Asunnon hinnasta 60% taloyhtiölainaa ja nyt korot nousee, rahoitusvastike nousee kohta kun raketti monilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Eivät ehkä ylitä, mutta kyllä niilläkin vaikutusta on. Eivätkä jää enää minimaalisiksi.

Kyllä ne tulee jäämään, koska hiipuva talous heikentää samalla yritysten palkanmaksukykyä. Jo nyt on tullut tulosvaroituksia ihan perusyrityksiltä kuten Tokmanni ja Puuilo mikä tarkoittaa, että kyky nostaa palkkoja on mennyt. 

Tokmannin ja Puuilon tulosvaroitukset on todellakin merkittäviä, koska ne edustavat ns. halpakauppoja, joissa asiakkaita luulisi riittävän. Ei hyvältä näytä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osakkeessa asuminen on aina ollut kalliimpaa kuin omakotitalossa, asumisen laatu huonompaa ja silti ihmiset noita koirankoppeja ostaa, käsittämätöntä.

Siinä voi monella tulla itku puseroon, jos realisoituu omalle kohdalle tuo, että rahoitusvastikkeet kohdistuu itselle.

Osakemuotoinen asuminen on ihan järjetön riski, en ymmärrä, miten kukaan uskaltaa osakkeen ostaa, ellei ole varaa menettää siihen laittamiaan rahoja ja julkinen keskustelu antaa kuvan riskittömästä ja helposta asumisesta 🤣

Ei sinänsä koske tätä keskustelua, mutta osakeasumisen riskejä kyllä. Muutama vuosi sitten oli juttua, kuinka nainen oli ostanut itselleen asunnon eläkepäiviä varten, noh, taloyhtiön yhtiökokous päätti purkaa koko kiinteistön, naiselle jäi asuntovelka, mutta ei asuntoa.

Toisessa tapauksessa jonka tiedän niin eräs vanhus oli kanssa ostanut itselleen osakkeen, yhtiö hänen siellä asuessaan velkaantui täysin järjettömästä syystä niin paljon, että pankki pakkolunasti yhtiön, ostaja osti koko osakkeen ja vanhus sai ostaa uudelleen jo kerran maksamansa osakkeen vähän korkeammalla hinnalla.

Omakotitalon riskit on minimaalisia as oy:n riskeihin verrattuna.

Et taida olla ihan viisas. "Omakotitalon riskit on minimaalisia as oy:n riskeihin verrattuna."

Tämä ajatus lähtee siitä suuruuden harhasta, ettei mikään riski koskaan realisoidu omalle kohdalleni. Eli naapurien osakkeita sitä vaan joudutaan maksamaan kun ne ajautuu maksuvaikeuksiin, ei tule mieleenkään, että maksuvaikeuksiin voi ajautua myös itse.

Viime vuosikymmenen alussa kun myit uudehkoa omakotitaloa Oulun seudulta niin sen sai ihan omakohtaisesti kokea, että vaikka olet kaiken tehnyt laskelmoiden ja "oikein" ja vaikket työpaikkaa menetäkään, terveys pysyy hyvänä, velkaa ei ole yli oman maksukyvyn..niin silti, silti ilman omaa syytä saatat ottaa kymmeniä tuhansia takkiin.

Sitten taas voikin verrata siihen vuokraasujaan tuota että kuinka monia kymmeniä tuhansia oikeastaan ottikaan takkiin. Omistusasuntojen kohdalla on käsitys että asuminen pitäisi aina saada täysin ilmaiseksi siinä asunnon arvon kasvattelun ja oman netto-omaisuuden laskeskelun lomassa. Korkeintaan uuteen terassiin ja paljuun voi investoida, jos niiden hinnat voi lisätä heti asumuksen nettoarvoon. Suurena yllätyksenä tulee, että itse asumisellekin voi joskus joutua laskemaan hinnan, ihan kuten vuokrallakin.

Ei kannattaisi ajatella, että kaikki muut ovat tyhmiä, ja vain "minäitse" osaan ajatella ja ymmärtää asioita.

En tiedä ajatteletko oikeasti noin, mutta siltä se näyttää kun lyöt typeryksen leimoja sinne ja tänne omien ennakkoluulojesi perusteella.

Tässä on nyt keskustellut moni muukin jo, mutta se, että omakotitalon arvo on vähemmän, mitä itse on maksanut, on pieni hinta siitä, kun naapuriasunnon satojen tuhansien eurojen yhtiövelat tulee maksettavaksi, jos tuota ei ymmärrä, ei osaa ajatella kovin pitkälle.

Omakotitalossa sinä päätät puretaanko se, jos se on huonokuntoinen, osakeyhtiössä naapuri päättää. Omakotitalossa sinä päätät tehtävät remontit jne asunto-osakkeessa naapuri päättää. Asunto-osakkeen voit joutua maksamaan 2x tai menettää koko asunnon, ihan naapuriesi päätöksellä, asunto-osakkeen voit menettää kokonaan, ennenkuin olet päässyt edes asumaan siihen eikä mikään noista riskeistä liity sinuun itseesi,vaan muiden päätöksiin.

Omakotitalossa asuessasi kannat tasan oman, et muiden riskejä, asunto-osakkeessa kannat jokaisen osakkeen omistajan riskin.

Itsellä ei olisi ikinä uskallusta (eikä rahaa) hankkia osaketta.

Omakotitalossa itse päätät, miten kalliilla remonttia tehdään. Tilasin maalauksen paikalliselta yrittäjältä. Iso firma, joka tekee paljon taloyhtiöille, olisi tehnyt saman kolminkertaisella hinnalla. Yritti selittää kaikkea soopaa, mitä olisi pitänyt tehdä työläästi ja kalliisti.

Muutenkin voi kunnossapidolla estää monta murhetta, kun pitää kunnossa omaansa. Taloyhtiössä on paljon sellaista ei-kenenkään-maata.

Juuri luin juttua, että Suomessa jotkut luulevat, että vakuutus korvaa vuotavan katon tai putket, ei korvaa vanhoja, se on monelle yllätys.

Jos vakuutus korvaisi kaiken niin kenenkään ei kannattaisi tehdä omista rahoista putkiremonttia ja kattoremonttia eli ihan loogista, että vanhoja ei korvata. Vakuutuksessa on ikäpoistot.

EU saattaa määrätä vanhoihin taloihin 20 000 euron energiaremontin, siihen katto, putket, ikkunat, ovet niin ainakin 50 000 menee, sitten jos haluaisi vielä uusia keittiökaapit jne.

Juu, olen köyhä ja asun vuokralla, ei ole tuommoisiin rahaa. Kyllä köyhä on köyhä.

Niin, kun kattoa, putkia, ikkunoita ja ovia ei tarvitse osakkeisiin vaihtaa? Hassua, että nuo mainitaan vaan omakotitalon kuluina, vaikka ovat yhtä lailla asunto-osakkeen kuluja, tosin osakkeessa moninkertaisesti kalliimpia kuluja asuntoa kohden kuin omakotitalossa.

Rivitalossa jopa halvempaa kun ok talossa. Tosin ok talossa onnistuu myös hämärähommina.

Olen usein ihmetellyt sitä, kuinka monella on usko, että omakotitalossa remontointi on edullisempaa. Kilpailutan työkseni asennuspalveluita (mm sähkö, mekaaniset) sekä mm kiinteistönhuoltopalveluita, sekä näihin liittyviä materiaaleja. Ja kyllähän skaalaetu on ihan merkittävä. Kuvittelisin, että jokainen ymmärtää, että 12 ulko-oven tilaaminen ja kuljetus asennuspaikalle on edullisempi yksikköä kohti kuin yhden. Sama koskee myös asentajakustannusta -yksikköä kohden kustannus on pienempi kun asennuskohteita on useampi. Työt on toki osakeyhtiössä tehtävä kuitille, että voihan tämä olla monella se tapa säästää (?)

Hartiapankki ei kerrostalossa onnistu. Omakotitalossa ei myöskään ole yhteistiloja. Isännöinti ja projektointi maksaa myös. Kyllä omakotitalon voi remontoida halvemmalla kuin kerrostalon. Jollei osta työtä - siitä tuo harhaluulo kai on syntynyt, kun verrataan oman työn kustannusta ostettuun työhön.

Meillä on tässä pienessä yhtiössä yksi rakennusalan ihminen ja on toteutettu mm yksi piharakennus porukassa. Minä en mitään osaa, paitsi ehkä maalata, joten parempikin, että ammattilaiset tekee talotekniikan huollot ja vaativammat korjauskohteet. Esim kattoremppaa en kyllä suosittelisi ns hartiapankilla, takuu- ja vakuutussyistä. Joskus olin kaivamassa salaojia sokkelin viereen rivariyhtiössä. Siinäkin ammattilainen suunnittelijana ja päätoteuttajana, mut lapiohommaa tehtiin itse. Ehkä sillä jonkun kympin säästi :'D

Niinpä. Ei kannata jollei osaa ja pysty. Eikä välttämättä silloinkaan vaikka osaisi ja pystyisi. Kätevä ihminen kyllä pystyy rakentamaan omakotitalon itse. Kaivuhommiin otetaan tietty kaivinkone, isommat betonimäärät tilataan ja sähkötöihin sähkömies. Putkitöistä voi tehdä ainakin osan itse. Osaaminen pitää tietty olla hankittu, rahoitus myös. Pitkää työpäivää ei samaan aikaan kyllä ehdi tekemään, ja mahdollinen parisuhde joutuu pahalle rasitukselle. Myin aikoja sitten puolikuntoisen taloni ortopedille. Hän teki siihen itse ja yksin täyden kattoremontin. Sanoi että oli helpottavaa vaihtelua raskaaseen leipätyöhönsä.

Lyhennysvapaat on älyvapainta ikinä. Korot juoksee mutta pääoma ei lyhenny

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Eivät ehkä ylitä, mutta kyllä niilläkin vaikutusta on. Eivätkä jää enää minimaalisiksi.

Kyllä ne tulee jäämään, koska hiipuva talous heikentää samalla yritysten palkanmaksukykyä. Jo nyt on tullut tulosvaroituksia ihan perusyrityksiltä kuten Tokmanni ja Puuilo mikä tarkoittaa, että kyky nostaa palkkoja on mennyt. 

Tokmannin ja Puuilon tulosvaroitukset on todellakin merkittäviä, koska ne edustavat ns. halpakauppoja, joissa asiakkaita luulisi riittävän. Ei hyvältä näytä 

Ei näytä. Syksy tulee olemaan vaikea. Tulosvaroituksia tulee liukuhihnalta ja samalla mm. elintarvikkeiden inflaatiopiikki iskee hintoihin eikä energia tule suinkaan halpenemaan. Vuoden loppuun mennessä moni velkapetteri katuu lainanottoaan.

Vierailija kirjoitti:

Lyhennysvapaat on älyvapainta ikinä. Korot juoksee mutta pääoma ei lyhenny

Ei se ole älyvapaata jos rahalla on ollut vaihtoehtoinen sijoitusmuoto, joka on tuottanut lainanlyhennystä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Jaa, eikö rahan arvon lasku koske lainarahaa?

Ei ole mitään järkeä laskea yhtä erillistä osatekijää vaan pitää tarkastella koko taloutta. Korkea inflaatio ja nouseva korko jättää joka kuukausi yhä vähemmän rahaa käteen, jolla se lainaraha maksetaan takaisin. Siksi se palkankorotus on olennaisin tekijä kuviossa ja jos sitä ei tule tai se on olennaisesti inflaatiota ja korkoja pienempi, niin taloudella menee koko ajan huonommin .... eikä suinkaan premmin. 

Jos on palkkatyöläinen saati sitten eläkeläinen ... Inflaatio ei todellakaan ole kaikkien ystävä. Lamaa ennustat. Ylivelkaisten omaisuus on tähän mennessä lähtenyt ensimmäisenä uusjakoon kun talous kompastuu. Miten käynee tällä kertaa? Ehkei koko kuplaa ole olemassakaan?

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin se muutaman kympin lisämaksu kuukaudessa kovin monen ihmisen taloutta täysin romahduspisteen partaalle ajaa.

Omistus ei takaa vaurautta.  Asuminen on hyvä lypsämiskohde.

Vuokra-asuminen ei ole lainkaan immuuni inflaation vaikutuksille, vaikka ne tulisivat näkyviin pienellä viiveellä. Päinvastoin vuokralla asuja menettää vielä enemmän varojaan maksellessaan jatkossa kohoavia vuokria. Jos tähänkään mennessä ei ole saanut senttiäkään säästöön saati arvonsa säilyttävään sijoitukseen, ellei sitten sijoita menestyksekkäästi muihin kohteisiin.

Valmiiksi varattomalta köyhältä ei inflaatio syö varoja kun niitä ei ole.

Asumistuki pelastaa.

Sitä saa vaan todella pienituloiset, ehkä enimmäkseen työelämän ulkopuoliset tai osa-aikaiset pienimmillä palkoilla. Varattomia pienipalkkaisia ei asuntotuen saajia on kuitenkin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Jaa, eikö rahan arvon lasku koske lainarahaa?

Ei ole mitään järkeä laskea yhtä erillistä osatekijää vaan pitää tarkastella koko taloutta. Korkea inflaatio ja nouseva korko jättää joka kuukausi yhä vähemmän rahaa käteen, jolla se lainaraha maksetaan takaisin. Siksi se palkankorotus on olennaisin tekijä kuviossa ja jos sitä ei tule tai se on olennaisesti inflaatiota ja korkoja pienempi, niin taloudella menee koko ajan huonommin .... eikä suinkaan premmin. 

Jos on palkkatyöläinen saati sitten eläkeläinen ... Inflaatio ei todellakaan ole kaikkien ystävä. Lamaa ennustat. Ylivelkaisten omaisuus on tähän mennessä lähtenyt ensimmäisenä uusjakoon kun talous kompastuu. Miten käynee tällä kertaa? Ehkei koko kuplaa ole olemassakaan?

Maailmanpankki se sellaista ennustaa ja se mitä tapahtuu Suomessa tukee tuota ennustusta. Nyt on käsissä kaikkien kuplien äiti lähes kaikissa omaisuuserissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää millaiset tulot ihmisillä oikein on, jos ostetaan noita 500 000-950 000 tuhannen uusia kerrostaloasuntoja? Ei mitään ihmeellisiä kaksioita ja kolmioita niin Helsingin uudemmilta alueilta kuni vaikka Tampereelta. Toisekseen vaikka minulla olisi mahdollisuus laittaa tuollainen summa asuntoon, niin keksin tuolla rahalla aika paljon parempaakin kuin kerrostalokaksion tai -kolmion. 

Ne on ihan tavallisia perheitä, jota ei oikein tiedä mihenkä miinaan astuivat.

Rakennusfirmat on tehnyt uuden asunnon ostamisen helpoksi ja halvaksi. Maksa asunnon hinnasta neljösosa heti ja ota loput 20 vuoden taloyhtiölainana. Mun työkaveri osti  keväällä 2021 ihan uuden 3h+k ja maksoi siitä heti 100000 euroa. Loput 360000 e oli taloyhtiölainana, isommalla korolla ja 20 vuoden maksuajalla. Tämän taloyhtiölainan maksu alkaa keväällä 2023. 

Eräs tuntemani hankki rivitalo-osakkeen, mutta tarjotun yhtiölainan sijasta valitsi ottaa oman rahoituksensa yksityisenä lainana. Todellinen vuosikorko oli hänen valitsemassaan rahoitusmallissa vain hieman yli yhtiölainan kustannuksen, mutta ongelmaksi tuo rahoitusmalli muuttui kun hän alkoi myymään asuntoaan. Monelle kiinnostuneelle ostajalle muodostui ongelmaksi se, että kookkaan, alueen hintatasoa hieman arvokkaamman kaksion hankintaan olisi pitänyt olla nykyisin vaadittu jopa 20% käsiraha. Kaksion ostajat ovat usein joko ensiasunnon hankkijoita tai asuntosijoittajia, eivät he halua henkilökohtaista lainaa asunnon velkaosuuden rahoittamiseksi ja monelta tuo vaadittu omarahoitusosuus puuttuu. Asunto oli yli vuoden myynnissä ja myyjä joutui tinkimään pyynnöstään n 15%. Samaan aikaan samasta taloyhtiöstä myytiin kaksioita viikkojen myyntiajalla.

Ehdottomasti kannattaa lainaa maksaa yhtiölainana vaikka olisikin vähän kalliimpaa. Helppo tosiaan myydä, ennen kaikkea ei henkilökohtaista riskiä samalla tavalla kuin pankkilainassa.

kyllä on. Osakkeiden omistajana sinä olet vastuussa siitä yhtiölainan osuudestakin ja sinulta se peritään keinolla millä hyvänsä. Se että oletko velkaa pankille vai taloyhtiölle ei muuta tilannettasi.

tutustupa asiaan tarkemmin. Taloyhtiö ottaa lopulta asunnon haltuun mikäli ei maksa.

niin? eli taloyhtiö perii sen keinolla millä hyvänsä. Tuo on YKSI keinoista.

Mistä tavallinen pienyrittäjä repii lisää palkanmaksuvaraa? Kun tilauskirjat näyttävät tyhjää, esim. komponenttipula on todellinen. Esim. luvataan osia puolen-vuoden päästä. Julkisella sektorilla on palkanmaksuvaraa?, kun se revitään työssäkäyviltä. Ja otetaan lainaa lastemme maksettavaksi.

Miksi muuten demareissa ei ole yrittäjiä? Ovat kyllä hyviä neuvomaan, miten pitäisi tehdä.

Nimim. Pienyrittäjän toimintaa kymmeniä vuosia seurannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee paljon köyhiä nuoria perheitä.. 

"Arvio pääomavastikkeen lyhennyksestä syyskuun 2023 jälkeen on noin 7,68 euroa/osake (noin 2227,20 euroa/kk)"

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16797414

Tähän tulee lisäksi asuntolainan lyhennys nykykorolla n. 2500 €/kk jos omarahoitus 10 % ja laina-aika 25 v.

Eli kokonaiskulut hoitovastike 423 € + asuntolaina 2500 € + rahoitusvastike 2227,20 € + vesimaksu 20 €/hlö = kiinteät kulut 7870 € /kk jos asunnossa asuu yksi henkilö. Aika roima hinta asunnosta periferiassa. 

mistä sää tuon "asuntolainan lyhennys nykykorolla" tempaisit?  Siinä sivussahan oli danske bankin indikatiivinen laskuri VELATTOMALLE hinnalle tuon 2500 €/kk. Ei silloin enää rahoitusvastiketta tule jos olet velattoman hinnan maksanut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Suurin ero on että nyt ei ole pelkkä inflaatio vaan myös taantuma ellei syvä lama, stagflaatio. 500 euron työttömyyskorvauksella ei paljoa vastikkeita maksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee paljon köyhiä nuoria perheitä.. 

"Arvio pääomavastikkeen lyhennyksestä syyskuun 2023 jälkeen on noin 7,68 euroa/osake (noin 2227,20 euroa/kk)"

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16797414

Tähän tulee lisäksi asuntolainan lyhennys nykykorolla n. 2500 €/kk jos omarahoitus 10 % ja laina-aika 25 v.

Eli kokonaiskulut hoitovastike 423 € + asuntolaina 2500 € + rahoitusvastike 2227,20 € + vesimaksu 20 €/hlö = kiinteät kulut 7870 € /kk jos asunnossa asuu yksi henkilö. Aika roima hinta asunnosta periferiassa. 

mistä sää tuon "asuntolainan lyhennys nykykorolla" tempaisit?  Siinä sivussahan oli danske bankin indikatiivinen laskuri VELATTOMALLE hinnalle tuon 2500 €/kk. Ei silloin enää rahoitusvastiketta tule jos olet velattoman hinnan maksanut...

Jeps. oikea laskelmahan olisi myyntihinta (vaikka kaikki lainaa) 538 €/kk+ rahoitusvastike 2227 + vesimaksu 20, eli 2485. Yleensähän kyllä 90 neliötä ei yksin osteta vaan pieni perhe/ pariskunta. Eli nuppia kohden olisikin enää vain 1252,5 € /kk. Kyllä hyvätuloinen pariskunta moisen helposti maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Suurin ero on että nyt ei ole pelkkä inflaatio vaan myös taantuma ellei syvä lama, stagflaatio. 500 euron työttömyyskorvauksella ei paljoa vastikkeita maksella.

Stagflaatio on munkin veikkaus tulevasta kehityksestä. Siitä ei ole kuin yksi huonompi vaihtoehto eli hyperinflaatio. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee paljon köyhiä nuoria perheitä.. 

"Arvio pääomavastikkeen lyhennyksestä syyskuun 2023 jälkeen on noin 7,68 euroa/osake (noin 2227,20 euroa/kk)"

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16797414

Tähän tulee lisäksi asuntolainan lyhennys nykykorolla n. 2500 €/kk jos omarahoitus 10 % ja laina-aika 25 v.

Eli kokonaiskulut hoitovastike 423 € + asuntolaina 2500 € + rahoitusvastike 2227,20 € + vesimaksu 20 €/hlö = kiinteät kulut 7870 € /kk jos asunnossa asuu yksi henkilö. Aika roima hinta asunnosta periferiassa. 

mistä sää tuon "asuntolainan lyhennys nykykorolla" tempaisit?  Siinä sivussahan oli danske bankin indikatiivinen laskuri VELATTOMALLE hinnalle tuon 2500 €/kk. Ei silloin enää rahoitusvastiketta tule jos olet velattoman hinnan maksanut...

Jeps. oikea laskelmahan olisi myyntihinta (vaikka kaikki lainaa) 538 €/kk+ rahoitusvastike 2227 + vesimaksu 20, eli 2485. Yleensähän kyllä 90 neliötä ei yksin osteta vaan pieni perhe/ pariskunta. Eli nuppia kohden olisikin enää vain 1252,5 € /kk. Kyllä hyvätuloinen pariskunta moisen helposti maksaa.

Hyvä tuloinen kyllä maksaa edellyttäen, että työt vaan jatkuvat sen 20+ vuotta mitä lainoja yleensä maksellaan. Nyt on todella huono aika ottaa tuollaisia velkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Eivät ehkä ylitä, mutta kyllä niilläkin vaikutusta on. Eivätkä jää enää minimaalisiksi.

Kyllä ne tulee jäämään, koska hiipuva talous heikentää samalla yritysten palkanmaksukykyä. Jo nyt on tullut tulosvaroituksia ihan perusyrityksiltä kuten Tokmanni ja Puuilo mikä tarkoittaa, että kyky nostaa palkkoja on mennyt. 

70-luvulla eläneet saattavat muistaa, että isokin palkankorotus voi tarkoittaa reaalipalkan laskua. Inflaatiokauden alkaessa reaalipalkat jäävät lähes väistämättä jälkeen. Toisaalta kulutus noussee kun rahan säästäminen ei ole mielekästä. Kunnes tulee se kaikin pahin mörkö elikkä stagflaatio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Älähän sano mitään vielä, kun et vielä tiedä, minkälaisia palkankorotuksia on tiedossa vähän sinne, tänne ja tonne ja taas vähän lisää tulevina vuosina. Paineita niille ainakin on paljon.

Kyllä voin sanoa ihan 100% varmasti, että palkankorotukset eivät tule olemaan lähellä 10%:tia. 

Tämä on yleinen ajatusvirhe: että niiden 10 % palkankorotuksien pitäisi tulla jotenkin annettuina. Ei se niin mene, vaan fiksu ja osaava työntekijä (ja työvoimapulan aikana kuten nyt myös muut) vaihtavat työpaikkaa ja saavat paljon suuremmat korotukset kuin 10 %. Joku muu saa sitten sen neuvotellun 2 %. Sillä tavalla kaikkien yhteinen prosentti on paljon korkeampi kuin ne muruset mistä kirjoitetaan uutisissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä monelle asunnonostajalle on tulossa oikeasti tukalat ajat lähivuosina, jos yhtään on yliarvioitu omaa maksukykyä ja ansiokehitystä. Täytyisi katsoa rehellisesti omaa taloutta ja miettiä, että mihin on varaa, ennen kuin hankkii ylihintaisen asunnon, jonka maksaminen vie juuston leivältä. 

Päinvastoin lähivuosina ostava saa enemmän vastinetta rahalleen kuin nyt kuplan loppuhuumassa ostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Älähän sano mitään vielä, kun et vielä tiedä, minkälaisia palkankorotuksia on tiedossa vähän sinne, tänne ja tonne ja taas vähän lisää tulevina vuosina. Paineita niille ainakin on paljon.

Kyllä voin sanoa ihan 100% varmasti, että palkankorotukset eivät tule olemaan lähellä 10%:tia. 

Tämä on yleinen ajatusvirhe: että niiden 10 % palkankorotuksien pitäisi tulla jotenkin annettuina. Ei se niin mene, vaan fiksu ja osaava työntekijä (ja työvoimapulan aikana kuten nyt myös muut) vaihtavat työpaikkaa ja saavat paljon suuremmat korotukset kuin 10 %. Joku muu saa sitten sen neuvotellun 2 %. Sillä tavalla kaikkien yhteinen prosentti on paljon korkeampi kuin ne muruset mistä kirjoitetaan uutisissa.

Pienellä osalla se menee juurikin näin, mutta valtaosalla ei. Ja talouden hiipuessa yritysten maksukyky heikkenee eikä tuollaisiin palkkoihin (10% enemmän kuin kilpailija maksaa) ole välttämättä enää varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Suurin ero on että nyt ei ole pelkkä inflaatio vaan myös taantuma ellei syvä lama, stagflaatio. 500 euron työttömyyskorvauksella ei paljoa vastikkeita maksella.

Työllisyys koheni vielä huhtikuussa, eikä vielä ole romahtanut. Ei ole edes normaali lama, saati sitten syvää lamaa. Työllisyyden kohentuminen viittaa enemmänkin noususuhdanteeseen, minkä mahdollista loppumista pohdiskellaan. Noususuhdanteen aikaan inflaatio on normaali ilmiö, vaikka on pitkään ollutkin poissa ja on pelätty lähinnä deflaatiota.