Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Siis milloin? Vuosina 2000-2006? Siitä on karkeasti 20 vuotta aikaa, nykynuoret olivat vasta syntymässä. Puhutaan ihan eri sukupolvesta. Esim. lukutaidossa suomalaisten pisteet on laskeneet vuodesta 2006 alkaen.

Olin itse Pisa-kokeessa vuonna 2006, eli nyt olen jo kolmekymppinen. Ei siihen aikaan ollut normaalia, ettei yläkoululainen osaa kuukausia.

Tytöt tekee panostaa ainoastaan siihen mikä kiinnostaa eli ulkonäkö ja huomion haku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetan kieliä lukiossa ja mitään kielioppiasiaa ei voi enää nykyään opettaa ilman, että ensin kerrataan aivan peruskäsitteitä kuten adjektiivi ja objekti.

Tuli kielen opiskelusta mieleen, en oppinut kieliä kouluissa eikä kursseilla kun piti miettiä kielioppia ja lausumista. Tilanteisiin ulkomailla opettelin vain sanoja, ja niin käytännössä vieraan kielen kommunikointi alkoi sitten sujua. Ensin sanat. Kielioppi hahmottui sitten lukemalla ja kuulemalla.

Tuo on muuten nykyään koulussakin kielen alkeissa painotus. Ensin sanat.

En halua loukata, mutta miten ette ole huomanneet tätä aiemmin?

Esim. maanosat, ilmansuunnat ja kuukaudet ovat sellaisia, joita (ainakin meillä) käytetään ihan normaalissa keskustelussa ja lapseni on osannut ne jo eskari-ikäisenä.

Historia ja kasvillisuusalueet ym jutteletteko te lapsen lanssa siitä mitä koulussa on tehty ja mitä käsittelevät sillä hetkellä? Me kyselemme lapselta normaalin juttelun lomassa näitä ja samalla selviää onko kartalla vai ei. Vähän on myöhäistä, jos alkaa kuulustelemaan pari viikkoa ennen koulun loppua viimeisiin kokeisiin. Helpompaa lapsellekin, jos pääsee/joutuu pohtimaan niitä ja keskustelemaan niistä aina oppimisen jälkeen. Jää paremmin päähän eikä tarvitse päntätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Vaatimustaso oli silloin kovempi 8,0 keskiarvoon vaadittiin jo osaamista. Nykyään jokainen tumpelo, joka saa nimen paperiin saa keskiarvokseen 8,5.

Nuo 8.5 oppilaat ovat kuitenkin niitä jotka menevät järjestään lukioon eivätkä ole edes huonoimpia sinne pääseviä. Tuskin he kaikki ihan lukutaidottomia ovat tai eivät tiedä kuukausia.

Ja aika moni ei edes pääse lukioon joten kyllä niitä huonompiakinkerkiarvoja on aika paljon edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti lapsesi on poika?

Tämä on feministien suunnitelma. Annetaan Poikien jäädä koulussa jälkeen niin tytöt jyrää korkeakoulupaikat ja johtopaikat aikuisena.

Tervetuloa intersektionaalisen feminismin aikakauteen!!!

Ps. Ei ole väliä vaikka kaikki johtajat olisivat tyttöjä, mutta sillä on väliä että jokainen saa tasa-arvoisen koulutuksen mikä huomioi jokaisen synnynnäiset eroavaisuudet. Kuten sen, että pojat kypsyy ja kehittyy myöhemmin.

Ei niitä synnynnäisiä eroavaisuuksia ennenkään huomiotu ja hyvin pärjättiin. Oleellista on opiskelurauha, mikä edellyttää kuria. Toinen oleellinen asia on se, että oppilailta vaaditaan että oppii myös tai muuten tulee ehdot tai jää luokalleen.

Laitapa linkki tähän tutkimukseen poikien hitaammasta kehityksestä. Lienee feminististä propagandaa, kun kansakouluaikoina pojilla ei ollut oppimisessaan mitään ongelmia.

En tiedä, miten tämän sanoisin, mutta vanhempien pitää olla todella aktiivisia lapsen koulumenestyksen suhteen. Vaikka luokalla ei olisi uussuomalaisia, niin sinne on voitu integroida kaikenlaista oppimisvaikeuksista kärsivää opiskelijaa, jotka häiriköivät tai vievät muulla tavalla kohtuuttomasti opettajan työaikaa. On myös hyvin tyypillistä, että kiitettävästi pärjäävä oppilas laitetaan "tukioppilaaksi" näille, esim. opettaman matematiikkaa. Suututtaa tuollainen.

Meillä on pojalla 7. luokka nyt päättymässä ja arvioisin, että 7. luoka päättötodistus tulee olemaan hieman yli 9 keskiarvo. Tämä on vaatinut panostusta koko perheeltä: kuulustelut, tarkistamiset, auttamiset, tukemiset, parannusehdotukset yms. Tänään oli viimeinen koe ja itselläkin on voipunut olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Vaatimustaso oli silloin kovempi 8,0 keskiarvoon vaadittiin jo osaamista. Nykyään jokainen tumpelo, joka saa nimen paperiin saa keskiarvokseen 8,5.

Mun lapseni keskiarvo on noin 8,5. Hän saa kokeista enimmäkseen kymppejä ja opiskelee ylöspäin eriytettyä matematiikkaa (siitä kymppi todistuksessakin), mutta ei ole aktiivinen tunnilla eikä jaksa pitää vihkojaan siisteinä. Niinpä kokeiden kympit pyöristyvät todistukseen yseiksi, ja taitoaineiden kasit laskevat keskiarvon alle ysin.

Joten minun kokemukseni on, että 8,5 on aivan kohtuullinen ja ansaittu keskiarvo lapselle, jonka kuviopäättelytaito menee sinne parhaaseen kahteen prosenttiin.

Olen eri. Ongelma varmaan on siinä, että läheskään kaikissa luokissa ei ole sama vaatimustaso kuin lapsesi luokalla. Omakin keskiarvoni oli viime vuosituhannen lopulla 8,5 tai vähän yli mutta pääsin opiskelemaan yhtä TKK:n tavoitelluimmista aloista.

Opettajani olivat vaativia, varsinkin ala-asteen opettajani 90-luvulla, joka mm. piti joka aineesta pistokokeen kerran viikossa ja puhutteluun pääsi heti jos ei suoriutunut omaa tasoaan vastaavasti. Myös mm. oma sosiaaliturvatunnus oli osattava. Silti, tai pikemminkin ehkä siitä johtuen, hänen luokkansa oli koulun paras.

Vahvasti vaikuttaa siltä, että tällaista ei juurikaan ole enää. Ja jos mitään ei vaadita, mitään ei myöskään saada. Koskee sekä koulua että kotia. Yksittäiset huiput, jotka hoitavat opetuksensa tarvittaessa itsekin, eivät muuta kokonaiskuvaa: suunta on alaspäin. Ja kyllä ne huiputkin hyötyisivät hyvästä opetuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Vaatimustaso oli silloin kovempi 8,0 keskiarvoon vaadittiin jo osaamista. Nykyään jokainen tumpelo, joka saa nimen paperiin saa keskiarvokseen 8,5.

Totta. Moni joutui tekemään kasin eteen töitä aikoinaan. Nykyään kasi on se pohjanumero ja jos lapsi on vähän aktiivinen ja yrittää, noustaan kasista ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?

Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.

Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.

Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.

Koska nykyään ei enää tehdä tiedolla mitään. Olen 80-luvun lapsi, kasin oppilas koulussa, ja luin vähintään kirjan viikossa. Minua heikommat oppilaatkin lukivat vähintään kirjan kuussa. Kympin oppilaat lukivat suunnilleen kirjan päivässä.

Nykypäivänä edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja, max. yhden kuussa.

Ei ne tiedot pysy päässä, kun niitä ei käytetä eikä yhdistetä uuteen tietoon.

Olet sitten tehnyt korrealatiotaulukon numeroista ja kirjojen lukemisesta. Jotenkin en usko. 

Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi. 

Joo ihan väärässä se on. Me ysin oppilaat luettiin kirja päivässä. Kympin oppilaat ei ehtineet, koska pänttäsivät.

Mä olen opettanut 25 vuotta yläasteella ja kaikessa on syytä, koulussa, opettajissa, oppilaissa ja vanhemmissa.

Koulussa syy on siinä, että koko ajan pitää touhuta jotain muuta kun sitä oppiaineen opiskelua, on ties mitä agendahankkeita, mokoviikkoja, yhteisöllisyyden kehittämispäiviä. Kaikkea mahdollista muuta ihan liikaa kuin itse opiskelua. Toinen ongelma on se, että ketään ei saa oikeastaan mitenkään jättää enää luokalle. Kolmas ongelma se, että yksilöllistetyt erityisen oppilaat tuupataan sinne normiluokalle, opettajalla menee isoin aika siihen, että he oppivat edes jotakin.

Opettajat taas ovat lopenkyllästyneitä koulujen tilanteeseen, lisää vaan rakennetaan kaikille yhteisiä kouluja joissa tärkeintä on avoimet tilat ja se että liikutaan ilman kenkiä.

Oppilaat taas eivät jaksa enää ponnistella minkään asian eteen. Siihen vaikuttaa varmasti tämä netistä kaikki mulle heti ajatus. Edes kaikki hyvät oppilaat eivät viitsi/jaksa/halua kovinkaan pitkään pohtia ja yrittää jos joku asia ei heti suju.

Vanhemmat taas on jollain tavalla vanhemmuuttaan kadottaneet, liian usein kuulee, että vanhempi kertoo ettei voi mitään sille jos seiskaluokkalainen ei nuku/ei syö kunnolla/ei tee läksyjä/ei tule kouluun.

Nämä kaikki asiat yhdessä aiheuttaa sen, että seuraavat Pisa- tulokset tulevat olemaan jotain aivan kammottavan huonoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Vaatimustaso oli silloin kovempi 8,0 keskiarvoon vaadittiin jo osaamista. Nykyään jokainen tumpelo, joka saa nimen paperiin saa keskiarvokseen 8,5.

Nuo 8.5 oppilaat ovat kuitenkin niitä jotka menevät järjestään lukioon eivätkä ole edes huonoimpia sinne pääseviä. Tuskin he kaikki ihan lukutaidottomia ovat tai eivät tiedä kuukausia.

Ja aika moni ei edes pääse lukioon joten kyllä niitä huonompiakinkerkiarvoja on aika paljon edelleen.

Mutta toisaalta nuo 8,5 oppilaat ovat niitä, jotka sitten lukiossa järkyttyvät opiskelun vaatimustasosta ja masentuvat tms. Osa toki alkaa sitten kunnolla tsemppaamaan.

Lapsi on tullut äitiinsä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?

Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.

Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.

Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.

Koska nykyään ei enää tehdä tiedolla mitään. Olen 80-luvun lapsi, kasin oppilas koulussa, ja luin vähintään kirjan viikossa. Minua heikommat oppilaatkin lukivat vähintään kirjan kuussa. Kympin oppilaat lukivat suunnilleen kirjan päivässä.

Nykypäivänä edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja, max. yhden kuussa.

Ei ne tiedot pysy päässä, kun niitä ei käytetä eikä yhdistetä uuteen tietoon.

Olet sitten tehnyt korrealatiotaulukon numeroista ja kirjojen lukemisesta. Jotenkin en usko. 

Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi. 

Kyseinen kirjoittaja tuskin on, mutta aihepiirin tutkijat ovat. Ja noin se menee. Enemmän lukevat pärjäävät paremmin koulussa. Toki osa varmasti selittyy kausaliteetilla eli fiksut menestyvät koulussa ja fiksut lukevat paljon. Fiksut voisivat siis menestyä koulussa kohtuu hyvin, vaikkeivät lukisikaan. Mutta sekin on ihan vriallisesti tutkittu, että ihminen oppii paremmin, kun opittavan asian voi kiinnittää johonkin tuttuun asiaan tai kun samaan tietoon törmää useammin ja eri yhteyksissä (eli esim. koulussa opitun lisäksi kotona uutisia katsoessa ja vanehmpien kanssa jutellessa, lehtiä ja kirjoja lukiessa ja dokumenttiohjelmia tai todellisuuspohjaisia elokuvia katsellessa). Jos jokin uusi tieto tulee vain koulussa ja kaikki muu päähän tuleva informaatio on viihteellistä hömppää, on tuon uuden asian oppiminen paljon vaikeampaa. 

Älä saarnaa itsestään selvyyksistä. Henkilö väitti, että kympin oppilas lukee kirjan päivässä, suunnilleen.  Tätä minä kritosoin ja sen oli täysin ymmärrettävissä typosta huolimatta. 

Väite on ihan yhtä uskottava, että kymppi liikunnassa edellyttää maratonia päivässä. Paatokseen voi joskus lisätä myös realismia. 

Et taida itse lukea yhtään, jos ajattelet että koululaiselle kirja päivässä olisi paljon? Kun niillä on tuota vapaa-aikaa. Eivätkä ne tietenkään mitään Sotaa ja Rauhaa lue yhdeltä istumalta, vaan ainakin 80- ja 90-luvuilla luettiin Viisikoita, neiti Etsiviä, ehkä jotain Christietä tai Alistair McLeania.

Itse luin 11-vuotiaana "Muskettisoturit seikkailevat jälleen" kolmessa päivässä. Siinä oli 1080 sivua. Se oli kyllä joululomalla, en usko että koulupäivinä olisin pystynyt lukemaan kuin 150 sivua päivässä. Mutta sellainen on ihan normisettiä lukutoukille, jollaisia "kympin tytöt" yleensä ovat.

-eri-

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Kasarilla nuo tiedettiin jo ennen koulua. Minä kuulemma ennen kouluikää vastasin aina puhelimeen: "Ritva Maria Mäkelä, Joulupukintie 6, 20750 Perämäki"

200 sivua päivässä oli kuudennella luokalla ihan normaali lukupläjäys. Silloin kirjat olivat reitti aikuisten jännittävään maailmaan.

Koulu kahlitsee luovat yksilöt. Onhan lapsella jokin taide- tai urheiluharrastus? Panostakaa siihen täysillä niin lapsesta voi tulla aikuisena huippu, ehkä jopa kuuluisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.

Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.

Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.

Aasian oppimistulokset ovat muuten oikeasti surkeat jos ne suhteuttaa siihen pänttäykseen käytettyyn tuntimäärään. Eli sekään ei oikeasti ole tehokas tapa oppia.

Jos opiskeluun käyttää vähintään kaksinkertaisen ajan siihen verrattuna mitä meillä käytetään mutta tulokset ovat joitain hassuja prosentteja korkeammat niin en olisi kauhean tyytyväinen siihen.

Et taida oikein tietää, miten lahjakkuus kehittyy? Silloin kun ollaan lähellä inhimillisen suorituskyvyn rajoja, se menee juuri noin: tuplapanostuksella saat pari prosenttia lisää tulosta. Esim. urheilussa tämä näkyy hyvin.

Oleellista on kuitenkin se, kuka voittaa, eikä miten isolla marginaalilla.

Aasialaiset saa muuten hitonmoista kilpailuetua kirjoitusjärjestelmistään. Jokainen lukutaitoinen on automaattisesti jo älykkäämpi kuin meikäläiset.

Kyllä se on ihan normaalia. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?

Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.

Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.

Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.

Koska nykyään ei enää tehdä tiedolla mitään. Olen 80-luvun lapsi, kasin oppilas koulussa, ja luin vähintään kirjan viikossa. Minua heikommat oppilaatkin lukivat vähintään kirjan kuussa. Kympin oppilaat lukivat suunnilleen kirjan päivässä.

Nykypäivänä edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja, max. yhden kuussa.

Ei ne tiedot pysy päässä, kun niitä ei käytetä eikä yhdistetä uuteen tietoon.

Olet sitten tehnyt korrealatiotaulukon numeroista ja kirjojen lukemisesta. Jotenkin en usko. 

Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi. 

Kyseinen kirjoittaja tuskin on, mutta aihepiirin tutkijat ovat. Ja noin se menee. Enemmän lukevat pärjäävät paremmin koulussa. Toki osa varmasti selittyy kausaliteetilla eli fiksut menestyvät koulussa ja fiksut lukevat paljon. Fiksut voisivat siis menestyä koulussa kohtuu hyvin, vaikkeivät lukisikaan. Mutta sekin on ihan vriallisesti tutkittu, että ihminen oppii paremmin, kun opittavan asian voi kiinnittää johonkin tuttuun asiaan tai kun samaan tietoon törmää useammin ja eri yhteyksissä (eli esim. koulussa opitun lisäksi kotona uutisia katsoessa ja vanehmpien kanssa jutellessa, lehtiä ja kirjoja lukiessa ja dokumenttiohjelmia tai todellisuuspohjaisia elokuvia katsellessa). Jos jokin uusi tieto tulee vain koulussa ja kaikki muu päähän tuleva informaatio on viihteellistä hömppää, on tuon uuden asian oppiminen paljon vaikeampaa. 

Älä saarnaa itsestään selvyyksistä. Henkilö väitti, että kympin oppilas lukee kirjan päivässä, suunnilleen.  Tätä minä kritosoin ja sen oli täysin ymmärrettävissä typosta huolimatta. 

Väite on ihan yhtä uskottava, että kymppi liikunnassa edellyttää maratonia päivässä. Paatokseen voi joskus lisätä myös realismia. 

Et taida itse lukea yhtään, jos ajattelet että koululaiselle kirja päivässä olisi paljon? Kun niillä on tuota vapaa-aikaa. Eivätkä ne tietenkään mitään Sotaa ja Rauhaa lue yhdeltä istumalta, vaan ainakin 80- ja 90-luvuilla luettiin Viisikoita, neiti Etsiviä, ehkä jotain Christietä tai Alistair McLeania.

Itse luin 11-vuotiaana "Muskettisoturit seikkailevat jälleen" kolmessa päivässä. Siinä oli 1080 sivua. Se oli kyllä joululomalla, en usko että koulupäivinä olisin pystynyt lukemaan kuin 150 sivua päivässä. Mutta sellainen on ihan normisettiä lukutoukille, jollaisia "kympin tytöt" yleensä ovat.

-eri-

Niinpä, minäkin luin ala-asteen loppupuolella usein Neiti Etsivän päivässä. Viikossa luin noin viisi kirjaa. Lukunopeuteni oli Neiti Etsivän-tasoisissa kirjoissa lähes sata sivua tunnissa eikä noissa paljoa enempää sivuja olekaan. Hyvin siis ehti. Enkä ollut edes kympin oppilas tai luokkani nopein lukija. Siihen aikaan, 90-luvun loppupuolella, moni tuntemani koululainen luki paljon.

-se, jonka keskiarvo oli 8,5 ja joka meni TKK:lle