Lue keskustelun säännöt.
Asioita, joita ette kehtaa julkisesti myöntää, ettette osaa?
Minä aloitan; en muista väli-ilmansuuntia sumplimatta. Sumplin niin, että Karjala on kaakossa ja Lounais-Suomi on varmaan lounaassa. Sitten koillinen ja luode menee silti sekaisin. Olen muuten FM ja asiantuntijatyössä :D
Kommentit (827)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisia päässälaskuja, kuten esim. 7+8. Täytyy käyttää sormia. (Olen kuitenkin kirjottanut ällän matematiikasta.)
No häh, noinko helposti ällä irtoaa? Eikö siinä tarvi osata mitään ilman laskinta
Minä olen matemaatikko ja laskisin tuon siten, että muistan ulkoa, mitä on 7+7 eli 14 ja siihen sitten 1 lisää. 14+1=15.
Itse lähdin laskemaan niin, että 7 pitää lisätä 3, jotta se on 10. Ja se 3 otetaan pois luvusta 8. Eli jäljelle jää 5. Ja nyt 10+5 = 15 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa paistaa lettuja. Olen 61 v. Olen sitkeästi aina uudelleen yrittänyt, mutta joka kerta menee pieleen.
Jännitän uusia ihmiskontakteja niin, että musta tulee lähes mykkä ja mitään järkevää en suustani ulos saa. Koita tässä sitten hankkia uusia ystäviä ja parisuhde. Olen jäykkä kuin rautakanki.
En häpeä myöntää jos en osaa jotakin, ei ole sellaista asiaa.
Sitten on asioita joita yleensä tehdään, mutta minä en viitsi. Näitä en myöntäisi julkisesti.
Minä en anna yleensä periksi sitä etten osaisi jotain ja sitten menen omin päin tekemään ja saan katastrofin aikaiseksi ja joudun pyytämään, että joku tulisi korjaamaan aikaansaannokseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LoLaKoKa- rimpsusta mää ne ainakin muistan. Lounas, Luode, Koilinen ja Kaakko.
- en osaa uida
- en osaa puhua englantia (lukea ja kirjoittaa kyllä)
- en osaa matkustella (en tietäisi miten toimitaan lentokentillä, hotelleissa, julkisissa kulkuvälineissä yms)
- en osaa small talkia tai muuta rentoa jutustelua ihmisten kanssa
- en osaa toimia sellaisessa auton automaattisessa pesupaikassa, siksi pesen aina itse käsin
(olen akateemisesti koulutettu 48 v. nainen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, joten voi olla että olen jo käynyt nämä laittamassa, mutta kerrataan, molemmat liittyy ruokaan:
En osaa syödä puikoilla. Siitä ei vaan tuu mitään, vaikka sorminäppäryyteni muuten on täysin normaalia tasoa,
Syödä keitettyjä rapuja. Minulle on näytetty moneen kertaan, mistä pitää milloinkin painaa, vetää, kiertää ja imeä, mutta minä en siitä saa kuin näpit verille. Muut ahmivat niitä ihastuksissaan, minä yritän jotenkin näytellä niitä syöväni, vaikken saa grammaakaan lihaa irti.
Hassu juttu, kun näin ketjun otsikon, juuri nämä kaksi minäkin ajattelin käydä tunnustamassa. Sillä erotuksella, etten ole edes yrittänyt syödä rapuja.
Excel, word ja kaikki laskenta- sekä tekstinkäsittelyohjelmat on aivan saatanasta. Pärjään niiden kanssa juuri sen verran kuin on ihan pakko, mutta joka kerta ne aiheuttaa stressiä.
Enkä ikinä saa ruskeaa kastiketta onnistumaan. Siitä tulee haalean beige ja klimppinen. Sama juttu kiisselin kanssa, en vain saa siitä tasaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa asettua parisuhteessa palvelijan ja maksajan rooliin joka on johtanut siihen että tiedän kuolevani sinkkuna yksinäisenä miehenä
Sama ongelma. Ei riitä että maksat kaiken ja hoidat kotityöt, jotta mies saa pelata päivät. Pitäisi tienata enemmän ja vielä yöt jaksaa tyrkyttää seksiä. En tule ikinä kelpaamaan miehille, kun en sopeudu.
En osaa (enkä uskalla) ajaa pyörällä liikenteen joukossa. En ole sitten kouluvuosien ajanut, ja saisin varmaan aikaan kolarin.
N 60
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sumplimatta ei käytä ku joku vanhan ajan veltto, mut sit taas jou kaksois piste iso D eeeh, emmä tiedä, tod näk vetäisin kurkun auki surkimukselta. Tekee itse asiassa itseltä vetää henki veke tän johdosta mut ei oo munaa.
Vierailija kirjoitti:
Excel, word ja kaikki laskenta- sekä tekstinkäsittelyohjelmat on aivan saatanasta. Pärjään niiden kanssa juuri sen verran kuin on ihan pakko, mutta joka kerta ne aiheuttaa stressiä.
Enkä ikinä saa ruskeaa kastiketta onnistumaan. Siitä tulee haalean beige ja klimppinen. Sama juttu kiisselin kanssa, en vain saa siitä tasaista.
Ihanaa, että joku muukaan ei saa ruskeaa kastiketta onnistumaan! Hyvää jatkoa sulle!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle muistisääntö väli-ilmansuuntien kanssa:
Korillinen kaljaa loiskahti lumeen. Otat jokaisen sanan kaksi ensimmäistä kirjainta, eli:
korillinen = koillinen
kaljaa = kaakko
loiskahti = lounas
lumeen = luode
Ymmärsin kylläkin asian niin ettei osaa niitä sijoittaa oikeaan suuntaan.
Ei tuota pidä sumplia. Opettelet ulkoa: koillinen, kaakko, lounas, luode. Kellon suuntaan kierrät. Monet asiat oli koulussa helppoja, kun ne opetteli loruna. Niin minä opettelin viikonpäivätkin: ma, ti, ke, to, pe, la, su. Jos joku kysyy, mikä päivä on huomenna tai ylihuomenna, se on minulla heti kirkkaana mielessä, kun kuitenkin vielä muistan mikä päivä on tänään. Nopeaa. Sitä en ymmärrä, miten jotkut miettii ihan todella pitkään. Miksei opettele ulkoa?
Englannin puhuminen. Ei onnistu millään tavalla. Ymmärrän toki kaiken, jos katson vaikka elokuvaa tai luen jotain englanniksi, mutta en osaa puhua. Kieli ei taivu sanoihin. Minulla on tästä hauska esimerkki. Vanha tuttava on naimisissa miehen kanssa, jonka äidinkieli on englanti. Yritin laukoa hänelle vitsiä yhdestä asiasta ja sanoa, että tuohan kuulostaa melko epäilyttävältä. Voi kauheaa! Suusta tuli, että thät saunds quiat (eli hiljainen) söspisöös. Yritin viimeistä sanaa ainakin kolmesti enkä saanut sanottua, meni pelkäksi sössöttämiseksi. Kun ei taivu niin ei taivu.
Osaan paljon sellaistakin, mitä vain harvat osaavat, mutta autoa en osaa ajaa enkä kasvimaata hoitaa, kuorossa en osaa laulaa. Kaikki asioita, joita ehdottomasti olisin halunnut osata. Nyt myöhäistä. (Äläkä ala hölöttää, ettei koskaan liian myöhäistä!)
Olen noin muuten fiksu, mutten ymmärrä ihmisiä.
Jonkinlaista kasvosokeutta täälläkin. Lisäksi niminuistini on huono ja reititkin vaikeita.
Esim. menen uuteen harrastukseen, harrastusporukkaan kuuluu reilu 10 ihmistä. Kun menen puolen viikon kuluttua samaan harrastuspaikkaan ja näen siellä jonkun ihmisporukan, en tiedä, onko se se sama porukka kuin viimeksi.
Toinen esimerkki: Olin käynyt eräässä harrastuksessa siskoni kanssa varmaan vuoden verran. Kun sisko ei erään kerran tullut mukaan, en osannutkaan kävellä asemalta harrastuspaikalle.