Lue keskustelun säännöt.
Mielestäni törkeää, että lääkikseen pääsee ilman pääsykoetta
20.05.2022 |
Onko todella niin, että kuudella ällällä pääsee sisään tekemättä mitään pääsykoetta?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soveltuvuuskokeista:
Kun itse mietin, haluanko lääkäriksi, yritin englanniksi googlailemalla selvittää, mikä on saanut muut kiinnostumaan lääketieteestä. "Why do you want to study medicine" tai jotain sinne päin, en enää muista, mutta en meinannut löytää vastauksia kysymykseeni vaan enimmäkseen ohjeita, miten tuohon kysymykseen pitää vastata (pääsykokeisiin tmv. liittyvässä) haastattelussa.
En ole ikinä ollut missään soveltuvuuskokeessa, mutta tuo sai miettimään, ovatko ne kuin monet työhaastattelut, joissa menestyy opettelemalla etukäteen sopivat vastaukset eikä olemalla soveltuva.
Jos on niin kyvykäs, että selviää lääkiksen hakuvaatimuksista, niin silloin kykenee varmaan yleensä myös valmistautumaan soveltuvuuskokeeseen niin että antaa hyvän kuvan, ja lisäksi niihinkin alettaisiin aivan varmasti antaa ohjeita valmennuskursseilla.
Ei. Toimivimmissa on mukana psykologista testausta. Ja sellaista näille aloille (psyka, lääkis, sosiaalipuoli) kipeästi kaivataan.
Entäpä ne, jotka ovat kiinnostuneita lääketieteestä tutkimusalana? Heidän pitää sitten tyytyä opiskelemaan jotain, joka ei kiinnosta pätkän vertaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soveltuvuuskokeista:
Kun itse mietin, haluanko lääkäriksi, yritin englanniksi googlailemalla selvittää, mikä on saanut muut kiinnostumaan lääketieteestä. "Why do you want to study medicine" tai jotain sinne päin, en enää muista, mutta en meinannut löytää vastauksia kysymykseeni vaan enimmäkseen ohjeita, miten tuohon kysymykseen pitää vastata (pääsykokeisiin tmv. liittyvässä) haastattelussa.
En ole ikinä ollut missään soveltuvuuskokeessa, mutta tuo sai miettimään, ovatko ne kuin monet työhaastattelut, joissa menestyy opettelemalla etukäteen sopivat vastaukset eikä olemalla soveltuva.
Jos on niin kyvykäs, että selviää lääkiksen hakuvaatimuksista, niin silloin kykenee varmaan yleensä myös valmistautumaan soveltuvuuskokeeseen niin että antaa hyvän kuvan, ja lisäksi niihinkin alettaisiin aivan varmasti antaa ohjeita valmennuskursseilla.
Siis ei ne soveltuvuuskokeet ole mitään työhaastatteluja vaan niissä tehdään esim. erilaisia testejä.
Esim. meidän piti jatkaa kuvia/kuvioita ja ne sitten pisteytettiin. Tarkistettiin muistaakseni miten hyvin ymmärtää lukemaansa testiä. Käytiin myös sosiaaliset testit, mussä käytiin ryhmäkeskustelua/pohdintaa/väittelyä muiden hakijoiden kanssa. Nää ois ihan hyvää valmistautumista yliopistomaailmaankin.
Eli siis siellä ei välttämättä kysytä yhtään mitään, miksi haet alalle vaan testataan miten ymmärrät asioita (lukemaasi/kuulemaasi), osaatko keskustella tai perustella asioita, oletko psykologisesti soveltuva alalle jne.
Nää riippuu ihan alasta, koulusta ja ylipäätään minä vuonna olet milloinkin hakemassa koska pitää olla vähän vaihteluakin.
T.48
No eiköhän ne kuuden ällän ylioppilaat ole osoittaneet ymmärtävänsä lukemaansa tekstiä ja kykenevänsä omaksumaan ja soveltamaan tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen nimenomaan kannattaa valita todistuksella, koska pääsykokeetkin koostuu pelkästään lukion oppimäärästä kemiassa, fysiikassa ja biologiassa. Jos kirjoittaa noista laudaturin, niin on todellakin valmis lääkikseen. Turhaa monta kertaa tenttiä samoja oppimääriä, kaikki vaan häviää.
Oon vahvasti eri mieltä. Todistusvalinnalla valittujen tietopuutteita pitää jo nyt paikkailla opinnoissa, merkittävien perusjuttujenki hallinta on puutteellista ja niiden läpikäynti vie aikaa kaikilta. Vaikka ois kirjottanu 6 laudaturia, ni harjoituskoe- ja pääsykoemenestys voi olla aivan surkeeta.
Lisäksi todistusvalinnan rooli paineiden vähentäjänä toimi juuri päinvastoin ja lisäsi hakijoiden kuormaa. Rajat nousee koko ajan, kohta ei saa olla ees yhtä E:tä jos mielii sisään. Surkea systeemi kaikin puolin.
Opiskeletko itse lääkiksessä vai mistä on peräisin tieto, että todistuksella sinne valittujen tietoja pitää paikkailla, mutta pääsykokeella valittujen ei?
Mun mielestä törkeintä on se, ettei sinne ole minkäänlaisia psykologisia testejä. Voi olla minkälainen sekopää tahansa niin jos pääsee pääsykokeista läpi niin sinne vain.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miksi psykalle ja lääkikseen ei ole psykologisia testejä. Itse tunnen henkilökohtaisesti psykologin, jolla on diagnosoitu persoonallisuushäiriö, ja ajoittain niin sairaita aivoituksia, etten toivo kenellekään hänen kohtaamistaan työkuvioissa. Ihan oikeasti, nuo testit olisi pieni uudistus, mutta suuri työvoitto.
Ei ne mikään uudistus olisi vaan paluu vanhaan. Kun minä aloitin psykalla, meillä oli kolmipäiväiset pääsykokeet, viimeisenä soveltuvuustestit. Todellakin pitäisi ottaa takaisin ja lisätä kaikille sos.ter. aloille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin viime vuonna 6 ällällä lääkikseen. Jos joku on kateellinen monen ällän ylioppilaille, niin siitä vaan ilmoittautumaan ylppäreihin. Ällän saanti nyt ei ole mitään rakettitiedettä ja mahdotonta kuin annetaan ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miksi psykalle ja lääkikseen ei ole psykologisia testejä. Itse tunnen henkilökohtaisesti psykologin, jolla on diagnosoitu persoonallisuushäiriö, ja ajoittain niin sairaita aivoituksia, etten toivo kenellekään hänen kohtaamistaan työkuvioissa. Ihan oikeasti, nuo testit olisi pieni uudistus, mutta suuri työvoitto.
Koska ne on lähtökohtaisesti tieteenaloja, joista kaikki ei mene asiakastyöhön. Aivan hyvin ne soveltuvuustestit voi olla sitten joko työpaikkaan haettaessa tai siinä vaiheessa, kun haetaan lupia ammatinharjoittamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja itseasiassa riittää neljä ällää ja pari exemiaa
Tällainen systeemi toimii hyvin siellä, missä esim. lääkiksestä todella voi pudota pois. Suomessa ei voi, se vaatii oikean mt-diagnoosin tai raakaa rikollisuutta. Jos selvität tentit, vaikka kuinka rimaa hipoen, sinusta leivotaan lääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen pitäisi olla soveltuvuuskokeet - tärkeimpänä mittarina. Sen jälkeen voi mennä laudatur-rivillä sisään. Tällä hetkellä lääkis on narsististen ihmisten tyyssija, ja soveltuvuustestit - psykologiset - ehdoton paikka uudistukselle.
Just meinasin tulla kirjoittamaan ihan saman. Olen kohdannut niin monta toimeensa sopimatonta lääkäriä.
Mitä niillä ällillä tekee jos ihminen on ihan empatiakyvytön ja ylimielinen m*lkku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miksi psykalle ja lääkikseen ei ole psykologisia testejä. Itse tunnen henkilökohtaisesti psykologin, jolla on diagnosoitu persoonallisuushäiriö, ja ajoittain niin sairaita aivoituksia, etten toivo kenellekään hänen kohtaamistaan työkuvioissa. Ihan oikeasti, nuo testit olisi pieni uudistus, mutta suuri työvoitto.
Eivät persoonallisuustestit sitä estä. Jos on älykäs psykopaatti niin tietää mitä kannattaa vastata.
Ette usko psykologiaan tieteenalana mut psykopaatteihin kyllä?
Tiesittekö että psykopatian voi testata. Psykiatriakin on lääketieteen ala. Ootte siis sitä mieltä että kaikki psykoosit ja niihin alttius on höpöhöpöä eikä tarvii testata onko jollain esim. psykoosia? Tai että jos ei ymmärrä lukemaansa/kuulemaansa kuin keskivertoihminen niin se on lääkärinä ok? Tai että on väärin vaatia keskustelutaitoa yliopistoon hakevalta?
Ne ei ole sellaisia testejä että niitä vois käsittääkseni väärentää. Niissä tulee pikemminkin hämmennys että mikä tän jutun pointti onnja ompa outoja testejä.
Luulis että kellään ns. "normaalilla" ihmisellä ei ole mitään soveltuvuustestausta vastaan. Nehän ovat hakijoillekin hyödyksi - aidosti motivoituneet erotetaan niistä jotka vanhemmat on pakottaneet hakemaan eivätkä edes halua ko.alalle, paineita sietämättömän ei tarvitse kokea burn outia, psykoosiin taipuvaisen ei tarvii ottaa riskiä, pervopappa välttää houkutukset ja vankilan, jne.
Niissä pärjää todella hyvin jos on ns. "normaali" ja sosiaalinen. Jos ne menee huonosti niin sitten on usein oikeasti aika pohtia pitäiskö harkita muuta alaa. Niitä ei tuetääkseni voi alittaa riman ali ellei ole todella jotakin häikkää.
Ryhmäkokeessa voi toki menestyä vaikka narsistikin mutta... muissa kokeissa vaikeampi feikata.
Tää on vähän sama kuin teitä pyydetään todistamaan henkilöllisyys jossain tai pyydetään kunnioittamaan toisen rajoja - ei siitä tarvitse suuttua jos on ihan niin perusjannu kuin olla voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta lääkärin ammatti ja varsinkin kirurgin vaatii tiettyä kovuutta, tunnekylmyyttä tai jopa narsismia. Ei siinä empatia auta, kun veitsi on toisen sisällä, vaan tarvitaan kylmänviileää logiikkaa ja toimintakykyä. Asiallisesti toki pitää pystyä ihmisiä kohtelemaan. Sori vähän ohis.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut, miksi psykalle ja lääkikseen ei ole psykologisia testejä. Itse tunnen henkilökohtaisesti psykologin, jolla on diagnosoitu persoonallisuushäiriö, ja ajoittain niin sairaita aivoituksia, etten toivo kenellekään hänen kohtaamistaan työkuvioissa. Ihan oikeasti, nuo testit olisi pieni uudistus, mutta suuri työvoitto.
Itselläni ei ole diagnosoitu persoonallisuushäiriötä mutta on silti jännää aatella, että jälkimmäseen mainitsemistasi opiskelupaikoista pääsin opiskelemaan kolmannella hakukerrallani mutta lähihoitajaopintoihin en päässyt, joitain vuosia aiemmin. Toki tässä välissä ennätin kirjoittaa ylioppilaaksi ja viettää pari välivuotta ja tehdä aika paljon töitä valmistautumalla pääsykokeisiin. (Tuolloin kaikki opiskelemaan valitut joutuivat osallistumaan pääsykokeisiin). Mutta varmasti silloinkin valittujen joukossa oli enempi laudatureita kirjoittaneita kuin minunkaltaisiani, jotka eivät ole kirjoittaneet ainoatakaan laudaturia. - Yhtä kaikki olin erinomaisen helpottanut, ettei kukaan ollut kiinnostunut "korvienvälistäni" sen enempää kun pyrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö lukiosta ole nykyään tullut yksi kolmen vuoden mittainen pääsykoe? Raskaalta kuulostaa. Ihmisillä nyt sattuu tuon ikäisenä olemaan muutakin elämää kuin suorittaminen ja koulu.
Siksi koska hyödyt niiden mulkkujen tietotaidosta. Ja osaamisesta. Et saa maailmaa haluamasi kaltaiseksi.
Valitsen kyllä lääkärikseni mieluummin 6 l kirjoittaneen mulkun kuin ihanan ja sosiaalisen juuri ja juuri kirjoitukset läpäisseen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö lukiosta ole nykyään tullut yksi kolmen vuoden mittainen pääsykoe? Raskaalta kuulostaa. Ihmisillä nyt sattuu tuon ikäisenä olemaan muutakin elämää kuin suorittaminen ja koulu.
Onko olemassa jokij elämän vaihe aktiiviaikana (suunnillee ikävuosina 18-68), joka olisi kokonaan suorittamisesta vapaa? Mutta joo. Vaikea kysymys, koska eihän esim. lukiot ole tarjonnaltaan saati resursseiltaan samanlaiset. Ja nykyinen todistuvsalinnat suosivatkin heitä, jotka jo varhain tietävät mitä haluaisivat tulevaisuudessa mahd. opiskella, niin voivat sitten panostaa näihin aineisiin enempi.
Vierailija kirjoitti:
Pääsin viime vuonna 6 ällällä lääkikseen. Jos joku on kateellinen monen ällän ylioppilaille, niin siitä vaan ilmoittautumaan ylppäreihin. Ällän saanti nyt ei ole mitään rakettitiedettä ja mahdotonta kuin annetaan ymmärtää.
Miksi ihmiset olisi kateellisia?
Vierailija kirjoitti:
Minusta lääkärin ammatti ja varsinkin kirurgin vaatii tiettyä kovuutta, tunnekylmyyttä tai jopa narsismia. Ei siinä empatia auta, kun veitsi on toisen sisällä, vaan tarvitaan kylmänviileää logiikkaa ja toimintakykyä. Asiallisesti toki pitää pystyä ihmisiä kohtelemaan. Sori vähän ohis.
Olen vähän eri mieltä. Meidänkin suvussa on eräs menestynyt kirurgi ja joitain lääkäreitä.
Tarkoittanet varmaan:
-kykyä tieteelliseen, analyyttiseen ajatteluun
-kykyä erottaa/unohtaa tunteet vaativissa tilanteissa
-kykyä tehdä päätelmiä ilman että antaa tunteiden sekottaa omaa päätöksentekokykyä
Tolla logiikalla lääkikseen pitäis valita vain psykopaatteja/narsisteja eli pieni prosentti väestöstä. Noh, kai sen soveltuvuuskokeen voi muokata sellaiseksikin.
Miksi ihmeessä tuet myyttiä ettei empaattinen lääkäri ole hyvä lääkäri? Empatiakyky ei tarkoita että vollottaa potilaan mukana kun tämä kertoo polvestaan.
Huhhuh.. ite oon ainakin empatiakykyinen mutta kykenen ajattelemaan/väittelemään analyyttisesti ja neutraalisti.
T.48
Eivät persoonallisuustestit sitä estä. Jos on älykäs psykopaatti niin tietää mitä kannattaa vastata.