Voisiko Suomessa elää ruoan suhteen täysin omavaraisesti maaseudulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saatte rahat lehmien ja hevosten ruokkimiseen jos ette käy töissä?

Jos et osaa lukea ketjua niin katso ihmeessä linkattu dokkari. Siellä vietettiin kaksi viikkoa kesästä heinänteossa, niitettiin heinä viikatteella ja nostettiin seipäälle kuivumaan. Vaati lähinnä lihasvoimaa.

KUnhan muistaa, että heinähelteiden aikaan omavaraisen pitää kastella viljelyksiään. Vilja pärjää vähemmällä vedellä, mutta vihanneksia ja juureksia pitää kastella eli ensin aamulla kastelemaan puutarhaa, sitten klo 9 jälkeen (kun kaste haihtunut) niittämään, pöyhimään (ei riitä niitto, märkää heinää ei voi nostella seipäälle homehtumaan) ja lopulta kuivattamaan seipäällä ja sitten kiireesti puutarhaan kastelemaan ja kitkemään.

Kastelu illalla, ei haihdu vesi heti pois, vaan ehtii imeytyä.

Ja omavaraisesti se vesi tulee - mistä? Järvestä ihan itsekseen vai pitääkö se pumpata sieltä? Vai onko kunnan vesijohto, sieltä voi lirutella vaikka koko päivän, koska ollaan omavaraisia.

Oletko ikinä kuullut omasta kaivosta? Sellaisia oli jokaisessa talossa, isommissa useampiakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ihanalta kuin tuo kuulostaakin niin hyvin harhainen kuva monella tuosta hommasta jota kuvaa ehkä eniten raadanta.

Se on oikeasti rankkaa työtä, ei ole varaa epäonnistua ja kaikista mukavuuksista on tingittävä. Ihan oikeasti miten monenko nykyihmisen psyyke kestäisi?

Ymmärrän täysin että otetaan kesäsika, sonni, lehmä, kanoja, on marjat, kasvikset, vihannekset ja perunat kasvamassa. Vilja on siinä rajoilla, kilohinta saa olla kaupassa aikamoinen että kannattaa edes viljellä. Eläimet tarvitsee ruokaa, ne ei elä omavaraisesti. On oltava kivennäiset ja laadukasta, ravitsevaa rehua ja valkuaista sekä väkirehua. Ilman työkoneita ei kukaan jaksa tuottaa eläimille ruokaa.

Jotenkin se elämäntapa on rahoitettava. Monella on realiteetit ihan hukassa.

Romantiikka tosiaan on vahvana näissä keskusteluissa. Minun silmääni tarttuu aina tuo "sipulit, tomaatit ja kurkut", kun omavaraisuudesta puhutaan. Ja se, että nämä maallemuuttajat ilmeisesti uskovat olevansa ikiterveitä ihmisiä. Montako tuntia joutuu kuokkimaan maata, ennen kuin on koossa sipulipino, jonka voi vaihtaa Panadol-pakettiin?

Älä nyt tyhmäksi heittäydy sentään. Omavarainen ei tarkoita sitä etteikö töitä ehtisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nytkin mökillä saaressa jonka vesiltä saisin paljon enemmän kalaa kuin kykenisi käyttämään, lisäksi muu veden riista.

Jos harrastaa metsästystä ja osaa verkkokalastaa niin helppoa olla omavarainen.

Suolaa ostaisin, perunat kasvattaisin!

Jos ostat suolaa niin oletko omavarainen?

Kahvia ja/tai teetä ainakin useimmat joutuisivat ostamaan kaupasta.

Kun olin lapsi, saimme kotitilalta lihat, juurekset, kasvikset, marjat, omenat ,maidon, järvestä kalat, riistaa metsästämällä , omista kanoista munat, viljasta itse jauhatettua jauhoa , joista leibottiin leivät ja pullat. Meijeristä toivat sitten juuston, voin ja jogurtin. Nekin olisi tietty voinut itse tehdä. Kaupasta lähinna kahvi ja hedelmät. ( joita söimme tosi harvoin koska oli marjoja), hiiva. Jotkut kylällä polttivat pontikkaakin, mutta se vei jalat alta joten turvallisempaa oli käydä virallisessa kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saatte rahat lehmien ja hevosten ruokkimiseen jos ette käy töissä?

Jos et osaa lukea ketjua niin katso ihmeessä linkattu dokkari. Siellä vietettiin kaksi viikkoa kesästä heinänteossa, niitettiin heinä viikatteella ja nostettiin seipäälle kuivumaan. Vaati lähinnä lihasvoimaa.

KUnhan muistaa, että heinähelteiden aikaan omavaraisen pitää kastella viljelyksiään. Vilja pärjää vähemmällä vedellä, mutta vihanneksia ja juureksia pitää kastella eli ensin aamulla kastelemaan puutarhaa, sitten klo 9 jälkeen (kun kaste haihtunut) niittämään, pöyhimään (ei riitä niitto, märkää heinää ei voi nostella seipäälle homehtumaan) ja lopulta kuivattamaan seipäällä ja sitten kiireesti puutarhaan kastelemaan ja kitkemään.

Kastelu illalla, ei haihdu vesi heti pois, vaan ehtii imeytyä.

Ja omavaraisesti se vesi tulee - mistä? Järvestä ihan itsekseen vai pitääkö se pumpata sieltä? Vai onko kunnan vesijohto, sieltä voi lirutella vaikka koko päivän, koska ollaan omavaraisia.

Oletko ikinä kuullut omasta kaivosta? Sellaisia oli jokaisessa talossa, isommissa useampiakin. 

Oletko koskaan kuullut sähkölaskusta? Jos elelee omavaraisesti, ei oikein olisi moiseen varaa vai onko lähtökohtana, että ennen omavaraiseksi alkamista sijoittaa 10 000 e aurinkopaneeleihin?

Vierailija kirjoitti:

Olen nytkin mökillä saaressa jonka vesiltä saisin paljon enemmän kalaa kuin kykenisi käyttämään, lisäksi muu veden riista.

Jos harrastaa metsästystä ja osaa verkkokalastaa niin helppoa olla omavarainen.

Suolaa ostaisin, perunat kasvattaisin!

Mun vanhemmat ovat eläkkeellä ja isä kalastaa tosi paljon.

Tekee vaihtokauppoja ja joillekin antaa lahjaksi.

Meillä ei ole ostettu kalaa vuosikymmeniin. Saan pakkaseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saatte rahat lehmien ja hevosten ruokkimiseen jos ette käy töissä?

Jos et osaa lukea ketjua niin katso ihmeessä linkattu dokkari. Siellä vietettiin kaksi viikkoa kesästä heinänteossa, niitettiin heinä viikatteella ja nostettiin seipäälle kuivumaan. Vaati lähinnä lihasvoimaa.

KUnhan muistaa, että heinähelteiden aikaan omavaraisen pitää kastella viljelyksiään. Vilja pärjää vähemmällä vedellä, mutta vihanneksia ja juureksia pitää kastella eli ensin aamulla kastelemaan puutarhaa, sitten klo 9 jälkeen (kun kaste haihtunut) niittämään, pöyhimään (ei riitä niitto, märkää heinää ei voi nostella seipäälle homehtumaan) ja lopulta kuivattamaan seipäällä ja sitten kiireesti puutarhaan kastelemaan ja kitkemään.

Eipä noita perunoita juuri tarvitse kastella, taivaaltakin tulee kesäisin vettä. Ei pidä liioitella asiaa aivan kuin kyseessä olisi maailman vaikein ja työläin juttu.

No sepä vasta on parasta heinäpoutaa, kun perunatkin saavat tarpeeksi vettä. Onhan se sanontakin "tekee hyvää meidän perunamaalle ja naapurin kuivalle heinälle".

Puutarhassa omavaraistaloudessa kasvatellaan muutakin kuin perunaa. Kokeile ensi kesänä, miten pirteänä ovat retiisisi ja salaattisi, jos on 2 vko heinäpoutaa etkä kastele kasveja lainkaan. Ja todellakin: jos haluaa hyvän sadon puutarhasta, vettä pitää tulla säännöllisesti ja se taas ei ole hyvä juttu, jos aiot saada heinän kuivana latoon.

Heh, olipa hauska kuulla tuo sanonta. Äitini sanoo aina, että "meidän kasvimaalle ja naapurin kuiville heinille", en tiennyt, että se on laajemminkin käytössä :)

Mutta se kastelu. Olen se ketjuun kirjoitellut hullu eukko, joka kääntää savimaata talikolla. Kasvimaanikin on (yllättäen) aika savinen ja johtuneeko sitten siitä, että se kuivuu salamana, jos aurinko paistaa ja tuulee. Etenkin alkukesästä, kun kasvit eivät ole vielä isoja, maan joutuu kastelemaan monta kertaa päivässä. Toki kastelu illalla perusteellisesti on hyvä, että vesi imeytyy, mutta kyllä noita kasteluja päivälläkin tarvitsee. Tästä puolesta aika harvoin puhutaan, kun puhutaan (harrastus)viljelyn työstä. Asumme järven rannalla, mikä on toki hyvä, mutta kyllä siinä vedessä raahaamista riittää. Ennen oli pumppu, mutta hajosi, saas nähdä saadaanko uutta. Mutta jos kastelun joutuisi hoitamaan vesijohtovedellä, siitä tulisi iso kuluerä, mikä täytyy huomioida. 

Tämä tulee monelle ns. viljelypalstalaiselle yllätyksenä: pelkkä sadevesi tai iltakastelu ei riitä, jos haluaa saada satoa. Kun kasvi on pieni ja juuret vielä pinnassa, on kuivina päivinä vettä saatava pariinkin otteeseen. Toki maalajillakin on merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ihanalta kuin tuo kuulostaakin niin hyvin harhainen kuva monella tuosta hommasta jota kuvaa ehkä eniten raadanta.

Se on oikeasti rankkaa työtä, ei ole varaa epäonnistua ja kaikista mukavuuksista on tingittävä. Ihan oikeasti miten monenko nykyihmisen psyyke kestäisi?

Ymmärrän täysin että otetaan kesäsika, sonni, lehmä, kanoja, on marjat, kasvikset, vihannekset ja perunat kasvamassa. Vilja on siinä rajoilla, kilohinta saa olla kaupassa aikamoinen että kannattaa edes viljellä. Eläimet tarvitsee ruokaa, ne ei elä omavaraisesti. On oltava kivennäiset ja laadukasta, ravitsevaa rehua ja valkuaista sekä väkirehua. Ilman työkoneita ei kukaan jaksa tuottaa eläimille ruokaa.

Jotenkin se elämäntapa on rahoitettava. Monella on realiteetit ihan hukassa.

Romantiikka tosiaan on vahvana näissä keskusteluissa. Minun silmääni tarttuu aina tuo "sipulit, tomaatit ja kurkut", kun omavaraisuudesta puhutaan. Ja se, että nämä maallemuuttajat ilmeisesti uskovat olevansa ikiterveitä ihmisiä. Montako tuntia joutuu kuokkimaan maata, ennen kuin on koossa sipulipino, jonka voi vaihtaa Panadol-pakettiin?

Minusta taas on naurettavaa väittää, etteikö omavaraisuus perustuen vaihdantaan voisi onnistua, kun se on kuitenkin ihmiskunnan pitkäaikainen elossapysymisstrategia. Ja nykyajan omavaraisilla on kuitenkin yhteiskunnan turvaverkko hätätilanteisiin. Eihän tarkoitus ole kuolla nälkään katovuonna eli kyllä tuo tuntemani omavarainen nainen kävi lääkärissä tarvittaessa ja sai myöhemmin eläkettäkin kuten muutkin kansalaiset. Oli ammatiltaan maatalouslomittaja ja maalta kotoisin eli varmaan lapsena elänyt pitkälti samantyylistä elämää kuin nyt vanhempana eli. Eihän 60-luvulla ollut kodin lääkekaapissa hotapulveria kenelläkään maaseudun syrjäkylillä eikä autoa mennä sitä hakemaan. Kunnanlääkäriin mentiin vasta ison ongelman kanssa. Nyt on aika hyvä terveydenhuolto kaikkien ulottuvilla. Voi soittaa vaikka ambulanssin.

Niin niin. Tarkoituksenahan on olla omavarainen siten, että järjestäytyneen yhteiskunnan palvelut ovat kivasti siinä vieressä, eli todellisuudessa ollaan täysin riippuvaisia muiden ihmisten työpanoksesta.

Niin niin, tämän ketjun aihe ei ollutkaan täydellinen omavaraisuus. Kysymys kuului, voisiko Suomessa ruuan suhteen olla omavarainen eli kasvattaa itse syömisensä. Siihen vastaus on (suolaa lukuunottamatta) kyllä voisi. Se ei automaattisesti tarkoita sitä, että pitäisi hypätä sata vuotta ajassa taaksepäin. Toki sen omavaraisuuden voi vetää äärimmilleen ja elää vaikka minkälaisessa kurjuudessa, mutta se ei ole tämän ketjun aihe.

No jep. Ihan kuin omavaraisuus tarkoittaisi kaivottomuutta, sähköttömyyttä, lämmittämättömyyttä ja koneettomuutta. Omavaraisuus ei sitä ole tarkoittanut koskaan sen jälkeen kun luolasta muutettiin taloihin.

Omavaraisuudessa tullaan valitettavasti sen tosiseikan eteen, että jostain on saatava rahaa laskuihin, joten yleensä pitää käydä töissä. Se taas on pois siitä pienimuotoisesta monipuolisesta viljelystä ja eläintenpidosta, joten lasketaanko omavaraisuudeksi se, että tuottaa jotain, josta saa rahaa, jolla voi ostaa niitä tuotteita, joita tuottaisi, jos olisi aikaa eikä kävisi töissä?

Niin, mutta, miten verottaja asian näkee, eikö se ole verotettavaa tuloa kun ite kasvatat ryytimaat, pottumaat ja jonkin lainen navetta jossa muutama äpyli, toinen ummessa ja toinen antaa maijon. Kun sitten Mansikki saa oman lapsensa ja se jo kuukauven sissään jälkeen syö heinää, AIVtä, tarvii mineraalisuolaa, puhasta vettä jne. ei oo vappaa-ajan ongelmia. Vähintään 10ha. pittää olla vilijeltyä, mehtää toinen. Ja ravattisonnikin pittää tilata kun se Heluna alakaa olla sillä tuulella. Niin että vuoron perrään toinen tuottaa maitoa ja toinen ei. Lehemillä ruukaa olla se yheksän kuukautta se siunatusa olosa oleminen, niin että viijesä vuojesa alakaa olla jo myötäväksikin asti jottain. Sitten erräänä kirreenä talavipäivänä nimismies poikkiaa kyläsä, verot on jääny rästiin, ei nyt niin paljo kuin joku hassu 159744520, 75€, korko 18%/kk. ulosoton uhalla viikon sissään talo, tavarat ja irtaimisto hukkaamiskiellosa ja mehtä hakkuu ja myyntikiellosa. Pientilan kokonaisarvo n.32447€, pankkilainaa 8500€ ja Koiviston konklaavin mukkaan ejetään, kunnon toveri se Koivisto oli, koko kansan presidenttinäkin vielä ja näytti närhen munat työkansan riistäjälle ja verenimijälle ja kapitalistille.

n 3000 tilaa myytävänä siinä voi viher piipertäjä yrittää.elo apinoille hommia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ihanalta kuin tuo kuulostaakin niin hyvin harhainen kuva monella tuosta hommasta jota kuvaa ehkä eniten raadanta.

Se on oikeasti rankkaa työtä, ei ole varaa epäonnistua ja kaikista mukavuuksista on tingittävä. Ihan oikeasti miten monenko nykyihmisen psyyke kestäisi?

Ymmärrän täysin että otetaan kesäsika, sonni, lehmä, kanoja, on marjat, kasvikset, vihannekset ja perunat kasvamassa. Vilja on siinä rajoilla, kilohinta saa olla kaupassa aikamoinen että kannattaa edes viljellä. Eläimet tarvitsee ruokaa, ne ei elä omavaraisesti. On oltava kivennäiset ja laadukasta, ravitsevaa rehua ja valkuaista sekä väkirehua. Ilman työkoneita ei kukaan jaksa tuottaa eläimille ruokaa.

Jotenkin se elämäntapa on rahoitettava. Monella on realiteetit ihan hukassa.

Romantiikka tosiaan on vahvana näissä keskusteluissa. Minun silmääni tarttuu aina tuo "sipulit, tomaatit ja kurkut", kun omavaraisuudesta puhutaan. Ja se, että nämä maallemuuttajat ilmeisesti uskovat olevansa ikiterveitä ihmisiä. Montako tuntia joutuu kuokkimaan maata, ennen kuin on koossa sipulipino, jonka voi vaihtaa Panadol-pakettiin?

Minusta taas on naurettavaa väittää, etteikö omavaraisuus perustuen vaihdantaan voisi onnistua, kun se on kuitenkin ihmiskunnan pitkäaikainen elossapysymisstrategia. Ja nykyajan omavaraisilla on kuitenkin yhteiskunnan turvaverkko hätätilanteisiin. Eihän tarkoitus ole kuolla nälkään katovuonna eli kyllä tuo tuntemani omavarainen nainen kävi lääkärissä tarvittaessa ja sai myöhemmin eläkettäkin kuten muutkin kansalaiset. Oli ammatiltaan maatalouslomittaja ja maalta kotoisin eli varmaan lapsena elänyt pitkälti samantyylistä elämää kuin nyt vanhempana eli. Eihän 60-luvulla ollut kodin lääkekaapissa hotapulveria kenelläkään maaseudun syrjäkylillä eikä autoa mennä sitä hakemaan. Kunnanlääkäriin mentiin vasta ison ongelman kanssa. Nyt on aika hyvä terveydenhuolto kaikkien ulottuvilla. Voi soittaa vaikka ambulanssin.

Niin niin. Tarkoituksenahan on olla omavarainen siten, että järjestäytyneen yhteiskunnan palvelut ovat kivasti siinä vieressä, eli todellisuudessa ollaan täysin riippuvaisia muiden ihmisten työpanoksesta.

Niin niin, tämän ketjun aihe ei ollutkaan täydellinen omavaraisuus. Kysymys kuului, voisiko Suomessa ruuan suhteen olla omavarainen eli kasvattaa itse syömisensä. Siihen vastaus on (suolaa lukuunottamatta) kyllä voisi. Se ei automaattisesti tarkoita sitä, että pitäisi hypätä sata vuotta ajassa taaksepäin. Toki sen omavaraisuuden voi vetää äärimmilleen ja elää vaikka minkälaisessa kurjuudessa, mutta se ei ole tämän ketjun aihe.

No jep. Ihan kuin omavaraisuus tarkoittaisi kaivottomuutta, sähköttömyyttä, lämmittämättömyyttä ja koneettomuutta. Omavaraisuus ei sitä ole tarkoittanut koskaan sen jälkeen kun luolasta muutettiin taloihin.

Omavaraisuudessa tullaan valitettavasti sen tosiseikan eteen, että jostain on saatava rahaa laskuihin, joten yleensä pitää käydä töissä. Se taas on pois siitä pienimuotoisesta monipuolisesta viljelystä ja eläintenpidosta, joten lasketaanko omavaraisuudeksi se, että tuottaa jotain, josta saa rahaa, jolla voi ostaa niitä tuotteita, joita tuottaisi, jos olisi aikaa eikä kävisi töissä?

Omavaraisuutta on eriasteista. Tässä aloituksessa puhuttiin vain oman ruuan tuottamisesta mikä ei ole temppu eikä mikään. Töissä voi käydä tai olla käymättä, esimerkiksi oma työni sopisi tuohon hyvin, kun teen sitä pääasiassa kotoa käsin. En ole ollut ruuan suhteen omavarainen, mutta osaamista olisi ammatin ja työkokemuksen puolesta. Sitten kun jään eläkkeelle voisin elää pienen eläkkeen turvin ja kasvatella ruokani. 

Kukaan ei kai vielä ottanut esille sitä mikä omavaraisuuden ainoa todellinen este on eli terveydentila. Jos asuu yksin, niin eläimet on joka päivä hoidettava kasvimaalla työt tehtävä, polttopuut tehtävä ja pinottava tai muuten homma loppuu siihen ainakin yksin eläjällä. 

Sähkökään ei nykyisin ole aivan välttämätöntä, kun puhelinta voi ladata aurinkoenergialla. Puhelin on välttämätön, sähkö ei. Maalla ja etenkin saaristossa sähköt ovat tulleet myöhään ja sähkökatkokset ovat pitkiä, yhteydet mantereelle voivat olla poikki useita viikkoja. 

Tuollainen ratkaisu vaatii tietyn luonteen eikä kaikista siihen ole, mutta itselleen ruuan tuottaminen jossain määrin on hyvin palkitsevaa.

Valkoposkihanhet pataan. Voi aloittaa jo .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saatte rahat lehmien ja hevosten ruokkimiseen jos ette käy töissä?

Jos et osaa lukea ketjua niin katso ihmeessä linkattu dokkari. Siellä vietettiin kaksi viikkoa kesästä heinänteossa, niitettiin heinä viikatteella ja nostettiin seipäälle kuivumaan. Vaati lähinnä lihasvoimaa.

KUnhan muistaa, että heinähelteiden aikaan omavaraisen pitää kastella viljelyksiään. Vilja pärjää vähemmällä vedellä, mutta vihanneksia ja juureksia pitää kastella eli ensin aamulla kastelemaan puutarhaa, sitten klo 9 jälkeen (kun kaste haihtunut) niittämään, pöyhimään (ei riitä niitto, märkää heinää ei voi nostella seipäälle homehtumaan) ja lopulta kuivattamaan seipäällä ja sitten kiireesti puutarhaan kastelemaan ja kitkemään.

Kastelu illalla, ei haihdu vesi heti pois, vaan ehtii imeytyä.

Ja omavaraisesti se vesi tulee - mistä? Järvestä ihan itsekseen vai pitääkö se pumpata sieltä? Vai onko kunnan vesijohto, sieltä voi lirutella vaikka koko päivän, koska ollaan omavaraisia.

Oletko ikinä kuullut omasta kaivosta? Sellaisia oli jokaisessa talossa, isommissa useampiakin. 

Oletko koskaan kuullut sähkölaskusta? Jos elelee omavaraisesti, ei oikein olisi moiseen varaa vai onko lähtökohtana, että ennen omavaraiseksi alkamista sijoittaa 10 000 e aurinkopaneeleihin?

Ap kyseli ruoantuotannosta omavaraisesti eikä sähkön tuotannosta. Kaivoon ei tarvita sähköä, sieltä voi hakea ämpärillä vettä tai mekaanisella käsipumpulla pumpata tupaan ja saunaan vesi. Näin tehtiin ennen.  Kurkkaisit edes vähän kotimaan historiaan, sinne agraarikulttuurin kohdalle, miten Suomessa mökkiläiset ja pienviljelijät elelivät ennen sotia ja pitkään sotien jälkeenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ihanalta kuin tuo kuulostaakin niin hyvin harhainen kuva monella tuosta hommasta jota kuvaa ehkä eniten raadanta.

Se on oikeasti rankkaa työtä, ei ole varaa epäonnistua ja kaikista mukavuuksista on tingittävä. Ihan oikeasti miten monenko nykyihmisen psyyke kestäisi?

Ymmärrän täysin että otetaan kesäsika, sonni, lehmä, kanoja, on marjat, kasvikset, vihannekset ja perunat kasvamassa. Vilja on siinä rajoilla, kilohinta saa olla kaupassa aikamoinen että kannattaa edes viljellä. Eläimet tarvitsee ruokaa, ne ei elä omavaraisesti. On oltava kivennäiset ja laadukasta, ravitsevaa rehua ja valkuaista sekä väkirehua. Ilman työkoneita ei kukaan jaksa tuottaa eläimille ruokaa.

Jotenkin se elämäntapa on rahoitettava. Monella on realiteetit ihan hukassa.

Romantiikka tosiaan on vahvana näissä keskusteluissa. Minun silmääni tarttuu aina tuo "sipulit, tomaatit ja kurkut", kun omavaraisuudesta puhutaan. Ja se, että nämä maallemuuttajat ilmeisesti uskovat olevansa ikiterveitä ihmisiä. Montako tuntia joutuu kuokkimaan maata, ennen kuin on koossa sipulipino, jonka voi vaihtaa Panadol-pakettiin?

Minusta taas on naurettavaa väittää, etteikö omavaraisuus perustuen vaihdantaan voisi onnistua, kun se on kuitenkin ihmiskunnan pitkäaikainen elossapysymisstrategia. Ja nykyajan omavaraisilla on kuitenkin yhteiskunnan turvaverkko hätätilanteisiin. Eihän tarkoitus ole kuolla nälkään katovuonna eli kyllä tuo tuntemani omavarainen nainen kävi lääkärissä tarvittaessa ja sai myöhemmin eläkettäkin kuten muutkin kansalaiset. Oli ammatiltaan maatalouslomittaja ja maalta kotoisin eli varmaan lapsena elänyt pitkälti samantyylistä elämää kuin nyt vanhempana eli. Eihän 60-luvulla ollut kodin lääkekaapissa hotapulveria kenelläkään maaseudun syrjäkylillä eikä autoa mennä sitä hakemaan. Kunnanlääkäriin mentiin vasta ison ongelman kanssa. Nyt on aika hyvä terveydenhuolto kaikkien ulottuvilla. Voi soittaa vaikka ambulanssin.

Niin niin. Tarkoituksenahan on olla omavarainen siten, että järjestäytyneen yhteiskunnan palvelut ovat kivasti siinä vieressä, eli todellisuudessa ollaan täysin riippuvaisia muiden ihmisten työpanoksesta.

Niin niin, tämän ketjun aihe ei ollutkaan täydellinen omavaraisuus. Kysymys kuului, voisiko Suomessa ruuan suhteen olla omavarainen eli kasvattaa itse syömisensä. Siihen vastaus on (suolaa lukuunottamatta) kyllä voisi. Se ei automaattisesti tarkoita sitä, että pitäisi hypätä sata vuotta ajassa taaksepäin. Toki sen omavaraisuuden voi vetää äärimmilleen ja elää vaikka minkälaisessa kurjuudessa, mutta se ei ole tämän ketjun aihe.

No jep. Ihan kuin omavaraisuus tarkoittaisi kaivottomuutta, sähköttömyyttä, lämmittämättömyyttä ja koneettomuutta. Omavaraisuus ei sitä ole tarkoittanut koskaan sen jälkeen kun luolasta muutettiin taloihin.

Omavaraisuudessa tullaan valitettavasti sen tosiseikan eteen, että jostain on saatava rahaa laskuihin, joten yleensä pitää käydä töissä. Se taas on pois siitä pienimuotoisesta monipuolisesta viljelystä ja eläintenpidosta, joten lasketaanko omavaraisuudeksi se, että tuottaa jotain, josta saa rahaa, jolla voi ostaa niitä tuotteita, joita tuottaisi, jos olisi aikaa eikä kävisi töissä?

Omavaraisuutta on eriasteista. Tässä aloituksessa puhuttiin vain oman ruuan tuottamisesta mikä ei ole temppu eikä mikään. Töissä voi käydä tai olla käymättä, esimerkiksi oma työni sopisi tuohon hyvin, kun teen sitä pääasiassa kotoa käsin. En ole ollut ruuan suhteen omavarainen, mutta osaamista olisi ammatin ja työkokemuksen puolesta. Sitten kun jään eläkkeelle voisin elää pienen eläkkeen turvin ja kasvatella ruokani. 

Kukaan ei kai vielä ottanut esille sitä mikä omavaraisuuden ainoa todellinen este on eli terveydentila. Jos asuu yksin, niin eläimet on joka päivä hoidettava kasvimaalla työt tehtävä, polttopuut tehtävä ja pinottava tai muuten homma loppuu siihen ainakin yksin eläjällä. 

Sähkökään ei nykyisin ole aivan välttämätöntä, kun puhelinta voi ladata aurinkoenergialla. Puhelin on välttämätön, sähkö ei. Maalla ja etenkin saaristossa sähköt ovat tulleet myöhään ja sähkökatkokset ovat pitkiä, yhteydet mantereelle voivat olla poikki useita viikkoja. 

Tuollainen ratkaisu vaatii tietyn luonteen eikä kaikista siihen ole, mutta itselleen ruuan tuottaminen jossain määrin on hyvin palkitsevaa.

Eläkkeelle lähdettyäni tein melkein noin. Tosin ei mitään eläimiä enempää kuin muutama kana ja kukko, joiden hoitamisesta ei ole juuri työtä. Kasvimaasta on työtä laittaessa se kasvamaan ja syksyllä siivottava, kastelu ei ole työtä vaan mukavaa iltapuhdehommaa samalla katsellen miten kasvit kasvavat ja kypsyvät. Laitoin marjapensaita, raparberia sekä pensasmusikkaa monivuotisiksi kasvimaan reunaan. Kasvimaalla kasvaa erilaisia vihersalaateja, paprikaa, erilaisia tomaattilaatuja, avomaan kurkkua ja pitkää kurkkua, kesäkurpitsaa, erilaisia sipuleita, purjoa ja valkosipulia. Ryytimaa on erikseen jossa kaikenlaisia yrttejä, lisäksi on villifenkolia ym. ym. Polttopuut tuodaan minulle erikokoisina klapeina jotka pinotaan liiteriin naapureiden kanssa yhteisvoimin, minä heillä talkoissa ja he minulla. Pääsääntöisesti lämmitän puilla mökkini (140 neliötä), ensi talvena luultavasti täysin. Naapureilla paljon hedelmäpuita joista jakavat minulle niin paljon, että hilloja ja marmelaadeja on vaikka muille jakaa. Lisäksi käyn sienessä ja marjassa ja villiyrttien keruussa. Eläkettä tulee 2800 e kuussa ja olen yksin elävä leski 72 v. ja onneksi ollut jo nämä melkein 14 v. eläkkeellä ollessani terve kuin pukki, jalka nousee ketterästi ja eläkepäivät ovat olleet täynnä mieluista tekemistä. Ruoan suhteen olen melko varmasti ainakin 70% omavarainen kun säilön ja pakastan paljon. Juustoja ja jauhoja ostan suoraan tuottajalta kuten myös oliiviöljyä ja viiniä. Marketissa käyn kerran kuussa ostamassa kahvia, suolaa ja steviaa. Metsästäjät tuovat syksyisin villisikaa kilokaupalla ja ystävillä on strutsi-kalkkunafarmi josta tulee lisää lahjoituksia. Olen ulkosuomalainen joka elää kuten haluaa ja tekee miten haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ihanalta kuin tuo kuulostaakin niin hyvin harhainen kuva monella tuosta hommasta jota kuvaa ehkä eniten raadanta.

Se on oikeasti rankkaa työtä, ei ole varaa epäonnistua ja kaikista mukavuuksista on tingittävä. Ihan oikeasti miten monenko nykyihmisen psyyke kestäisi?

Ymmärrän täysin että otetaan kesäsika, sonni, lehmä, kanoja, on marjat, kasvikset, vihannekset ja perunat kasvamassa. Vilja on siinä rajoilla, kilohinta saa olla kaupassa aikamoinen että kannattaa edes viljellä. Eläimet tarvitsee ruokaa, ne ei elä omavaraisesti. On oltava kivennäiset ja laadukasta, ravitsevaa rehua ja valkuaista sekä väkirehua. Ilman työkoneita ei kukaan jaksa tuottaa eläimille ruokaa.

Jotenkin se elämäntapa on rahoitettava. Monella on realiteetit ihan hukassa.

Romantiikka tosiaan on vahvana näissä keskusteluissa. Minun silmääni tarttuu aina tuo "sipulit, tomaatit ja kurkut", kun omavaraisuudesta puhutaan. Ja se, että nämä maallemuuttajat ilmeisesti uskovat olevansa ikiterveitä ihmisiä. Montako tuntia joutuu kuokkimaan maata, ennen kuin on koossa sipulipino, jonka voi vaihtaa Panadol-pakettiin?

Minusta taas on naurettavaa väittää, etteikö omavaraisuus perustuen vaihdantaan voisi onnistua, kun se on kuitenkin ihmiskunnan pitkäaikainen elossapysymisstrategia. Ja nykyajan omavaraisilla on kuitenkin yhteiskunnan turvaverkko hätätilanteisiin. Eihän tarkoitus ole kuolla nälkään katovuonna eli kyllä tuo tuntemani omavarainen nainen kävi lääkärissä tarvittaessa ja sai myöhemmin eläkettäkin kuten muutkin kansalaiset. Oli ammatiltaan maatalouslomittaja ja maalta kotoisin eli varmaan lapsena elänyt pitkälti samantyylistä elämää kuin nyt vanhempana eli. Eihän 60-luvulla ollut kodin lääkekaapissa hotapulveria kenelläkään maaseudun syrjäkylillä eikä autoa mennä sitä hakemaan. Kunnanlääkäriin mentiin vasta ison ongelman kanssa. Nyt on aika hyvä terveydenhuolto kaikkien ulottuvilla. Voi soittaa vaikka ambulanssin.

Niin niin. Tarkoituksenahan on olla omavarainen siten, että järjestäytyneen yhteiskunnan palvelut ovat kivasti siinä vieressä, eli todellisuudessa ollaan täysin riippuvaisia muiden ihmisten työpanoksesta.

Niin niin, tämän ketjun aihe ei ollutkaan täydellinen omavaraisuus. Kysymys kuului, voisiko Suomessa ruuan suhteen olla omavarainen eli kasvattaa itse syömisensä. Siihen vastaus on (suolaa lukuunottamatta) kyllä voisi. Se ei automaattisesti tarkoita sitä, että pitäisi hypätä sata vuotta ajassa taaksepäin. Toki sen omavaraisuuden voi vetää äärimmilleen ja elää vaikka minkälaisessa kurjuudessa, mutta se ei ole tämän ketjun aihe.

No jep. Ihan kuin omavaraisuus tarkoittaisi kaivottomuutta, sähköttömyyttä, lämmittämättömyyttä ja koneettomuutta. Omavaraisuus ei sitä ole tarkoittanut koskaan sen jälkeen kun luolasta muutettiin taloihin.

Omavaraisuudessa tullaan valitettavasti sen tosiseikan eteen, että jostain on saatava rahaa laskuihin, joten yleensä pitää käydä töissä. Se taas on pois siitä pienimuotoisesta monipuolisesta viljelystä ja eläintenpidosta, joten lasketaanko omavaraisuudeksi se, että tuottaa jotain, josta saa rahaa, jolla voi ostaa niitä tuotteita, joita tuottaisi, jos olisi aikaa eikä kävisi töissä?

Omavaraisuutta on eriasteista. Tässä aloituksessa puhuttiin vain oman ruuan tuottamisesta mikä ei ole temppu eikä mikään. Töissä voi käydä tai olla käymättä, esimerkiksi oma työni sopisi tuohon hyvin, kun teen sitä pääasiassa kotoa käsin. En ole ollut ruuan suhteen omavarainen, mutta osaamista olisi ammatin ja työkokemuksen puolesta. Sitten kun jään eläkkeelle voisin elää pienen eläkkeen turvin ja kasvatella ruokani. 

Kukaan ei kai vielä ottanut esille sitä mikä omavaraisuuden ainoa todellinen este on eli terveydentila. Jos asuu yksin, niin eläimet on joka päivä hoidettava kasvimaalla työt tehtävä, polttopuut tehtävä ja pinottava tai muuten homma loppuu siihen ainakin yksin eläjällä. 

Sähkökään ei nykyisin ole aivan välttämätöntä, kun puhelinta voi ladata aurinkoenergialla. Puhelin on välttämätön, sähkö ei. Maalla ja etenkin saaristossa sähköt ovat tulleet myöhään ja sähkökatkokset ovat pitkiä, yhteydet mantereelle voivat olla poikki useita viikkoja. 

Tuollainen ratkaisu vaatii tietyn luonteen eikä kaikista siihen ole, mutta itselleen ruuan tuottaminen jossain määrin on hyvin palkitsevaa.

Eläkkeelle lähdettyäni tein melkein noin. Tosin ei mitään eläimiä enempää kuin muutama kana ja kukko, joiden hoitamisesta ei ole juuri työtä. Kasvimaasta on työtä laittaessa se kasvamaan ja syksyllä siivottava, kastelu ei ole työtä vaan mukavaa iltapuhdehommaa samalla katsellen miten kasvit kasvavat ja kypsyvät. Laitoin marjapensaita, raparberia sekä pensasmusikkaa monivuotisiksi kasvimaan reunaan. Kasvimaalla kasvaa erilaisia vihersalaateja, paprikaa, erilaisia tomaattilaatuja, avomaan kurkkua ja pitkää kurkkua, kesäkurpitsaa, erilaisia sipuleita, purjoa ja valkosipulia. Ryytimaa on erikseen jossa kaikenlaisia yrttejä, lisäksi on villifenkolia ym. ym. Polttopuut tuodaan minulle erikokoisina klapeina jotka pinotaan liiteriin naapureiden kanssa yhteisvoimin, minä heillä talkoissa ja he minulla. Pääsääntöisesti lämmitän puilla mökkini (140 neliötä), ensi talvena luultavasti täysin. Naapureilla paljon hedelmäpuita joista jakavat minulle niin paljon, että hilloja ja marmelaadeja on vaikka muille jakaa. Lisäksi käyn sienessä ja marjassa ja villiyrttien keruussa. Eläkettä tulee 2800 e kuussa ja olen yksin elävä leski 72 v. ja onneksi ollut jo nämä melkein 14 v. eläkkeellä ollessani terve kuin pukki, jalka nousee ketterästi ja eläkepäivät ovat olleet täynnä mieluista tekemistä. Ruoan suhteen olen melko varmasti ainakin 70% omavarainen kun säilön ja pakastan paljon. Juustoja ja jauhoja ostan suoraan tuottajalta kuten myös oliiviöljyä ja viiniä. Marketissa käyn kerran kuussa ostamassa kahvia, suolaa ja steviaa. Metsästäjät tuovat syksyisin villisikaa kilokaupalla ja ystävillä on strutsi-kalkkunafarmi josta tulee lisää lahjoituksia. Olen ulkosuomalainen joka elää kuten haluaa ja tekee miten haluaa. 

Siinäpä muille esimerkkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saatte rahat lehmien ja hevosten ruokkimiseen jos ette käy töissä?

Jos et osaa lukea ketjua niin katso ihmeessä linkattu dokkari. Siellä vietettiin kaksi viikkoa kesästä heinänteossa, niitettiin heinä viikatteella ja nostettiin seipäälle kuivumaan. Vaati lähinnä lihasvoimaa.

KUnhan muistaa, että heinähelteiden aikaan omavaraisen pitää kastella viljelyksiään. Vilja pärjää vähemmällä vedellä, mutta vihanneksia ja juureksia pitää kastella eli ensin aamulla kastelemaan puutarhaa, sitten klo 9 jälkeen (kun kaste haihtunut) niittämään, pöyhimään (ei riitä niitto, märkää heinää ei voi nostella seipäälle homehtumaan) ja lopulta kuivattamaan seipäällä ja sitten kiireesti puutarhaan kastelemaan ja kitkemään.

Kastelu illalla, ei haihdu vesi heti pois, vaan ehtii imeytyä.

Ja omavaraisesti se vesi tulee - mistä? Järvestä ihan itsekseen vai pitääkö se pumpata sieltä? Vai onko kunnan vesijohto, sieltä voi lirutella vaikka koko päivän, koska ollaan omavaraisia.

Oletko ikinä kuullut omasta kaivosta? Sellaisia oli jokaisessa talossa, isommissa useampiakin. 

Oletko koskaan kuullut sähkölaskusta? Jos elelee omavaraisesti, ei oikein olisi moiseen varaa vai onko lähtökohtana, että ennen omavaraiseksi alkamista sijoittaa 10 000 e aurinkopaneeleihin?

Ap kyseli ruoantuotannosta omavaraisesti eikä sähkön tuotannosta. Kaivoon ei tarvita sähköä, sieltä voi hakea ämpärillä vettä tai mekaanisella käsipumpulla pumpata tupaan ja saunaan vesi. Näin tehtiin ennen.  Kurkkaisit edes vähän kotimaan historiaan, sinne agraarikulttuurin kohdalle, miten Suomessa mökkiläiset ja pienviljelijät elelivät ennen sotia ja pitkään sotien jälkeenkin. 

Aivan. Noin tehdään edelleen mökillä monissa paikoissa. Meillä on talviasuttava mökki, vesi tulee kesällä sisälle hanasta, mutta talvisin ei. Saunamökissä on käsipumppu, jota käytetään kesällä, talvisin vesi kannetaan saunalle. Ulkohuussi löytyy ja kasvimaa. Ja tuolla on eletty monta sukupolvea ennen sähköä muutaman lehmän voimin pienviljelijöinä, metsästä polttopuut.

Mä kuolla kupsahtaisin alta viikon. Tuskin saan edes rairuohoa kasvamaan. Oikeasti, moneltako kaupunkilaiselta viljely onnistuisi? Mä vähän ounastelen, että se vaatii muutakin kuin siementen viskomista maahan. Mistä muuten ne siemenet ensin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin mahdollista!

Miettikääpä miten on elletty esim 1900-luvun alkupuolella.

Niinpä! Omavaraisesti!

Niin ja taas suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 edustaa sitä aikaa, kun se omavaraisuus ei onnistu. Se on säistä pitkälti kiinni, mikä on mahdollista. Vuodet ovat erilaisia. Tämäkin kevät on ollut erittäin kylmä ja kuiva viljelylle toistaiseksi surkein vuosi aikoihin. No viimeviikolla tuli sentään vettä ja ehkä tämä tästä lämpenee.

Nälkävuosiin johti monta eri syytä. Lappilaiset eivät kärsineet nälkää, kuten eivät edellisellä kerrallakaan 1695-97.

- puutteellinen tieverkosto tuomitsi sisämaan syrjäseudut. Kainuu, Savo ym. Rannikolla oli helpompaa. Kalaa sai ja laivat toivat tavaraa ulkomailta.

- Viljaan nojannut viljelykulttuuri. 1870-luvulla alkoi karjatalouden nousu ja meijereiden rakentaminen pitäjiin. Rautatiet toivat kaupungit lähemmäksi maaseutua.

- Venäjän viljaa ei saatu Suomeen ilman rataa.

- Hallitus nuukaili avun järjestämisessä.

- Jyrkät asenteet. Ei saanut paapoa maanteillä vaeltavia kerjäläislaumoja. Vuoden -18 esinäytös.

Vierailija kirjoitti:

Mä kuolla kupsahtaisin alta viikon. Tuskin saan edes rairuohoa kasvamaan. Oikeasti, moneltako kaupunkilaiselta viljely onnistuisi? Mä vähän ounastelen, että se vaatii muutakin kuin siementen viskomista maahan. Mistä muuten ne siemenet ensin?

Kait sulla lapio, kuokka, talikko ja kirves pysyy kädessä? Puukko, vasara...

Kaikkia em. saa rautakaupoista ja alan liikkeistä.

Ja niitä siemeniä.

Kuinka monta metriä yhteensä pitäis maata kääntää lapiolla ja paljonko siemenperunaa pitäisi maahan laittaa, että saisi edes yhden hengen talouteen vuoden perunat.

Oletetaan, että sitä menisi kilo per viikko, vähintään kun riisi ja pasta on ostokamaa.

Mitä jos iskee perunarutto tai tulee koloradonkuoriainen?