Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Aikuinen tytär haluaa muuttaa takaisin kotiin
03.06.2022 |
Mieheni ja minä olemme viisikymppisiä. Lapset ovat muuttaneet kotoa pois, mutta nyt 25v tyttäremme on muuttamassa ulkomailta takaisin. Hän tarvitsee asuinpaikan jotta saa säästettyä rahaa omaa asuntoaan varten. Looginen päätös on siis se, että hän tulee vuodeksi, pariksi takaisin kotiin.
Mutta minä en ole tästä kovinkaan innoissani. Meillä on omat rutiini me ja mukava, rauhallinen elämä. Rakastamme lapsiamme, mutta nyt olisi aika nauttia omasta ajasta ja rauhasta. Tyttäreni on minulle äärettömän tärkeä, mutta hän ei ole helppo ihminen. Tunnen syyllisyyttä näistä tunteista, ja tunnustan, että olisin hyvilläni jos hän hankkisi asuinpaikan kaverinsa ym luota. Olemme tarjonneet raha-apua, mutta tytön mielestä on kaikin tavoin helpompaa että hän tulee kotiin. Oman äitini mielestä olen itsekäs ja "luonnoton" äiti. Hän tarjosi myös tyttärelleni asuinpaikkaa, mutta se on liian kaukana hänen tulevasta työpaikastaan.
Kommentit (549)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten mietin sitä, että onko tytär jotenkin hieman lapsellinen? 25-vuotias on aika vanha muuttamaan vanhempien kotiin. Itse olen kohta 30 ja tyttäresi ikäisenä asuin omakotitalossa 3-vuotiaan lapseni ja mieheni kanssa. Ymmärrän toki että asiat tehdään omaan tahtiin, mutta se, että pitää nuin pitkää kotiin paluuta edes vaihtoehtona...?! Onko hän ymmärtänyt, että hän olisi 27-vuotias kun muuttaa pois? Tilapäisen majoituksen ymmärtää, ei usean vuoden asumista.
Teillä on täysi oikeus elää oman tahtista elämää. Asunnonkin olette mitoittaneet teille kahdelle, ette enää lapsille. Tämä pitäisi tyttärenkin tajuta ilman rautalangan vääntöä.
Aika ilkeetä heittää diaknoosia ihmisistä joita ei tunne. Elämä ei aina mene käsikirjoituksen mukaan, saattaa tulla isojakin yllätyksiä.
Edesmennyt tätini kasvattetuaan ja koulutettuaan neljä poikaa, sai leskenä kasvatettavakseen lapsenlapsensa. Liikuttavaa kuinka hyvin hän vanhoilla päivillään pojan kasvatti, ei halunnut antaa poikaa yhteiskunnan hoteisiin. Toki siinä oli muutakin sukua tukena, tänä päivänä lapsi vietäisiin heti ammattilaisten hoteisiin. Pojasta tuli kunnon mies ja mummi ehti asua vielä vuosia mitoittamassaan asunnossa.
Niin mikä oli se diagnoosi? Juuri tässä keskustelussa puhuttaan 25-vuotiaasta, joka haluaa säästää itselleen rahaa vanhempien kustannuksella (olkoon se sitten raha tai hyvinvointi). Ei tilanteesta ettei hänellä olisi muuta vaihtoehtoa. Tätisi tilanne ei ole suoraa verrattavissa, vaikka pisteitä hänelle voikin antaa.
Infantiili on ilkeä nimitys aikuisesta, kun ei tiedetä taustoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten mietin sitä, että onko tytär jotenkin hieman lapsellinen? 25-vuotias on aika vanha muuttamaan vanhempien kotiin. Itse olen kohta 30 ja tyttäresi ikäisenä asuin omakotitalossa 3-vuotiaan lapseni ja mieheni kanssa. Ymmärrän toki että asiat tehdään omaan tahtiin, mutta se, että pitää nuin pitkää kotiin paluuta edes vaihtoehtona...?! Onko hän ymmärtänyt, että hän olisi 27-vuotias kun muuttaa pois? Tilapäisen majoituksen ymmärtää, ei usean vuoden asumista.
Teillä on täysi oikeus elää oman tahtista elämää. Asunnonkin olette mitoittaneet teille kahdelle, ette enää lapsille. Tämä pitäisi tyttärenkin tajuta ilman rautalangan vääntöä.
Lähinnä mietin, miten mustavalkoinen ajattelu sinulla on. Sinä olet priorisoinut nuorella iällä laitetun perheen ja talon. Toisilla on toiset haaveet. Apn tytärkin on asunut ulkomailla.
Toivottavasti ap toivottaa lapsensa lämpimästi tervetulleeksi. Meillä oli myös kotiperheessä vanhempieni periaatteena, että kotiin sai aina mennä. Se oli ihana mahdollisuus, jota käytinkin opintojen loppuvaiheessa, kun läsnäolo opiskelupaikkakunnalla ei enää ollut välttämätöntä.
Miten voit väittää minun ajattelua mustavalkoiseksi, kun itsekin ajattelet että ainoa oikea vaihtoehto on ottaa aikuinen lapsi rivitalokolmioon vanhempien kanssa asumaan? Minusta tuo on itsekästä ajattelua tyttäreltä
Vierailija kirjoitti:
Eniten mietin sitä, että onko tytär jotenkin hieman lapsellinen? 25-vuotias on aika vanha muuttamaan vanhempien kotiin. Itse olen kohta 30 ja tyttäresi ikäisenä asuin omakotitalossa 3-vuotiaan lapseni ja mieheni kanssa. Ymmärrän toki että asiat tehdään omaan tahtiin, mutta se, että pitää nuin pitkää kotiin paluuta edes vaihtoehtona...?! Onko hän ymmärtänyt, että hän olisi 27-vuotias kun muuttaa pois? Tilapäisen majoituksen ymmärtää, ei usean vuoden asumista.
Teillä on täysi oikeus elää oman tahtista elämää. Asunnonkin olette mitoittaneet teille kahdelle, ette enää lapsille. Tämä pitäisi tyttärenkin tajuta ilman rautalangan vääntöä.
Samaa mieltä. Ei normaali tuonikäinen halua mistään hinnasta asua kotona. Korkeintaan pari kuukautta siihen asti, kun löytää vuokrakämpän.
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja luonnoton äiti. Ei siinä muuta.
Mutta sen verran tulee ymmärrystä ettei ole kiva jos tytär ihan vuodeksi tai pariksi tulee. Luulisi pari kuukautta riittävän että saa oman kämpän.
Lokkiloinen siellä huutelee, lue aloitus pelle.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tämä yksin selviytymiskulttuuri. 16-vuotiaana täytyisi jo olla yksin ja hoitaa omat asiat
Tässä oli kyse 25-vuotiaasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"hän ei ole helppo ihminen"
Anna mä arvaan: ap:n tytär on neurokirjolla.
Itsekin olen ja juuri sen vuoksi lopetin yökyläilyt vanhempieni luona, juurikin 25-vuotiaana. Aina tuli riitoja milloin mistäkin ja isä on myös huudattanut öisinkin televisiota kovaa, että en voi nukkua. Muutin opiskelujen perässä jo 19-vuotiaana enkä oikeastaan sen jälkeenkään vieraillut kotonani usein.
Koen, että välit vanhempiin ovat paremmat nyt, kuin mitä silloin kun itse asuin vakituisesti heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itsekäs ja luonnoton äiti. Ei siinä muuta.
Mutta sen verran tulee ymmärrystä ettei ole kiva jos tytär ihan vuodeksi tai pariksi tulee. Luulisi pari kuukautta riittävän että saa oman kämpän.
Ap puhui säästämisestä, ymmärtäisin että kyse on käsirahasta omaan kämppään. Vuokralla asuessa on vaikea säästää.
Harva omistusasuja kai saa asua ilmaiseksi omaa asuntoa säästäessään. Monet onnistuvat säästämään käsirahan ihan omillaan.
Kyllä vaan suurin osa omistusasuntojen omistajista on vanhempien avustuksella ne hankkineet. Miksi rikkaita sukuja on olemassa?
Suurin osa omistusasuntojen omistajista ovat ihan itse ne asuntonsa maksaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä teitä vaivaa, jotka ette auttaisi omaa lasta, omistusasumisen alkuun tai muuten?? Onko tää joku suomalainen juttu, että vanhemmat on helpottuneita, kun lapsi lähtee pois ja apua on turha huudella? Itse ainakin oon auttanut ja tulen auttamaan lapsiani kaikilla tavoilla millä vaan pystyn. Jos he haluaisivat välillä tulla "huilaamaan" aikuisen elämästä ja ottamaan vauhtia seuraavaan ponnistukseen, niin tervetuloa!
Kohta koittaa taloudellisesti niin ankeat ajat, että näitä kotiin palaajia riittää ihan kotomaassakin asuvista aikuisista lapsista. Siinä kun menee työt alta ja ruoan hinta nousee satoja prosentteja pankin hengittäessä asuntolainan takia niskaan, yhden jos toisenkin talous romahtaa.
Siinä sitten punnitaan haluaako oikeasti auttaa lapsiaan vai tyytyykö vain nauttimaan oman elämänsä rauhasta.
Tietysti 5-kymppinen on niin nuori, että ne potkut ja sitä kautta talouden romahtaminen voi osua omallekin kohdalle. Toki voi aina nöyrtyä ja pyytää lakki kourassa, josko se jälkikasvu huolisi nurkkiinsa asunaan ja syömään pöydältä putoavia murusia, ettei nyt sentään tarvitse kadulla kerjätä henkensä pitimiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotiin saa aina tulla takaisin oli se syy sitten mikä tahansa.
Itse jäin tuossa miettimään, että mihin/miten hän säästelee vuoden kaksi?
Oma tytär on lukiolainen ja käy töissä iltaisin. Sai muutamassa kuukaudessa säästettyä itselleen takuuvuokrat yms. kaiken muuttoon tarvittavan rahan. Olisi varmaan saanut nopeamminkin, jos olisi jättänyt kaikki nuorten menot menemättä.
Sen oman elämän saa takaisin sitten, kun lapsi muuttaa uudestaankin pois. Tosiaan tämä ei ollut koskaan lepokoti lasten täällä asuessaan, eikä tulisi muuton myötäkään. Kullakin on omat vastuunsa kodin ylläpidossa ja ruokahuollossa jne.
Mielestäni tunteesi ovat normaaleja. Oma sisareni on pian 40 ja aina vanhempiemme luona palaa aivan lapsen tasolle. Makaa sohvalla kännykkää räpytellen ja odottaa valmista ruokaa. Ei siivoa tai yhtään mitään muutakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä musta tuntuisi tosi pahalta, jos vanhemmat ei haluaisi minua kotiinsa asumaan. Mutta ymmärrän ap:ta, oma rauha on minullekin tosi tärkeää..
Kyllä minä muutaman kuukauden ymmärtäisin, mutta että useammaksi vuodeksi vain että voi ehkä säästää käsirahaa omaa asuntoa varten.
Puhukaa, Puhukaa. Sinullakin on oikeus omaan rauhaan ja elämään. Mitäpä jos ehdottaisit vaikka max puolta vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittaa jotkut kommentit tässä ketjussa. Kertokaas, hyvät naiset, kuinka kummassa ap:tä auttaa "kun minä olin 25, niin minulla oli omakotitalo ja lapset" tai "meillä on niin iso talo, että meidän lapset voivat tulla milloin vaan kotiin asumaan"?
Suomimamman mentaliteetti taas pursuaa.
Ap, sinä olet työsi tehnyt ja lapsesi kasvattanut. Olet tarjonnut tyttärellesi rahaa, jotta hän voi muuttaa omilleen. Sanoisin, että kyllä kotiin voisi pariksi kuukaudeksi tulla, mutta että pari vuotta? Ei missaan nimessa. Tyttäresi on aikuinen ihminen, ja kun on kerran ulkomailla asunut, niin pärjää varmasti omillaan.
Mitä jos asuu kaksiossa tai kolmiossa ja kaikki kolme lasta haluavat samaan aikaan tulla pariksi vuodeksi kotiin säästääkseen rahaa asuntoon? Pitääkö kaikille sanoa tervetuloa vai annetaanko nopeimman muuttaa? Vai pitääkö vanhempien hommata iso omakotitalo ja ottaa iso asuntolaina, että joka lapselle on tilaa?
On ok että aikuinen lapsi punkkaa vuosia vanhemmillaan, mikäli vanhemmat voi vastaavasti muuttaa aikuisten lastensa luokse niin halutessaan.
Sellaista kulttuuria ei ole, jossa lapset asuisivat aikuisina vanhemmillaan pitkään, mutta jossa lapset eivät huolehtisi vanhenevista vanhemmistaan. Ei kukaan voi poimia vain rusinoita pullasta.
En nyt tiiä onko aloitus trolli vai ei mutta ap:n sijassa pyrkisin hankkimaan tyttärelle vuokra-asunnon asap. Tytär on täysi-ikäinen eikä muutto takaisin lapsuudenkotiin todellakaan ole mikään yksipuolinen ilmoitusasia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos asuu kaksiossa tai kolmiossa ja kaikki kolme lasta haluavat samaan aikaan tulla pariksi vuodeksi kotiin säästääkseen rahaa asuntoon? Pitääkö kaikille sanoa tervetuloa vai annetaanko nopeimman muuttaa? Vai pitääkö vanhempien hommata iso omakotitalo ja ottaa iso asuntolaina, että joka lapselle on tilaa?
Jos kaikki kolme lasta haluavat samaan aikaan säästää rahaa asuntoon hyvä vaihtoehto on kimppakämppä. Todellakaan ei ole vanhempien asia tuo.
Tulevaisuudessa asuu Suomessa taas monta sukupolvea samassa asunnoissa. Euroopassa tämä on arkipäivää. Suomalaisilla yksin kaksin asujilla liian isot asunnot.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä vaan suurin osa omistusasuntojen omistajista on vanhempien avustuksella ne hankkineet. Miksi rikkaita sukuja on olemassa?