Lue keskustelun säännöt.
"Tänään tv:ssä: Andreasta tuli äiti puoliso joutuu nyt puolustelemaan: Miten hän on voinut hankkia lapsen tuollaisen kanssa"
21.05.2022 |
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/418166a2-0048-4c8c-a728-6fd6efb…
Mitä ajatuksia herättää?
Itse pidän kehitysvammaisten oikeutta vanhemmuuteen kaksipiippuisena juttuna: toisaalta jokaisella on teoriassa oikeuksia ja saa haveilla, mutta sitten taas käytäntö voi olla aivan muuta. Välillä tuntuu, että näissä vanhemmuushaaveissa vanhempien oikeudet menee lapsen oikeuksien edelle. Lasta tulisi myös ja ensisijaisesti ajatella, ja lapsella tulee olla oikeudet vastuullisiin, turvallisiin ja rakastaviin vanhempiin. Vauva voi vielä mennä, mutta mitä sitten kun lapsi kasvaa murrosikäiseksi ja teiniksi? Tokihan normaaliälyisetkin voivat olla hukassa kasvatuksen kanssa syystä tai toisesta ja nykyään onkin näitä ns. kaverivanhempia. Entä sitten tulevien isovanhempien oikeus olla tulematta isovanhemmiksi? Tämä lienee tabu, mutta on oikeasti niitäkin vanhempia, jotka eivät koskaan haluaisi kehitysvammaisen lapsensa tekevän jälkikasvua, koska se vastuu lapsenlapsesta siirtyy suurella todennäköisyydellä isovanhemmille, jotka ovat mahdollisesti jo eläkeläisiä ja näin ollen haluaisivat levätä. Äidin epilepsia tai liikuntavamma on sitten eri asia, ja näissä sitten mennään yksilö kerrallaan.
Kommentit (264)
Voi ei, tämä äiti on katkonut välejä ihmisiin elämässään! Toivottavasti ei kuitenkaan ylpeyksissään ole katkaissut välejä esim. vanhempiinsa, jotka sitten loppuviimeksi tästäkin tilanteesta vastuut joutuvat kantamaan.
Ymmärrän toki sen, että kaikkihan me haluamme asioita elämässä. Minä esim. haluan ison koiran. Varaa ei ole kuitenkaan kuin pieneen kerrostaloasuntoon, jonka pihassa ei saa koiria pissattaa, eikä ole mitään maata jota saisi koira kuopia jne. En myöskään suoraan sanottuna jaksa joka päivä lähteä mihinkään juoksulenkeille, mitä aktiivinen koira tarvitsee, jos ei halua että se tuhoaa asunnon. Joten elän ilman koiraa, vaikka se minulle suuri haave onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jutun mukaan hänellä on lievä kehitysvamma. Lievä kehitysvamma on veteen piirretty viiva, jonka lapsi /nuori saattaa saada jossain päin Suomea ja toisessa kaupungissa diagnoosi saattaa olla autismi, ADD, ADHD tai muuta. Ja niillä diagnoosilla ei ole sellaista leimaa kuin lievällä kehitysvammalla.
Jutusta ei täysin käy ilmi esim. Mitä kouluja hän on käynyt. Diagnoosi itsessään rajaa koulu-ja työvaihtoehtoja pois verrattuna esim. ADD diagnoosiin.
Ja onhan hänellä puoliso ja oletettavasti läheisiä ihmisiä ympärillä.
Jutun perusteella ei voi oikeastaan muodostaa mielipidettä hänen kyvykkyydestään äitiyteen.
Lieväkin kehitysvamma tarkoittaa aina erittäin matalaa älykkyyttä. Sellainen ihminen tuskin on kovin hyvä äiti kenellekään, varsinkaan nykyaikaisessa maailmassa. Juuri opimme yhdessä ketjussa, etteivät lapset opi edes ilmansuuntia tai maanosia, elleivät vanhemmat opeta.
Kannattaa miettiä ihan sen lapsen kannalta: miltä tuntuisi, jos olisit 10-vuotiaana äitiäsi älykkäämpi? Olisiko turvallinen olo? Tuskinpa, ja luultavasti tuntisit myös suurta häpeää.
Isäkään tässä tapauksessa tuskin on penaalin terävin kynä, koska sellainen ottaisi tietysti normaaliälyisen ja henkisesti terveen naisen, kun niitäkin kerran on. Joten lapsiparalla on käynyt varsinainen tuuri geenilotossa, riippuen tietysti hiukan siitä mistä äidin kehitysvamma johtuu.
On tosi outoa, miten nykyään yritetään niin hirveästi häivyttää sitä tosiasiaa, että yleisälykkyydellä (ja terveellä järjellä) on aivan suunnaton merkitys siinä, miten elämässä pärjää ja millaiset olot voi tarjota lapsilleen.
"Viisaus on eri asia kuin älykkyys ja sydämen sivistys on kaikkein tärkeintä, ja olet paha ihminen" -kommentteja odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo perhe ole suurennuslasin alla ja lapsi otetaan huostaan jos on pienintäkään viitetä siihen suuntaan. Itse ottaisin lapset pois v-mäisiltä ihmisiltä, jotka kasvattaa lapsodtaankin V-määisiä.
Missä menee raja, että lapsia ei saisi tehdä? Miten see määritellään? Pärstäkertoimella? Jos ajatellaan vaikka yleistä mielipidettä, niin mo ikaan heistä ei tiedä ollenkaan mitä heidän ja heidänlaidten arki ja elämä on.
Jokainen voisi miettiä, että olisiko saumaa saada adoptiolapsi. Jos ei, on viisasta jättää ne omat lapset tekemättä.
Minä olen autismin kirjolla oleva nainen ja kuten aloituksen naisella, on myös mt-taustaa. Pystyn elättämään itseni ja itse asiassa teen oikein hyvää tiliä, mutta jätin silti lapset tekemättä, koska tiedän, että voimavarani eivät riittäisi hyvään äitiyteen. Kukaan ei tee mitään äidillä, joka tahtoo olla enimmäkseen yksin ja saa melttarin jos sulan asfaltin haju tulee ulkoa sisälle.
Olisi minustakin vauva ollut kiva. Sellaisten kanssa jaksan olla. Valitettavasti ne vauvat vaan kasvaa, joten...
Ihan tosi usein suurinta rakkautta niitä omia lapsia kohtaan on olla tekemättä niitä.
"Äidin epilepsia tai liikuntavamma on sitten eri asia, ja näissä sitten mennään yksilö kerrallaan."
Näinhän sitä haluaisit toisten puolesta päättää. Onneksi ei ole saksalaista entisajan touhua enää täällä.
Sielläkin mielellään osoitettiin sormella että ei tuolle, eikä tuolle lapsia.
Joka päivä diagnoosin kehitysvammasta saa 40-50v ihmisiä, jotka ovat pärjänneet elämässään lastensa kanssa aivan hyvin. Monesti tilanne menee niin että tulee muuta kremppaa, tai joutuu työttömäksi, jolloin sitten selvitellään työkuntoa uudemman kerran, ja siellä tessteissä huomataan että äo on sen verran matala että dg on lievä kehitysvamma.
vauva ainakin näyttää iloiselta ja onnelliselta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos näin mietityttää, kannattaa katsoa se ohjelma. Eiköhän vastaukset tule siinä.
Kukaan ei mieti hänen tervettä miestään eli on kai miehelläkin vastuu, että on lapsen halunnut? Tätä äitiä vaan syytetään lapsen haluamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun mukaan hänellä on lievä kehitysvamma. Lievä kehitysvamma on veteen piirretty viiva, jonka lapsi /nuori saattaa saada jossain päin Suomea ja toisessa kaupungissa diagnoosi saattaa olla autismi, ADD, ADHD tai muuta. Ja niillä diagnoosilla ei ole sellaista leimaa kuin lievällä kehitysvammalla.
Jutusta ei täysin käy ilmi esim. Mitä kouluja hän on käynyt. Diagnoosi itsessään rajaa koulu-ja työvaihtoehtoja pois verrattuna esim. ADD diagnoosiin.
Ja onhan hänellä puoliso ja oletettavasti läheisiä ihmisiä ympärillä.
Jutun perusteella ei voi oikeastaan muodostaa mielipidettä hänen kyvykkyydestään äitiyteen.
Lieväkin kehitysvamma tarkoittaa aina erittäin matalaa älykkyyttä. Sellainen ihminen tuskin on kovin hyvä äiti kenellekään, varsinkaan nykyaikaisessa maailmassa. Juuri opimme yhdessä ketjussa, etteivät lapset opi edes ilmansuuntia tai maanosia, elleivät vanhemmat opeta.
Kannattaa miettiä ihan sen lapsen kannalta: miltä tuntuisi, jos olisit 10-vuotiaana äitiäsi älykkäämpi? Olisiko turvallinen olo? Tuskinpa, ja luultavasti tuntisit myös suurta häpeää.
Isäkään tässä tapauksessa tuskin on penaalin terävin kynä, koska sellainen ottaisi tietysti normaaliälyisen ja henkisesti terveen naisen, kun niitäkin kerran on. Joten lapsiparalla on käynyt varsinainen tuuri geenilotossa, riippuen tietysti hiukan siitä mistä äidin kehitysvamma johtuu.
On tosi outoa, miten nykyään yritetään niin hirveästi häivyttää sitä tosiasiaa, että yleisälykkyydellä (ja terveellä järjellä) on aivan suunnaton merkitys siinä, miten elämässä pärjää ja millaiset olot voi tarjota lapsilleen.
"Viisaus on eri asia kuin älykkyys ja sydämen sivistys on kaikkein tärkeintä, ja olet paha ihminen" -kommentteja odotellessa.
Minun lapset olivat jo 10-vuotiaina äitiään älykkäämpiä, eikä heidän äitinsä ole edes kehitysvammainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo perhe ole suurennuslasin alla ja lapsi otetaan huostaan jos on pienintäkään viitetä siihen suuntaan. Itse ottaisin lapset pois v-mäisiltä ihmisiltä, jotka kasvattaa lapsodtaankin V-määisiä.
Missä menee raja, että lapsia ei saisi tehdä? Miten see määritellään? Pärstäkertoimella? Jos ajatellaan vaikka yleistä mielipidettä, niin mo ikaan heistä ei tiedä ollenkaan mitä heidän ja heidänlaidten arki ja elämä on.Jokainen voisi miettiä, että olisiko saumaa saada adoptiolapsi. Jos ei, on viisasta jättää ne omat lapset tekemättä.
Minä olen autismin kirjolla oleva nainen ja kuten aloituksen naisella, on myös mt-taustaa. Pystyn elättämään itseni ja itse asiassa teen oikein hyvää tiliä, mutta jätin silti lapset tekemättä, koska tiedän, että voimavarani eivät riittäisi hyvään äitiyteen. Kukaan ei tee mitään äidillä, joka tahtoo olla enimmäkseen yksin ja saa melttarin jos sulan asfaltin haju tulee ulkoa sisälle.
Olisi minustakin vauva ollut kiva. Sellaisten kanssa jaksan olla. Valitettavasti ne vauvat vaan kasvaa, joten...
Ihan tosi usein suurinta rakkautta niitä omia lapsia kohtaan on olla tekemättä niitä.
Tämä ei liity mitenkään tuohon tapaukseen. Et jaksa lapsia ja jätit ne tekemättä. Hän jaksaa ja haluaa lapsia. Ja pystyy ne hoitamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi parka :(
Kai siellä sitten avustajia käy päivittäin tsekkaamassa vaipat, pesee ja hoitaa lapsen ihon, punnitsee ja mittaa lapsen että tietävät että saako lapsi ravintoa jne. Ja sitten kun lapsi kasvaa älyllisesti vanhempiensa ohi, eli ala-asteella, hän siirtyy tukiperheeseen, koska se on ainoa vastuullinen vaihtoehto.
Kivahan se tietty olis jos se lapsi olisi kiltti kotihiiri joka hoivaa vanhempiansa, mutta suuri osa nuorista nyt vaan kiinnostuu päihteistä ja seksistä, ja vanhemmat saavat käyttää kaiken oveluutensa lastensa kanssa. Oli aikoja, että äitini piti viedä minut kädestä pitäen kouluun, koska muuten olisin jättänyt menemättä. Huostaanotto oli lähellä. No heidän tapauksessahan sitten se lapsi menee sinne huostaan, eiväthän nuo osaa autolla ajaa koululle, tai varmaan edes täysin ymmärrä miksi siellä koulussa käydään.
Katsokaa normaalilla älyllä varustettuja äitejä ja isejä: puhelin tai 50 euron seteli annetaan kouraan, kun ei kestetä lapsen pettymyksiä ja ollaan tyyliin kavereita lapsen kanssa. Miten joku älyllisesti vammainen tuollaisesta selviäisi, kun murrosiän kynnyksellä oleva raivoaa jos ei saa puhelinta ja vanhemmalla menee sormi suuhun, että mitä tässä nyt sitten tehdään. Sitten tulee teini-ikä, joka on raskasta monille muillekin vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein mammat!
Ihmisarvo pois kehareilta!
Eiks täällä oo vuosikaudet jauhettu ettei kenenkään arvo ihmisenä tai esimerkiksi naisena riipu lasten saamisesta?! Valot päälle siellä.
Eikö tuo, kuten Andrea kuitenkin itse päätä äidiksi tulemisestaan? Vai miltä tuntuu, jos kielletään äitiys? Lohdutetaan ilmeisesti, ettet sinä lapsettomuudesta huonone. Tämän kai tulisi lohduttaa sitten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikista "normaaleista" naisista tulee hyviä äitejä ? Jep,jep,onhan tuo nähty monenkin kohdalla onko näin.
No sehän riippuu siitä, miten määrittelet "hyvän äitiyden".
Tasapainoisuus on perussettiä.
En tosiaan ymmärrä miten herkästi ollaan rahoittamassa toisten oikeuksia. Ja väitän, että usein luulojen perusteella.
Jos kysyn vaikka, että saisiko hiv-positiivisellle äidille antaa hedelmöityshoitoja tarvittaessa, niin kuinka moni tietää mitään siitä sairaudesta? Ja missä menee älykkyyden raja, että on oikeus tehdä lapsia? Onko älykkyys mutta jonka mukaan kaikki määritellään? Moni kehitysvammainen selviää elämästä niin ettei ulkopuolinen huomaa vammaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikista "normaaleista" naisista tulee hyviä äitejä ? Jep,jep,onhan tuo nähty monenkin kohdalla onko näin.
No sehän riippuu siitä, miten määrittelet "hyvän äitiyden".
Tasapainoisuus on perussettiä.
Tuossa se vaikuttaa olevan kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan ymmärrä miten herkästi ollaan rahoittamassa toisten oikeuksia. Ja väitän, että usein luulojen perusteella.
Jos kysyn vaikka, että saisiko hiv-positiivisellle äidille antaa hedelmöityshoitoja tarvittaessa, niin kuinka moni tietää mitään siitä sairaudesta? Ja missä menee älykkyyden raja, että on oikeus tehdä lapsia? Onko älykkyys mutta jonka mukaan kaikki määritellään? Moni kehitysvammainen selviää elämästä niin ettei ulkopuolinen huomaa vammaisuutta.
Juuri näin!
Eikös kehitysvamma ole aika kova periytymään? Näkisin sen olevan syy, miksi kehitysvammaisten ei olisi hyvä tehdä lapsia. Tai myöskään niiden, joilla on sellaiset geenit, jotka tuottavat sairaita tai kehitysvammisia ihmisiä.
Taitaa olla aihe monelle liikaa sulatettavaksi ja niinpä suhtautuvat kielteisesti.
Minusta tuossa ollaan perustavanlaatuisesti kiinni ihmisoikeuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Eikös kehitysvamma ole aika kova periytymään? Näkisin sen olevan syy, miksi kehitysvammaisten ei olisi hyvä tehdä lapsia. Tai myöskään niiden, joilla on sellaiset geenit, jotka tuottavat sairaita tai kehitysvammisia ihmisiä.
Kuinka moni ajattelee noin rationaalisesti? Ei kovinkaan moni, joten tuurilla tänne ollaan synnytty. Ja eikös se ole niin joka yhteiskunnassa, että älykkäimmillä ja rikkaimmilla on vähemmän lapsia.
Vierailija kirjoitti:
"Äidin epilepsia tai liikuntavamma on sitten eri asia, ja näissä sitten mennään yksilö kerrallaan."
Näinhän sitä haluaisit toisten puolesta päättää. Onneksi ei ole saksalaista entisajan touhua enää täällä.
Sielläkin mielellään osoitettiin sormella että ei tuolle, eikä tuolle lapsia.
Joka päivä diagnoosin kehitysvammasta saa 40-50v ihmisiä, jotka ovat pärjänneet elämässään lastensa kanssa aivan hyvin. Monesti tilanne menee niin että tulee muuta kremppaa, tai joutuu työttömäksi, jolloin sitten selvitellään työkuntoa uudemman kerran, ja siellä tessteissä huomataan että äo on sen verran matala että dg on lievä kehitysvamma.
Nykyajan tiedon mukaan epileptikko voi saada terveitä lapsia. Sen ajan sterilisointi johtui epilepsiaa sairastavien "huonommuudesta". CP:kään ei ole koskaan periytyvä, vaikka se olisi molemmilla vanhemmilla. Se on sitten toinen asia että miten vanhemmat selviytyvät. Jos vamma on niin lievä eikä se avustaja ole tyyliin vanhempien roolissa, niin voi harkita lisääntymistä. Ääriesimerkki on se neliraajahalvaantunut nainen, jolla on ulkomaalainen mies. Käytännössä tuossa tapauksessa lasta hoitaa pääsääntöisesti avustajat, kun ei äidillä edes kädetkään toimi. On totta kai vammattomiakin ihmisiä, jotka saisi myös ajatella syntymätöntä lastakin omien tarpeiden lisäksi.
Lapsi parka :(
Kai siellä sitten avustajia käy päivittäin tsekkaamassa vaipat, pesee ja hoitaa lapsen ihon, punnitsee ja mittaa lapsen että tietävät että saako lapsi ravintoa jne. Ja sitten kun lapsi kasvaa älyllisesti vanhempiensa ohi, eli ala-asteella, hän siirtyy tukiperheeseen, koska se on ainoa vastuullinen vaihtoehto.
Kivahan se tietty olis jos se lapsi olisi kiltti kotihiiri joka hoivaa vanhempiansa, mutta suuri osa nuorista nyt vaan kiinnostuu päihteistä ja seksistä, ja vanhemmat saavat käyttää kaiken oveluutensa lastensa kanssa. Oli aikoja, että äitini piti viedä minut kädestä pitäen kouluun, koska muuten olisin jättänyt menemättä. Huostaanotto oli lähellä. No heidän tapauksessahan sitten se lapsi menee sinne huostaan, eiväthän nuo osaa autolla ajaa koululle, tai varmaan edes täysin ymmärrä miksi siellä koulussa käydään.