Kertokaa parhaimmat/pahimmat "kauhu"tarinat sukumökillä käymiseen liittyen!

Olen viettänyt rauhallista aikaa mökillä yksin. Naapurit ovat harvoin paikalla, mutta eräänä iltana huomaan naapurin tuuheaviiksisen setämiehen hiippailevan pihalleni. Hän suuntaa suoraan pyöräni luokse ja alkaa haistella sen satulaa.

En voi uskoa silmiäni. Setämies suutelee pyörän satulaa intohimoisesti kuin se olisi rakastettunsa huulet. Tuijotan hämmentyneenä ikkunasta, enkä tiedä mitä tehdä. Onko tämä jotain outoa huumoria vai jokin hämärä fetissi?

Päätän ottaa rohkeuden kokoon ja astua ulos mökistä. Lähden kohti setämiestä, joka yllättyneenä kääntyy minua kohti. Hän punastuu ja änkyttää selityksiä, mutta en anna periksi. Kysyn suoraan, miksi hän suutelee pyöräni satulaa.

Setämies kerää rohkeutensa ja kertoo minulle, että hänellä on ollut pitkään salainen ihastus minuun. Hän on seurannut minua ulkoillessani ja löytänyt lohdutusta satulan tuoksusta. Hän pyytää anteeksi outoa käytöstään ja lupaa lopettaa.

Olen hämmentynyt ja samalla jollain tapaa liikuttunut. En osannut odottaa tällaista tilannetta mökkireissullani. Setämies poistuu häpeissään paikalta ja jään miettimään tapahtunutta. Ehkä tämä oli merkki siitä, että minun pitäisi olla avoimempi uusille tuttavuuksille ja yllättäville tilanteille. Tai ehkä se oli vain outo sattuma, josta nauran myöhemmin ystävieni kanssa.

Ei...

Nyt setämies juoksee luokseni alasti ja penis kovassa seisokissa...

Miehen vanhempien mökki oli aikoinaan malliesimerkki siitä miten mitään uutta isompaa, huonekalua yms ei sinne saanut viedä. Kaikki oli appivanhempien kotoa tuotua sen jälkeen kun oli siellä käytetty loppuun, eriparista ja kulunutta, likaista (kunnon siivousvälineitä ei ollut, mm parikymmentä vuotta vanhoja lumppurättejä, iänkaikkisen vanha liasta jäykkä lankamoppi) ja kaikinpuolin epäviihtyisää ja pahanhajuista. En koskaan halunnut käydä siellä. 

Kun mökki sitten siirtyi meille, teimme siellä valtavan urakan jossa tyhjensimme ihan kaiken vanhan ryönän pois ja remontoimme kaikki pinnat. Voi jessus sitä työn määrää, roinaa oli mökinalusia myöten. Nyt ei 10v jälkeen paikkaa tunnista samaksi. 

Meitä  käy isovanhempien mökillä 20-30 hlöä kaikkiaan. (Isovanhemmilla 10 lasta + perheet)

Meillä on yksi tädin mies, joka tykkää nauttia kuormasta. Teininä löysin hänet mun isosiskon kanssa paneskelemasta. Järkytys.

Sisko 18v oli tyytyväinen ja niin lääpällään. (Heillä ikäeroa 6 vuotta)

Se mies oli paneskellut yhtä ja toista siskosta. Tädin siskot ja oli anoppiakin liehitellyt.

Ovat yhä yhdessä sen tädin kanssa ja käyvät sukujutuissa häikäilemättä.

Itse erosin reilu vuosi sitten, niin tää mies oli ensimmäisten joukoissa lohduttamassa ja auttamassa. Mä en nyt tiedä, että pitäs varmaan jättää sukumökkeilyt väliin tänä kesänä., etten vaan päädy sukujuoruksi.

Up

Jahas, iltapäivälehden toimittaja on taas jutunjuurta vailla.

Meillä sukumökillä vanhempani kutsuivat mökille, ja sitten illalla aloittivat tappelun. Erityisesti vain toinen vanhemmista. Tilanne päätyi monesti siihen, että heitettiin pihalle.

Ei oikein uskaltanut olutta ottaa, että olisi ajokunnossa.

Muistisairaus tässä lopulta oli homman nimi, mutta meni vuosia hoksata asia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä sukumökillä vanhempani kutsuivat mökille, ja sitten illalla aloittivat tappelun. Erityisesti vain toinen vanhemmista. Tilanne päätyi monesti siihen, että heitettiin pihalle.

Ei oikein uskaltanut olutta ottaa, että olisi ajokunnossa.

Muistisairaus tässä lopulta oli homman nimi, mutta meni vuosia hoksata asia.

Siis vieraat heitettiin pihalle? 

Meillä rauhoittui sukumökillä huomattavasti, kun hoksasimme, että ei tämä ole mikään sukumökki, tämä on meidän oma mökkimme. Tänne ei ole enää avaimia kenelläkään muulla ja mökkitielle hankittiin puomi. Enää ei tule tilannetta, että poika perheineen saapuu pariksi viikoksi tai että tytär tulee valittamaan, miten kaikki on vanhaa ja kulunutta.

Saavuimme mökille mies oli mennyt sinne etukäteen ai että kun saavuttiin saatiin hävetä olivat alkaneet juomaan vaikka lupasi yhden kerran antaa lahjaksi selvän mökki matkan no eipä ryökäle antanut noh ne mitä ihmeteltiin seuraavaksi oli kuin siltsun bileet toimittajat korjatkoot kirjoitus virheet :)

Vierailija kirjoitti:

Jahas, iltapäivälehden toimittaja on taas jutunjuurta vailla.

Väärin veikkaat. Ihan tavallinen lomaileva tylsistynyt konttorityöntekijä täällä.

 

Ap

Siis mitäänhän en osaa tehdä siellä oikein.

Minun ei kuvitella kykenevän tehdä edes tulia takkaan tai pihaan, keski-ikäinen kaupunkilainen kun olen, eikä meillä ole edes mökkiä, eikä lapsuudenkodissanikaan ollut omaa mökkiä. Lapsuudessani kuitenkin olen viettänyt aikaa niin mökillä (vanhemman työsuhde mökki) ja mummolassa, missä oli puuhella, pönttöuunit jne. Asuimme kauan talossa, missä oli niin puulämmitteinen sauna ja vesipata. Teininä muutimme omakotitaloon, missä on niin puulämmitteinen sauna kuin takkakin. Minä huolehdin usein saunan lämmittämisestä jo alle kouluikäisestä lähtien.

Puolison vanhemman mökillä minä en saanut edes nuotiopaikalle tehdä tulia makkaranpaistoa varten, vaan minulle pidettiin opetussessio, kuinka ne tulet kuuluu tehdä. Paremmin olisin ne itse osannut tehdä, tuli sisarusten kanssa testailtua lapsuudessa mökillä varmaan kaikki mahdolliset puiden lavontatavat ja sytyttämiset. Millä lailla saa parhaat makkaranpaistohiilokset, jos niitä jaksoi odotella. Viisaana pidin siellä suuni kiinni, enkä edes huomauttanut, ettei makkaroita paisteta räiskyvillä havupuilla, vaan otetaan mieluummin jokunen koivuklapi, että pikkulapsillakin on mukavampaa niitä makkaroita paistella. Ne räiskyvät puut voi laitella saunanpesään tai padan alle luukun taakse räiskymään. Koko nuotion ideana oli, että lapset saavat paistaa makkaraa tikussa, se on elämys heille. Opastaja olisi ehdottomasti halunnut laittaa ritilän nuotion päälle ja paistaa ne makkarat siellä tai vaihtoehtoisesti laittaa ne kaasugrilliin.

Tiskaamisetkin teen väärin. Valitetaan, jos jätän esille isoja astioita, joiden paikkaa en tiedä tai sitten valitetaan, kun laitan ne väärään paikkaan. Ei minulla ole aavistustakaan, missä he säilyttelevät jotain hillon- ja mehunkeittotarvikkeitaan, ei ainakaan käyttöastioiden joukossa. Joskus ovat jopa pesseet uudestaan nuo pestyt ja kuivatut astiat, kun ovat olleet työpöydällä tiskauksen jälkeen ja hirveä marmatus, että ei ole edes viitsitty tiskata. Kuvittelin tuon marmatuksen olevan muutamasta lasten iltapala-astiasta, jotka jäivät tiskipöydälle, kun menin nukuttamaan heitä.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitäänhän en osaa tehdä siellä oikein.

Minun ei kuvitella kykenevän tehdä edes tulia takkaan tai pihaan, keski-ikäinen kaupunkilainen kun olen, eikä meillä ole edes mökkiä, eikä lapsuudenkodissanikaan ollut omaa mökkiä. Lapsuudessani kuitenkin olen viettänyt aikaa niin mökillä (vanhemman työsuhde mökki) ja mummolassa, missä oli puuhella, pönttöuunit jne. Asuimme kauan talossa, missä oli niin puulämmitteinen sauna ja vesipata. Teininä muutimme omakotitaloon, missä on niin puulämmitteinen sauna kuin takkakin. Minä huolehdin usein saunan lämmittämisestä jo alle kouluikäisestä lähtien.

Puolison vanhemman mökillä minä en saanut edes nuotiopaikalle tehdä tulia makkaranpaistoa varten, vaan minulle pidettiin opetussessio, kuinka ne tulet kuuluu tehdä. Paremmin olisin ne itse osannut tehdä, tuli sisarusten kanssa testailtua lapsuudessa mökillä varmaan kaikki mahdolliset puiden lavontatavat ja sytyttämiset. Millä lailla saa

Kuulostaa tosi rasittavalta. Harvaan jäisi minulla käynnit.