunnoissa. Euroopassa tämä on arkipäivää. Suomalaisilla yksin kaksin asujilla liian isot asunnot.
Miten se onnistuu, kun vanhemmilla on välimatkaa toiseen lapseen 200 km ja toiseen 500 km eri suuntaan? Kuka muuttaa ja kenen luo? Entä jos lapset ovat muuttaneet ulkomaille?
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa, jotka ette auttaisi omaa lasta, omistusasumisen alkuun tai muuten?? Onko tää joku suomalainen juttu, että vanhemmat on helpottuneita, kun lapsi lähtee pois ja apua on turha huudella? Itse ainakin oon auttanut ja tulen auttamaan lapsiani kaikilla tavoilla millä vaan pystyn. Jos he haluaisivat välillä tulla "huilaamaan" aikuisen elämästä ja ottamaan vauhtia seuraavaan ponnistukseen, niin tervetuloa!
Tapoja auttaa on paljon muitakin kuin se että majoittaa aikuisen lapsen kotiinsa. Kommuuniasuminen vain ei ainakaan nykyisin ole suomalaisten juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän teitä. Itse aion muuttaa selvästi pienempään asuntoon, kun lapset muuttavat kotoa. Ei minulla ole aikomus pitää ylimääräistä tilaa siltä varalta, että lapset haluaisivat muuttaa takaisin.
Et halua heitä yökyläänkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän teitä. Itse aion muuttaa selvästi pienempään asuntoon, kun lapset muuttavat kotoa. Ei minulla ole aikomus pitää ylimääräistä tilaa siltä varalta, että lapset haluaisivat muuttaa takaisin.
Et halua heitä yökyläänkään?
Onko asuminen kyläilyä? Jos lapsi on muuttamassa takaisin kotiin, onko hänellä olla kylässä vanhemmilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa, jotka ette auttaisi omaa lasta, omistusasumisen alkuun tai muuten?? Onko tää joku suomalainen juttu, että vanhemmat on helpottuneita, kun lapsi lähtee pois ja apua on turha huudella? Itse ainakin oon auttanut ja tulen auttamaan lapsiani kaikilla tavoilla millä vaan pystyn. Jos he haluaisivat välillä tulla "huilaamaan" aikuisen elämästä ja ottamaan vauhtia seuraavaan ponnistukseen, niin tervetuloa!
Tapoja auttaa on paljon muitakin kuin se että majoittaa aikuisen lapsen kotiinsa. Kommuuniasuminen vain ei ainakaan nykyisin ole suomalaisten juttu.
Kommuuniasuminen nuorena on paljon enemmän suomalaisten juttu kuin se, että aikuinen lapsi muuttaisi vanhemmilleen.
Minusta ap on itsekäs, mutta oma asiansa. Itse tulen auttamaan jälkikasvuani.
Pumpulissa pitäminen ei ole auttamista, vaan kahlitsemista.
Minimivaatimus olisi kustannuksiin osallistuminen täysimääräisesti eli kohdellaan vuokralaisena ja silloinkin pitää omaa paikkaa etsiä jatkuvasti, jos aikoo olla pidempään kuin muutaman kuukauden.
Etsikää oma asunto yhdessä ja tukekaa. Ei saman katon alle, jos se häiritsee.
En lukenut koko ketjua. Ehkäpä tytär itse huomaa, etteise vanhempien kanssa asuminen niin herkkua olekaan. Vaikka olisi kuinka hyvät välit.
Aikuinen ihminen koko ajan vanhempien katseen alla. Missä hän tapaa ystäviään? Seksielämänsä? Seurustelunsa? Ei ole vain asumisesta kyse vaan koko elämästä pariksi vuodeksi. Kysykää häneltä itseltään näistä
Tai miten hänen läsnäolonsa vaikuttaa vanhempien eo.asioihin?
Mutta jos muuttaa niin kaikki elää omaa elämäänsä. Ei teidän tarvi muuttaa rutiinejanne. Eikä sallia muuta väkeä kodisanne
Olisi ymmärrettävää, jos muuttaisi vain siksi ajaksi, että saa uuden asunnon. Itse jouduin palaamaan hetkeksi vanhempien luokse asumaan, kun olin 23-vuotias, onneksi kyllä ottivat. Eikä siinä edes ollut mitään erimielisyyksiä, suuntaan taikka toiseen.
Mutta olin vain muutaman kuukauden, kunnes muutin uuteen asuntoon. Otin aso-kämpän, missä vastike oli halvempi, kuin perus vuokrakämpissä. Samalla myös hieman lainaa asomaksuun. Parissa vuodessa asomaksu oli maksettu ja taskussa yli 20 000€.
Ei tullut edes mieleen se, että olisin vanhempien nurkkiin jäänyt asumaan ja keräämään samalla rahaa.
Itse antaisin tulla, mutta laittaisin pelisäännöt selväksi. Eli hän osallistuisi kuluihin ja kotitöihin ja ei oltaisi hänen lemmikkikoiransa (joka tulisi myös) huolehtijoita, vaan hän saa ihan itse huolehtia koirastaan.
Saisi tulla, vaika heti, ilman ehtoja. Pelkästään mahtavaa olisi.
Mukava fiksu tytär, itsehän on kasvatettu. Rakas. Olkoon vaikka eläkkeelle saakka.
Kotiin saa aina tulla, ihan niin pitkäksi aikaa kun on tarvis, syitä ei edes kysellä.
Tervetuloa.
Jos olisi joku rasittava ongelmakimppu, vastuuton tai joku päihteenkäyttäjä, niin pikkasen arveluttaisi....
Jos tytär ihan ok, niin ilman muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja luonnoton äiti. Ei siinä muuta.
Mutta sen verran tulee ymmärrystä ettei ole kiva jos tytär ihan vuodeksi tai pariksi tulee. Luulisi pari kuukautta riittävän että saa oman kämpän.
Ap puhui säästämisestä, ymmärtäisin että kyse on käsirahasta omaan kämppään. Vuokralla asuessa on vaikea säästää.
Eikä hän siis maksaisi vuokraa vanhemmilleen?
Onhan noita muitakin kommuuneja joissa asua kimppamajoituksessa edullisesti.
Jos tuo 25-vuotias tiukkapillu on nätti, hän voisi jopa muuttaa luokseni, rahan ei tarvitse vaihtaa omistajaa, keksimme varmasti jotain.
Jospa annatte lainaksi hänelle puolet tarvittavasta oman rahan osuudesta, pääsette puolet lyhyemmällä yhteisasumisella. Vaihtoehtoisesti takaisitte sen osan hänen lainastaan, saattaisi sopia pankille.
Aikuiset tyttäret usein vähän vaikeita asuinkumppaneita.
Vierailija kirjoitti:
Jospa annatte lainaksi hänelle puolet tarvittavasta oman rahan osuudesta, pääsette puolet lyhyemmällä yhteisasumisella. Vaihtoehtoisesti takaisitte sen osan hänen lainastaan, saattaisi sopia pankille.
Aikuiset tyttäret usein vähän vaikeita asuinkumppaneita.
Niin ovat!
Voitko ryhtyä mun varaäidiksi? :D Kelpaisi joku paikka, jonne oisin aina tervetullut.