Mielestäni törkeää, että lääkikseen pääsee ilman pääsykoetta

Vierailija kirjoitti:

Valitsen kyllä lääkärikseni mieluummin 6 l kirjoittaneen mulkun kuin ihanan ja sosiaalisen juuri ja juuri kirjoitukset läpäisseen.

Mitä väliä ylioppilaskirjoituksilla muka on? Pääasia, että on lääkiksen läpäissyt.

Vierailija kirjoitti:

Valitsen kyllä lääkärikseni mieluummin 6 l kirjoittaneen mulkun kuin ihanan ja sosiaalisen juuri ja juuri kirjoitukset läpäisseen.

Käsittääkseni siinä on vaarana saada vain niitä 6 laudaturin oppilaita, ei "juuri ja juuri kirjoitukset läpäisseen".

Eli kumman valitset:

- 6 L kirjoittanut mul**u

-6 L kirjoittanut normaalilla empatiakyvyllä varustettu

Vinkki: ensimmäistä ei välttämättä kiinnosta yhtään. Jos sattuu vielä psykopaatti olemaan, niin nehän tekee päätöksiä täysin omista hyötykohdistaan käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsen kyllä lääkärikseni mieluummin 6 l kirjoittaneen mulkun kuin ihanan ja sosiaalisen juuri ja juuri kirjoitukset läpäisseen.

Mitä väliä ylioppilaskirjoituksilla muka on? Pääasia, että on lääkiksen läpäissyt.

Nimenomaan. Mä munasin mun kirjoitukset täysin, ihan vaan se tilanne sai mun pasmat sekaisin. Pääsykokeilla sisään ja kukaan ole kysynyt sen jälkeen ylioppilastodistusta. Lappu muiden joukossa.

No suurin osa 6 ällää kirjoittaneista kuitenkin varmaan ihan normaaleja, mukavia ihmisiä. Itsekin kirjoitin, mutta valitsin opettajan ammatin. Silloin ei ollut todistusvalintaa. Jos olisi ollut, olisin varmaan valinnut oikiksen.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkikseen pitäisi olla soveltuvuuskokeet - tärkeimpänä mittarina. Sen jälkeen voi mennä laudatur-rivillä sisään. Tällä hetkellä lääkis on narsististen ihmisten tyyssija, ja soveltuvuustestit - psykologiset - ehdoton paikka uudistukselle.

Just meinasin tulla kirjoittamaan ihan saman. Olen kohdannut niin monta toimeensa sopimatonta lääkäriä.

Mitä niillä ällillä tekee jos ihminen on ihan empatiakyvytön ja ylimielinen m*lkku?

Pitää tosin muistaa, etteivät ne m*lkkulääkärit välttämättä ole olleet ylimielisiä ja työhönsä leipiintyneitä m*lkkuja vielä silloin, kun ovat aloittaneet opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkikseen nimenomaan kannattaa valita todistuksella, koska pääsykokeetkin koostuu pelkästään lukion oppimäärästä kemiassa, fysiikassa ja biologiassa. Jos kirjoittaa noista laudaturin, niin on todellakin valmis lääkikseen. Turhaa monta kertaa tenttiä samoja oppimääriä, kaikki vaan häviää.

Oon vahvasti eri mieltä. Todistusvalinnalla valittujen tietopuutteita pitää jo nyt paikkailla opinnoissa, merkittävien perusjuttujenki hallinta on puutteellista ja niiden läpikäynti vie aikaa kaikilta. Vaikka ois kirjottanu 6 laudaturia, ni harjoituskoe- ja pääsykoemenestys voi olla aivan surkeeta.

Lisäksi todistusvalinnan rooli paineiden vähentäjänä toimi juuri päinvastoin ja lisäsi hakijoiden kuormaa. Rajat nousee koko ajan, kohta ei saa olla ees yhtä E:tä jos mielii sisään. Surkea systeemi kaikin puolin.

Opiskeletko itse lääkiksessä vai mistä on peräisin tieto, että todistuksella sinne valittujen tietoja pitää paikkailla, mutta pääsykokeella valittujen ei?

Opiskelen. Ei päde tietenkään kaikkiin, mutta selkeästi havaittavissa nyt ku todistusvalinnalla sisäänpäässeiden määrää on lisätty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsen kyllä lääkärikseni mieluummin 6 l kirjoittaneen mulkun kuin ihanan ja sosiaalisen juuri ja juuri kirjoitukset läpäisseen.

Mitä väliä ylioppilaskirjoituksilla muka on? Pääasia, että on lääkiksen läpäissyt.

Nimenomaan. Mä munasin mun kirjoitukset täysin, ihan vaan se tilanne sai mun pasmat sekaisin. Pääsykokeilla sisään ja kukaan ole kysynyt sen jälkeen ylioppilastodistusta. Lappu muiden joukossa.

Niinpä niin. Itse en ole onneksi kohdannut vielä yhtään vastaanotolle saapunutta, joka olisi halunnut nähdä ylioppilastodistukseni. Saattaisi hän järkyttyä kun sellaista ei minulla edes ole olemassa. Mutta toki tiedostan, että kaltaisiani ei ylioppialstaustaisia on lääkiksen opiskelojoista on alle prosentti. 

Vierailija kirjoitti:

Ilman psykologisia soveltuvuuskokeita on vastuutonta päästää tuonne ihmisiä. Etenkin juuri tuonne!

Ja mikä estää ihmisiä vaan valehtelemassa siinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman psykologisia soveltuvuuskokeita on vastuutonta päästää tuonne ihmisiä. Etenkin juuri tuonne!

Ja mikä estää ihmisiä vaan valehtelemassa siinä?

Otaksut siis, että psykologinen testi olisi vain yksinkertainen haastattelu, jossa haastattelemalla kysytään verraten yksinkertaisia ja helppoja kysymyksiä tyyliin. Oleistko sinä sympaattinen lääkäri vai itsekäs mulkvisti, joka ei jaksa kuunnella potilaita? Entä muu henkilökunta,Yriittäsitttekö nipistellä hoitajia pepusta? Arvostattetko hoitajien työtä? - Siis yleisellä tasolla ei tarvitse nyt ottaa lainkaan kantaa siihen, onko heidän lakkonsa hyvä vai huono juttu  Entä kollegaalsuus? Olisitteko valmiit istumaan ylihoitajan viereen vai oletteko sitä mieltä, että lääkärien kuuluu aina syödä omassa pöydässä? Entäs tuo palkka onko alottavan lääkärin alkupalkka kohdillaan jos se on 10 000/ kuukuaudessa vai riittääkö, jos se on vähemmän esimerkiksi kandivaiheessa?

Se vähän yksinkertaisempi mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö lukiosta ole nykyään tullut yksi kolmen vuoden mittainen pääsykoe? Raskaalta kuulostaa. Ihmisillä nyt sattuu tuon ikäisenä olemaan muutakin elämää kuin suorittaminen ja koulu.

Onko olemassa jokij elämän vaihe aktiiviaikana (suunnillee ikävuosina 18-68), joka olisi kokonaan suorittamisesta vapaa?  Mutta joo. Vaikea kysymys, koska eihän esim. lukiot ole tarjonnaltaan saati resursseiltaan samanlaiset. Ja nykyinen todistuvsalinnat suosivatkin heitä, jotka jo varhain tietävät mitä haluaisivat tulevaisuudessa mahd. opiskella, niin voivat sitten panostaa näihin aineisiin enempi.

Kaikissa lukioissa on mahdollista opiskella biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, pitkää matikkaa, äidinkieltä ja jotain muuta, esim. englantia ja ruotsia. Nykyään lukiot tekevät yhteistyötä, joten pienemmässäkin lukiossa voi olla mahdollista suorittaa etänä kursseja, joita oma lukio ei tarjoa.

Ei kaikki voi saada kuutta ällää opiskeli sitten kuinka paljon tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkikseen nimenomaan kannattaa valita todistuksella, koska pääsykokeetkin koostuu pelkästään lukion oppimäärästä kemiassa, fysiikassa ja biologiassa. Jos kirjoittaa noista laudaturin, niin on todellakin valmis lääkikseen. Turhaa monta kertaa tenttiä samoja oppimääriä, kaikki vaan häviää.

Tänä vuonna yksi varasijoilta todistusvalinnassa sisäänpäässyt sai kokeessa 20 pistettä, eikä päässyt koekiintiössä edes varasijoille, koska koe ei ollut lähellekään hyväksytysti suoritettu. Eli ei se ylioppilaskokeessa menestyminen juurikaan korreloi lääkiksen pääsykokeessa menestymisen kanssa.

Vuonna 2021 olisi lääkikseen voinut kävellä suoraan sisään esim. seuraavanlaisella yo-todistuksella:

Äidinkieli L

Pitkä matematiikka M

Kemia L

Biologia L

Psykologia L

Ruotsi L

Vastaavanlaisella osaamisella ei todellakaan pärjäisi lääkiksen pääsykokeessa. Pääsykokeessa fysiikan tehtäviä on 1/3 mutta todistusväylällä hakijan ei näköjään tarvitse opiskella yhtä pakollista kurssia enempää fysiikkaa, ja senkin voi suorittaa rimaa hipoen. Magna pitkästä matematiikasta ei myöskään indikoi mitään kovin kummoista laskutaitoa, vaikkei pääsykokeessa suoranaisesti matematiikka olekaan pääsyvaatimuksena.

En sano, että olisi väärin, että suoraan lukiosta tulevat pääsevät tällä tavoin nopeammin korkeakouluun, mutta ei tämä nykyinen systeemi ihan reilukaan ole koekiintiössä pyrkiville.  

Minusta pääsykokeilla pitäisi päästä sisään (koska nyt alasta riippumatta pitkästä matematiikasta saa parhaat pisteet) ja ensikertalaisuudesta ei saisi merkittävää hyötyä. Tai ainakin niin, että ensikertalaisilla ei olisi valtavaa kiintiötä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä 6L ylioppilailla on ollut 3 vuoden pääsykoe eli paikkansa ovat ansainneet kyllä.

No höpöhöpö. Ei lukio ja ylioppilaskokeet ole mikään pääsykoe, ihan samalla tavalla jokainen on sen käynyt.

Lääkis ei ole sen ihmeellisempi kuin muutkaan alat, kun kerran todistusvalinta on olemassa, lääkikseenkin pääsee.

Mun mielestä todistusvalintaa ei pitäisi olla missään, mutta tällä mennään.

Lääkiksen kohdalla lukio on itse asiassa kuin pääsykoe, koska varsinainen pääsykoe mittaa nimenomaan lukion bilsan, kemian ja fysiikan osaamista.

Pääsykoe koostuu noista, mutta eniten pisteitä todistusvalinnassa saa pitkästä matematiikasta. Ja äidinkielestä saa enemmän pisteitä kuin fysiikasta tai biologiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki voi saada kuutta ällää opiskeli sitten kuinka paljon tahansa. 

Ja vaikka saisikin, niin kaikkia ei silti voida ottaa lääkikseen sisälle. Jo nyt samoilla pisteillä joilla pääsee sisään, jää myös hakijoita rannalle ruikuttamaan, koska todistuspisteet eivät tee tarpeeksi suurta erottelua hakijoiden välille. Käytännössä valinta tehdään siis arpomalla.

Minä tiedän kaksi tuttuani ja opiskelukaveriani, jotka pääsivät lääkikseen b: papereilla aikoinaan. Ihan kunnon lääkärit, heistäkin tuli. Toinen jäi eläkkeelle hiljattain.

Vierailija kirjoitti:

Minä tiedän kaksi tuttuani ja opiskelukaveriani, jotka pääsivät lääkikseen b: papereilla aikoinaan. Ihan kunnon lääkärit, heistäkin tuli. Toinen jäi eläkkeelle hiljattain.

Ei tässä nyt ollut kyse siitä, mitä kukin on kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa, vaan siitä, että nykyinen hakujärjestelmä vaatii ensikertalaiselta vähäisempää aineenhallintaa kuin ei-ensikertalaiselta. Olisi ihan ok, vaikka pääsyvaatimuksena olisi omenapiirakan leipominen, mutta ei niin, että toiset pääsevät selvästi erilaisella osaamisella kuin toiset. Ei se palvele edes opiskeluvaiheessa ketään, että toiset ovat perässäraahattavia ja ihan eri tasolla kuin toiset. Minusta todistus voitaisiin edelleen huomioida niin, että ylioppilaskirjoituksissa hyvin menestyneet saisivat kompensoitua koepisteitään lääkiksen pääsykokeessa, mutta tämä nykyinen systeemi jossa ensikertalaisilta ei vaadita enää edes fysiikan kurssien opiskelemista, on älytön.  

Yleislääkärin homma on tavallinen suorittavan portaan asiakaspalvelutyö - siksi soveltuvuuskoe olisi välttämätön lääkäreiksi opiskeleville.

Vierailija kirjoitti:

Yleislääkärin homma on tavallinen suorittavan portaan asiakaspalvelutyö - siksi soveltuvuuskoe olisi välttämätön lääkäreiksi opiskeleville.

Eivät kaikki tähtää potilastyöhön. Lääketieteen lisuri voi toimia myös tutkijana, mikä ei vaadi kovin kummoisia vuorovaikutustaitoja.

Hetkinen...jos kävisin uusimassa ylioppilaskirjoitukset näin vanhemmalla iällä ja kirjoittaisin 6 ällää, niin aukeaisiko mullekin mahdollisuus yliopisto-opintoihin?