Asunnon hinnasta 60% taloyhtiölainaa ja nyt korot nousee, rahoitusvastike nousee kohta kun raketti monilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osakkeessa asuminen on aina ollut kalliimpaa kuin omakotitalossa, asumisen laatu huonompaa ja silti ihmiset noita koirankoppeja ostaa, käsittämätöntä.

Siinä voi monella tulla itku puseroon, jos realisoituu omalle kohdalle tuo, että rahoitusvastikkeet kohdistuu itselle.

Osakemuotoinen asuminen on ihan järjetön riski, en ymmärrä, miten kukaan uskaltaa osakkeen ostaa, ellei ole varaa menettää siihen laittamiaan rahoja ja julkinen keskustelu antaa kuvan riskittömästä ja helposta asumisesta 🤣

Ei sinänsä koske tätä keskustelua, mutta osakeasumisen riskejä kyllä. Muutama vuosi sitten oli juttua, kuinka nainen oli ostanut itselleen asunnon eläkepäiviä varten, noh, taloyhtiön yhtiökokous päätti purkaa koko kiinteistön, naiselle jäi asuntovelka, mutta ei asuntoa.

Toisessa tapauksessa jonka tiedän niin eräs vanhus oli kanssa ostanut itselleen osakkeen, yhtiö hänen siellä asuessaan velkaantui täysin järjettömästä syystä niin paljon, että pankki pakkolunasti yhtiön, ostaja osti koko osakkeen ja vanhus sai ostaa uudelleen jo kerran maksamansa osakkeen vähän korkeammalla hinnalla.

Omakotitalon riskit on minimaalisia as oy:n riskeihin verrattuna.

Et taida olla ihan viisas. "Omakotitalon riskit on minimaalisia as oy:n riskeihin verrattuna."

Tämä ajatus lähtee siitä suuruuden harhasta, ettei mikään riski koskaan realisoidu omalle kohdalleni. Eli naapurien osakkeita sitä vaan joudutaan maksamaan kun ne ajautuu maksuvaikeuksiin, ei tule mieleenkään, että maksuvaikeuksiin voi ajautua myös itse.

Viime vuosikymmenen alussa kun myit uudehkoa omakotitaloa Oulun seudulta niin sen sai ihan omakohtaisesti kokea, että vaikka olet kaiken tehnyt laskelmoiden ja "oikein" ja vaikket työpaikkaa menetäkään, terveys pysyy hyvänä, velkaa ei ole yli oman maksukyvyn..niin silti, silti ilman omaa syytä saatat ottaa kymmeniä tuhansia takkiin.

Sitten taas voikin verrata siihen vuokraasujaan tuota että kuinka monia kymmeniä tuhansia oikeastaan ottikaan takkiin. Omistusasuntojen kohdalla on käsitys että asuminen pitäisi aina saada täysin ilmaiseksi siinä asunnon arvon kasvattelun ja oman netto-omaisuuden laskeskelun lomassa. Korkeintaan uuteen terassiin ja paljuun voi investoida, jos niiden hinnat voi lisätä heti asumuksen nettoarvoon. Suurena yllätyksenä tulee, että itse asumisellekin voi joskus joutua laskemaan hinnan, ihan kuten vuokrallakin.

Ei kannattaisi ajatella, että kaikki muut ovat tyhmiä, ja vain "minäitse" osaan ajatella ja ymmärtää asioita.

En tiedä ajatteletko oikeasti noin, mutta siltä se näyttää kun lyöt typeryksen leimoja sinne ja tänne omien ennakkoluulojesi perusteella.

Tässä on nyt keskustellut moni muukin jo, mutta se, että omakotitalon arvo on vähemmän, mitä itse on maksanut, on pieni hinta siitä, kun naapuriasunnon satojen tuhansien eurojen yhtiövelat tulee maksettavaksi, jos tuota ei ymmärrä, ei osaa ajatella kovin pitkälle.

Omakotitalossa sinä päätät puretaanko se, jos se on huonokuntoinen, osakeyhtiössä naapuri päättää. Omakotitalossa sinä päätät tehtävät remontit jne asunto-osakkeessa naapuri päättää. Asunto-osakkeen voit joutua maksamaan 2x tai menettää koko asunnon, ihan naapuriesi päätöksellä, asunto-osakkeen voit menettää kokonaan, ennenkuin olet päässyt edes asumaan siihen eikä mikään noista riskeistä liity sinuun itseesi,vaan muiden päätöksiin.

Omakotitalossa asuessasi kannat tasan oman, et muiden riskejä, asunto-osakkeessa kannat jokaisen osakkeen omistajan riskin.

Itsellä ei olisi ikinä uskallusta (eikä rahaa) hankkia osaketta.

Omakotitalossa itse päätät, miten kalliilla remonttia tehdään. Tilasin maalauksen paikalliselta yrittäjältä. Iso firma, joka tekee paljon taloyhtiöille, olisi tehnyt saman kolminkertaisella hinnalla. Yritti selittää kaikkea soopaa, mitä olisi pitänyt tehdä työläästi ja kalliisti.

Muutenkin voi kunnossapidolla estää monta murhetta, kun pitää kunnossa omaansa. Taloyhtiössä on paljon sellaista ei-kenenkään-maata.

Juuri luin juttua, että Suomessa jotkut luulevat, että vakuutus korvaa vuotavan katon tai putket, ei korvaa vanhoja, se on monelle yllätys.

Jos vakuutus korvaisi kaiken niin kenenkään ei kannattaisi tehdä omista rahoista putkiremonttia ja kattoremonttia eli ihan loogista, että vanhoja ei korvata. Vakuutuksessa on ikäpoistot.

EU saattaa määrätä vanhoihin taloihin 20 000 euron energiaremontin, siihen katto, putket, ikkunat, ovet niin ainakin 50 000 menee, sitten jos haluaisi vielä uusia keittiökaapit jne.

Juu, olen köyhä ja asun vuokralla, ei ole tuommoisiin rahaa. Kyllä köyhä on köyhä.

Niin, kun kattoa, putkia, ikkunoita ja ovia ei tarvitse osakkeisiin vaihtaa? Hassua, että nuo mainitaan vaan omakotitalon kuluina, vaikka ovat yhtä lailla asunto-osakkeen kuluja, tosin osakkeessa moninkertaisesti kalliimpia kuluja asuntoa kohden kuin omakotitalossa.

Rivitalossa jopa halvempaa kun ok talossa. Tosin ok talossa onnistuu myös hämärähommina.

Olen usein ihmetellyt sitä, kuinka monella on usko, että omakotitalossa remontointi on edullisempaa. Kilpailutan työkseni asennuspalveluita (mm sähkö, mekaaniset) sekä mm kiinteistönhuoltopalveluita, sekä näihin liittyviä materiaaleja. Ja kyllähän skaalaetu on ihan merkittävä. Kuvittelisin, että jokainen ymmärtää, että 12 ulko-oven tilaaminen ja kuljetus asennuspaikalle on edullisempi yksikköä kohti kuin yhden. Sama koskee myös asentajakustannusta -yksikköä kohden kustannus on pienempi kun asennuskohteita on useampi. Työt on toki osakeyhtiössä tehtävä kuitille, että voihan tämä olla monella se tapa säästää (?)

Hartiapankki ei kerrostalossa onnistu. Omakotitalossa ei myöskään ole yhteistiloja. Isännöinti ja projektointi maksaa myös. Kyllä omakotitalon voi remontoida halvemmalla kuin kerrostalon. Jollei osta työtä - siitä tuo harhaluulo kai on syntynyt, kun verrataan oman työn kustannusta ostettuun työhön.

Meillä on tässä pienessä yhtiössä yksi rakennusalan ihminen ja on toteutettu mm yksi piharakennus porukassa. Minä en mitään osaa, paitsi ehkä maalata, joten parempikin, että ammattilaiset tekee talotekniikan huollot ja vaativammat korjauskohteet. Esim kattoremppaa en kyllä suosittelisi ns hartiapankilla, takuu- ja vakuutussyistä. Joskus olin kaivamassa salaojia sokkelin viereen rivariyhtiössä. Siinäkin ammattilainen suunnittelijana ja päätoteuttajana, mut lapiohommaa tehtiin itse. Ehkä sillä jonkun kympin säästi :'D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa aina nämä persaukiset, jotka vuoskymmenistä toiseen odottavat asuntojen alimyyntiä kieli pitkällä. Ei sellaista tule. Siitä pitää elinkeinoelämä huolen. Toki, jos kaukaa periferian takaa ostatte saatte halvalla vanhan heikkokuntoisen talon.

Voi kuule, 170 cm mies on pikkumies, vaikka ostaisi minkälaisen asunnon

En ole mies, enkä lyhyt.

Olet sinä etkä muuksi muutu

.

Voispa tämmöset paskanjauhamisinttämisspämmipierukommentit joku robotti siivota täältä, niin voisi lukea oikeita kommentteja ketjusta 😝💩

Toimii kirjoitti:

Kaiken huippu on vielä se, jos tällaisessa super-velkaisessa taloyhtiössä on sijoittajien omistama "valinnainen" vuokratontti, jonka osuuden voit muka lunastaa omaksi..

Tai ylipäätään vuokratontti. Vain taivas on rajana kaupungin mielivaltaisille vuokrankorotuksille, kun kaupungin kassa alkaa ehtymään 😓

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin se muutaman kympin lisämaksu kuukaudessa kovin monen ihmisen taloutta täysin romahduspisteen partaalle ajaa.

Omistus ei takaa vaurautta.  Asuminen on hyvä lypsämiskohde.

Vuokra-asuminen ei ole lainkaan immuuni inflaation vaikutuksille, vaikka ne tulisivat näkyviin pienellä viiveellä. Päinvastoin vuokralla asuja menettää vielä enemmän varojaan maksellessaan jatkossa kohoavia vuokria. Jos tähänkään mennessä ei ole saanut senttiäkään säästöön saati arvonsa säilyttävään sijoitukseen, ellei sitten sijoita menestyksekkäästi muihin kohteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osakkeessa asuminen on aina ollut kalliimpaa kuin omakotitalossa, asumisen laatu huonompaa ja silti ihmiset noita koirankoppeja ostaa, käsittämätöntä.

Siinä voi monella tulla itku puseroon, jos realisoituu omalle kohdalle tuo, että rahoitusvastikkeet kohdistuu itselle.

Osakemuotoinen asuminen on ihan järjetön riski, en ymmärrä, miten kukaan uskaltaa osakkeen ostaa, ellei ole varaa menettää siihen laittamiaan rahoja ja julkinen keskustelu antaa kuvan riskittömästä ja helposta asumisesta 🤣

Ei sinänsä koske tätä keskustelua, mutta osakeasumisen riskejä kyllä. Muutama vuosi sitten oli juttua, kuinka nainen oli ostanut itselleen asunnon eläkepäiviä varten, noh, taloyhtiön yhtiökokous päätti purkaa koko kiinteistön, naiselle jäi asuntovelka, mutta ei asuntoa.

Toisessa tapauksessa jonka tiedän niin eräs vanhus oli kanssa ostanut itselleen osakkeen, yhtiö hänen siellä asuessaan velkaantui täysin järjettömästä syystä niin paljon, että pankki pakkolunasti yhtiön, ostaja osti koko osakkeen ja vanhus sai ostaa uudelleen jo kerran maksamansa osakkeen vähän korkeammalla hinnalla.

Omakotitalon riskit on minimaalisia as oy:n riskeihin verrattuna.

Et taida olla ihan viisas. "Omakotitalon riskit on minimaalisia as oy:n riskeihin verrattuna."

Tämä ajatus lähtee siitä suuruuden harhasta, ettei mikään riski koskaan realisoidu omalle kohdalleni. Eli naapurien osakkeita sitä vaan joudutaan maksamaan kun ne ajautuu maksuvaikeuksiin, ei tule mieleenkään, että maksuvaikeuksiin voi ajautua myös itse.

Viime vuosikymmenen alussa kun myit uudehkoa omakotitaloa Oulun seudulta niin sen sai ihan omakohtaisesti kokea, että vaikka olet kaiken tehnyt laskelmoiden ja "oikein" ja vaikket työpaikkaa menetäkään, terveys pysyy hyvänä, velkaa ei ole yli oman maksukyvyn..niin silti, silti ilman omaa syytä saatat ottaa kymmeniä tuhansia takkiin.

Sitten taas voikin verrata siihen vuokraasujaan tuota että kuinka monia kymmeniä tuhansia oikeastaan ottikaan takkiin. Omistusasuntojen kohdalla on käsitys että asuminen pitäisi aina saada täysin ilmaiseksi siinä asunnon arvon kasvattelun ja oman netto-omaisuuden laskeskelun lomassa. Korkeintaan uuteen terassiin ja paljuun voi investoida, jos niiden hinnat voi lisätä heti asumuksen nettoarvoon. Suurena yllätyksenä tulee, että itse asumisellekin voi joskus joutua laskemaan hinnan, ihan kuten vuokrallakin.

Ei kannattaisi ajatella, että kaikki muut ovat tyhmiä, ja vain "minäitse" osaan ajatella ja ymmärtää asioita.

En tiedä ajatteletko oikeasti noin, mutta siltä se näyttää kun lyöt typeryksen leimoja sinne ja tänne omien ennakkoluulojesi perusteella.

Tässä on nyt keskustellut moni muukin jo, mutta se, että omakotitalon arvo on vähemmän, mitä itse on maksanut, on pieni hinta siitä, kun naapuriasunnon satojen tuhansien eurojen yhtiövelat tulee maksettavaksi, jos tuota ei ymmärrä, ei osaa ajatella kovin pitkälle.

Omakotitalossa sinä päätät puretaanko se, jos se on huonokuntoinen, osakeyhtiössä naapuri päättää. Omakotitalossa sinä päätät tehtävät remontit jne asunto-osakkeessa naapuri päättää. Asunto-osakkeen voit joutua maksamaan 2x tai menettää koko asunnon, ihan naapuriesi päätöksellä, asunto-osakkeen voit menettää kokonaan, ennenkuin olet päässyt edes asumaan siihen eikä mikään noista riskeistä liity sinuun itseesi,vaan muiden päätöksiin.

Omakotitalossa asuessasi kannat tasan oman, et muiden riskejä, asunto-osakkeessa kannat jokaisen osakkeen omistajan riskin.

Itsellä ei olisi ikinä uskallusta (eikä rahaa) hankkia osaketta.

Omakotitalossa itse päätät, miten kalliilla remonttia tehdään. Tilasin maalauksen paikalliselta yrittäjältä. Iso firma, joka tekee paljon taloyhtiöille, olisi tehnyt saman kolminkertaisella hinnalla. Yritti selittää kaikkea soopaa, mitä olisi pitänyt tehdä työläästi ja kalliisti.

Muutenkin voi kunnossapidolla estää monta murhetta, kun pitää kunnossa omaansa. Taloyhtiössä on paljon sellaista ei-kenenkään-maata.

Juuri luin juttua, että Suomessa jotkut luulevat, että vakuutus korvaa vuotavan katon tai putket, ei korvaa vanhoja, se on monelle yllätys.

Jos vakuutus korvaisi kaiken niin kenenkään ei kannattaisi tehdä omista rahoista putkiremonttia ja kattoremonttia eli ihan loogista, että vanhoja ei korvata. Vakuutuksessa on ikäpoistot.

EU saattaa määrätä vanhoihin taloihin 20 000 euron energiaremontin, siihen katto, putket, ikkunat, ovet niin ainakin 50 000 menee, sitten jos haluaisi vielä uusia keittiökaapit jne.

Juu, olen köyhä ja asun vuokralla, ei ole tuommoisiin rahaa. Kyllä köyhä on köyhä.

Niin, kun kattoa, putkia, ikkunoita ja ovia ei tarvitse osakkeisiin vaihtaa? Hassua, että nuo mainitaan vaan omakotitalon kuluina, vaikka ovat yhtä lailla asunto-osakkeen kuluja, tosin osakkeessa moninkertaisesti kalliimpia kuluja asuntoa kohden kuin omakotitalossa.

Rivitalossa jopa halvempaa kun ok talossa. Tosin ok talossa onnistuu myös hämärähommina.

Olen usein ihmetellyt sitä, kuinka monella on usko, että omakotitalossa remontointi on edullisempaa. Kilpailutan työkseni asennuspalveluita (mm sähkö, mekaaniset) sekä mm kiinteistönhuoltopalveluita, sekä näihin liittyviä materiaaleja. Ja kyllähän skaalaetu on ihan merkittävä. Kuvittelisin, että jokainen ymmärtää, että 12 ulko-oven tilaaminen ja kuljetus asennuspaikalle on edullisempi yksikköä kohti kuin yhden. Sama koskee myös asentajakustannusta -yksikköä kohden kustannus on pienempi kun asennuskohteita on useampi. Työt on toki osakeyhtiössä tehtävä kuitille, että voihan tämä olla monella se tapa säästää (?)

Hartiapankki ei kerrostalossa onnistu. Omakotitalossa ei myöskään ole yhteistiloja. Isännöinti ja projektointi maksaa myös. Kyllä omakotitalon voi remontoida halvemmalla kuin kerrostalon. Jollei osta työtä - siitä tuo harhaluulo kai on syntynyt, kun verrataan oman työn kustannusta ostettuun työhön.

Meillä on tässä pienessä yhtiössä yksi rakennusalan ihminen ja on toteutettu mm yksi piharakennus porukassa. Minä en mitään osaa, paitsi ehkä maalata, joten parempikin, että ammattilaiset tekee talotekniikan huollot ja vaativammat korjauskohteet. Esim kattoremppaa en kyllä suosittelisi ns hartiapankilla, takuu- ja vakuutussyistä. Joskus olin kaivamassa salaojia sokkelin viereen rivariyhtiössä. Siinäkin ammattilainen suunnittelijana ja päätoteuttajana, mut lapiohommaa tehtiin itse. Ehkä sillä jonkun kympin säästi :'D

Ja lisään vielä kun hetken pohdin asiaa, että jos lasketaan minun tuntiansio päätyöstäni ja sitten päälle potentiaaliset tulospalkkiot, niin alle 70 euron ostotyö minun kannattaisikin ostaa (huom kotitalousvähennys) ja säästellä voimia sinne omaan ansiotyöhön. Yli 70 euron tuntitaksalla taas tehdään töitä, joihin mulla (tai muillakaan ei-ammattilaisilla) ei riitä osaaminen, tai pätevyydet.  Eri juttu jos joku harrastuksenaan kohentaa ja kunnostelee rakennuksia niin more power to him vaan.

Toimii kirjoitti:

Kaiken huippu on vielä se, jos tällaisessa super-velkaisessa taloyhtiössä on sijoittajien omistama "valinnainen" vuokratontti, jonka osuuden voit muka lunastaa omaksi..

Miten tämä valinnainen vuokratontti muuten konkretisoituu riskinä huonoina aikoina? En ikinä ostaisi osaketta vuokratontilta, mutta on jäänyt mietityttämään, että onko valinnainen yhtään sen parempi koko yhtiön kannalta ongelmatilanteissa (jos useiden asuntojen vastikkeet jäävät maksamatta) kuin täysin 100% vuokratontti, jossa lunastus mahdollisuutta ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Talousosaaminen on katoava kansanperinne.

Vierailija kirjoitti:

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin se muutaman kympin lisämaksu kuukaudessa kovin monen ihmisen taloutta täysin romahduspisteen partaalle ajaa.

Omistus ei takaa vaurautta.  Asuminen on hyvä lypsämiskohde.

Vuokra-asuminen ei ole lainkaan immuuni inflaation vaikutuksille, vaikka ne tulisivat näkyviin pienellä viiveellä. Päinvastoin vuokralla asuja menettää vielä enemmän varojaan maksellessaan jatkossa kohoavia vuokria. Jos tähänkään mennessä ei ole saanut senttiäkään säästöön saati arvonsa säilyttävään sijoitukseen, ellei sitten sijoita menestyksekkäästi muihin kohteisiin.

Valmiiksi varattomalta köyhältä ei inflaatio syö varoja kun niitä ei ole.

Nousee kuin raketti.

Muuten sanoisit esimerkiksi "nousee kun kello lyö kuusi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Jaa, eikö rahan arvon lasku koske lainarahaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Jaa, eikö rahan arvon lasku koske lainarahaa?

Ei ole mitään järkeä laskea yhtä erillistä osatekijää vaan pitää tarkastella koko taloutta. Korkea inflaatio ja nouseva korko jättää joka kuukausi yhä vähemmän rahaa käteen, jolla se lainaraha maksetaan takaisin. Siksi se palkankorotus on olennaisin tekijä kuviossa ja jos sitä ei tule tai se on olennaisesti inflaatiota ja korkoja pienempi, niin taloudella menee koko ajan huonommin .... eikä suinkaan premmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Älähän sano mitään vielä, kun et vielä tiedä, minkälaisia palkankorotuksia on tiedossa vähän sinne, tänne ja tonne ja taas vähän lisää tulevina vuosina. Paineita niille ainakin on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

😅😁 Olisit kertonut tämän viime kuussa. Nyt palstan talousnerot kerkisi jo ottamaan isot lainat 😅😅😁😁

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Jaa, eikö rahan arvon lasku koske lainarahaa?

Ei ole mitään järkeä laskea yhtä erillistä osatekijää vaan pitää tarkastella koko taloutta. Korkea inflaatio ja nouseva korko jättää joka kuukausi yhä vähemmän rahaa käteen, jolla se lainaraha maksetaan takaisin. Siksi se palkankorotus on olennaisin tekijä kuviossa ja jos sitä ei tule tai se on olennaisesti inflaatiota ja korkoja pienempi, niin taloudella menee koko ajan huonommin .... eikä suinkaan premmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Eivät ehkä ylitä, mutta kyllä niilläkin vaikutusta on. Eivätkä jää enää minimaalisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin se muutaman kympin lisämaksu kuukaudessa kovin monen ihmisen taloutta täysin romahduspisteen partaalle ajaa.

Omistus ei takaa vaurautta.  Asuminen on hyvä lypsämiskohde.

Vuokra-asuminen ei ole lainkaan immuuni inflaation vaikutuksille, vaikka ne tulisivat näkyviin pienellä viiveellä. Päinvastoin vuokralla asuja menettää vielä enemmän varojaan maksellessaan jatkossa kohoavia vuokria. Jos tähänkään mennessä ei ole saanut senttiäkään säästöön saati arvonsa säilyttävään sijoitukseen, ellei sitten sijoita menestyksekkäästi muihin kohteisiin.

Valmiiksi varattomalta köyhältä ei inflaatio syö varoja kun niitä ei ole.

Ok, jos kerran yhteiskunta maksaa kokonaan asumiskulut, niin siinä tapauksessa. Muissa tapauksissa syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Älähän sano mitään vielä, kun et vielä tiedä, minkälaisia palkankorotuksia on tiedossa vähän sinne, tänne ja tonne ja taas vähän lisää tulevina vuosina. Paineita niille ainakin on paljon.

Kyllä voin sanoa ihan 100% varmasti, että palkankorotukset eivät tule olemaan lähellä 10%:tia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin se muutaman kympin lisämaksu kuukaudessa kovin monen ihmisen taloutta täysin romahduspisteen partaalle ajaa.

Omistus ei takaa vaurautta.  Asuminen on hyvä lypsämiskohde.

Vuokra-asuminen ei ole lainkaan immuuni inflaation vaikutuksille, vaikka ne tulisivat näkyviin pienellä viiveellä. Päinvastoin vuokralla asuja menettää vielä enemmän varojaan maksellessaan jatkossa kohoavia vuokria. Jos tähänkään mennessä ei ole saanut senttiäkään säästöön saati arvonsa säilyttävään sijoitukseen, ellei sitten sijoita menestyksekkäästi muihin kohteisiin.

Valmiiksi varattomalta köyhältä ei inflaatio syö varoja kun niitä ei ole.

Asumistuki pelastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainojen todellinen keskikorko oli vuonna 1994 9,76%. Ruotsissa olivat huippukorot 90-luvun alussa yli 20%. 12% oli pitkään normaali korko.

Kun inflaatio on nyt 8% niin lyhyiden korkojen pitäisi olla muutaman prosenttiyksikön enemmän, tai lainanantaja toimii tappiolla.

Talous tekee aaltoliikettä, niinkuin se on aina tehnyt. Saas nähdä laukeaako tästä vielä talouskriisi. Myrskyn merkit näkyvät jo!

"Maailmanpankki varoittaa: Kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot ovat päätyneet finanssikriisiin – nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan"

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372634.html

Ottakaanhan vaan lisää asunto- ja taloyhtiölainaa

Inflaatioaikaan on hyvä olla lainaa - kunhan pystyy maksamaan korkonsa. Inflaatio syö velkaa hyvin, kuten myös rahasäästöt. 70- ja 80-lukujen inflaatiovuosina ja valuuttasäännöstelyn aikansa oli lähinnä lottovoitto jos sai lainaa kun yli 10% vuotuinen inflaatio söi velan. Inflaatio loi monelle hyvinvointia. Rahatalouden vapauttaminen toikin sitten nopeasti 90-luvun alun talouskriisin. Nykyinen energian hinnannousu taitaa muuten jättää 70-luvun öljykriisin kakkoseksi. Tuolloin öljykriisi aiheutti pitkän talouskriisin. Nyt ennustetaan elintarvikkeille reipasta hinnannousua. Tullee selvemmäksi kunhan viime vuoden sadot on kulutettu elikkä syksymmällä. Moni asia viittaa inflaation kiihtymiseen. Mikä on riittävän vakavaraisille positiivista. Ihan köyhää vuokralla asujaa se paljoakaan haittaa. Niillä jotka jo nyt kitkuttavat isojen lainojen kanssa odottavat tylymmät ajat.

Ehkä tyypillisin harha koskaan. 70-luvulla inflaatio todellakin söi velkapääomaa, koska korot olivat kiinteitä ja palkankorotukset oli suuria ja ne ylittivät inflaation ja korkojen vaikutuksen. Tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen eikä tule enää tapahtumaankaan. Nyt inflaatio ja korot nousevat ja ostovoima heikkenee eli EI MITÄÄN HYÖTYÄ.

Totta. Palkankorotukset on olennaisin tekijä kuviossa ja sellaisia palkankorotuksia ei tulla näkemään, että ne ylittäisivät nykyisen inflaation ja koron kumulatiivisen vaikutuksen ostovoimalle. Hämmästyttävää, että tänä päivänä vielä uskotaan moiseen.

Eivät ehkä ylitä, mutta kyllä niilläkin vaikutusta on. Eivätkä jää enää minimaalisiksi.

Kyllä ne tulee jäämään, koska hiipuva talous heikentää samalla yritysten palkanmaksukykyä. Jo nyt on tullut tulosvaroituksia ihan perusyrityksiltä kuten Tokmanni ja Puuilo mikä tarkoittaa, että kyky nostaa palkkoja on mennyt.