Voisiko Suomessa elää ruoan suhteen täysin omavaraisesti maaseudulla?

Vierailija kirjoitti:

Muuten kyllä mutta traktorit, leikkuupuimurit, yms tarvitsevat öljypohjaisia polttoaineita, lisäksi tarvitaan erilaisia pakkausmuoveja (jotka on tehty öljystä) ja noita öljylähteitä ei Suomessa ole. Taidetaan tarvita myös ammoniakkia ja fosfaatteja keinolannotteisiinkin.

Mihin noita kaikkia äkräimiä tarvitaan? Hevosella kynnetään perunamaa, heinät hepalle tulee joku niittämään koneella ellei itse halua käsipelin niittää. Itse nostetaan käsin seipääseen heinä kuivumaan. Raskasta, tiedetään, oon ollu joskus tekemässä. Poltto ja saunapuutkin saa perinteisellä sahalla metästä, sekin raskasta mutta mahdollista. Hevosella nekin saadaan tarvittaessa vedettyä. Taidat olla aika vieraantunut näistä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voi olla omavarainen jos suostuu hieman tinkimään monipuolisuudesta. Ja ehkä myös täyttävyydestä. Aamulla syöt survottuja puolukoita ja omenoita, lounaaksi juureskeittoa, jossa jänistä jos on metsällä onnistanut, kesällä voi syödä salaattia, talvella ei (ei sähköt riitä kasvatushommiin). Mitäs sitten, no kalaa jos sattuu tulemaan, jos ei niin herukoita. Turhaa liikuntaa kannattaa vältellä ettei kallisarvoiset kalorit mene harakoille.

Jos on lehmä, niin maitoa tulee liikaakin yhden ihmisen tarpeisiin. Aina on ainakin juustoa, sitä on vaihdantaa varten myös hyvä olla. 

Tunsin yhden vanhemman naisen, joka ryhtyi omavaraiseksi. Hän vaihtoi juustoa eläinten rehuun eli lajittelujätteleeseen, jota jauhoi. - Eihän tuo siis mitään jätettä varsinaisesti ollut, vaan viljan kauppa- tai kylvökuntoon saattamiseksi tehdessä ylimenevät pienet jyvät, joilla ei ole käyttöä, ne sai juustoa vastaan.

Tämä nainen oli taitava kotitarveviljelijä, ei varmasti nälkää kärsinyt.

Jos on yksi lehmä niin maitoa tulee välillä ihan liikaa ja joskus sitä ei tule moneen kuukauteen ollenkaan! Se on yksi iso haaste omavaraisessa elämässä. Sellainen tietty epävarmuus. Hyvin todennäköisesti joku vuosi menettää kokonaan perunasadon kun tulee joku kasvitauti. Samoin eläimet voi sairastua tai tulla jotain muita vastoinkäymisiä. Sitä voi varmuudella laskea, että jotain haasteita tulee jatkuvasti. Joten pitää olla varasuunnitelmaa varasuunnitelman päälle. Jos hengissä selviytyminen on siitä perunasadosta kiinni niin se on tosi huono juttu jos perunarutto vie koko sadon. Katovuodet oli etenkin ennen modernia aikaa melko yleisiä. Vielä 1800 luvun loppupuolella on Suomessa kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä nälkään.

Voi sen perunasadon menettää, jos ei osaa vuoroviljellä. Ikinä kyllä ei ole tuollaista käynyt, vaikka perunoita viljelty lapsesta asti. Peruna on aika varma kasvi omavaraiselle. Lehmän ummessaolo puolestaan on hyvä asia eli se pannaan umpeen talvisin.

Eläinten sairastaminen ja kuolema kyllä kuuluu omavaraisuuteen. On hyvä olla lopetustaidot ja ensiaputaidot. Ruokaahan se eläimen sairastaminen silloin tarkoittaa eli sairas eläin pannaan pataan.

Ei tarkoita, sillä ei sairasta tai varsinkaan itsestään kuollutta eläintä ei syödä. Esimerkiksi jalkansa katkaissut hevonen voidaan lopettaa saman tien ja syödä, mutta ei ähkyyn kuollutta, eikä navetasta kuolleena löytynyttä vasikkaa. Koiranruuaksi ne kyllä kelpaavat, ja koira on tietenkin omavaraiselle metsästäjälle välttämätön.

Hevonen syö sitä, mitä omavaraisen kansalaisen pellot tuottavat, ja sama homma lehmissä, lampaissa ja kanoissa. Nykyään voi olla vaikeampi löytää hevoselle peltotyövälineitä kuin hyviä työhevosia. Eikä ole ihan helppo löytää niitäkään, eikä varsinkaan halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten kyllä mutta traktorit, leikkuupuimurit, yms tarvitsevat öljypohjaisia polttoaineita, lisäksi tarvitaan erilaisia pakkausmuoveja (jotka on tehty öljystä) ja noita öljylähteitä ei Suomessa ole. Taidetaan tarvita myös ammoniakkia ja fosfaatteja keinolannotteisiinkin.

Mihin noita kaikkia äkräimiä tarvitaan? Hevosella kynnetään perunamaa, heinät hepalle tulee joku niittämään koneella ellei itse halua käsipelin niittää. Itse nostetaan käsin seipääseen heinä kuivumaan. Raskasta, tiedetään, oon ollu joskus tekemässä. Poltto ja saunapuutkin saa perinteisellä sahalla metästä, sekin raskasta mutta mahdollista. Hevosella nekin saadaan tarvittaessa vedettyä. Taidat olla aika vieraantunut näistä asioista.

Hevonen valjastetaan niittokoneen eteen, sitten vaihdetaan haravakone ja sen jälkeen onkin ryhdyttävä haasioimaan. Se on varmempi tapa kuivattaa heinät huonompanakin kesänä kuin seivästäminen.

Polttopuun tekoon ottaisin kyllä moottorisahan, maksoi mitä maksoi, vaikka kuinka omavarainen olisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voi olla omavarainen jos suostuu hieman tinkimään monipuolisuudesta. Ja ehkä myös täyttävyydestä. Aamulla syöt survottuja puolukoita ja omenoita, lounaaksi juureskeittoa, jossa jänistä jos on metsällä onnistanut, kesällä voi syödä salaattia, talvella ei (ei sähköt riitä kasvatushommiin). Mitäs sitten, no kalaa jos sattuu tulemaan, jos ei niin herukoita. Turhaa liikuntaa kannattaa vältellä ettei kallisarvoiset kalorit mene harakoille.

Jos on lehmä, niin maitoa tulee liikaakin yhden ihmisen tarpeisiin. Aina on ainakin juustoa, sitä on vaihdantaa varten myös hyvä olla. 

Tunsin yhden vanhemman naisen, joka ryhtyi omavaraiseksi. Hän vaihtoi juustoa eläinten rehuun eli lajittelujätteleeseen, jota jauhoi. - Eihän tuo siis mitään jätettä varsinaisesti ollut, vaan viljan kauppa- tai kylvökuntoon saattamiseksi tehdessä ylimenevät pienet jyvät, joilla ei ole käyttöä, ne sai juustoa vastaan.

Tämä nainen oli taitava kotitarveviljelijä, ei varmasti nälkää kärsinyt.

Jos on yksi lehmä niin maitoa tulee välillä ihan liikaa ja joskus sitä ei tule moneen kuukauteen ollenkaan! Se on yksi iso haaste omavaraisessa elämässä. Sellainen tietty epävarmuus. Hyvin todennäköisesti joku vuosi menettää kokonaan perunasadon kun tulee joku kasvitauti. Samoin eläimet voi sairastua tai tulla jotain muita vastoinkäymisiä. Sitä voi varmuudella laskea, että jotain haasteita tulee jatkuvasti. Joten pitää olla varasuunnitelmaa varasuunnitelman päälle. Jos hengissä selviytyminen on siitä perunasadosta kiinni niin se on tosi huono juttu jos perunarutto vie koko sadon. Katovuodet oli etenkin ennen modernia aikaa melko yleisiä. Vielä 1800 luvun loppupuolella on Suomessa kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä nälkään.

Voi sen perunasadon menettää, jos ei osaa vuoroviljellä. Ikinä kyllä ei ole tuollaista käynyt, vaikka perunoita viljelty lapsesta asti. Peruna on aika varma kasvi omavaraiselle. Lehmän ummessaolo puolestaan on hyvä asia eli se pannaan umpeen talvisin.

Eläinten sairastaminen ja kuolema kyllä kuuluu omavaraisuuteen. On hyvä olla lopetustaidot ja ensiaputaidot. Ruokaahan se eläimen sairastaminen silloin tarkoittaa eli sairas eläin pannaan pataan.

Ei tarkoita, sillä ei sairasta tai varsinkaan itsestään kuollutta eläintä ei syödä. Esimerkiksi jalkansa katkaissut hevonen voidaan lopettaa saman tien ja syödä, mutta ei ähkyyn kuollutta, eikä navetasta kuolleena löytynyttä vasikkaa. Koiranruuaksi ne kyllä kelpaavat, ja koira on tietenkin omavaraiselle metsästäjälle välttämätön.

Hevonen syö sitä, mitä omavaraisen kansalaisen pellot tuottavat, ja sama homma lehmissä, lampaissa ja kanoissa. Nykyään voi olla vaikeampi löytää hevoselle peltotyövälineitä kuin hyviä työhevosia. Eikä ole ihan helppo löytää niitäkään, eikä varsinkaan halvalla.

Mikäs sen estäisi? Hevosta ei voi syödä, jos se on saanut lääkitystä ennen kuolemaa, mutta muussa tapauksessa ei ole estettä. Nykyisin harrastehevosten syöminen on harvinaista.

Muutaman eläimen heinässä pitämistä varten hevonen on silkkaa huvia, siinä ei ole järjen hiventä. Heinän tekemisen määrä käsin ei tuossa tapauksessa ole temppu eikä mikään. 

Mutta sinänsä aiheessa ilmenevä tietämättömyys on yleistä, kun harvalla enää on harraste-eläiminä märehtijöitä. Kesälammasmuotikin on mennyttä, nyt otetaan kanoja.

Ja omavaraisuus ei tarkoita sitä, että tarvitsisi nälkään kuolla katovuonna. Ei myöskään sitä, että heitetään ennestään olemassaolevat työkalut ja rahat roskiin ja alettaisiin etsimään rautaa kirveenterän tekemistä varten. Myös ambulanssin voi soittaa, jos kirves osuu jalkaan ja kansaneläkettäkin voi nauttia. 

Que tonterias...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voi olla omavarainen jos suostuu hieman tinkimään monipuolisuudesta. Ja ehkä myös täyttävyydestä. Aamulla syöt survottuja puolukoita ja omenoita, lounaaksi juureskeittoa, jossa jänistä jos on metsällä onnistanut, kesällä voi syödä salaattia, talvella ei (ei sähköt riitä kasvatushommiin). Mitäs sitten, no kalaa jos sattuu tulemaan, jos ei niin herukoita. Turhaa liikuntaa kannattaa vältellä ettei kallisarvoiset kalorit mene harakoille.

Jos on lehmä, niin maitoa tulee liikaakin yhden ihmisen tarpeisiin. Aina on ainakin juustoa, sitä on vaihdantaa varten myös hyvä olla. 

Tunsin yhden vanhemman naisen, joka ryhtyi omavaraiseksi. Hän vaihtoi juustoa eläinten rehuun eli lajittelujätteleeseen, jota jauhoi. - Eihän tuo siis mitään jätettä varsinaisesti ollut, vaan viljan kauppa- tai kylvökuntoon saattamiseksi tehdessä ylimenevät pienet jyvät, joilla ei ole käyttöä, ne sai juustoa vastaan.

Tämä nainen oli taitava kotitarveviljelijä, ei varmasti nälkää kärsinyt.

Jos on yksi lehmä niin maitoa tulee välillä ihan liikaa ja joskus sitä ei tule moneen kuukauteen ollenkaan! Se on yksi iso haaste omavaraisessa elämässä. Sellainen tietty epävarmuus. Hyvin todennäköisesti joku vuosi menettää kokonaan perunasadon kun tulee joku kasvitauti. Samoin eläimet voi sairastua tai tulla jotain muita vastoinkäymisiä. Sitä voi varmuudella laskea, että jotain haasteita tulee jatkuvasti. Joten pitää olla varasuunnitelmaa varasuunnitelman päälle. Jos hengissä selviytyminen on siitä perunasadosta kiinni niin se on tosi huono juttu jos perunarutto vie koko sadon. Katovuodet oli etenkin ennen modernia aikaa melko yleisiä. Vielä 1800 luvun loppupuolella on Suomessa kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä nälkään.

Voi sen perunasadon menettää, jos ei osaa vuoroviljellä. Ikinä kyllä ei ole tuollaista käynyt, vaikka perunoita viljelty lapsesta asti. Peruna on aika varma kasvi omavaraiselle. Lehmän ummessaolo puolestaan on hyvä asia eli se pannaan umpeen talvisin.

Eläinten sairastaminen ja kuolema kyllä kuuluu omavaraisuuteen. On hyvä olla lopetustaidot ja ensiaputaidot. Ruokaahan se eläimen sairastaminen silloin tarkoittaa eli sairas eläin pannaan pataan.

Ei tarkoita, sillä ei sairasta tai varsinkaan itsestään kuollutta eläintä ei syödä. Esimerkiksi jalkansa katkaissut hevonen voidaan lopettaa saman tien ja syödä, mutta ei ähkyyn kuollutta, eikä navetasta kuolleena löytynyttä vasikkaa. Koiranruuaksi ne kyllä kelpaavat, ja koira on tietenkin omavaraiselle metsästäjälle välttämätön.

Hevonen syö sitä, mitä omavaraisen kansalaisen pellot tuottavat, ja sama homma lehmissä, lampaissa ja kanoissa. Nykyään voi olla vaikeampi löytää hevoselle peltotyövälineitä kuin hyviä työhevosia. Eikä ole ihan helppo löytää niitäkään, eikä varsinkaan halvalla.

Mikäs sen estäisi? Hevosta ei voi syödä, jos se on saanut lääkitystä ennen kuolemaa, mutta muussa tapauksessa ei ole estettä. Nykyisin harrastehevosten syöminen on harvinaista.

Muutaman eläimen heinässä pitämistä varten hevonen on silkkaa huvia, siinä ei ole järjen hiventä. Heinän tekemisen määrä käsin ei tuossa tapauksessa ole temppu eikä mikään. 

Mutta sinänsä aiheessa ilmenevä tietämättömyys on yleistä, kun harvalla enää on harraste-eläiminä märehtijöitä. Kesälammasmuotikin on mennyttä, nyt otetaan kanoja.

Ja omavaraisuus ei tarkoita sitä, että tarvitsisi nälkään kuolla katovuonna. Ei myöskään sitä, että heitetään ennestään olemassaolevat työkalut ja rahat roskiin ja alettaisiin etsimään rautaa kirveenterän tekemistä varten. Myös ambulanssin voi soittaa, jos kirves osuu jalkaan ja kansaneläkettäkin voi nauttia. 

Que tonterias...

ps. Entinen kengittäjämme olisi pannut hevosiamme pataan ja lihat olisi voinut saada toisen hevosen lihoista, jos ei omaansa olisi voinut syödä, mutta en koskaan tarttunut tarjoukseen. Luultavasti olivat entisiä ravureita nuo syödyt hevoset, meillä ratsuja.

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Vierailija kirjoitti:

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Aloituksessa on kyse oman ruuan tuottamisesta. Ilmeisesti tässä on vain yksi kirjoittaja, joka jankkaa öljylähteistä ja itse taottavista työkaluista sivu toisensa perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Aloituksessa on kyse oman ruuan tuottamisesta. Ilmeisesti tässä on vain yksi kirjoittaja, joka jankkaa öljylähteistä ja itse taottavista työkaluista sivu toisensa perään.

Omavaraisessa ruuantuotannossa on se ongelma, että se sitoo työaikaa. Ei siis ole mahdollista lähteä kotoa klo 7 ja palata klo 17 ja sen jälkeen kitkea, kastella, hoitaa eläimiä jne. Töissä on silti käytävä, jotta sen omavaraisuuden voi jotenkin maksaa. Tämä on hankala yhtälö.

Vierailija kirjoitti:

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Mistä tämä oikeasti tulee, että omavaraisuus käsitetään niin, että silloin pitää lähteä alastomana ja tyhjin käsin liikkeelle? Esimerkiksi lähes kaikilla nykyihmisillä on vaatteita koko loppuelämäksi, ei tarvitsisi ostaa yhtään uutta enää. Omavaraiseksi ryhtyvillä oletettavasti myös löytyy kirves, saha ja muita työkaluja valmiina. Esimerkiksi omalta kesämökiltä löytyvät kaikki omavaraisuuteen tarvittavat työkalut valmiina, koska siellä on eletty omavaraisesti aikoinaan, jopa suuri rautainen pesupata ja pyykkilauta löytyy. Navetta on kyllä purettu pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Aloituksessa on kyse oman ruuan tuottamisesta. Ilmeisesti tässä on vain yksi kirjoittaja, joka jankkaa öljylähteistä ja itse taottavista työkaluista sivu toisensa perään.

Joo. Itse ajattelen lähinnä sitä, että tavoite on hyvä ja siinä voi toki ottaa huomioon sen, että kaiken kasvattaminen koko perheelle vaatii aikaa ja vaivaa, eikä ole välttämättä mahdollista samaan aikaan käydä muualla töissä. Mutta voi toki tehdä sen mitä ehtii ja jaksaa, siitäkin on hyötyä. Silti kuitenkin turvaten sen, että saa kaiken muunkin perheen tarvitseman ja työllään varat siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Aloituksessa on kyse oman ruuan tuottamisesta. Ilmeisesti tässä on vain yksi kirjoittaja, joka jankkaa öljylähteistä ja itse taottavista työkaluista sivu toisensa perään.

Omavaraisessa ruuantuotannossa on se ongelma, että se sitoo työaikaa. Ei siis ole mahdollista lähteä kotoa klo 7 ja palata klo 17 ja sen jälkeen kitkea, kastella, hoitaa eläimiä jne. Töissä on silti käytävä, jotta sen omavaraisuuden voi jotenkin maksaa. Tämä on hankala yhtälö.

No itselläni on ollut harrasteeläimiä melkein 30 vuotta ja olen käynyt töissä koko ajan, nyt ei enää tarvitse. Jos on yksi lehmä ja vuohi pihatossa, kesällä laitumella, niin paljonko siihen mielestäsi menee aikaa? Minulla oli eläimiä huomattavasti enemmän kuin kotitarpeiksi tarvittaisiin eli huvin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Aloituksessa on kyse oman ruuan tuottamisesta. Ilmeisesti tässä on vain yksi kirjoittaja, joka jankkaa öljylähteistä ja itse taottavista työkaluista sivu toisensa perään.

Omavaraisessa ruuantuotannossa on se ongelma, että se sitoo työaikaa. Ei siis ole mahdollista lähteä kotoa klo 7 ja palata klo 17 ja sen jälkeen kitkea, kastella, hoitaa eläimiä jne. Töissä on silti käytävä, jotta sen omavaraisuuden voi jotenkin maksaa. Tämä on hankala yhtälö.

No itselläni on ollut harrasteeläimiä melkein 30 vuotta ja olen käynyt töissä koko ajan, nyt ei enää tarvitse. Jos on yksi lehmä ja vuohi pihatossa, kesällä laitumella, niin paljonko siihen mielestäsi menee aikaa? Minulla oli eläimiä huomattavasti enemmän kuin kotitarpeiksi tarvittaisiin eli huvin vuoksi.

Vastaanpa itselleni eli järkevintä olisi ottaa kaksi kuttua, joiden hoitamiseen menisi päivässä noin 45 minuuttia yhteensä max. Heinäntekoon menisi kesällä noin viikko (yhteenlaskettuna 8h työpäivinä), kerppuihin muutama päivä. Sorkanhoitoon menee noin kaksi tuntia vuodessa. Aitojen korjailuun menee noin yksi työpäivä vuodessa ja sama vuohien karkailuun.

Kävin töissä n. 40 vuotta, kokopäivätöissä siis. Silti meillä oli aina kasvimaa, eläimiä ei ollut kun asuimme kaupungin reunalla. Oli hedelmäpuita ja isohko kasvimaa, jota miehen kanssa hoitelimme joka vuosi, enimmäkseen minä. Ei ollut yhtään "hankala yhtälö". Ei ole kyse muusta kuin viitseliäisyydestä ja siitä ilosta, mitä kasvaa kasvimaalla ja kuinka paljon paremmalle maistuu sieltä kaikki kuin marketin monta päivää kylmiöissä seisoneet tuotteet.  Kasvimaan hoito on hyvin pieni eikä paljon aikaa vievä homma, istutus keväällä ja sään mukainen kastelu, ei edes joka päivä tarvitse kastella. Syksyllä siivous ja puutarhajätteet kompostiin. Sillä siisti. Paras myöntää sinunkin, että ei vaan viitsi mitään muuta kuin poiketa marketissa ja ostaa sieltä kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Mistä tämä oikeasti tulee, että omavaraisuus käsitetään niin, että silloin pitää lähteä alastomana ja tyhjin käsin liikkeelle? Esimerkiksi lähes kaikilla nykyihmisillä on vaatteita koko loppuelämäksi, ei tarvitsisi ostaa yhtään uutta enää. Omavaraiseksi ryhtyvillä oletettavasti myös löytyy kirves, saha ja muita työkaluja valmiina. Esimerkiksi omalta kesämökiltä löytyvät kaikki omavaraisuuteen tarvittavat työkalut valmiina, koska siellä on eletty omavaraisesti aikoinaan, jopa suuri rautainen pesupata ja pyykkilauta löytyy. Navetta on kyllä purettu pois.

Tätä ihmettelen kovin itsekin. Jankutetaan siitä, miten paljon kaikkia koneita ja polttoaineita sekä lannoituksia pitää olla. Ikäänkuin haluaisivat perustaan ison kartanon ja viljellä satoja hehtaareita viljaa. Toiset sitten aikovat takoa kuokat ja haravat sekä lapiot itse. Pelkästään jo se on osittaista omavaraisuutta, että kasvattaa esim. vain kesän ajaksi tomaattinsa, kurkkunsa ym. ja kerää metsistä marjoja ja sieniä talveksi. Jotkut mainitsevat, ettei pippuri kasva Suomessa. Ei kasva, ja jo keskiajalla ostettiin pippurit ym. mausteet jos varaa oli, kaupasta vaikka oli hyvin omavaraista kaikin tavoin jokapäiväinen elämä. Lukihäiriöitä useilla kun ap kysyi vain ruoan tuotannosta ja omavaraisuus laajennettiin ketjussa sitten siihen, että pitää elää ilman sähköä ja mitään ei saisi sitten ostamalla hankkia talouteen. Muuten oikein hyvä ketju ja vain vähemmistö edes osaisi tuottaa itselleen niinkin yksinkertaisia juttuja kuin tomaatin ja kurkun ym. kasvatus kotipihassa, jossa on nykyään vain kiviä, koristepensasta ja se omituinen terassi kaikilla samanlainen. 

Ihmisen pissa on oikein hyvä lannoite ja sitä on kaikilla omasta takaa.

Kannattaa omavaraisuudessa miettiä myös sitä, että mitkä kasvit ovat sellaisia, että niistä saa siemenet/mukulat talteen tulevia satoja ajatellen. F1-hybridit on yleensä huonoja.

Mutta itse olen onnistunut tuleennuttamaan myös papuja (tuttava onnistui soijapapujen kanssa), joten "mikään" ei ole mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa tarvitaan maataloustarvikkeiden ostamiseen ja oman terveyden hoitamiseen. Monet kasvien siemet pitää ostaa. Samoin kaikki vaatteet tulee ostaa. Kaikki metalliset maataloustarvikkeet pitää ostaa.

Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta kaikessa siihen ei helpolla päästä.

Aloituksessa on kyse oman ruuan tuottamisesta. Ilmeisesti tässä on vain yksi kirjoittaja, joka jankkaa öljylähteistä ja itse taottavista työkaluista sivu toisensa perään.

Omavaraisessa ruuantuotannossa on se ongelma, että se sitoo työaikaa. Ei siis ole mahdollista lähteä kotoa klo 7 ja palata klo 17 ja sen jälkeen kitkea, kastella, hoitaa eläimiä jne. Töissä on silti käytävä, jotta sen omavaraisuuden voi jotenkin maksaa. Tämä on hankala yhtälö.

No itselläni on ollut harrasteeläimiä melkein 30 vuotta ja olen käynyt töissä koko ajan, nyt ei enää tarvitse. Jos on yksi lehmä ja vuohi pihatossa, kesällä laitumella, niin paljonko siihen mielestäsi menee aikaa? Minulla oli eläimiä huomattavasti enemmän kuin kotitarpeiksi tarvittaisiin eli huvin vuoksi.

No jos lehmälle ja vuohelle teet itse kaiken talvisyötävän (siis kasvavat heinää, teet kerppuja jne.) ja sen lisäksi sinulla on sellainen kasvimaa, joka tuottaa kaiken mahdollisen ruokasi ja lisäksi keräät metsästä marjoja ja sinulla on hedelmäpuutarha, niin kesällä kaiken tuon hyvinhoitamiseen menee noin 14 tuntia/vrk . Lehmälle ja vuohelle on oltava raikasta vettä ja talvella lämpöä, omavaraisesti hoitelet varmaan ne polttopuutkin?

Tässä on nyt kyse maksimaalisesta omavaraisuudesta, joka tarkoittaa sitä, että ihan itse tehdään mahdollisimman paljon, ei siis osteta muilta heinää tai aidantekoa. Meilläkin on 40 nautaa, ei niiden hoitamiseen minulta mene päivässä tuntiakaan, koska niillä on oma hoitajansa, mutta voin toki mainostaa kaikille olevani omavarainen niin maidon kuin lihankin suhteen. Ei se tosin ole totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten kyllä mutta traktorit, leikkuupuimurit, yms tarvitsevat öljypohjaisia polttoaineita, lisäksi tarvitaan erilaisia pakkausmuoveja (jotka on tehty öljystä) ja noita öljylähteitä ei Suomessa ole. Taidetaan tarvita myös ammoniakkia ja fosfaatteja keinolannotteisiinkin.

Kun ruokaa tuotetaan vain omalle perheelle, ei siinä mitään koneita tarvita. Et ilmeisesti ymmärtänyt, että nyt ei puhuta ammattiviljelystä vaan kotitarvetuotannosta. Ja liha on oleellinen osa hyvää ruokavaliota, viljat vähemmän tärkeitä.

Näin on... yhden perheen pellon kuokkii vaikka käsin, mutta onhan noita jyrsimiäkin. Riittää aivan hyvin. 

Pellot lannoittuu jos omistaa kanoja, tai vuohia, tai lampaita tai lehmän. Ei tarvi ostaa lannoitteita yhtään vaan pskaa on siihen yhden perheen peltoon enemmän kuin riittävästi.

Ja käsin meinasit myös eläinten rehut talveksi kerätä? Kyllähän sitä voi tietysti seipäillä kuivatella, mutta helpommallakin pääsisi. Rehun täytyisi olla myös laadukasta.

Mun vanhemmat teki näin, 80-luvulla, kirjoittelin jo aiemmin. Minä en meinannut näin tehdä. Olen kokenut sen miten paljon työtä vaatii. 

Mutta mahdollista se on. Vuohille aivan riittävän ravinteikasta. Heinän lisäksi kerput ja nokkosniput ovat niille erinomainen ravinnelisä, eivät tarvitse ostorehuja. 

Vierailija kirjoitti:

Täysin mahdollista.

Ruoka olisi myös terveellisempää ja täysin puhdasta.

Ei tarvitse kuin mennä 1900 luvun alkupuolelle Suomessa niin omavaraisuus oli normaali. Ei silloin kaupassa paljon ruokaa myyty.

Veit sanat suustani😉👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin mahdollista.

Ruoka olisi myös terveellisempää ja täysin puhdasta.

Ei tarvitse kuin mennä 1900 luvun alkupuolelle Suomessa niin omavaraisuus oli normaali. Ei silloin kaupassa paljon ruokaa myyty.

Veit sanat suustani😉👍

Eihän se vaatisi kuin museotavaroiden uudelleenkäyttöönoton. traktorit, puimurit ja muut nykyajan kotkotukset voi heittää mäkeen, koska ne vaativat tuontiöljyä. Sinne vaan hevosen kanssa pellolle äestämään.