Lue keskustelun säännöt.
Mielestäni törkeää, että lääkikseen pääsee ilman pääsykoetta
20.05.2022 |
Onko todella niin, että kuudella ällällä pääsee sisään tekemättä mitään pääsykoetta?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en taas ymmärrä, miten 6 ällän ylioppilas on huonompi kuin se, joka pääsee valintakokeella sisään. Tämä kuuden ällän ylioppilas on vain valmistautunut yo-kokeisiin sillä tarmolla, millä muut valmistautuvat pääsykokeisiin.
Nuoret kypsyvät eri tahtiin ja lukiomenestys ei välttämättä ole hyvä. Huonomminkin lukiossa pärjänneestä voi tulla erinomainen lääkäri kypsyttyään hieman ja siksi pääsykokeiden järjestäminen olisi parempi vaihtoehto kuin se, että ajetaan ihmisiä uusimaan ylioppilaskirjoituksia arvosanojen korottamiseksi.
Vankilakundistakin tuli erinomainen lääkäri. Kasvoi ja kypsyi myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä 6L ylioppilailla on ollut 3 vuoden pääsykoe eli paikkansa ovat ansainneet kyllä.
Puhut kuin 6 laudaturia olisi mahdoton tehtävä. ap
Jos se on mielwstäsi helpoin tie, niin nyt sitten syksyllä laudatureja urakalla kirjoittamaan.
Mitä selität? Kirjoitin aikoja sitten. ap
Tuskin yhtään laudaturia...
Ajattelit, että joku huonosti kirjoittanut tekisi tällaisen aloituksen? ap
Olen eri. Veikkaan, että kirjoitit älliä 10-20 vuotta sitten. Valitsit valtsikan, humanistisen, kasvatustieteellisen tai muun ns. pehmeän alan, josta ei saa niin hyvää liksaa. Nyt sitten olet kuullut, että papereilla pääsee sisään, ja olet katkera nykynuorille.
Ota kuitenkin huomioon, että millä tahansa ällillä ei mennä lääkikseenkään. Yliopistojen sivuilta kyllä löytyy tietoa ja tilastoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rauhoitu ap. Kuusi ällää pitää saada pitkästä matikasta, fyssasta, kemiasta, bilsasta, äikästä ja jostain kielestä. Ei siis riitä uskonnon, terveystiedon tai hissan ällät. Jotta saa noista edellä mainituista kaikista ällän, on jo jyvät erotettu akanoista.
Noup. Psykopaatit ovat tuossa joukossa. Tosin ei se pääsykoekaan heitä pidättele. Psykologinen testaus.
Ja tämä tieto perustuu mihin lähteeseen?
Siis "musta tuntuun". Sehän se erinomainen perustelu on.
En ole koskaan tajunnut, miksi psykalle ja lääkikseen ei ole psykologisia testejä. Itse tunnen henkilökohtaisesti psykologin, jolla on diagnosoitu persoonallisuushäiriö, ja ajoittain niin sairaita aivoituksia, etten toivo kenellekään hänen kohtaamistaan työkuvioissa. Ihan oikeasti, nuo testit olisi pieni uudistus, mutta suuri työvoitto.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miksi psykalle ja lääkikseen ei ole psykologisia testejä. Itse tunnen henkilökohtaisesti psykologin, jolla on diagnosoitu persoonallisuushäiriö, ja ajoittain niin sairaita aivoituksia, etten toivo kenellekään hänen kohtaamistaan työkuvioissa. Ihan oikeasti, nuo testit olisi pieni uudistus, mutta suuri työvoitto.
Niinhän sitä sanotaan, että psykalle haetaan parantamaan itseään eli opiskelijoilla on enemmän tai vähemmän mt-ongelmia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekä lukio että ennakkomateriaalinen pääsykoe ovat molemmat osoituksia siitä, että ihminen on pystyvä omaksumaan laajojakin tietoaineistoja. Kerran vuodessa tehtävä pääsykoe on vain arbitrarisuudessaan silkkaa ajan hukkaa. Tilastollisesti samankaltaiset opiskelijat tulevat valituksi niin tai näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman psykologisia soveltuvuuskokeita on vastuutonta päästää tuonne ihmisiä. Etenkin juuri tuonne!
On paljon muitakin ammatteja, joihin pääsee ilman soveltuvuuskokeita: sosiaalityöntekijä, pappi, psykologi jne. Kaikissa mahdollisuus hyväksikäyttöön.
Nyt, kun oli koronarajoitukset, niin ainakin Helsingissä pääsi opiskelemaan sairaanhoitajaksi ilman soveltuvuuskokeita. Valitettavasti tunnen erään nuoren miehen, joka oli monta kertaa hakenut sairaanhoitajaksi, muttei ikinä läpäissyt soveltuvuuskokeita. En ihmetellyt, sen verran antisosiaalinen pervo ja nilkki kyseessä. Nyt sitten opiskelee alaa tämän korona-porsaanreiän takia. Toivon vaan täydestä sydämestäni, että harjoitteluissa huomattaisiin soveltumattomuus alalle.
Kyllä pitäis olla joka alalle soveltuvuuskoe. Joutuvathan lääkärit sietämään paineitakin! He myös työskentelevät lasten ja naisten kanssa. Jne.
Kyllä ihan normaali ihminen pääsee niistä todennäköisesti läpi. Se ei ole haotaksi aidosti haluaville, vaan päinvastoin. Heidän mahdollisuutensa paranevat, samoin kivempia kollegoita/terveempi työyhteisö tiedossa.
Ehdottomasti pitäis olla, samoin psykologian ja monen muun alan (sosiaalityö) valinnoissa.
Itsekin olen ollut soveltuvuustestissä nuorisotyön opintoihin ja valmistunut alalle. Hämmentävää että meillä ollaan niin tarkkoja (+työpaikkoihin hakiessa lasten kanssa työskentelevien rekist. tarkistetaan). Miksi sitten ei sama muilla jotka joutuvat työnsä puolesta olemaan lasten ja hauraiden kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soveltuvuuskokeista:
Kun itse mietin, haluanko lääkäriksi, yritin englanniksi googlailemalla selvittää, mikä on saanut muut kiinnostumaan lääketieteestä. "Why do you want to study medicine" tai jotain sinne päin, en enää muista, mutta en meinannut löytää vastauksia kysymykseeni vaan enimmäkseen ohjeita, miten tuohon kysymykseen pitää vastata (pääsykokeisiin tmv. liittyvässä) haastattelussa.
En ole ikinä ollut missään soveltuvuuskokeessa, mutta tuo sai miettimään, ovatko ne kuin monet työhaastattelut, joissa menestyy opettelemalla etukäteen sopivat vastaukset eikä olemalla soveltuva.
Jos on niin kyvykäs, että selviää lääkiksen hakuvaatimuksista, niin silloin kykenee varmaan yleensä myös valmistautumaan soveltuvuuskokeeseen niin että antaa hyvän kuvan, ja lisäksi niihinkin alettaisiin aivan varmasti antaa ohjeita valmennuskursseilla.
Pari koulukiusaajaa sujahtaa tänäkin vuonna papereilla lääkikseen. Luoja suojelkoon potilaitaan ja tulevia työkavereitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Soveltuvuuskokeista:
Kun itse mietin, haluanko lääkäriksi, yritin englanniksi googlailemalla selvittää, mikä on saanut muut kiinnostumaan lääketieteestä. "Why do you want to study medicine" tai jotain sinne päin, en enää muista, mutta en meinannut löytää vastauksia kysymykseeni vaan enimmäkseen ohjeita, miten tuohon kysymykseen pitää vastata (pääsykokeisiin tmv. liittyvässä) haastattelussa.
En ole ikinä ollut missään soveltuvuuskokeessa, mutta tuo sai miettimään, ovatko ne kuin monet työhaastattelut, joissa menestyy opettelemalla etukäteen sopivat vastaukset eikä olemalla soveltuva.
Jos on niin kyvykäs, että selviää lääkiksen hakuvaatimuksista, niin silloin kykenee varmaan yleensä myös valmistautumaan soveltuvuuskokeeseen niin että antaa hyvän kuvan, ja lisäksi niihinkin alettaisiin aivan varmasti antaa ohjeita valmennuskursseilla.
Ei. Toimivimmissa on mukana psykologista testausta. Ja sellaista näille aloille (psyka, lääkis, sosiaalipuoli) kipeästi kaivataan.
Ehdottomasti pitäisi olla jotkut luonne/persoonallisuustestit. Typerää, että lääkärille riittää kirjaviisaus ja matikkataidot.
Olen törmännyt todella kylmiin ja ilkeisiin lääkäreihin joilta ei empatiaa heru vaan kettuilua ja silmien pyörittelyä. Eikä ne diagnoositkaan aina oikein mene.... Ehkä sen tylyn luonteen voisi antaa anteeksi jollekin Dr. Housen kaltaiselle nerolle. harva sellainen kuitenkaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Soveltuvuuskokeista:
Kun itse mietin, haluanko lääkäriksi, yritin englanniksi googlailemalla selvittää, mikä on saanut muut kiinnostumaan lääketieteestä. "Why do you want to study medicine" tai jotain sinne päin, en enää muista, mutta en meinannut löytää vastauksia kysymykseeni vaan enimmäkseen ohjeita, miten tuohon kysymykseen pitää vastata (pääsykokeisiin tmv. liittyvässä) haastattelussa.
En ole ikinä ollut missään soveltuvuuskokeessa, mutta tuo sai miettimään, ovatko ne kuin monet työhaastattelut, joissa menestyy opettelemalla etukäteen sopivat vastaukset eikä olemalla soveltuva.
Jos on niin kyvykäs, että selviää lääkiksen hakuvaatimuksista, niin silloin kykenee varmaan yleensä myös valmistautumaan soveltuvuuskokeeseen niin että antaa hyvän kuvan, ja lisäksi niihinkin alettaisiin aivan varmasti antaa ohjeita valmennuskursseilla.
Siis ei ne soveltuvuuskokeet ole mitään työhaastatteluja vaan niissä tehdään esim. erilaisia testejä.
Esim. meidän piti jatkaa kuvia/kuvioita ja ne sitten pisteytettiin. Tarkistettiin muistaakseni miten hyvin ymmärtää lukemaansa testiä. Käytiin myös sosiaaliset testit, mussä käytiin ryhmäkeskustelua/pohdintaa/väittelyä muiden hakijoiden kanssa. Nää ois ihan hyvää valmistautumista yliopistomaailmaankin.
Eli siis siellä ei välttämättä kysytä yhtään mitään, miksi haet alalle vaan testataan miten ymmärrät asioita (lukemaasi/kuulemaasi), osaatko keskustella tai perustella asioita, oletko psykologisesti soveltuva alalle jne.
Nää riippuu ihan alasta, koulusta ja ylipäätään minä vuonna olet milloinkin hakemassa koska pitää olla vähän vaihteluakin.
T.48
Vierailija kirjoitti:
Soveltuvuuskokeista:
Kun itse mietin, haluanko lääkäriksi, yritin englanniksi googlailemalla selvittää, mikä on saanut muut kiinnostumaan lääketieteestä. "Why do you want to study medicine" tai jotain sinne päin, en enää muista, mutta en meinannut löytää vastauksia kysymykseeni vaan enimmäkseen ohjeita, miten tuohon kysymykseen pitää vastata (pääsykokeisiin tmv. liittyvässä) haastattelussa.
En ole ikinä ollut missään soveltuvuuskokeessa, mutta tuo sai miettimään, ovatko ne kuin monet työhaastattelut, joissa menestyy opettelemalla etukäteen sopivat vastaukset eikä olemalla soveltuva.
Jos on niin kyvykäs, että selviää lääkiksen hakuvaatimuksista, niin silloin kykenee varmaan yleensä myös valmistautumaan soveltuvuuskokeeseen niin että antaa hyvän kuvan, ja lisäksi niihinkin alettaisiin aivan varmasti antaa ohjeita valmennuskursseilla.
Siis ei ne soveltuvuuskokeet ole mitään työhaastatteluja vaan niissä tehdään esim. erilaisia testejä.
Esim. meidän piti jatkaa kuvia/kuvioita ja ne sitten pisteytettiin. Tarkistettiin muistaakseni miten hyvin ymmärtää lukemaansa testiä. Käytiin myös sosiaaliset testit, mussä käytiin ryhmäkeskustelua/pohdintaa/väittelyä muiden hakijoiden kanssa. Nää ois ihan hyvää valmistautumista yliopistomaailmaankin.
Eli siis siellä ei välttämättä kysytä yhtään mitään, miksi haet alalle vaan testataan miten ymmärrät asioita (lukemaasi/kuulemaasi), osaatko keskustella tai perustella asioita, oletko psykologisesti soveltuva alalle jne.
Nää riippuu ihan alasta, koulusta ja ylipäätään minä vuonna olet milloinkin hakemassa koska pitää olla vähän vaihteluakin.
T.48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen nimenomaan kannattaa valita todistuksella, koska pääsykokeetkin koostuu pelkästään lukion oppimäärästä kemiassa, fysiikassa ja biologiassa. Jos kirjoittaa noista laudaturin, niin on todellakin valmis lääkikseen. Turhaa monta kertaa tenttiä samoja oppimääriä, kaikki vaan häviää.
Oon vahvasti eri mieltä. Todistusvalinnalla valittujen tietopuutteita pitää jo nyt paikkailla opinnoissa, merkittävien perusjuttujenki hallinta on puutteellista ja niiden läpikäynti vie aikaa kaikilta. Vaikka ois kirjottanu 6 laudaturia, ni harjoituskoe- ja pääsykoemenestys voi olla aivan surkeeta.
Lisäksi todistusvalinnan rooli paineiden vähentäjänä toimi juuri päinvastoin ja lisäsi hakijoiden kuormaa. Rajat nousee koko ajan, kohta ei saa olla ees yhtä E:tä jos mielii sisään. Surkea systeemi kaikin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä 6L ylioppilailla on ollut 3 vuoden pääsykoe eli paikkansa ovat ansainneet kyllä.
No höpöhöpö. Ei lukio ja ylioppilaskokeet ole mikään pääsykoe, ihan samalla tavalla jokainen on sen käynyt.
Lääkis ei ole sen ihmeellisempi kuin muutkaan alat, kun kerran todistusvalinta on olemassa, lääkikseenkin pääsee.
Mun mielestä todistusvalintaa ei pitäisi olla missään, mutta tällä mennään.
Harmittaa, kun ei ennen päässyt. Olin laiska pänttäämään niitä pääsykoekirjoja, mutta todistukseni olisi riittänyt.
Nyt sitten toimin luvattomana lääkärinä.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miksi psykalle ja lääkikseen ei ole psykologisia testejä. Itse tunnen henkilökohtaisesti psykologin, jolla on diagnosoitu persoonallisuushäiriö, ja ajoittain niin sairaita aivoituksia, etten toivo kenellekään hänen kohtaamistaan työkuvioissa. Ihan oikeasti, nuo testit olisi pieni uudistus, mutta suuri työvoitto.
Ongelmana on se, että psykologiset testit ja psykologia tieteenalana ovat täyttä soopaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä 6L ylioppilailla on ollut 3 vuoden pääsykoe eli paikkansa ovat ansainneet kyllä.
No höpöhöpö. Ei lukio ja ylioppilaskokeet ole mikään pääsykoe, ihan samalla tavalla jokainen on sen käynyt.
Lääkis ei ole sen ihmeellisempi kuin muutkaan alat, kun kerran todistusvalinta on olemassa, lääkikseenkin pääsee.
Mun mielestä todistusvalintaa ei pitäisi olla missään, mutta tällä mennään.
Tämä. Pääsykoe karsii jyvät akanoista. Toinen vaihtoehto voisi olla se, että sekä todistus että pääsykoe vaikuttavat. Se olisi reilua. ap
Siinä lääkiksen pääsykokeessa testataan samoja juttuja, kuin mitä ylppäreissä (fysiikka, kemia, biologia). Ihan typerää, että pitäisi tehdä kahdesti sama työ, jos kyseiset aineet on jo kerran kirjoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen lukion matematiikan ongelma on siiiinä että siellä ei selitetä järjellisesti mistä ne laskut syntyy. Se on fysiikkaa ja kemiaa jossa ne paremmin tulevat selitetyiksi ja ymmärretyiksi. elkkä matematiikka suomalaisessa lukiossa on varmaan myös vanhempien tukea ja sitä että on se fysiikka ja kemia siinä rinnallla.
Mitä sä oikein höpäjät? Lukion pitkässä matikassahan nimeomaan opetellaan todistelemaan ja osoittamaan kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en taas ymmärrä, miten 6 ällän ylioppilas on huonompi kuin se, joka pääsee valintakokeella sisään. Tämä kuuden ällän ylioppilas on vain valmistautunut yo-kokeisiin sillä tarmolla, millä muut valmistautuvat pääsykokeisiin.
Nuoret kypsyvät eri tahtiin ja lukiomenestys ei välttämättä ole hyvä. Huonomminkin lukiossa pärjänneestä voi tulla erinomainen lääkäri kypsyttyään hieman ja siksi pääsykokeiden järjestäminen olisi parempi vaihtoehto kuin se, että ajetaan ihmisiä uusimaan ylioppilaskirjoituksia arvosanojen korottamiseksi.
Lääkikseen on pääsykokeet olemassa. Ainakin itse sain kutsun sellaiseen.
voi kirjoittaa aineen per vuosi, se ei paljoa vaadi