Mielestäni törkeää, että lääkikseen pääsee ilman pääsykoetta

Vierailija kirjoitti:

Jos se on totta, kaikki kuuden ällän ylioppilaathan voisivat mennä lääkikseen. Muutenkin on käsittämätöntä, että yliopistoon mennään nykyisin pelkillä yo-tuloksilla. ap

Minäkään en meinannut uskoa todeksi, kun sain opiskelupaikan vuoden 1989 yo-todistuksella. Ja mietin, et onko reiluakaan. Kävin sitten pääsykokeissakin ja sain onneksi sen verran pisteitä, että olisin päässyt sitäkin kautta. Olisin joka tapauksessa ottanut paikan vastaan, vaikka valintakoe olisi mennyt huonomminkin. Mutta jotenkin helpotti, kun näin, että valintakokeessakin pärjäsin riittävän hyvin.

Tuttavapiirissä on yksi, joka aloitti 50+ -ikäisenä oikiksessa, todistusvalinnalla sisään. 

Älä huoli ap. Kolmen vuoden päästä toi nykyinen pääsykoemalli on jo luojan kiitos historiaa.

20 v. kirjoituksista kirjoitti:

Hetkinen...jos kävisin uusimassa ylioppilaskirjoitukset näin vanhemmalla iällä ja kirjoittaisin 6 ällää, niin aukeaisiko mullekin mahdollisuus yliopisto-opintoihin?

Jos et ole aiemmin valmistunut korkeakoulusta tai vastaanottanut v. 2014 jälkeen korkeakoulupaikkaa niin kyllä. Kannattaa tosin selvittää että mitä uusiminen käytännössä tarkoittaisi sinun kohdallasi, ainakin äidinkielen koe ja reaali on muuttunut vuodesta 2002. Lisäksi kaikki kokeet ovat nykyään sähköisiä, eli matemaattisten aineiden kokeita varten tulisi harjoitella varsinaisen substanssiosaamisen lisäksi kaavaeditorin käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi ajatella niin, että jos opiskelemaan pääsee pelkällä kuuden ällän todistuksella, niin opiskelu itsessään karsii sitten jyvät akanoista ja osa putoaa pois. Tämä tosin on resurssien tuhlaamista. ap

Tämä, onkohan koskaan tutkittu mikä on keskeyttämisprosentti todistuksen perusteella päässeiden keskuudessa, lääkis, oikis jne. Esim. oikiksen pääsykoekirjat ovat niin haastavia, että siinä jo vähän näkee mihin on pyrkimässä. Todistuksella sisään menneille voi voi tulla yllätyksenä että nyt pitääkin lukea. Ylioppilaskokeessa hakija on saattanut pärjännyt matemaattisissa aineissa luontaisella lahjakkuudella, mutta kun se opiskelu ei sitten ole sitä pelkästään.

Vierailija kirjoitti:

Lääkikseen pitäisi olla soveltuvuuskokeet - tärkeimpänä mittarina. Sen jälkeen voi mennä laudatur-rivillä sisään. Tällä hetkellä lääkis on narsististen ihmisten tyyssija, ja soveltuvuustestit - psykologiset - ehdoton paikka uudistukselle.

Älykkyys on tärkeintä. Hoitovirheet vähenevät. Hoitajilla empaattisuus on tärkeä osa-alue valintakriteereissä. Tietysti älykkyyttä vaaditaan heiltäkin esim. ensihoitajilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi ajatella niin, että jos opiskelemaan pääsee pelkällä kuuden ällän todistuksella, niin opiskelu itsessään karsii sitten jyvät akanoista ja osa putoaa pois. Tämä tosin on resurssien tuhlaamista. ap

Tämä, onkohan koskaan tutkittu mikä on keskeyttämisprosentti todistuksen perusteella päässeiden keskuudessa, lääkis, oikis jne. Esim. oikiksen pääsykoekirjat ovat niin haastavia, että siinä jo vähän näkee mihin on pyrkimässä. Todistuksella sisään menneille voi voi tulla yllätyksenä että nyt pitääkin lukea. Ylioppilaskokeessa hakija on saattanut pärjännyt matemaattisissa aineissa luontaisella lahjakkuudella, mutta kun se opiskelu ei sitten ole sitä pelkästään.

Lääkiksen pääsykoe perustuu lukion biologian, kemian ja fysiikan oppimääriin, joissa ei kyllä älliä kerätä pelkällä luontaisella lahjakkuudella. Toki opiskelu yliopistossa on erilaista ja ihan jokainen joutuu opettelemaan sen.

Oikiksen ja kauppakorkean osalta tulee kyllä olemaan mielenkiintoista, että vaikuttaako todistusvalinta keskeyttävien määrään. Koska niissä pääsykoekirjat/-materiaali ovat antaneet kuvaa siitä, että  mitä on luvassa. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi ajatella niin, että jos opiskelemaan pääsee pelkällä kuuden ällän todistuksella, niin opiskelu itsessään karsii sitten jyvät akanoista ja osa putoaa pois. Tämä tosin on resurssien tuhlaamista. ap

Tämä, onkohan koskaan tutkittu mikä on keskeyttämisprosentti todistuksen perusteella päässeiden keskuudessa, lääkis, oikis jne. Esim. oikiksen pääsykoekirjat ovat niin haastavia, että siinä jo vähän näkee mihin on pyrkimässä. Todistuksella sisään menneille voi voi tulla yllätyksenä että nyt pitääkin lukea. Ylioppilaskokeessa hakija on saattanut pärjännyt matemaattisissa aineissa luontaisella lahjakkuudella, mutta kun se opiskelu ei sitten ole sitä pelkästään.

Todistusvalinta on ollut vasta pari vuotta, joten vielä tällaista tietoa ei ole saatavilla. Mutta on ihan totta, että pääsykokeeseen harjoittelevalla on todellisuudessa paremmat lähtökohdat aloittaa opiskelut kuin suoraan papereilla sisäänpääsevällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi ajatella niin, että jos opiskelemaan pääsee pelkällä kuuden ällän todistuksella, niin opiskelu itsessään karsii sitten jyvät akanoista ja osa putoaa pois. Tämä tosin on resurssien tuhlaamista. ap

Tämä, onkohan koskaan tutkittu mikä on keskeyttämisprosentti todistuksen perusteella päässeiden keskuudessa, lääkis, oikis jne. Esim. oikiksen pääsykoekirjat ovat niin haastavia, että siinä jo vähän näkee mihin on pyrkimässä. Todistuksella sisään menneille voi voi tulla yllätyksenä että nyt pitääkin lukea. Ylioppilaskokeessa hakija on saattanut pärjännyt matemaattisissa aineissa luontaisella lahjakkuudella, mutta kun se opiskelu ei sitten ole sitä pelkästään.

Lääkiksen pääsykoe perustuu lukion biologian, kemian ja fysiikan oppimääriin, joissa ei kyllä älliä kerätä pelkällä luontaisella lahjakkuudella. Toki opiskelu yliopistossa on erilaista ja ihan jokainen joutuu opettelemaan sen.

Oikiksen ja kauppakorkean osalta tulee kyllä olemaan mielenkiintoista, että vaikuttaako todistusvalinta keskeyttävien määrään. Koska niissä pääsykoekirjat/-materiaali ovat antaneet kuvaa siitä, että  mitä on luvassa. 

 

Mutta eihän esimerkiksi fysiikka ole enää todistusvalinnassa pakollinen sisäänpääsyn kannalta. Sen voi korvata vaikka ruotsin kielellä. Biologian yo-koekaan ei ole mitenkään sen vaikeampi kuin vaikkapa maantiedon tai historian.

Ei ole mielestäni ok, että lääkikseen voi kävellä sisään täysin puutteellisilla pohjatiedoilla.

Minua harmittaa, kun en aikoinaan päässyt lääkikseen, kun en ole mikään ulkolukija. Pääsykokeisiin piti myös lukea psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa ja niistä oli ihan knoppikysymyksiä.

Todistuksella olisin ihan heittämällä päässyt.

No, ei voi mitään, mutta luvaton lääkäri olen lähipiirilleni ollut.😅

Vierailija kirjoitti:

Minua harmittaa, kun en aikoinaan päässyt lääkikseen, kun en ole mikään ulkolukija. Pääsykokeisiin piti myös lukea psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa ja niistä oli ihan knoppikysymyksiä.

Todistuksella olisin ihan heittämällä päässyt.

No, ei voi mitään, mutta luvaton lääkäri olen lähipiirilleni ollut.😅

Sehän kertoo vain sen, ettet olisi pärjännyt lääkiksessä lukemalla.

Pitkin maailmaa lääkikseen ja mihin tahansa mennään ilman pääsykokeita. Kirjoitellaan motivaatiokirjeitä, kerätään suosituksia ja kaiken maailman aktiivisuuspisteitä harrastuksista ja hyväntekeväisyystöistä.

Onko silti huonommat lääkärit muissa maissa? No ei ole.

Pääsykokeet ovat vain yksi tapa karsia eikä mitenkään välttämättä paras.

Joissain maissa kaikki hakukelpoiset pääsee aloittamaan, mutta karsinta alkaakin siitä. Huonoimpia karsitaan pois alkuun rankalla kädellä, ja heikoimmin menestyneitä tippuu pois pitkin matkaa. Mielestäni paljon reilumpi systeemi. Ei voi sanoa, etteikö olisi saanut mahdollisuutta. Kun taas pääsykokeissa hyväkin voi jäädä rannalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua harmittaa, kun en aikoinaan päässyt lääkikseen, kun en ole mikään ulkolukija. Pääsykokeisiin piti myös lukea psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa ja niistä oli ihan knoppikysymyksiä.

Todistuksella olisin ihan heittämällä päässyt.

No, ei voi mitään, mutta luvaton lääkäri olen lähipiirilleni ollut.😅

Sehän kertoo vain sen, ettet olisi pärjännyt lääkiksessä lukemalla.

Ei, ei se kerro.

Vierailija kirjoitti:

Pitkin maailmaa lääkikseen ja mihin tahansa mennään ilman pääsykokeita. Kirjoitellaan motivaatiokirjeitä, kerätään suosituksia ja kaiken maailman aktiivisuuspisteitä harrastuksista ja hyväntekeväisyystöistä.

Onko silti huonommat lääkärit muissa maissa? No ei ole.

Pääsykokeet ovat vain yksi tapa karsia eikä mitenkään välttämättä paras.

Joissain maissa kaikki hakukelpoiset pääsee aloittamaan, mutta karsinta alkaakin siitä. Huonoimpia karsitaan pois alkuun rankalla kädellä, ja heikoimmin menestyneitä tippuu pois pitkin matkaa. Mielestäni paljon reilumpi systeemi. Ei voi sanoa, etteikö olisi saanut mahdollisuutta. Kun taas pääsykokeissa hyväkin voi jäädä rannalle.

Joo, mutta edelleenkin systeemin pitäisi olla sitten sama kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua harmittaa, kun en aikoinaan päässyt lääkikseen, kun en ole mikään ulkolukija. Pääsykokeisiin piti myös lukea psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa ja niistä oli ihan knoppikysymyksiä.

Todistuksella olisin ihan heittämällä päässyt.

No, ei voi mitään, mutta luvaton lääkäri olen lähipiirilleni ollut.😅

Sehän kertoo vain sen, ettet olisi pärjännyt lääkiksessä lukemalla.

Ulkolukutaidolla ei ole mitään tekemistä asian ymmärtämisen kannalta.

Asioiden omaksuminen on aivan eri asia.

Se on nykyään usein hakusessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä 6L ylioppilailla on ollut 3 vuoden pääsykoe eli paikkansa ovat ansainneet kyllä.

No höpöhöpö. Ei lukio ja ylioppilaskokeet ole mikään pääsykoe, ihan samalla tavalla jokainen on sen käynyt.

Lääkis ei ole sen ihmeellisempi kuin muutkaan alat, kun kerran todistusvalinta on olemassa, lääkikseenkin pääsee.

Mun mielestä todistusvalintaa ei pitäisi olla missään, mutta tällä mennään.

Koska jokainen on lukion ja yo-kokeet käynyt, niin jokaisella on ollut mahdollisuus ne 6 laudaturia kirjoittaa. Jos ei ole niin tehnyt, niin eka karsintaraja on sivuutettu ja pitää pääsykokeilla osoittaa, että oppii edes jotain.

Miksi kukaan käy lukiota, jos ei kirjoita 6 laudaturia?

Kaikkien lukion käyvien ei ole mahdollista kirjoittaa 6 laudaturia ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä jaetaan prosenttien mukaan. Eli joka ikinen vuosi vain 5% sen vuoden kirjoittavista voi saada L:n kyseisestä aineesta. Enempää ei tipu, vaikka olisi kuinka hyviä opiskelijoita. Jos on liikaa hyviä ja osaavia kirjoittamassa, niin pisterajoja vaan nostetaan sitä korkeammalle, jotta saadaan eroteltua se 5% parhaimmisto. Toisin sanoen 95% jää joka aineessa ilman laudaturia, joka ikinen vuosi.