Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Asunnon hinnasta 60% taloyhtiölainaa ja nyt korot nousee, rahoitusvastike nousee kohta kun raketti monilla

Vierailija
30.05.2022 |

Nyt ne massiiviset yhtiölainaosuusriskit sitten realisoituu, ja moni maksaa vasta korkoja kun ekat vuodet lyhennysvapaata. Kuka näitä ostaa sitten kun lyhennykset alkaa ja pitää päästä eroon? Markkinat on kohta täynnä lähes uusia asuntoja joissa kulut karmeat

Kommentit (1761)

Vierailija
1281/1761 |
02.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkosuojan ottaminen on kyllä maailman tyhmin idea. Todella kallis, eikä siitä ole paljoa hyötyä kun katto on kaikilla pankeilla hyvin korkea joka tapauksessa. Sen lisäksi pankeilla on oikeus irtisanoa se yksipuolisesti.

Otin 200 000 euron lainaani viime vuoden kesällä 1,39 %:n korkokaton. Jostain syystä ei just nyt harmita yhtään se, että olen maksanut 30 euroa enemmän kuussa sen takia vuoden verran. Jokainen tyylillään. Minulle korkokatto on riskienhallintaa, ei voittojen maksimointia. Mielenrauhallakin on hintansa.

Meillä korkokatto viime vuodelta 0,5%. Oli myös meille oikea ratkaisu, jokainen tyylillään. Tämä siis kommenttina korkokaton "tyrmääjille". Enkä ottanut sitä sillä, että pääsisi tekemään voittoa vaan ihan mielenrauhasta ja kun aina varaudun muutenkin kaikkeen.

Vierailija
1282/1761 |
02.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolmekymmentä vuotta sitten oli as.lainan korko 16%. Maksettu on

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1283/1761 |
02.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkosuojan ottaminen on kyllä maailman tyhmin idea. Todella kallis, eikä siitä ole paljoa hyötyä kun katto on kaikilla pankeilla hyvin korkea joka tapauksessa. Sen lisäksi pankeilla on oikeus irtisanoa se yksipuolisesti.

Otin 200 000 euron lainaani viime vuoden kesällä 1,39 %:n korkokaton. Jostain syystä ei just nyt harmita yhtään se, että olen maksanut 30 euroa enemmän kuussa sen takia vuoden verran. Jokainen tyylillään. Minulle korkokatto on riskienhallintaa, ei voittojen maksimointia. Mielenrauhallakin on hintansa.

Meillä korkokatto viime vuodelta 0,5%. Oli myös meille oikea ratkaisu, jokainen tyylillään. Tämä siis kommenttina korkokaton "tyrmääjille". Enkä ottanut sitä sillä, että pääsisi tekemään voittoa vaan ihan mielenrauhasta ja kun aina varaudun muutenkin kaikkeen.

Huomasin, että käytin myös huomaamattani tuota jokainen tyylillään :D Olemmeko kenties samikset?

- sama

Vierailija
1284/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkosuojan ottaminen on kyllä maailman tyhmin idea. Todella kallis, eikä siitä ole paljoa hyötyä kun katto on kaikilla pankeilla hyvin korkea joka tapauksessa. Sen lisäksi pankeilla on oikeus irtisanoa se yksipuolisesti.

Otin 200 000 euron lainaani viime vuoden kesällä 1,39 %:n korkokaton. Jostain syystä ei just nyt harmita yhtään se, että olen maksanut 30 euroa enemmän kuussa sen takia vuoden verran. Jokainen tyylillään. Minulle korkokatto on riskienhallintaa, ei voittojen maksimointia. Mielenrauhallakin on hintansa.

Meillä korkokatto viime vuodelta 0,5%. Oli myös meille oikea ratkaisu, jokainen tyylillään. Tämä siis kommenttina korkokaton "tyrmääjille". Enkä ottanut sitä sillä, että pääsisi tekemään voittoa vaan ihan mielenrauhasta ja kun aina varaudun muutenkin kaikkeen.

Minä taas olen hoitanut mielenrauhan mitoittamalla lainani oikein. Pääomatulot kattavat lainan lyhennykset ja osan koroistakin. Näin palkasta ei tarvitse kuin osa koroista maksaa, on vara korkojen noustakin. Ja ei työttömyyskään pelota kun tietää että lyhennyksistä selviää ja lainasta pääsee tarvittaessa eroon alle viikossa..

Vierailija
1285/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

hirveä paniikki jostain alle 1% korosta 😂

Joo erikoista. 2007 vuonna moni otti euriborin mukaan asuntolainan ja se oli 5%. Sitä ennen moni maksoi asuntolainaa 10-20% korollakin. Liian hyvään totuttu ja eletään yli varojen.

Vierailija
1286/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoidan työkseni taloyhtiöiden kirjanpitoa, joten tämä aihepiiri on tuttu. Pelkästään itselläni on hoidossa useampi taloyhtiö Suomen suurimmissa kaupungeissa, joiden rahatilanne on ollut heikko jo pitkään ennen hintojen nousua, laskuista on selvitty rima hipoen. Mutta osakkaat eivät ole halunneet nostaa vastikkeita isännöitsijän ehdotuksista huolimatta, aina ennenkin selvitty yms. Nuo taloyhtiöt tulevat olemaan pulassa tulevana talvena. Yhtiökokouksissa on osassa päätetty mahdollisuudesta kerätä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta, mutta nuo eivät auta kuin hetkellisesti, kaikissa taloissa ei ole edes haluttu tehdä tuota päätöstä. Pahimmasta päästä ovat talot, joissa on iäkkäämpiä osakkeenomistajia ja hallituksen jäseniä, yleensä vastustavat kaikkia korotuksia kiihkeästi ja osallistuvat kokouksiin, missä taas ei nuorempia niin näy.

Taloyhtiölainojen korotkin ovat nousseet hurjasti, marginaalit uusissa lainoissa ovat olleet välillä jopa yli 2% ja kun tuohon lisätään vielä nouseva 12kk Euribor ja vähänkin isompi laina, niin rahoitusvastikkeen määrä alkaa olla melkoinen. Ja pankki todellakin huolehtii siitä, että se saa omansa. Jos talo on rahavaikeuksissa eikä pysty huolehtimaan lyhennyksistä, pankki antaa kyllä hyvinkin nopeasti uhkauksen koko yhtiölainan irtisanomisesta, jolloin koko lainamäärä erääntyy maksettavaksi heti. Kirjanpitäjänä minulla onkin tärkeää huolehtia siitä, että lyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin olisi tilillä rahaa, muiden laskujen maksamisen kustannuksella.

Siinä vaiheessa kun laskut lähtevät perintään, alkavat perintäkulut juosta ja nämä kulut ovat ISOJA, hetkessä kertyy useita satoja euroja turhaa maksettavaa (turhaa siksi että jos taloudesta olisi pidetty huolta jo aikaisemmin, olisi talolla rahaa). Ei hirveästi naurata jos taloyhtiön tilillä on pari euroa ja erääntyneitä laskuja se 20000€ edestä.

Sijoittajaomistajilla taas on pienimmät intressit hoitaa vastikkeenmaksut ajallaan, koska henkilökohtainen riski on pienempi (eivät asu ko. talossa itse), onpahan näitä itselläkin, yrityksille ja sijoittajille on sitä vastikevelkaa useimmiten kertynyt eikä sitä välttämättä saada perittyä edes perinnän kautta. Huoneisto voidaan ottaa haltuun, mutta prosessi on hidas eikä vuokralaisen saamisesta ole takuuta, riippuu ihan asunnon sijainnista ja vuokran suuruudesta. Haltuunoton tarkoitus periaatteessa on kuitenkin sillä vuokralla kattaa kuukauden vastikkeet ja vähän päälle, jotta sitä kertynyttä vastikevelkaa saa pienennettyä.

Hirvittää kyllä ensi talvi. Pienessä taloyhtiössä ei tarvita kuin se 1-2 osakasta, joiden vastikkeenmaksu alkaa tökkiä ja koko korttitalo luhistuu. Tai tulee joku yllättävä isompi korjauskulu ja talous on kuralla. Ja kyllä, taloyhtiö voi joutua konkurssiin. Onhan näitä viime aikoina ollut.

Henkilökohtaisesti en ostaisi osaketta talosta, jossa on paljon sijoituskämppiä (riski myös pankin mielestä) tai eläkeläisosakkaita, tai taloyhtiötä mainostetaan pienellä hoitovastikkeella (ellei kyseessä ole iso taloyhtiö, jolla on paljon liiketiloja vuokralla hyvällä paikalla, tähänkin pienellä riskillä) tai uudiskohteesta, jolla on se pari vuotta maksuvapaata tai hyvin pienestä taloyhtiöstä. Muiden osakkaiden maksuvalmius aiheuttaa noissa taloissa kohtuuttoman ison riskin, vaikka oma maksuvalmius olisi hyvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1287/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hoidan työkseni taloyhtiöiden kirjanpitoa, joten tämä aihepiiri on tuttu. Pelkästään itselläni on hoidossa useampi taloyhtiö Suomen suurimmissa kaupungeissa, joiden rahatilanne on ollut heikko jo pitkään ennen hintojen nousua, laskuista on selvitty rima hipoen. Mutta osakkaat eivät ole halunneet nostaa vastikkeita isännöitsijän ehdotuksista huolimatta, aina ennenkin selvitty yms. Nuo taloyhtiöt tulevat olemaan pulassa tulevana talvena. Yhtiökokouksissa on osassa päätetty mahdollisuudesta kerätä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta, mutta nuo eivät auta kuin hetkellisesti, kaikissa taloissa ei ole edes haluttu tehdä tuota päätöstä. Pahimmasta päästä ovat talot, joissa on iäkkäämpiä osakkeenomistajia ja hallituksen jäseniä, yleensä vastustavat kaikkia korotuksia kiihkeästi ja osallistuvat kokouksiin, missä taas ei nuorempia niin näy.

Taloyhtiölainojen korotkin ovat nousseet hurjasti, marginaalit uusissa lainoissa ovat olleet välillä jopa yli 2% ja kun tuohon lisätään vielä nouseva 12kk Euribor ja vähänkin isompi laina, niin rahoitusvastikkeen määrä alkaa olla melkoinen. Ja pankki todellakin huolehtii siitä, että se saa omansa. Jos talo on rahavaikeuksissa eikä pysty huolehtimaan lyhennyksistä, pankki antaa kyllä hyvinkin nopeasti uhkauksen koko yhtiölainan irtisanomisesta, jolloin koko lainamäärä erääntyy maksettavaksi heti. Kirjanpitäjänä minulla onkin tärkeää huolehtia siitä, että lyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin olisi tilillä rahaa, muiden laskujen maksamisen kustannuksella.

Siinä vaiheessa kun laskut lähtevät perintään, alkavat perintäkulut juosta ja nämä kulut ovat ISOJA, hetkessä kertyy useita satoja euroja turhaa maksettavaa (turhaa siksi että jos taloudesta olisi pidetty huolta jo aikaisemmin, olisi talolla rahaa). Ei hirveästi naurata jos taloyhtiön tilillä on pari euroa ja erääntyneitä laskuja se 20000€ edestä.

Sijoittajaomistajilla taas on pienimmät intressit hoitaa vastikkeenmaksut ajallaan, koska henkilökohtainen riski on pienempi (eivät asu ko. talossa itse), onpahan näitä itselläkin, yrityksille ja sijoittajille on sitä vastikevelkaa useimmiten kertynyt eikä sitä välttämättä saada perittyä edes perinnän kautta. Huoneisto voidaan ottaa haltuun, mutta prosessi on hidas eikä vuokralaisen saamisesta ole takuuta, riippuu ihan asunnon sijainnista ja vuokran suuruudesta. Haltuunoton tarkoitus periaatteessa on kuitenkin sillä vuokralla kattaa kuukauden vastikkeet ja vähän päälle, jotta sitä kertynyttä vastikevelkaa saa pienennettyä.

Hirvittää kyllä ensi talvi. Pienessä taloyhtiössä ei tarvita kuin se 1-2 osakasta, joiden vastikkeenmaksu alkaa tökkiä ja koko korttitalo luhistuu. Tai tulee joku yllättävä isompi korjauskulu ja talous on kuralla. Ja kyllä, taloyhtiö voi joutua konkurssiin. Onhan näitä viime aikoina ollut.

Henkilökohtaisesti en ostaisi osaketta talosta, jossa on paljon sijoituskämppiä (riski myös pankin mielestä) tai eläkeläisosakkaita, tai taloyhtiötä mainostetaan pienellä hoitovastikkeella (ellei kyseessä ole iso taloyhtiö, jolla on paljon liiketiloja vuokralla hyvällä paikalla, tähänkin pienellä riskillä) tai uudiskohteesta, jolla on se pari vuotta maksuvapaata tai hyvin pienestä taloyhtiöstä. Muiden osakkaiden maksuvalmius aiheuttaa noissa taloissa kohtuuttoman ison riskin, vaikka oma maksuvalmius olisi hyvä.

KIRJANPITÄJÄNÄ sinulla EI OLE mitään valtaa päättää mitä laskuja maksetaan ja mitä ei. KIRJANPITÄJÄ vain kirjaa ne laskut kirjanpitoon.

Jos olet TALOUDENHOITAJANA tilanne on eri.

Vierailija
1288/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on teillä peiliin katsomisen paikka. Jos olet ollut niin hölmö ja langennut näihin uusiin asuntoihin näillä maksu järjestelyillä. Ylipäätään tämä maailma on menossa siihen jamaan ettei asunnon omistaminen kannata. Uudet yli hintaisia, vanhojen ylläpito ja remontointi kallistuu koko ajan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1289/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hoidan työkseni taloyhtiöiden kirjanpitoa, joten tämä aihepiiri on tuttu. Pelkästään itselläni on hoidossa useampi taloyhtiö Suomen suurimmissa kaupungeissa, joiden rahatilanne on ollut heikko jo pitkään ennen hintojen nousua, laskuista on selvitty rima hipoen. Mutta osakkaat eivät ole halunneet nostaa vastikkeita isännöitsijän ehdotuksista huolimatta, aina ennenkin selvitty yms. Nuo taloyhtiöt tulevat olemaan pulassa tulevana talvena. Yhtiökokouksissa on osassa päätetty mahdollisuudesta kerätä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta, mutta nuo eivät auta kuin hetkellisesti, kaikissa taloissa ei ole edes haluttu tehdä tuota päätöstä. Pahimmasta päästä ovat talot, joissa on iäkkäämpiä osakkeenomistajia ja hallituksen jäseniä, yleensä vastustavat kaikkia korotuksia kiihkeästi ja osallistuvat kokouksiin, missä taas ei nuorempia niin näy.

Taloyhtiölainojen korotkin ovat nousseet hurjasti, marginaalit uusissa lainoissa ovat olleet välillä jopa yli 2% ja kun tuohon lisätään vielä nouseva 12kk Euribor ja vähänkin isompi laina, niin rahoitusvastikkeen määrä alkaa olla melkoinen. Ja pankki todellakin huolehtii siitä, että se saa omansa. Jos talo on rahavaikeuksissa eikä pysty huolehtimaan lyhennyksistä, pankki antaa kyllä hyvinkin nopeasti uhkauksen koko yhtiölainan irtisanomisesta, jolloin koko lainamäärä erääntyy maksettavaksi heti. Kirjanpitäjänä minulla onkin tärkeää huolehtia siitä, että lyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin olisi tilillä rahaa, muiden laskujen maksamisen kustannuksella.

Siinä vaiheessa kun laskut lähtevät perintään, alkavat perintäkulut juosta ja nämä kulut ovat ISOJA, hetkessä kertyy useita satoja euroja turhaa maksettavaa (turhaa siksi että jos taloudesta olisi pidetty huolta jo aikaisemmin, olisi talolla rahaa). Ei hirveästi naurata jos taloyhtiön tilillä on pari euroa ja erääntyneitä laskuja se 20000€ edestä.

Sijoittajaomistajilla taas on pienimmät intressit hoitaa vastikkeenmaksut ajallaan, koska henkilökohtainen riski on pienempi (eivät asu ko. talossa itse), onpahan näitä itselläkin, yrityksille ja sijoittajille on sitä vastikevelkaa useimmiten kertynyt eikä sitä välttämättä saada perittyä edes perinnän kautta. Huoneisto voidaan ottaa haltuun, mutta prosessi on hidas eikä vuokralaisen saamisesta ole takuuta, riippuu ihan asunnon sijainnista ja vuokran suuruudesta. Haltuunoton tarkoitus periaatteessa on kuitenkin sillä vuokralla kattaa kuukauden vastikkeet ja vähän päälle, jotta sitä kertynyttä vastikevelkaa saa pienennettyä.

Hirvittää kyllä ensi talvi. Pienessä taloyhtiössä ei tarvita kuin se 1-2 osakasta, joiden vastikkeenmaksu alkaa tökkiä ja koko korttitalo luhistuu. Tai tulee joku yllättävä isompi korjauskulu ja talous on kuralla. Ja kyllä, taloyhtiö voi joutua konkurssiin. Onhan näitä viime aikoina ollut.

Henkilökohtaisesti en ostaisi osaketta talosta, jossa on paljon sijoituskämppiä (riski myös pankin mielestä) tai eläkeläisosakkaita, tai taloyhtiötä mainostetaan pienellä hoitovastikkeella (ellei kyseessä ole iso taloyhtiö, jolla on paljon liiketiloja vuokralla hyvällä paikalla, tähänkin pienellä riskillä) tai uudiskohteesta, jolla on se pari vuotta maksuvapaata tai hyvin pienestä taloyhtiöstä. Muiden osakkaiden maksuvalmius aiheuttaa noissa taloissa kohtuuttoman ison riskin, vaikka oma maksuvalmius olisi hyvä.

Ei se taloyhtiö mene konkurssiin, vaan ne maksamattomat vuokrat peritään korkojen kanssa. Jos niitä ei makseta ja taloyhtiön tilanne menee niin oahaksi, että "konkurssi" uhkaa, niin taloyhtiö ottaa asunnon haltuunsa ja joko vuokraa tai myy sen ha maksaa siihen huoneistoon kohdistuvat velat pois.

Vierailija
1290/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan ostettiin uusi rivitalo-asunto. Pankki kehotti ottamaan koko lainan omiin nimiin, eikä jättämään taloyhtiölainaa. Onko nykyään eri systeemit? Meillä on jo kyseinen asunto myyty ja nyt asutaan omakotitalossa. Korkokatto on, joten ei hätää koroista.

Yleisin muoto taitaa nykyään olla että 60 tai jopa 80 pinnaa taloyhtiölainaa ja loput sitten myyntihintaa. Siitäkin sitten useammalla henkilökohtainen lainaosuus. 2 vuoden lyhennysvapaat alkuun joka on ihan älytön systeemi kun mitä suurempi lainapääoma, sitä suurempi osuus menee korkoihin.

Sitten kun alkaa lyhennykset juosta niin ne on aikamoiset, ja mitä ne on kun korot nousee? Aikamoiset ja päälle.

Ei kai 80% yhtiölainoja enää saa olla? Muistelisin tähän tulleen jonkin maksimin, joka on kyllä alempi kuin tuo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1291/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoidan työkseni taloyhtiöiden kirjanpitoa, joten tämä aihepiiri on tuttu. Pelkästään itselläni on hoidossa useampi taloyhtiö Suomen suurimmissa kaupungeissa, joiden rahatilanne on ollut heikko jo pitkään ennen hintojen nousua, laskuista on selvitty rima hipoen. Mutta osakkaat eivät ole halunneet nostaa vastikkeita isännöitsijän ehdotuksista huolimatta, aina ennenkin selvitty yms. Nuo taloyhtiöt tulevat olemaan pulassa tulevana talvena. Yhtiökokouksissa on osassa päätetty mahdollisuudesta kerätä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta, mutta nuo eivät auta kuin hetkellisesti, kaikissa taloissa ei ole edes haluttu tehdä tuota päätöstä. Pahimmasta päästä ovat talot, joissa on iäkkäämpiä osakkeenomistajia ja hallituksen jäseniä, yleensä vastustavat kaikkia korotuksia kiihkeästi ja osallistuvat kokouksiin, missä taas ei nuorempia niin näy.

Taloyhtiölainojen korotkin ovat nousseet hurjasti, marginaalit uusissa lainoissa ovat olleet välillä jopa yli 2% ja kun tuohon lisätään vielä nouseva 12kk Euribor ja vähänkin isompi laina, niin rahoitusvastikkeen määrä alkaa olla melkoinen. Ja pankki todellakin huolehtii siitä, että se saa omansa. Jos talo on rahavaikeuksissa eikä pysty huolehtimaan lyhennyksistä, pankki antaa kyllä hyvinkin nopeasti uhkauksen koko yhtiölainan irtisanomisesta, jolloin koko lainamäärä erääntyy maksettavaksi heti. Kirjanpitäjänä minulla onkin tärkeää huolehtia siitä, että lyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin olisi tilillä rahaa, muiden laskujen maksamisen kustannuksella.

Siinä vaiheessa kun laskut lähtevät perintään, alkavat perintäkulut juosta ja nämä kulut ovat ISOJA, hetkessä kertyy useita satoja euroja turhaa maksettavaa (turhaa siksi että jos taloudesta olisi pidetty huolta jo aikaisemmin, olisi talolla rahaa). Ei hirveästi naurata jos taloyhtiön tilillä on pari euroa ja erääntyneitä laskuja se 20000€ edestä.

Sijoittajaomistajilla taas on pienimmät intressit hoitaa vastikkeenmaksut ajallaan, koska henkilökohtainen riski on pienempi (eivät asu ko. talossa itse), onpahan näitä itselläkin, yrityksille ja sijoittajille on sitä vastikevelkaa useimmiten kertynyt eikä sitä välttämättä saada perittyä edes perinnän kautta. Huoneisto voidaan ottaa haltuun, mutta prosessi on hidas eikä vuokralaisen saamisesta ole takuuta, riippuu ihan asunnon sijainnista ja vuokran suuruudesta. Haltuunoton tarkoitus periaatteessa on kuitenkin sillä vuokralla kattaa kuukauden vastikkeet ja vähän päälle, jotta sitä kertynyttä vastikevelkaa saa pienennettyä.

Hirvittää kyllä ensi talvi. Pienessä taloyhtiössä ei tarvita kuin se 1-2 osakasta, joiden vastikkeenmaksu alkaa tökkiä ja koko korttitalo luhistuu. Tai tulee joku yllättävä isompi korjauskulu ja talous on kuralla. Ja kyllä, taloyhtiö voi joutua konkurssiin. Onhan näitä viime aikoina ollut.

Henkilökohtaisesti en ostaisi osaketta talosta, jossa on paljon sijoituskämppiä (riski myös pankin mielestä) tai eläkeläisosakkaita, tai taloyhtiötä mainostetaan pienellä hoitovastikkeella (ellei kyseessä ole iso taloyhtiö, jolla on paljon liiketiloja vuokralla hyvällä paikalla, tähänkin pienellä riskillä) tai uudiskohteesta, jolla on se pari vuotta maksuvapaata tai hyvin pienestä taloyhtiöstä. Muiden osakkaiden maksuvalmius aiheuttaa noissa taloissa kohtuuttoman ison riskin, vaikka oma maksuvalmius olisi hyvä.

KIRJANPITÄJÄNÄ sinulla EI OLE mitään valtaa päättää mitä laskuja maksetaan ja mitä ei. KIRJANPITÄJÄ vain kirjaa ne laskut kirjanpitoon.

Jos olet TALOUDENHOITAJANA tilanne on eri.

En ole tuo alkuperäinen kirjoittaja mutta eihän hän väitäkåån että päättää mitä laskuja maksetaan. Kertoo vaan miten asia on. Mikä sua vaivaa?

Vierailija
1292/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hätää, taloyhtiö ottaa kaikki velkaiset asunnot haltuunsa ja vuokraa maksukyvyllisille

Taloyhtiö muodostuu osakkaista, jotka ovat siis niitä ihmisiä joilla on asunto-osake taloyhtiössä. Eli niitä joilla on myös itsellään asuntolaina ja taloyhtiölaina. Miten kuvittelet että osakkaat voivat lunastaa itselleen maksuvaikeuksissa olevien asunnot? Kun hädin tuskin pystyy omaa velkaa maksamaan? Ei se taloyhtiö ole mikään irrallinen ulkopuolinen taho.

Niin osakekirja vielä pankilla. Pankki ja taloyhtiö hakevat ulosmittaukseen.

Taloyhtiö hakee haltuunottoa huoneistosta. Ja vuokraa huoneistoa. Vuokra mitoitetaan käyvän vuokran mukaiseksi. Vuokra kattaa mahdollisesti kokonaan tai osittain yhtiövastikkeet. Taloyhtiö uudistaa haltuunoton 3 vuoden välein, ja kasvattaa aina kuluja itse haltuunottoon, välillä tekee remontteja.

Harva haluaa ostaa kohdetta, jossa on haltuunotto ja kulut päällä.

Jos pankki tuskastuu, eli tavanomaiset realisointikeinot eivät toimi,voi taloyhtiö ostaa yhtiökokouksen päätöksellään huoneistot vuokra-asunnoiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1293/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoidan työkseni taloyhtiöiden kirjanpitoa, joten tämä aihepiiri on tuttu. Pelkästään itselläni on hoidossa useampi taloyhtiö Suomen suurimmissa kaupungeissa, joiden rahatilanne on ollut heikko jo pitkään ennen hintojen nousua, laskuista on selvitty rima hipoen. Mutta osakkaat eivät ole halunneet nostaa vastikkeita isännöitsijän ehdotuksista huolimatta, aina ennenkin selvitty yms. Nuo taloyhtiöt tulevat olemaan pulassa tulevana talvena. Yhtiökokouksissa on osassa päätetty mahdollisuudesta kerätä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta, mutta nuo eivät auta kuin hetkellisesti, kaikissa taloissa ei ole edes haluttu tehdä tuota päätöstä. Pahimmasta päästä ovat talot, joissa on iäkkäämpiä osakkeenomistajia ja hallituksen jäseniä, yleensä vastustavat kaikkia korotuksia kiihkeästi ja osallistuvat kokouksiin, missä taas ei nuorempia niin näy.

Taloyhtiölainojen korotkin ovat nousseet hurjasti, marginaalit uusissa lainoissa ovat olleet välillä jopa yli 2% ja kun tuohon lisätään vielä nouseva 12kk Euribor ja vähänkin isompi laina, niin rahoitusvastikkeen määrä alkaa olla melkoinen. Ja pankki todellakin huolehtii siitä, että se saa omansa. Jos talo on rahavaikeuksissa eikä pysty huolehtimaan lyhennyksistä, pankki antaa kyllä hyvinkin nopeasti uhkauksen koko yhtiölainan irtisanomisesta, jolloin koko lainamäärä erääntyy maksettavaksi heti. Kirjanpitäjänä minulla onkin tärkeää huolehtia siitä, että lyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin olisi tilillä rahaa, muiden laskujen maksamisen kustannuksella.

Siinä vaiheessa kun laskut lähtevät perintään, alkavat perintäkulut juosta ja nämä kulut ovat ISOJA, hetkessä kertyy useita satoja euroja turhaa maksettavaa (turhaa siksi että jos taloudesta olisi pidetty huolta jo aikaisemmin, olisi talolla rahaa). Ei hirveästi naurata jos taloyhtiön tilillä on pari euroa ja erääntyneitä laskuja se 20000€ edestä.

Sijoittajaomistajilla taas on pienimmät intressit hoitaa vastikkeenmaksut ajallaan, koska henkilökohtainen riski on pienempi (eivät asu ko. talossa itse), onpahan näitä itselläkin, yrityksille ja sijoittajille on sitä vastikevelkaa useimmiten kertynyt eikä sitä välttämättä saada perittyä edes perinnän kautta. Huoneisto voidaan ottaa haltuun, mutta prosessi on hidas eikä vuokralaisen saamisesta ole takuuta, riippuu ihan asunnon sijainnista ja vuokran suuruudesta. Haltuunoton tarkoitus periaatteessa on kuitenkin sillä vuokralla kattaa kuukauden vastikkeet ja vähän päälle, jotta sitä kertynyttä vastikevelkaa saa pienennettyä.

Hirvittää kyllä ensi talvi. Pienessä taloyhtiössä ei tarvita kuin se 1-2 osakasta, joiden vastikkeenmaksu alkaa tökkiä ja koko korttitalo luhistuu. Tai tulee joku yllättävä isompi korjauskulu ja talous on kuralla. Ja kyllä, taloyhtiö voi joutua konkurssiin. Onhan näitä viime aikoina ollut.

Henkilökohtaisesti en ostaisi osaketta talosta, jossa on paljon sijoituskämppiä (riski myös pankin mielestä) tai eläkeläisosakkaita, tai taloyhtiötä mainostetaan pienellä hoitovastikkeella (ellei kyseessä ole iso taloyhtiö, jolla on paljon liiketiloja vuokralla hyvällä paikalla, tähänkin pienellä riskillä) tai uudiskohteesta, jolla on se pari vuotta maksuvapaata tai hyvin pienestä taloyhtiöstä. Muiden osakkaiden maksuvalmius aiheuttaa noissa taloissa kohtuuttoman ison riskin, vaikka oma maksuvalmius olisi hyvä.

KIRJANPITÄJÄNÄ sinulla EI OLE mitään valtaa päättää mitä laskuja maksetaan ja mitä ei. KIRJANPITÄJÄ vain kirjaa ne laskut kirjanpitoon.

Jos olet TALOUDENHOITAJANA tilanne on eri.

En ole tuo alkuperäinen kirjoittaja mutta eihän hän väitäkåån että päättää mitä laskuja maksetaan. Kertoo vaan miten asia on. Mikä sua vaivaa?

"Kirjanpitäjänä minulla onkin tärkeää huolehtia siitä, että lyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin olisi tilillä rahaa, muiden laskujen maksamisen kustannuksella."

Väittääpäs. yllä suora lainaus.

Kirjanpitäjä EI VOI huolehtia MUIDEN LASKUJEN MAKSAMISEN kustannuksella YHTÄÄN MISTÄÄN. koska HÄN EI TEE PÄÄTÖKSIÄ mitä laskuja maksetaan.

Vierailija
1294/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

KIRJANPITÄJÄNÄ sinulla EI OLE mitään valtaa päättää mitä laskuja maksetaan ja mitä ei. KIRJANPITÄJÄ vain kirjaa ne laskut kirjanpitoon.

Jos olet TALOUDENHOITAJANA tilanne on eri.

Taloyhtiöpuolella kaikissa tietämissäni muissakin toimistoissa kirjanpitäjä laittaa myös laskut maksuun (ja valikoi mitä maksetaan, tarvittaessa isännöitsijän kanssa asiasta keskustellen), kuten myös vastikereskontran hoidon, kirjataan asukkaiden viitteettömät suoritukset oikeille sopimuksille, palautetaan pyynnöstä liikamaksut yms. Minä teen myös osakkaille lainaosuuksista laskut ja teen niistä pankille lyhennyspyynnön silloin kun osakas haluaa maksaa yhtiölainaosuuden pois. Huolehdin myös lainojen oikeellisuudesta, seuraan koron vaihtumiset yms. Yrityspuolella käytäntö on eri. Kirjanpito eroaa muutenkin yrityspuolesta, mm. siten että pääsääntöisesti asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöt eivät pyri maksimoimaan tulosta (poikkeuksia on, mutta ei kovin yleistä), vaan tavoite on päästä nollatulokseen. Yrityspuolella se tulos on taas merkittävä tekijä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1295/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hätää, taloyhtiö ottaa kaikki velkaiset asunnot haltuunsa ja vuokraa maksukyvyllisille

Taloyhtiö muodostuu osakkaista, jotka ovat siis niitä ihmisiä joilla on asunto-osake taloyhtiössä. Eli niitä joilla on myös itsellään asuntolaina ja taloyhtiölaina. Miten kuvittelet että osakkaat voivat lunastaa itselleen maksuvaikeuksissa olevien asunnot? Kun hädin tuskin pystyy omaa velkaa maksamaan? Ei se taloyhtiö ole mikään irrallinen ulkopuolinen taho.

Itseasiassa taloyhtiö on itsenäinen juridinen henkilö.

Siinä ollaan hakoteillä että kuvitellaan tarvitsevan "lunastaa" velkaiset huoneistot.

Ne otetaan vain haltuun yhtiökokouksen päätöksellä ja vuokrataan.

Yhtiölainan voi muuttaa niin ettei koron noustessa lyhennyserä kasva vaan laina-aika pitenee. Tämä on rahoittajankin etu. Muutenhan vakuuden arvo eli asuntojen arvo romahtaisi.

Vierailija
1296/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KIRJANPITÄJÄNÄ sinulla EI OLE mitään valtaa päättää mitä laskuja maksetaan ja mitä ei. KIRJANPITÄJÄ vain kirjaa ne laskut kirjanpitoon.

Jos olet TALOUDENHOITAJANA tilanne on eri.

Taloyhtiöpuolella kaikissa tietämissäni muissakin toimistoissa kirjanpitäjä laittaa myös laskut maksuun (ja valikoi mitä maksetaan, tarvittaessa isännöitsijän kanssa asiasta keskustellen), kuten myös vastikereskontran hoidon, kirjataan asukkaiden viitteettömät suoritukset oikeille sopimuksille, palautetaan pyynnöstä liikamaksut yms. Minä teen myös osakkaille lainaosuuksista laskut ja teen niistä pankille lyhennyspyynnön silloin kun osakas haluaa maksaa yhtiölainaosuuden pois. Huolehdin myös lainojen oikeellisuudesta, seuraan koron vaihtumiset yms. Yrityspuolella käytäntö on eri. Kirjanpito eroaa muutenkin yrityspuolesta, mm. siten että pääsääntöisesti asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöt eivät pyri maksimoimaan tulosta (poikkeuksia on, mutta ei kovin yleistä), vaan tavoite on päästä nollatulokseen. Yrityspuolella se tulos on taas merkittävä tekijä.

eli toimit taloudenhoitajana, jonka tehtäviin kuuluu myös kirjanpito.

Vierailija
1297/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se on teillä peiliin katsomisen paikka. Jos olet ollut niin hölmö ja langennut näihin uusiin asuntoihin näillä maksu järjestelyillä. Ylipäätään tämä maailma on menossa siihen jamaan ettei asunnon omistaminen kannata. Uudet yli hintaisia, vanhojen ylläpito ja remontointi kallistuu koko ajan.

Johtuu pelistä nimeltä politiikka, asumisen ja rakentamisen verotuksessa kun on ylitetty, veroissa ja byrokratiassa, 50%:n veroaste. Niin alkaa puskemaan kaiken maailman lieveilmiötä.

Lähinnä suomalainen kieroon kasvanut järjestelmä aiheuttaa tuon. Valtio kusee kansalaisten muroihin.

Muuallakin maailmalla osataan asua asunnoissa ilman järjetöntä veroastetta.

Tätä kansalta varastamista ei täälläkään tarvittaisi.

Vierailija
1298/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asuntooni kohdistuu yhtiölainaa alle 10% ja nämä on remonttilainoja. Itselläni on velkaa 0 euroa ja rahaa säästössä. Tulee minulle edullisemmaksi lyhentää tuota yhtiölainaa vähitellen kuin maksaa kerralla pois säästöillä.

Ap ei ikinä tule omistamaan asuntoaan, kunhan vuodesta toiseen odottaa sitä ikinä tulematonta hintaromahdusta.

On erikoinen harrastus tuokin; hanki asp-tili ja ala säästää. Ryhdy kerran elämässäsi johonkin järkevään äläkä vain haaveile.

Vierailija
1299/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoidan työkseni taloyhtiöiden kirjanpitoa, joten tämä aihepiiri on tuttu. Pelkästään itselläni on hoidossa useampi taloyhtiö Suomen suurimmissa kaupungeissa, joiden rahatilanne on ollut heikko jo pitkään ennen hintojen nousua, laskuista on selvitty rima hipoen. Mutta osakkaat eivät ole halunneet nostaa vastikkeita isännöitsijän ehdotuksista huolimatta, aina ennenkin selvitty yms. Nuo taloyhtiöt tulevat olemaan pulassa tulevana talvena. Yhtiökokouksissa on osassa päätetty mahdollisuudesta kerätä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta, mutta nuo eivät auta kuin hetkellisesti, kaikissa taloissa ei ole edes haluttu tehdä tuota päätöstä. Pahimmasta päästä ovat talot, joissa on iäkkäämpiä osakkeenomistajia ja hallituksen jäseniä, yleensä vastustavat kaikkia korotuksia kiihkeästi ja osallistuvat kokouksiin, missä taas ei nuorempia niin näy.

Taloyhtiölainojen korotkin ovat nousseet hurjasti, marginaalit uusissa lainoissa ovat olleet välillä jopa yli 2% ja kun tuohon lisätään vielä nouseva 12kk Euribor ja vähänkin isompi laina, niin rahoitusvastikkeen määrä alkaa olla melkoinen. Ja pankki todellakin huolehtii siitä, että se saa omansa. Jos talo on rahavaikeuksissa eikä pysty huolehtimaan lyhennyksistä, pankki antaa kyllä hyvinkin nopeasti uhkauksen koko yhtiölainan irtisanomisesta, jolloin koko lainamäärä erääntyy maksettavaksi heti. Kirjanpitäjänä minulla onkin tärkeää huolehtia siitä, että lyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin olisi tilillä rahaa, muiden laskujen maksamisen kustannuksella.

Siinä vaiheessa kun laskut lähtevät perintään, alkavat perintäkulut juosta ja nämä kulut ovat ISOJA, hetkessä kertyy useita satoja euroja turhaa maksettavaa (turhaa siksi että jos taloudesta olisi pidetty huolta jo aikaisemmin, olisi talolla rahaa). Ei hirveästi naurata jos taloyhtiön tilillä on pari euroa ja erääntyneitä laskuja se 20000€ edestä.

Sijoittajaomistajilla taas on pienimmät intressit hoitaa vastikkeenmaksut ajallaan, koska henkilökohtainen riski on pienempi (eivät asu ko. talossa itse), onpahan näitä itselläkin, yrityksille ja sijoittajille on sitä vastikevelkaa useimmiten kertynyt eikä sitä välttämättä saada perittyä edes perinnän kautta. Huoneisto voidaan ottaa haltuun, mutta prosessi on hidas eikä vuokralaisen saamisesta ole takuuta, riippuu ihan asunnon sijainnista ja vuokran suuruudesta. Haltuunoton tarkoitus periaatteessa on kuitenkin sillä vuokralla kattaa kuukauden vastikkeet ja vähän päälle, jotta sitä kertynyttä vastikevelkaa saa pienennettyä.

Hirvittää kyllä ensi talvi. Pienessä taloyhtiössä ei tarvita kuin se 1-2 osakasta, joiden vastikkeenmaksu alkaa tökkiä ja koko korttitalo luhistuu. Tai tulee joku yllättävä isompi korjauskulu ja talous on kuralla. Ja kyllä, taloyhtiö voi joutua konkurssiin. Onhan näitä viime aikoina ollut.

Henkilökohtaisesti en ostaisi osaketta talosta, jossa on paljon sijoituskämppiä (riski myös pankin mielestä) tai eläkeläisosakkaita, tai taloyhtiötä mainostetaan pienellä hoitovastikkeella (ellei kyseessä ole iso taloyhtiö, jolla on paljon liiketiloja vuokralla hyvällä paikalla, tähänkin pienellä riskillä) tai uudiskohteesta, jolla on se pari vuotta maksuvapaata tai hyvin pienestä taloyhtiöstä. Muiden osakkaiden maksuvalmius aiheuttaa noissa taloissa kohtuuttoman ison riskin, vaikka oma maksuvalmius olisi hyvä.

Ei se taloyhtiö mene konkurssiin, vaan ne maksamattomat vuokrat peritään korkojen kanssa. Jos niitä ei makseta ja taloyhtiön tilanne menee niin oahaksi, että "konkurssi" uhkaa, niin taloyhtiö ottaa asunnon haltuunsa ja joko vuokraa tai myy sen ha maksaa siihen huoneistoon kohdistuvat velat pois.

Taloyhtiö voi mennä konkurssiin silloin, kun sillä ei ole rahaa maksaa erääntyneitä laskuja. Harvinainen tilanne ollut, mutta ei epätavallista. Silloin tuo ei johdu pelkästään yhdestä huoneistoista, joka ei ole maksanut vastikkeitaan, vaan KOKO taloyhtiöllä on maksuvaikeuksia. Kuopion seudullahan oli tästä vasta yksi tapaus, hallitus oli todennut että jo isoista, erääntyneistä laskuista ei tulla selviämään ja taloon olisi pitänyt tehdä kallis lämmitysremontti ennen talvea, joten olivat hakeutuneet konkurssiin.

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/093e65c7-aed1-4757-aff0-49c… Linkki uutiseen. Kyllä, se on asoy joka on sen konkurssin tehnyt.

Vierailija
1300/1761 |
03.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoidan työkseni taloyhtiöiden kirjanpitoa, joten tämä aihepiiri on tuttu. Pelkästään itselläni on hoidossa useampi taloyhtiö Suomen suurimmissa kaupungeissa, joiden rahatilanne on ollut heikko jo pitkään ennen hintojen nousua, laskuista on selvitty rima hipoen. Mutta osakkaat eivät ole halunneet nostaa vastikkeita isännöitsijän ehdotuksista huolimatta, aina ennenkin selvitty yms. Nuo taloyhtiöt tulevat olemaan pulassa tulevana talvena. Yhtiökokouksissa on osassa päätetty mahdollisuudesta kerätä tarvittaessa 1-2 ylimääräistä hoitovastiketta, mutta nuo eivät auta kuin hetkellisesti, kaikissa taloissa ei ole edes haluttu tehdä tuota päätöstä. Pahimmasta päästä ovat talot, joissa on iäkkäämpiä osakkeenomistajia ja hallituksen jäseniä, yleensä vastustavat kaikkia korotuksia kiihkeästi ja osallistuvat kokouksiin, missä taas ei nuorempia niin näy.

Taloyhtiölainojen korotkin ovat nousseet hurjasti, marginaalit uusissa lainoissa ovat olleet välillä jopa yli 2% ja kun tuohon lisätään vielä nouseva 12kk Euribor ja vähänkin isompi laina, niin rahoitusvastikkeen määrä alkaa olla melkoinen. Ja pankki todellakin huolehtii siitä, että se saa omansa. Jos talo on rahavaikeuksissa eikä pysty huolehtimaan lyhennyksistä, pankki antaa kyllä hyvinkin nopeasti uhkauksen koko yhtiölainan irtisanomisesta, jolloin koko lainamäärä erääntyy maksettavaksi heti. Kirjanpitäjänä minulla onkin tärkeää huolehtia siitä, että lyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin olisi tilillä rahaa, muiden laskujen maksamisen kustannuksella.

Siinä vaiheessa kun laskut lähtevät perintään, alkavat perintäkulut juosta ja nämä kulut ovat ISOJA, hetkessä kertyy useita satoja euroja turhaa maksettavaa (turhaa siksi että jos taloudesta olisi pidetty huolta jo aikaisemmin, olisi talolla rahaa). Ei hirveästi naurata jos taloyhtiön tilillä on pari euroa ja erääntyneitä laskuja se 20000€ edestä.

Sijoittajaomistajilla taas on pienimmät intressit hoitaa vastikkeenmaksut ajallaan, koska henkilökohtainen riski on pienempi (eivät asu ko. talossa itse), onpahan näitä itselläkin, yrityksille ja sijoittajille on sitä vastikevelkaa useimmiten kertynyt eikä sitä välttämättä saada perittyä edes perinnän kautta. Huoneisto voidaan ottaa haltuun, mutta prosessi on hidas eikä vuokralaisen saamisesta ole takuuta, riippuu ihan asunnon sijainnista ja vuokran suuruudesta. Haltuunoton tarkoitus periaatteessa on kuitenkin sillä vuokralla kattaa kuukauden vastikkeet ja vähän päälle, jotta sitä kertynyttä vastikevelkaa saa pienennettyä.

Hirvittää kyllä ensi talvi. Pienessä taloyhtiössä ei tarvita kuin se 1-2 osakasta, joiden vastikkeenmaksu alkaa tökkiä ja koko korttitalo luhistuu. Tai tulee joku yllättävä isompi korjauskulu ja talous on kuralla. Ja kyllä, taloyhtiö voi joutua konkurssiin. Onhan näitä viime aikoina ollut.

Henkilökohtaisesti en ostaisi osaketta talosta, jossa on paljon sijoituskämppiä (riski myös pankin mielestä) tai eläkeläisosakkaita, tai taloyhtiötä mainostetaan pienellä hoitovastikkeella (ellei kyseessä ole iso taloyhtiö, jolla on paljon liiketiloja vuokralla hyvällä paikalla, tähänkin pienellä riskillä) tai uudiskohteesta, jolla on se pari vuotta maksuvapaata tai hyvin pienestä taloyhtiöstä. Muiden osakkaiden maksuvalmius aiheuttaa noissa taloissa kohtuuttoman ison riskin, vaikka oma maksuvalmius olisi hyvä.

KIRJANPITÄJÄNÄ sinulla EI OLE mitään valtaa päättää mitä laskuja maksetaan ja mitä ei. KIRJANPITÄJÄ vain kirjaa ne laskut kirjanpitoon.

Jos olet TALOUDENHOITAJANA tilanne on eri.

joku ne kuit siellä isänn.toimistossa maksaa. Se kuka ehtii

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi kahdeksan