"Tänään tv:ssä: Andreasta tuli äiti puoliso joutuu nyt puolustelemaan: Miten hän on voinut hankkia lapsen tuollaisen kanssa"

Adoptiossa on paljon tiukemmat vaatimukset tuleville vanhemmille. Lyön vetoa, että sitä kautta löytyy parhaimmat mahdolliset vanhemmat tulevalle adoptiolapselle, koska he ovat suurella todennäköisyydellä valmiita tekemään mitä vain perheen perustamisen eteen.

Homojen adoptio-oikeutta vastustettiin ja vastustetaan edelleen sillä perusteella, että lapsia kiusattaisiin koulussa ja lapsi kasvaisi kieroon. Entä jos vanhemmat ovat kehitysvammaisia?

Vierailija kirjoitti:

Adoptiossa on paljon tiukemmat vaatimukset tuleville vanhemmille. Lyön vetoa, että sitä kautta löytyy parhaimmat mahdolliset vanhemmat tulevalle adoptiolapselle, koska he ovat suurella todennäköisyydellä valmiita tekemään mitä vain perheen perustamisen eteen.

Homojen adoptio-oikeutta vastustettiin ja vastustetaan edelleen sillä perusteella, että lapsia kiusattaisiin koulussa ja lapsi kasvaisi kieroon. Entä jos vanhemmat ovat kehitysvammaisia?

Jos joku kiusaa, niin onko kiusatun vika? Et saa syntyä, koska joku voi kiusata.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin panna tuollaista keharia, edestä ja takaa. Kiihottava ajatus!

Onko jotain keharitinderiä olemassa josta voisi löytää tuollaisia herkkuja?

Valitettavasti et ole ainoa. Kehitysvammaisia käytetään hyväksi. Myös niin, että sana kulkee kuka on helppo houkutella mukaan. Järkytyin kun törmäsin ekakertaa tuohon faktaan.

Vierailija kirjoitti:

Kummina oleminen tai päiväkodissa työskentely voisi olla ok kehitysvammaiselle. Vanhemmuus taas aika kyseenalaista ja moni kehitysvammainen joutuu todellisuudessa vaikeuksiin lastensa kanssa. Monilla kehitysvammaisilla jo itsestään huolehtiminenkin on vaikeaa. Ei kukaan sallisi eläintä sellaisiin olosuhteisiin mutta jostain syystä lapsia pitäisi jokaisen saada.

Siittäminen ei kovin suurta älyä vaadi, mutta kasvatus taas vaatii. Ei tarvitse nerokaan olla, korkeintaan keskinkertainen. Jo evoluutiokin tarkoitti älykkyyden ääripäät niin, ettei idioottia ole luotu lisäämään ja neroa taas ei niinkään kiinnosta lisääntyä, vaan enemmänkin kehittää itseään ihmisenä luoden innovaatioita. Ihmiset ovat niin vieraantuneita luonnosta.

Lyhytkasvuiset (kaikki niistä syndroomista eivät periydy tai periytyvät vain toiselle sukupuolelle), cp-vammaiset ja epileptikot voi vielä ymmärtää vanhempina, jos resurssit vanhemmuuteen riittävät eikä vanhemmuus ole käytännössä sosiaaliohjaajan tai perhetyöntekijän harteilla. Kehitysvammaisilla on taas alentunut kognitiivinen taso, joten miten hän vanhempana pystyy tukemaan lastaan, jos lapsi olisi normaaliälyinen. Myös tunneäly on monella kehitysvammaisella heikentynyt ja he eivät voi ymmärtää esim. sitä miksi loukattu osapuoli ei pidä enää yhteyttä.

No nimenomaan noin!

Cp-vammaiset ovat teräväpäisiä ja fiksuja, ja lyhytkasvuinen pärjää sekä lasten kasvattajana että elämässä kaikessa muussakin kun ottaa vain jakkaran jalkojensa alle, tai käyttää työtuolissaan koroketta, mutta hekarit (anteeksi eriskummallinen koodisana sensurointirobotin kiertämiseksi: vaihda h:n ja k:n paikkaa keskenään) ovat oikein yksiä kerpeleitä: niihin ei tehoa mikään apu.

Hekarit pitäisi steriloida ja sulkea laitoksiin, jossa niiden toki voisi antaa keskenään harrastaa toistensa nähden estotonta seksiä, kun eivät ne mistään kulttuurivirkisytyspäivistä kuitenkaan mitään ymmärrä.

Eikä hekareille saisi ainakaan ikimaailmassa sallia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Mihinkäs se raja vedetään kuka saa hankkia lapsen?

Ihon väri seuraavaksi, sitten kätisyys ja muut natcismit.

Minulle sopii rajan veto naccismiin.

Mutta edelleen odotan, että joku kertoo kuinka se käytännössä hoidetaan? Pakko sterilisaatio vai ehkäisy ja vanhingoista pakkoabortti? Ja mikä taho hoitaa käytännössä tuon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Andrealta ei sentään ole yritetty ottaa lasta huostaan, vaikka hänellä on oppimishäiriöitä. Minun on helppo asettua Andrean asemaan, koska jouduin oppimishäiriödiagnoosini vuoksi taistelemaan jo synnytysosastolla, jotta sain pitää lapseni ja palata omaan kotiin. Sosiaalityöntekijä saapui heti synnytyspäivänä huoneeseeni neuvottelemaan "puutteistani" ja ehdotti ensikotia vaihtoehdoksi sen sijaan, että olisin mennyt omaan kotiini. Ja perusteluna oli se, että en kykenisi huolehtimaan lapsestani yksin, koska en ole pystynyt olemaan työelämässä keskittymisongelmieni vuoksi. Toisin kuin Andrea olin yksinhuoltaja ja ensisynnyttäjä, mikä tietysti vielä lisäsi sosiaalityöntekijöiden epäilyjä kyvystäni hoitaa lasta. Vasta kun sairaalan sosiaalityöntekijä tapasi vanhempani, näytettiin kotiuttamiselleni vihreää valoa. Vaikka tästä nyt on jo kulunut aikaa, niin silti muistan kuin eilisen päivän miten tunsin itseäni loukatuksi. Ei oppimishäiriö tee ihmisestä (välttämättä) kykenemätöntä kaikkiin asioihin. Viime kädessä ihminen itse tuntee oman potentiaalinsa ja ainahan voi pyytää apua, jos asiat eivät lähdekään luistamaan.

OPPIMISHÄIRIÖITÄ on erilaisia lukihäiriöstä ja matemaattisista vaikeuksista alkaen. Ehkä vaikeutesi ovat sellaisia, ettei ne vaikuta huimasti toimintakykyysi arkisista asioista alkaen. Kehitysvammaisuus on taas laaja-alaista ja ovat raadollisesti ja rehellisesti sanottuna heikkolahjaisia tyhmempiä.

Minäkin olen aivan ihmeissäni Kehitysvaammaliiton tiedosta, jonka mukaan kehitysvamma voi ilmetä lievänä oppimisvaikeutena. Olen käsittänyt sen olevan eri asia kuin kehitysvamma ja jota voi ilmetä normaaliälyisellä tai lahjakkaallakin. Vai onko tuo nyt sitten jotain kaunistelua Kehitysvammaliitolta?

Youtubesta tunnettu JanskuBanskukin kertoi kehitysvammasta, joka on hänen sanojen mukaan "normaali kehitysvamma, ei älyllinen kehitysvamma". Sitten laittoi videon loppuun lyhyen tietovideon kehitysvammaisuudesta. Joo, katsoin sen liiton videon ja siinäkin korostettiin, että kehitysvamma voi esiintyä vain lievänä oppimisvaikeutena. Onko tämä taas jotain harhauttamista? Hyvä kun ei vielä puhuta älykkyys- tai kehitysrajoitteisista. Heikkolahjaisistahan ei ollenkaan saa puhua asiantuntijakaan, vaan on vain laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin panna tuollaista keharia, edestä ja takaa. Kiihottava ajatus!

Onko jotain keharitinderiä olemassa josta voisi löytää tuollaisia herkkuja?

Valitettavasti et ole ainoa. Kehitysvammaisia käytetään hyväksi. Myös niin, että sana kulkee kuka on helppo houkutella mukaan. Järkytyin kun törmäsin ekakertaa tuohon faktaan.

Tämä aihe on todellakin tabu. On paljon "omillaan" asuvia nuoria keva-naisia, sellaisia reppanoita, jotka eivät kykene pitämään puoliaan. Nämä naiset kulkevat sitten puliremmissä ja heidän rahat lypsätään. Myös kehitysvammaiset miehetkin käyttävät heitä hyväksi. Minusta tämä kehitysvammaisten tasapäistäminen on todella huolestuttavaa: leikitään, että keva kykenee jokaiseen asiaan on täysvaltainen mutta sitten hyväksikäyttötapauksen tullessa ilmi osoitetaan syyttävin sormin viranomaisia ja korostetaan kehitysvammaisen vammaisuutta, kuinka kehitysvammainen on lapsen tasolla eikä ymmärrä, että onko oikein sekoittaa huumeita ja viinaa keskenään tai myydä seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kehitysvamma ole aika kova periytymään? Näkisin sen olevan syy, miksi kehitysvammaisten ei olisi hyvä tehdä lapsia. Tai myöskään niiden, joilla on sellaiset geenit, jotka tuottavat sairaita tai kehitysvammisia ihmisiä.

Kuinka moni ajattelee noin rationaalisesti? Ei kovinkaan moni, joten tuurilla tänne ollaan synnytty. Ja eikös se ole niin joka yhteiskunnassa, että älykkäimmillä ja rikkaimmilla on vähemmän lapsia.

Rationaalisuus on monien mielestä pahasta. Mainostetaan naisille uraa, koulutusta ja lapsivihaa ja samalla kannustetaan vähä-älyisimpiä sikiämään.

minusta on ihan rationaalista antaa ihmisten lisääntyä. Maailmaan kuuluu kaikenlaisia ihmisiä. Ei ainoastaan tietyn älykkyysosamäärän yli menviä. Rationaalista on hyväksyä luonnon lait.

Ilman nykytiedettä monet kehitysvammaiset ja muut olisivat aikoja sitten kuolleet tai kuolisivat nuorina. Se olisi "luonnon laki".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinkäs se raja vedetään kuka saa hankkia lapsen?

Ihon väri seuraavaksi, sitten kätisyys ja muut natcismit.

Minulle sopii rajan veto naccismiin.

Mutta edelleen odotan, että joku kertoo kuinka se käytännössä hoidetaan? Pakko sterilisaatio vai ehkäisy ja vanhingoista pakkoabortti? Ja mikä taho hoitaa käytännössä tuon?

Olettaisin itse tuon olevan pakkosterilaatio. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kehitysvamma ole aika kova periytymään? Näkisin sen olevan syy, miksi kehitysvammaisten ei olisi hyvä tehdä lapsia. Tai myöskään niiden, joilla on sellaiset geenit, jotka tuottavat sairaita tai kehitysvammisia ihmisiä.

Kuinka moni ajattelee noin rationaalisesti? Ei kovinkaan moni, joten tuurilla tänne ollaan synnytty. Ja eikös se ole niin joka yhteiskunnassa, että älykkäimmillä ja rikkaimmilla on vähemmän lapsia.

Rationaalisuus on monien mielestä pahasta. Mainostetaan naisille uraa, koulutusta ja lapsivihaa ja samalla kannustetaan vähä-älyisimpiä sikiämään.

minusta on ihan rationaalista antaa ihmisten lisääntyä. Maailmaan kuuluu kaikenlaisia ihmisiä. Ei ainoastaan tietyn älykkyysosamäärän yli menviä. Rationaalista on hyväksyä luonnon lait.

Ilman nykytiedettä monet kehitysvammaiset ja muut olisivat aikoja sitten kuolleet tai kuolisivat nuorina. Se olisi "luonnon laki".

Höpsis, renkinä tai piikana on ihan hyvin pystynyt oleen vähän himmeämmällökin älyllä, samoin joku marjojen poiminta tai lasten vahtiminen onnistunut vähän hitaammaltakin luolamieheltä tai -naiselta. Se on nykyaika mikä tästä tekee ongelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sääliksi käy näiden kehityshäiriöisten ikääntyviä vanhempia, kun aikuinen lapsi ryhtyy vammastaan huolimatta vielä saamaan lapsia. Sitä sitten joutuu katsomaan vierestä ja auttamaan minkä kerkiää, ja pelkäämään vielä että mitäs jos mä tästä itse sairastun tai kuolen, niin miten noille sitten käy.

Muistan itsekin noin 10 vuoden takaa tapauksen, jossa kehitysvammainen haaveili lapsesta poikaystävänsä kanssa ja hoitajat sekä ohjaajat totesivat, että siitä vaan. Pariskunnnan vanhemmat eivät taas olleet riemuissaan eivätkä halunneet enempää lisää huollettavia kun omissa lapsissakin riitti paljon huolehtimista, niin taasko pitäisi ryhtyä huolehtijan rooliin ja rääkätä isovanhempia, jotka haluaisivat 18 vuoden jälkeen levätä kuin toimia lapsenlapsen varavanhempina.

Juurikin näin. Oman sukulaiseni tapauksessa kehariohjaajansa eivät mitenkään yritä puhua heitä pois lapsihaaveista, mutta me läheiset sitten ajattelemme, tai kykenemme ajattelemaan, aikaa lapsen syntymän jälkeen. Millainen trauma siitä tulee, kun kehariohjaaja ikäänkuin hyväksyy keharihoidettaviensa lapsen hankinnan ja sitten kun lapsi on syntynyt niin kerrotaan, että "ainiin, lapsenne otetaan huostaan".  Olemme jo päättäneet, että jos noin paha tilanne tulee, että oikeasti raskautuvat ja sitten lapsi otetaan huostaan ja vanhemmat siitä järkyttyvät, niin aiomme kylmän viileästi kehottaa heitä menemään ohjaajiensa luo ja kysymään että miksi ette kertoneet tätä.

Vierailija kirjoitti:

En tosiaan ymmärrä miten herkästi ollaan rahoittamassa toisten oikeuksia. Ja väitän, että usein luulojen perusteella.

Jos kysyn vaikka, että saisiko hiv-positiivisellle äidille antaa hedelmöityshoitoja tarvittaessa, niin kuinka moni tietää mitään siitä sairaudesta? Ja missä menee älykkyyden raja, että on oikeus tehdä lapsia? Onko älykkyys mutta jonka mukaan kaikki määritellään? Moni kehitysvammainen selviää elämästä niin ettei ulkopuolinen huomaa vammaisuutta.

älykkyyden raja menee siinä, missä kohtaa kyky pitää huolta lapsesta loppuu. Sukulaiseni tapauksessa hänen ajatus lapsesta on sellainen, että lapsi kellii viltillä, jokeletelee ja hymyilee ja vanhempi käy siinä välillä hymyilemässä takaisin tai silittelemässä.  Hän ei oikeasti ymmärrä mitä kaikkea muuta se on. Hän ei kykenisi kuulemaan lapsen äännähdyksistä mitä hoivaa vailla lapsi on, hän ei kykenisi arvioimaan miten lapsi pitää pukea ulos: hän saattaa itsekin mennä parinkympin pakkasilla kauppaan shortseissa, t-paidassa ja paljain jaloin.

Ihan riippumatta siitä tulisiko tuon pariskunnan lapsesta maailman älykkäin lapsi, maailman kaunein, tai itse jeesus, niin heidän ei pitäisi antaa lisääntyä. Heille pitäisi vähintään kertoa, että ok, tehkää sitten lapsi ja kokekaa raskaus, synnytys ja ensimmäiset hetket lapsenne kanssa, mutta sitten lapsenne otetaan huostaan ettekä saa tavata häntä kuin korkeintaan valvotusti. Vasta sitten voisin itse hyväksyä ajatuksen siitä, että tuon sukulaiseni annettaisiin lisääntyä täysin omatahtoisesti. Hän olisi ihan yhtä onnellinen siitä, että saisi itselleen koiran (arvatkaapas mitä: hänelle on sanottu ettei hän voi ottaa koiraa, koska ei kykene hoitamaan sitä:D (lapsihaaveille ei siis sanota mitään...). ehkä syynä on se, että kodinvaihtajakoirille on sitten vaikeampi löytää uutta kotia kuin suomalaisille adoptiolapsille?)

Vierailija kirjoitti:

Terve mies ja nainen, joka pystyy lapsen hoitamaan. Tämä äiti voi olla ja liikkua lapsen kanssa. Enemmän olen huolissani liikuntakyvyttömien lastenhoidosta. Aina joku muu kuin äiti lasta hoitamassa.

Juuri näin. Ennemmin lievästi kehitysvammainen kuin liikuntakyvytön vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Adoptiossa on paljon tiukemmat vaatimukset tuleville vanhemmille. Lyön vetoa, että sitä kautta löytyy parhaimmat mahdolliset vanhemmat tulevalle adoptiolapselle, koska he ovat suurella todennäköisyydellä valmiita tekemään mitä vain perheen perustamisen eteen.

Homojen adoptio-oikeutta vastustettiin ja vastustetaan edelleen sillä perusteella, että lapsia kiusattaisiin koulussa ja lapsi kasvaisi kieroon. Entä jos vanhemmat ovat kehitysvammaisia?

Eräs puolituttu joi raskauden aikana, eikä ottanut ensimmäisestä kerrasta opiksi vaan ihmettelee kun useilla lapsilla on kaikennäköisiä vaikeuksia. Tässä maassa nojataan paljonkin biologiseen vanhemmuuteen, vaikka vanhemmat/vanhempi olisi miten häiriintyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tosiaan ymmärrä miten herkästi ollaan rahoittamassa toisten oikeuksia. Ja väitän, että usein luulojen perusteella.

Jos kysyn vaikka, että saisiko hiv-positiivisellle äidille antaa hedelmöityshoitoja tarvittaessa, niin kuinka moni tietää mitään siitä sairaudesta? Ja missä menee älykkyyden raja, että on oikeus tehdä lapsia? Onko älykkyys mutta jonka mukaan kaikki määritellään? Moni kehitysvammainen selviää elämästä niin ettei ulkopuolinen huomaa vammaisuutta.

älykkyyden raja menee siinä, missä kohtaa kyky pitää huolta lapsesta loppuu. Sukulaiseni tapauksessa hänen ajatus lapsesta on sellainen, että lapsi kellii viltillä, jokeletelee ja hymyilee ja vanhempi käy siinä välillä hymyilemässä takaisin tai silittelemässä.  Hän ei oikeasti ymmärrä mitä kaikkea muuta se on. Hän ei kykenisi kuulemaan lapsen äännähdyksistä mitä hoivaa vailla lapsi on, hän ei kykenisi arvioimaan miten lapsi pitää pukea ulos: hän saattaa itsekin mennä parinkympin pakkasilla kauppaan shortseissa, t-paidassa ja paljain jaloin.

Ihan riippumatta siitä tulisiko tuon pariskunnan lapsesta maailman älykkäin lapsi, maailman kaunein, tai itse jeesus, niin heidän ei pitäisi antaa lisääntyä. Heille pitäisi vähintään kertoa, että ok, tehkää sitten lapsi ja kokekaa raskaus, synnytys ja ensimmäiset hetket lapsenne kanssa, mutta sitten lapsenne otetaan huostaan ettekä saa tavata häntä kuin korkeintaan valvotusti. Vasta sitten voisin itse hyväksyä ajatuksen siitä, että tuon sukulaiseni annettaisiin lisääntyä täysin omatahtoisesti. Hän olisi ihan yhtä onnellinen siitä, että saisi itselleen koiran (arvatkaapas mitä: hänelle on sanottu ettei hän voi ottaa koiraa, koska ei kykene hoitamaan sitä:D (lapsihaaveille ei siis sanota mitään...). ehkä syynä on se, että kodinvaihtajakoirille on sitten vaikeampi löytää uutta kotia kuin suomalaisille adoptiolapsille?)

Eläimiä sentään suojellaan ja suojellaan jopa enemmän kuin lapsia. Lasten hankkimisille pitäisi olla ihan samat kriteerit kuten adoptiojonossa jonottaneille vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kehitysvamma ole aika kova periytymään? Näkisin sen olevan syy, miksi kehitysvammaisten ei olisi hyvä tehdä lapsia. Tai myöskään niiden, joilla on sellaiset geenit, jotka tuottavat sairaita tai kehitysvammisia ihmisiä.

Mennään siis jalostuksen puolelle. Tietyillä ihmisillä ei ole paikkaa tässä maailmassa. Seulonta pitää aloittaa jo ennen syntymää?

Yksi suurimpia virheitä tässä yhteiskunnassa on sen tunteellistuminen ja ylihumanisointi. Sen takia täältä älykkäät vähenevät ja kaikenlaista äo 60-porukkaa kannustetaan sikiämään. Suomi nousuun!

Varmaan kannatat sitten aborttia? Ja saamen kysyä keinot jolla liian vähällä älyllä varustettuja estetään lisääntymistä?

Tämäkö nyt on se suunta, jolla saadaan suomalaisten syntyvyyttä kohotettua: kehitysvammaiset lisääntyvät ja leikataan normaaliälyisten tuista. Tuota menoa ei tule veronmaksajia, vaan täysin toisten armoilla olevia sukupolvia ja rappiota. Ja jos lapsi on normaaliälyinen, niin lapsi todennäköisesti kärsii vanhempiensa takia.

Yhteiskunta todellakin leikkaa väärästä paikasta. Leikataan suurperhettään elättävän tuloista ja viedään vähävaraisimmilta lapsilisistä vielä lisää. Jostain syystä normaaliälyistä, vähävaraiseen perheeseen syntynyttä lasta ei tueta samalla lailla kuin kehitysvammaista, vaikka yhtä syytön hänkin on omaan tilanteeseen.

Mä tunnen yhden oppimisvaikeuksista kärsivän joka on ihan hyvä äiti.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kehitysvamma ole aika kova periytymään? Näkisin sen olevan syy, miksi kehitysvammaisten ei olisi hyvä tehdä lapsia. Tai myöskään niiden, joilla on sellaiset geenit, jotka tuottavat sairaita tai kehitysvammisia ihmisiä.

Joskus luin kehitysvammaisesta äidistä, joka niin lasta toivoi tunne järjen edellä. Lapsi peri myös kehitysvamman ja päätyi laitokseen aikuisena. Happy end.

Tuossa tapauksessa ei ajateltu asiaa lainkaan lapsen näkökulmasta. Miltä tuntuu syntyä suurella todennäköisyydellä kehitysvammaisena kehitysvammaisille? Tai vammattomana kehitysvammaisille?

Aika monelle normaalijärkiselle vanhemmallekin on vaikeaa kasvattaa kehitysvammaista lasta, jonka takia muut sisarukset voivat jäädä sivuun eikä koskaan voi antaa hetkeksikään aikaa muille sisaruksille, kun kehitysvammaisella lapsella on haastavaa käytöstä jne. Ja siitä tukiviidakosta, soitat ja kerrot, kun lapsi ei nuku hyvin, on aggressiivinen ja silti vain joudut vääntämään viranomaisten kanssa. Tuet ovat suurella todennäköisyydellä paperilla, mutta konkretiassa ei. Vanhempi saa ahkerasti etsiä lakikirjastakin pykäliä, että kuinka lapsi on sen ja sen mukaan oikeutettu siihen ja tähän kunnan kustantamana.

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen yhden oppimisvaikeuksista kärsivän joka on ihan hyvä äiti.

Millaisia ne oppimisvaikeudet ovat käytännössä? Jos tuntemasi äiti ei osaa kieliä tai matematiikkaa, niin onhan se aika eri asia kuin kehitysvamma. Todennäköisesti kielten tai matematiikan osaamattomuus ei estä pärjäämistä päivittäisissä toiminnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen yhden oppimisvaikeuksista kärsivän joka on ihan hyvä äiti.

Millaisia ne oppimisvaikeudet ovat käytännössä? Jos tuntemasi äiti ei osaa kieliä tai matematiikkaa, niin onhan se aika eri asia kuin kehitysvamma. Todennäköisesti kielten tai matematiikan osaamattomuus ei estä pärjäämistä päivittäisissä toiminnoissa.

Matematiikassa ja matemaattisissa aineissa on vaikeuksia.